Ilmastonmuutos

[Byvajet]

Tuotteiden kestävyys on täysin haluamisesta kiinni. Usein vaatii kalliimman tuotteen ostamista. .

Olen kuunnellut Ylen kuluttamiseen liittyviä ohjelmia. Useammassa niissä on tuotu esiin, että nykyään tuotteen hinta ei enää määritä suoraviivaisesti sen laatua. Muistaakseni esimerkiksi tuossa ohjelmassa vaatesuunnittelija kertoo, että muotiteollisuudessa kallis hinta ei ole suorassa yhteydessä tuotteen pitkäikäisyyteen, vaan paljon maksamalla voi saada kertakäyttötuotteen.

Sari Valto | Pikamuodista ekomuotiin

Tuotteiden pitkäikäisyyteen panostaminen kuulostaa järkevältä, mutta se murskaisi työllisyyden. Tekninen kehitys on niin pitkällä, että halutessaan valmistajat pystyisivät tekemään erittäin kestäviä tuotteita. Se kuitenkin romahduttaisi työn määrän.

Ihan vain hatusta arvioin, että jos tuotteiden hintaa nostettaisiin 30-40 % ja noussut hinta muutettaisiin laaduksi, niin tuotteet kestäisivät 2-2,5 kertaa pitempään. Sen jälkeen pitäisi keksiä suurelle määrälle työttömiä jotain tekemistä.

 

[Walrus21]

YLE - Riku Rantala: Miljoonan lentokilometrin jälkeen syyllistäminen ei enää pure ilmastorikoksiini – päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!

Ne pienet kunnioituksen rippeetkin mitä olen tätä miestä kohtaan vielä tuntenut uhkaavat nekin jo karista pois. No tässä sentään myöntää että elää itsekin kaikkien niiden prinsiippien mukaan, mistä muita tuomitsee. Tuolta moraalisesta norsunluutornista tuskin kuitenkaan on vielä hetkeen laskeutumassa.

Mikäs tuossa tekstissä on niin kummallista? Rantala on vuosikaudet tuonut julkisesti ilmi kantansa, johon on kuulunut myös terve itsekriittisyys.

Ilmastonmuutos ei pysähdy yksittäisten ihmisten teoilla. Ainoastaan massojen kulutuskäyttäytymisellä ja siitä kanavoituvalla poliittisella päätöksenteolla on merkitystä. Rantalan nettovaikutus on mitä luultavimmin plussan puolella, vaikka hän on yksittäisenä henkilönä lisännyt päästöjä. Tämä johtuu siitä, että Rantalan vaikutuksesta tuhannet ihmiset ovat mm. ottaneet osaa Lihaton lokakuun -kampanjaan tai muihin ilmastoon liittyviin liikkeisiin.

Ikävä fakta on se, että ihmiset joutuvat jatkuvasti tekemään kompromisseja elämässään. Jos haluaa korkean tason duuniin Brysseliin, pitää olla valmis matkustamaan tasaisin väliajoin. Samaten poliitikon työ edellyttää sujuvaa ja nopeaa liikkumista, jolloin tarvitaan autoa. Tämä ei kuitenkaan estä poliitikkoa ajamasta sellaisia arvoja, jotka hidastavat yhteiskunnallisella tasolla ilmastonmuutosta. Yksittäisellä poliitikolla tai mediavaikuttajalla on muutakin valtaa kuin kulutustottumukset; usein vielä niin, että jälkimmäiset ovat vaikutuksiltaan mitättömiä verrattuna asennejohtamiseen.

Enemmän minua risovat sellaiset toimijat, jotka hyödyntävät ilmastokysymyksiä ainoastaan imagonkohotuksena. Olen viime aikoina törmännyt mm. keskustan ja demareiden juhlallisiin julistuksiin, joilla he pyrkivät korostamaan omaa ilmastopoliittista profiiliaan. Todellisuudessa näiden tahojen pyrkimyksenä on marginalisoida koko ilmastokysymys ja nostaa omia teemojaan tukevammin esille. Liturgiset imagokampanjat toimivat siinä kätevänä apuvälineenä.

Seuraavista vaaleista ei ole tulossa mitään ilmastovaaleja, vaan vaalivoittajaksi pyritään talous- ja työmarkkinapoliittisilla iskulauseilla. Vihreät tulevat pitämään ekologoisia kysymyksiä esillä, mutta se johtaa luultavasti vaalitappioon.

 

[dana77]

Rantalan nettovaikutus on mitä luultavimmin plussan puolella, vaikka hän on yksittäisenä henkilönä lisännyt päästöjä. Tämä johtuu siitä, että Rantalan vaikutuksesta tuhannet ihmiset ovat mm. ottaneet osaa Lihaton lokakuun -kampanjaan tai muihin ilmastoon liittyviin liikkeisiin.

Muuten monesta samaa mieltä, mutta lihaton lokakuu on ajatuksena ihan perseestä ja sen tarkoitus on aiheuttaa mahdollisimman paljon taloudellista vahinkoa. Sama lopputulos olisi voitu aiheuttaa paljon fiksumminkin. Tästä kiertää Facebookissa varsin kattava ja perusteltu kirjoitus joka on levinnytkin laajalle.
En myöskään olisi vakuuttunut noista nettovaikutuksista. Hän on todennäköisesti ohjelmillaan kannustanut ihmisiä lentämään useita miljoonia kilometrejä.

 

[Byvajet]

Enemmän minua risovat sellaiset toimijat, jotka hyödyntävät ilmastokysymyksiä ainoastaan imagonkohotuksena.

Niinhän poliitikotkin tekevät. Aivan varmasti Aino Pennanen ja Touko Aalto vihreiden julkisissa kannanotoissa asettuvat puolustamaan ilmastonmuutoksenvastaisia toimia, mutta silti Aino Pennanen perheineen puolusti ihmisoikeuksia lentokoneessa matkalla lomalle, ja Touko Aalto kumppaneineen söhläsi seksibileissä ulkomailla. Kun Toukoa jonkin verran aikaisemmin kaivattiin päivänpolitiikan kuohuihin, ilmeni, että hän on lomalla Thaimaassa.

Ainoa tapa saada selville ihmisen todelliset arvot, on katsoa hänen tekojaan, käytännön valintojaan. Kuka tahansa voi keksiä pahoille teoilleen näennäisen perustelun. Työn uuvuttama ulkomaanmatkaaja voi vedota vaikka siihen, että ilman näitä matkoja ajaudun mielenterveysongelmiin. Julkisia kulkuvälineitä karttava lapsiperheen äiti voi perustella auton käyttönsä vetoamalla siihen, että hän tahtoo tarjota lapsilleen läsnäoloa sen sijaan että käyttäisi aikansa työmatkoihin.

Kun minä ympärivuotisena pyöräilijänä olen esimerkiksi ehdottanut ekokruunujaan kiillotteleville sähköautoilijoille autosta luopumista ja pyörän käyttämistä, niin monille jo pelkkä ajatus on ollut mahdoton. Heidän mielestään kaikkien pitäisi siirtyä sähköautoihin ja polttiksilla ajavat ovat junttipullia, mutta kun pyöräilijä ehdottaa heille siirtymistä pyörään, niin se ei sitten enää sovikaan.

Ihminen voi esiintyä jalona maailmanpelastajana, mutta silti aktiivisesti karttaa valintoja, jotka pelastavat maailmaa vielä enemmän. Todellista vaikuttamista tärkeämpää ihmisille on vaikuttamisen kokemus ja identiteetti. Vaikka omilla teoilla ei olisikaan todellista merkitystä, niin ei se haittaa, kunhan kokee, että niillä on.

Olisi kiva nähdä, että vihreät vaatisivat poliitikoiltaan sitoutumista elämänmuotoon, jota rajoitettaisiin ekologisin perustein ja jossa kiellettäisiin ulkomaanmatkat. Siitä on kuitenkin turha haaveilla. Vihreään identiteettiin kuuluu globaalin kulutuskeskeisen kaupunkikulttuurin ajaminen dialogisine kulttuurivaikutteineen ja monenlaisine virikkeineen, eikä tällaista elämäntapaa voi vaalia matkustelematta tai kuluttamatta turhaan luonnonvaroja.

 

[Petri1981]

Niinhän poliitikotkin tekevät. Aivan varmasti Aino Pennanen ja Touko Aalto vihreiden julkisissa kannanotoissa asettuvat puolustamaan ilmastonmuutoksenvastaisia toimia, mutta silti Aino Pennanen perheineen puolusti ihmisoikeuksia lentokoneessa matkalla lomalle, ja Touko Aalto kumppaneineen söhläsi seksibileissä ulkomailla. Kun Toukoa jonkin verran aikaisemmin kaivattiin päivänpolitiikan kuohuihin, ilmeni, että hän on lomalla Thaimaassa.

Hyviä pointteja. Ilmastokeskustelua muutenkin hallitsee melko paljon vegaani-feministit, jotka lentelevät Goalle ja Sri Lankaan useita kertoja vuodessa, useiden stop-overien kautta (koska se on halpaa). Melkoisen irvokasta.

Riku Rantalan kirjoitus taas mielestäni hyvä ja osuva, joka kuvaa tavallisen ihmisen osuutta tähän asiaan. Ihmisten itseohjautuvuuteen luottamalla tätä ei tulla koskaan ratkaisemaan jo senkin takia, koska miksi minä luopuisin eduistani kun nuo toiset eivät kuitenkaan sitä tee? Tarvitaan poliittisia päätöksiä. Rajoituksia, kieltoja, leikkauksia. Tarvitaan poliitikkoja, jotka sanovat että tämä on pakko tehdä. Aivan niin kuin huonossa taloustilanteessa on pakko leikata. Tarvitaan karismaattisia ilmastopopulisteja, jotka maalailevat samalla lailla synkkiä uhkakuvia maapallon tilasta, mitä Trump maalaili uhkakuvia maahanmuutosta sun muusta.

 

[Walrus21]

Muuten monesta samaa mieltä, mutta lihaton lokakuu on ajatuksena ihan perseestä ja sen tarkoitus on aiheuttaa mahdollisimman paljon taloudellista vahinkoa. Sama lopputulos olisi voitu aiheuttaa paljon fiksumminkin. Tästä kiertää Facebookissa varsin kattava ja perusteltu kirjoitus joka on levinnytkin laajalle.
En myöskään olisi vakuuttunut noista nettovaikutuksista. Hän on todennäköisesti ohjelmillaan kannustanut ihmisiä lentämään useita miljoonia kilometrejä.

Relevantteja huomioita. Tarkoitus ei ollut toimia Rantalan puolustusasianajajana, vaan kyseenalaistaa yleinen ajatus siitä, että yksilön pitää tehdä uhrauksia henkilökohtaisessa elämässä voidaakseen ajaa ekologisia arvoja.

Heikoin osa tuossa Rantalan kirjoituksessa on poliitikkojen patistaminen. Siitä huokuu ymmärtämättömyys poliittista järjestelmää kohtaan. Eivät poliitikot toimi irrallaan äänestäjistä, vaan kansa saa sellaiset poliitikot kuin haluaa.

 

[Byvajet]

Eivät poliitikot toimi irrallaan äänestäjistä, vaan kansa saa sellaiset poliitikot kuin haluaa.

Haluaako kansa luopua työpaikoistaan ja hyvinvointipalveluistaan? Tahtovatko lapin turismin työllistämät paikalliset ja kausityöntekijät luopua duuneistaan, jos niistä luopumalla saadaan koneita alas taivaalta ja turistivirta ja luonnon kuormittuminen loppumaan?

Tahtovatko nopeasti kuluvaa ja rikkoutuvaa roinaa myyvät myyjät ja kauppiaat luopua työstään, jos tuotteet korvataan kalliimmilla ja kestävämmillä ja kauppa hiipuu?

Uskotko sinä ihan oikeasti, että hotelleissa sesonkien mukaan kiertävä kokki äänestää turismia vastaan, jotta lennot vähenisivät ja maailma pelastuisi, vaikka se tarkoittaa, että häneltä loppuvat työt?

Pystytkö kuvittelemaan edes vihreää poliitikkoa julistamaan vaalipuheissaan, että turistivirta lappiin on saatava loppumaan?

 

[Walrus21]

Niinhän poliitikotkin tekevät. Aivan varmasti Aino Pennanen ja Touko Aalto vihreiden julkisissa kannanotoissa asettuvat puolustamaan ilmastonmuutoksenvastaisia toimia, mutta silti Aino Pennanen perheineen puolusti ihmisoikeuksia lentokoneessa matkalla lomalle, ja Touko Aalto kumppaneineen söhläsi seksibileissä ulkomailla. Kun Toukoa jonkin verran aikaisemmin kaivattiin päivänpolitiikan kuohuihin, ilmeni, että hän on lomalla Thaimaassa.

Kaikki lihavoimasi esimerkit ovat ilmastopoliittisessa keskustelussa täysin toissijaisia.

Ainoa tapa saada selville ihmisen todelliset arvot, on katsoa hänen tekojaan, käytännön valintojaan. Kuka tahansa voi keksiä pahoille teoilleen näennäisen perustelun. Työn uuvuttama ulkomaanmatkaaja voi vedota vaikka siihen, että ilman näitä matkoja ajaudun mielenterveysongelmiin. Julkisia kulkuvälineitä karttava lapsiperheen äiti voi perustella auton käyttönsä vetoamalla siihen, että hän tahtoo tarjota lapsilleen läsnäoloa sen sijaan että käyttäisi aikansa työmatkoihin.

Edelleen: arvot ja käytännön toteutus sisältävät kompromisseja. Omien havaintojen mukaan valtaosa ihmisistä määrittelee toimintaansa sen mukaan, mitä muut tekevät. Jos lihansyönti ja lentomatkailu on ympärillä olevien ihmisten mielestä hyväksyttävää, sitä harrastetaan.

Muutoksia alkaa tapahtua vasta siinä vaiheessa, kun siitä tulee yleisesti ottaen paheksuttavaa tai jos ihmiset kokevat, että asian suhteen ollaan tekemässä globaaleja vähennyksiä. Niin kauan kun suuri osa maailman valtioista ei tee yhtikäs mitään, on helppo itsekin luistaa velvollisuuksista.

 

[Walrus21]

Haluaako kansa luopua työpaikoistaan ja hyvinvointipalveluistaan? Tahtovatko lapin turismin työllistämät paikalliset ja kausityöntekijät luopua duuneistaan, jos niistä luopumalla saadaan koneita alas taivaalta ja turistivirta ja luonnon kuormittuminen loppumaan?

Tahtovatko nopeasti kuluvaa ja rikkoutuvaa roinaa myyvät myyjät ja kauppiaat luopua työstään, jos tuotteet korvataan kalliimmilla ja kestävämmillä ja kauppa hiipuu?

Uskotko sinä ihan oikeasti, että hotelleissa sesonkien mukaan kiertävä kokki äänestää turismia vastaan, jotta lennot vähenisivät ja maailma pelastuisi, vaikka se tarkoittaa, että häneltä loppuvat työt?

Pystytkö kuvittelemaan edes vihreää poliitikkoa julistamaan vaalipuheissaan, että turistivirta lappiin on saatava loppumaan?

En. Siksi pidän epätodennäköisenä, että ilmastonmuutokseen kyettäisiin reagoimaan riittävän aikataulun puitteissa.

Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa kertakäyttökulttuuri tulee laantumaan. Jo nyt on havaittavissa, että nuoremmat sukupolvet painottavat enemmän kokemuksia ja henkistä hyvinvointia kuin materiaa.

 

[Byvajet]

Kaikki lihavoimasi esimerkit ovat ilmastopoliittisessa keskustelussa täysin toissijaisia.

Kuitenkin vihervasemmisto aktiivisesti toitottaa, että muutos alkaa sinusta. Jokainen pieni teko vaikuttaa. Suomalaiset eivät voi väistää vastuutaan, vaikka heitä on vähän ja vaikka heidän vaikutuksensa kokonaispäästöihin on marginaalistakin marginaalisempi.

Kun mitataan toteutuneilla päästöillä, yhden lentomatkan kuormitus on täysin kohtuuton. Kun nelihenkinen perhe käy lentolomalla, perheen aiheuttamilla päästöillä ajelee autolla pitkät pätkät tai ahnehtii suuhunsa sikaa ronskit määrät.

Jos pennasaaltojen lentomatkoilla ei ole merkitystä, niin kaipa siitä sitten vedettävä johtopäätös, että hiilidioksidipäästöilläkään ei ole merkitystä. Sinänsähän on yhdentekevää, mistä ne tulevat. Oleellista on se, että ne tulevat.

 

[BlackWolf]

Ihminen voi esiintyä jalona maailmanpelastajana, mutta silti aktiivisesti karttaa valintoja, jotka pelastavat maailmaa vielä enemmän. Todellista vaikuttamista tärkeämpää ihmisille on vaikuttamisen kokemus ja identiteetti. Vaikka omilla teoilla ei olisikaan todellista merkitystä, niin ei se haittaa, kunhan kokee, että niillä on.

Olisi kiva nähdä, että vihreät vaatisivat poliitikoiltaan sitoutumista elämänmuotoon, jota rajoitettaisiin ekologisin perustein ja jossa kiellettäisiin ulkomaanmatkat. Siitä on kuitenkin turha haaveilla. Vihreään identiteettiin kuuluu globaalin kulutuskeskeisen kaupunkikulttuurin ajaminen dialogisine kulttuurivaikutteineen ja monenlaisine virikkeineen, eikä tällaista elämäntapaa voi vaalia matkustelematta tai kuluttamatta turhaan luonnonvaroja.

Niinhän minäkin tuossa aiemmin kerroin että tänä päivänä voi maksaa vapaaehtoisia päästömaksuja. Minun koko vuoden päästöni kuittaantuu noin 50€ maksamalla jollekkin firmalle joka sitten mukamas jossain istuttelee puita. Todellinen vaikutus ilmastoon on edelleen länsimaisessa kerskakulutuksessa hirveä, mutta omatunto puhdas ja mieli hyvä. Maailma pelastuu... ja paskat.

 

[Sako]

Voiko öljy-yhtiöiden vähäinen rahoitusmäärä korreloida sen kanssa että ihan oikeasti alalta kouluttautuneita tutkijoita on vaikea saada tuottamaan tutkimusdataa joka kumoaisi vallalla olevan näkemyksen ilmaston lämpenemisestä?

Vai olisiko toisin päin? Koska tukimuksen teettijällä ja tutkijoilla on yhteinen intressi. Poliitikot tarvii jotain vaalikarjan hallintaan ja tukijat tarvii rahaa. Arvaa mitä käy ilmastonmuutostukimukselle, jos tulos on ns väärä? Aivan, nykyiset vuolaat rahahanat menee tukkoon...
Does Funding Influence the Results of Science?
On ihan yleisesti tunnettua, että rahoitus vaikuttaa tuloksiin, onko yllätys?

Onko muutosvauhti hitaampi, sama vai nopeampi kuin ennen teollistumista?

Johan kaupunki on 3 astetta lämpöisempi kuin luonto, joten ihmisen toiminta vapauttaa lämpöä. Teollistuminen lisäsi kyseistä ilmiötä, taidat olla jäljillä.
Mut kohta muutos saattaa olla toiseen suuntaan:
GRAND MINIMUM OF THE TOTAL SOLAR IRRADIANCE LEADS TO THE LITTLE ICE AGE
http://scienceandpublicpolicy.org/images/stories/papers/originals/grand_minimum.pdf

Ihan mielenkiinnosta, suhtaudutko muuhunkin tieteeseen yhtä skeptisesti? Esim. lääketiede. Jos sinulla todettaisiin joku tappava tauti, niin noudattaisitko lääkärin yleisesti alalla hyväksyttyjä hoitomuotoja, vai jonkun nämä hoitomuodot kyseenalaistavan puoskarin?

Esim statiinit pakotetaan ihmisille ihan markkinamiesten toimesta, vaikka niillä valkoiset takit onkin päällä "luottamusken" lisäämiseksi. Esität asian ikään kuin laput silmillä. Höpsöä.

On jo perusfaktaa, että ihmisen vaikutus lämpenemiseen on kiistaton.

On perususkontoa, että hiilidioksidi aiheuttaa lämpenemistä. Koska se on tieteellisesti todistamatta.
Sen määrä on lisääntynyt tasaisesti jo vuosikymmeniä eikä lämpötiloissa ole löydettävissä yhtäläisyyksiä. Tutkimukset on kuiteski paljastaneet, että nykyiseen verrattuna 10 kertaiset CO2 pitoisuudet eivät ole estäneet jääkautta! Miten on mahdollista?

 

[Wiljami]

...
Tuotteiden pitkäikäisyyteen panostaminen kuulostaa järkevältä, mutta se murskaisi työllisyyden. Tekninen kehitys on niin pitkällä, että halutessaan valmistajat pystyisivät tekemään erittäin kestäviä tuotteita. Se kuitenkin romahduttaisi työn määrän.

Ihan vain hatusta arvioin, että jos tuotteiden hintaa nostettaisiin 30-40 % ja noussut hinta muutettaisiin laaduksi, niin tuotteet kestäisivät 2-2,5 kertaa pitempään. Sen jälkeen pitäisi keksiä suurelle määrälle työttömiä jotain tekemistä.

Aika monta tekstiä samasta aiheesta, päätin nyt valita tämän mitä lainaan. Olen tässä miettinyt että miten paljon ihminen ylipäätään tarvitsee? Mielestäni suomalaisten elintaso on esimerkiksi ollut keskimäärin aika hyvällä tasolla jo pitkään enkä ole omakohtaisesti kokenut minkäänlaista tarvetta että pitäisi saada lisää ja enemmän. Toki olenkin varmaan verrattain vähään tyytyväinen mutta kun niissä käärinliinoissa ei taskuja kuitenkaan ole, jättäisin ennemmin sen ylimääräisen materian jemmaa jälkipolville (ei toki sen puoleen että silläkään mitään merkitystä asioiden suuressa kuvassa olisi, kuten ei filosofisessa mielessä millään muullakaan loppupeleissä, mutta jotenkin tuntuu vaan mukavammalta vaihtoehdolta vaikka itse olisinkin siinä vaiheessa osa ravinnekiertoa 100% ravinneluovuttajan ominaisuudessa). Perustarpeet pystytään jo tyydyttämään todella pienillä työpanoksilla, jotka luonnollisesti kuluttavat todella vähän energiaa (ja näin ollen saastuttavat todella vähän) verrattuna nykyiseen kulutukseen. Fiksaatiosta että kaikkien on pakko tehdä lisää tuottoa (ja nimenomaan sellaista tuottoa joka tuhlaa luonnonvaroja ja paskoo planeettaa) tulisi pystyä luopumaan. Perustulo ja pienviljelmä jokaiselle, jos haluaa reissata niin siitä vaan mutta jollain "yhteisöllä on varaa x tonniin hiiltä vuodessa lentomatkailuun, halukkaat ilmoittautukoot listalle" -tyylisellä ratkaisulla. Ja saa sinne Lappiin mennä, kun ei ole pakko tunkea turhaa paskaa markkinat täyteen, olisi aikaa kulkea vaikka junalla. Ylipäätään kuvittelisi lentomatkustuksen vähenevän kun ihmisten matkusteluaika ei rajoittuisi pariin viikkoon vuodessa, josta toki halutaan säästää mahdollisimman monta hetkeä kohteessa olemiselle matkustusvälineessä istumisen sijaan.

 

[molari]

Aika monta tekstiä samasta aiheesta, päätin nyt valita tämän mitä lainaan. Olen tässä miettinyt että miten paljon ihminen ylipäätään tarvitsee? Mielestäni suomalaisten elintaso on esimerkiksi ollut keskimäärin aika hyvällä tasolla jo pitkään enkä ole omakohtaisesti kokenut minkäänlaista tarvetta että pitäisi saada lisää ja enemmän. Toki olenkin varmaan verrattain vähään tyytyväinen mutta kun niissä käärinliinoissa ei taskuja kuitenkaan ole, jättäisin ennemmin sen ylimääräisen materian jemmaa jälkipolville (ei toki sen puoleen että silläkään mitään merkitystä asioiden suuressa kuvassa olisi, kuten ei filosofisessa mielessä millään muullakaan loppupeleissä, mutta jotenkin tuntuu vaan mukavammalta vaihtoehdolta vaikka itse olisinkin siinä vaiheessa osa ravinnekiertoa 100% ravinneluovuttajan ominaisuudessa). Perustarpeet pystytään jo tyydyttämään todella pienillä työpanoksilla, jotka luonnollisesti kuluttavat todella vähän energiaa (ja näin ollen saastuttavat todella vähän) verrattuna nykyiseen kulutukseen. Fiksaatiosta että kaikkien on pakko tehdä lisää tuottoa (ja nimenomaan sellaista tuottoa joka tuhlaa luonnonvaroja ja paskoo planeettaa) tulisi pystyä luopumaan. Perustulo ja pienviljelmä jokaiselle, jos haluaa reissata niin siitä vaan mutta jollain "yhteisöllä on varaa x tonniin hiiltä vuodessa lentomatkailuun, halukkaat ilmoittautukoot listalle" -tyylisellä ratkaisulla. Ja saa sinne Lappiin mennä, kun ei ole pakko tunkea turhaa paskaa markkinat täyteen, olisi aikaa kulkea vaikka junalla. Ylipäätään kuvittelisi lentomatkustuksen vähenevän kun ihmisten matkusteluaika ei rajoittuisi pariin viikkoon vuodessa, josta toki halutaan säästää mahdollisimman monta hetkeä kohteessa olemiselle matkustusvälineessä istumisen sijaan.

Kirjoitit juuri, minkälaista oli viimeksi 60- ja osin 70-luvun Suomessa ja maaseudulla kai pidempääkin. Muistissa on hyvin kaikki tuo, vaatteita ja muita käyttöesineitä tehtiin itse, okt:n pihoissa oli isot hyötyviljelmät, kaikilla oli maanviljelijätuttuja suvussa, kalaa pyydettiin itse, marjastus ja sienestys oli yleistä. Autoja oli todella harvalla ja matkailu oli etupäässä kotimaan matkailua (telttailua) tai ym. sukulaisten tiloilla vierailua talkoohommissa. Että kyllähän asiat ovat muuttuneet pirusti 40 vuodessa :D.

 

[Musta Nuoli]

Tarvitaan karismaattisia ilmastopopulisteja, jotka maalailevat samalla lailla synkkiä uhkakuvia maapallon tilasta, mitä Trump maalaili uhkakuvia maahanmuutosta sun muusta.

Olihan sitä Vihreän liikkeen alkuaikoina Pentti Linkola, joka kertoi suht selväsanaisesti ja varsin vauhdikkain sanankääntein maapallon sietokyvyn uhkakuvista ja esitti niihin järeitä ja tylyjä ratkaisuja. Vaan ei kelvannut Linkola Vihreille tai oikein muillekaan.

Parempi vain vihreiden ja muidenkin höpistä jostain pehmeämmästä vaihtoehdosta vaalipuheissa ennen kuin itse matkustaa Thaimaan lomalle tai jokaviikonloppuiselle Euroopan lennolle.

Vaikka sama se minulle, ei kiinnosta vähentää ennestäänkin vähäistä hiilijalanjälkeäni juurikaan niin kauan kuin Kiina, Venäjä, USA, Intia ynnä muut tekevät mitä huvittaa ja Aasian ja Afrikan maissa pumpataan jokiin kaikki mahdollinen muovijäte joka sitten päätyy valtameriin. Kun ei ole autoa eikä lapsia, niin minua ei haittaa pätkääkään mennä kerran tai pari vuodessa lentokoneella Euroopan lomalle saatika pitää valoja ja sähkölaitteita päällä kotona vaikka kellon ympäri. Palataan ns. asiaan sitten kun edellämainitut maat ja maanosat ovat vähentäneet älyttömän saastuttamisensa siedettäviin lukemiin.

 

[Petri1981]

Olihan sitä Vihreän liikkeen alkuaikoina Pentti Linkola, joka kertoi suht selväsanaisesti ja varsin vauhdikkain sanankääntein maapallon sietokyvyn uhkakuvista ja esitti niihin järeitä ja tylyjä ratkaisuja. Vaan ei kelvannut Linkola Vihreille tai oikein muillekaan.

Parempi vain vihreiden ja muidenkin höpistä jostain pehmeämmästä vaihtoehdosta vaalipuheissa ennen kuin itse matkustaa Thaimaan lomalle tai jokaviikonloppuiselle Euroopan lennolle.

Olet oikeassa siinä, että Linkola on ainoa vihreä joka on oikeasti omistautunut asialleen. Nykyinen vihreä liitto ja sen jäsenenä oleminen, joka koostuu moderneista kosmopoliittisista cityvihreistä, on lähinnä jonkinasteista egon pönkitystä ja itsensä korkeammalta jalustalta muita alaspäin katsomista. Harmi vain, että vihreän liikkeen suurin ”saavutus”, eli ydinvoiman totaalinen demonisoiminen, on isolta osin vastuussa maapallon tilanteesta tällä hetkellä.

 

[Remy Martin]

Harmi vain, että vihreän liikkeen suurin ”saavutus”, eli ydinvoiman totaalinen demonisoiminen, on isolta osin vastuussa maapallon tilanteesta tällä hetkellä.

On tosiaan melko tragikoomista että yksi suurimpia yksittäisiä ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä on nimenomaan "vihreä" liike.

Olen tällä palstalla muistaakseni jo aikaisemminkin mainostanut, että olen ehdottanut pieniä ydinvoimaloita energiaratakaisuksi jo parikymmentä vuotta sitten. Tosin silloin ei motiivini ollut ilmastonmuutoksen hillitseminen vaan vihreiden trollaaminen. Vihreitä on kyllä hyvä kuunnella, kun kaikki asiat tekee päinvastoin vihreiden ajatuksia niin luonto kiittää.

 

[Wiljami]

Ei se Linkola ainoa ole mutta toki tunnetuin. Ei vaan ole kovin suosittua tuollainen että ihan oikeasti tehdään omasta elämästä hankalaa jotta ei kuormitettaisi ympäristöä liikaa. On näitä itsensäkieltäjiä muidenkin aatesuuntien edustajissa mutta marginaalissa ovat riippumatta filosofiasta. Linkolahan taisi olla joskus nuorempana vielä toiveikas että asioita voitaisiin muuttaa ilman pakkoa ja suuria uhrauksia, sittemmin taisi katkeroitua kun näki millainen on todellisuus kun luonnostaan mukavuudenhaluiselta ja omaa lyhytnäköistä etua tavoittelevalta lajilta yrität saada päätöksiä jotka vähentäisivät mukavuutta ja lyhytnäköistä etua.

 

[Ollakseni]

Kun täällä nyt Linkolaa taas kehutaan, niin mitkä ihmisryhmät laitetaan ensiksi kaasukammioon? Köyhät, keskituloiset vai rikkaat?

 

[Centre Bell]

On tosiaan melko tragikoomista että yksi suurimpia yksittäisiä ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä on nimenomaan "vihreä" liike.

Olen tällä palstalla muistaakseni jo aikaisemminkin mainostanut, että olen ehdottanut pieniä ydinvoimaloita energiaratakaisuksi jo parikymmentä vuotta sitten. Tosin silloin ei motiivini ollut ilmastonmuutoksen hillitseminen vaan vihreiden trollaaminen. Vihreitä on kyllä hyvä kuunnella, kun kaikki asiat tekee päinvastoin vihreiden ajatuksia niin luonto kiittää.

Olet kyllä aivan oikeassa tässä asiassa, kun ajattelee asioita mitä vihreä liike ajaa esim. juuri ydinvoiman vastustaminen tai päästökaupat, niin ainakin nuo kaksi asiaa lisäävät maapallon hiilidioksidipäästöjä.
Kun ei saa käyttää ydinvoimaa, niin pakkohan se sitten on polttaa fossiilisia polttoaineita, kun tuuli, aurinko eikä vesivoima riitä kattamaan Euroopan energiatarvetta.
Ja kun vihreä liike on lobannut noiden päästökauppojen puolesta, niin Euroopan savupiipputeollisuus onkin sitten siirtänyt kustannus syistä tuotantonsa Aasiaan, jossa vähät välitetään mistään savukaasujen puhdistamisesta.
Että se siitä vihreästä liikkeestä. Tähän kun vielä lisätään mm Pennasen ja Aallon lentomatkailut sekä Toivolan taksimatkustamiset, niin eipä kauhean egologiselta tunnu tuo vihreiden toiminta, vaikka paasaavat jotain ihan muuta poliittista jargonia.

 

[Byvajet]

Kun täällä nyt Linkolaa taas kehutaan, niin mitkä ihmisryhmät laitetaan ensiksi kaasukammioon? Köyhät, keskituloiset vai rikkaat?

Nyt sinne laitetaan köyhät. Aasiassa asennetaan tehtaisiin verkkoja, joihin itsemurhaa yrittävät päätyvät. Työolot ovat surkeat, päivät pitkiä ja palkka mitätön. Terveydenhuoltoa ei ole tai se on kehittymätöntä. Asumisolot ovat ala-arvoiset, ja jos ihmiset keksivät jonkin keinon tienata edes vähän enemmän rahaa, he hyödyntävät sen, vaikka se olisi terveydelle haitallinen ja jouduttaisi kuolemaa. Joillakin tytöillä on onni työskennellä huorina. Moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna se lienee tuolla päin maailmaa kelpo perusta elämälle.

Köyhäjengi tekee meille halpaa, erilaista halpaa. Käytännössä monet heistä ovat länsimaiden orjia. Applen yli tonnin puhelimessa on orjan lemu.

Tämän jengin olemassaoloa perustellaan mm. sillä, että jos heille ei ole tarjolla kurjaa työtä, niin sitten heille ei ole tarjolla mitään työtä. Hinnoilla kilpailu nähdään niin vääjäämättömänä ilmiönä, että moraali ei mahdu siihen väliin.

Onneksi yhä useampi ihminen kysyy, onko yrityksen ainoa tehtävä tuottaa voittoa. Yhä useampi näkee, että poliittinen säätely ei kunnolla pure, kun tavoitteena on puhdas ympäristö ja ihmisoikeudet.

Moraalisen vastuun tulisi lähteä toimijasta itsestään, enkä ymmärrä, millaisella mielellä häikäilemättömästi luontoa riistäviä ja ihmisoikeuksia halventavia yrityksiä johdetaan. Usein tuntuu, että toiminnan suurista linjoista vastaavien täytyy olla henkisesti sairaita. Kun joku pystyy omatunnon kolkuttamatta tuhoamaan laajamittaisesti ympäristöä ja käyttämään ihmisten hätää hyväksi, jotta rikkailla olisi vielä enemmän, niin ei kai sellaisella ihmisellä hissi ihan ylimpään kerrokseen etene.

 

[Walrus21]

Olet oikeassa siinä, että Linkola on ainoa vihreä joka on oikeasti omistautunut asialleen. Nykyinen vihreä liitto ja sen jäsenenä oleminen, joka koostuu moderneista kosmopoliittisista cityvihreistä, on lähinnä jonkinasteista egon pönkitystä ja itsensä korkeammalta jalustalta muita alaspäin katsomista. Harmi vain, että vihreän liikkeen suurin ”saavutus”, eli ydinvoiman totaalinen demonisoiminen, on isolta osin vastuussa maapallon tilanteesta tällä hetkellä.

Aika paskaa argumentaatiota kauttaaltaan tämä vihreän puolueen jäsenten stereotypisoiminen oman mielensä mukaan.

Sillä ei edelleenkään ole juuri merkitystä, mitä yksilöt tekevät poliittisen järjestelmän sisällä. Totta kai jokainen maksimoi oman etunsa. Sitten kun on paljon varallisuutta ja oma elintaso turvattu, aletaan yleensä pohtimaan, miten voisi tehdä "parempia valintoja". Tässä mielessä analyysisi on oikea, mutta silti aika lapsellinen.

Linkola ei ole koskaan esitellyt realistista vaihtoehtoa nykyiselle elämänmenolle. Hän on yksiselitteisesti ekofasisti, joka on pelastanut oman nahkansa ja joka nyt vaatii "huonompia ihmisiä" poistamaan itsensä maapallolta.

Ilmastonmuutos olisi helppo ratkaista nykyisilläkin resursseilla, mutta siihen ei ole poliittista tahtoa. Ei ihminen tarvitse kahta autoa, krääsää Kiinasta tai päivittäistä gotleria leivän päälle. Tälläkin hetkellä on olemassa kehittyneitä maita, joissa on elinajanodote länsimaisella tasolla ja joissa ollaan samalla ilmaston kannalta suht kestävällä tasolla. Ongelma on siinä, että näilläkään mailla ei ole oikein minkäänlaista insentiiviä olla haalimatta tulevaisuudessa ylimääräistä "elintasoa".

 

[Walrus21]

Olen tässä miettinyt että miten paljon ihminen ylipäätään tarvitsee? Mielestäni suomalaisten elintaso on esimerkiksi ollut keskimäärin aika hyvällä tasolla jo pitkään enkä ole omakohtaisesti kokenut minkäänlaista tarvetta että pitäisi saada lisää ja enemmän. Toki olenkin varmaan verrattain vähään tyytyväinen mutta kun niissä käärinliinoissa ei taskuja kuitenkaan ole, jättäisin ennemmin sen ylimääräisen materian jemmaa jälkipolville

Tässä on nyt huomioitava se, että ei talouskasvu tarkoita automaattisesti päästöjen kasvua. Toki nykyisillään tällainen korrelaatio on varmasti löydettävissä, mutta siinä pitää huomioida nykyinen, kevyesti säännelty talousjärjestelmä.

Parhaimmillaan talouskasvu tarkoittaa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua, jolloin pystymme tuottamaan tarvittavat tavarat ja palvelut vähemmällä vaivalla kuin aiemmin. Koska tulemme joka tapauksessa toimimaan talouskasvun ehdoilla, olisi järkevää määritellä teollisuudelle ja kulutukselle selkeät päästörajat. Markkinat kyllä mukautuisivat siihen ja kehittelisivät uusia tapoja toimia. Nythän tilanne on se, että saastuttamisesta ei joudu maksamaan kuin marginaalisia imagohaittoja, joten yrityksillä on vahva motiivi tehdä asioita entiseen tapaan.

 

[Hidas_ja_kankea]

Tässä on nyt huomioitava se, että ei talouskasvu tarkoita automaattisesti päästöjen kasvua. Toki nykyisillään tällainen korrelaatio on varmasti löydettävissä, mutta siinä pitää huomioida nykyinen, kevyesti säännelty talousjärjestelmä.

Päästöjen ja kasvihuonekaasujen väheneminen paikallisesti on vain itsepetosta. Perus- ja energiatuotantoa on ulkoistettu muualle, jossa se tuottaa entistä enemmän päästöjä. Paikallisesti tilanne paranee ja globaalisti taantuu. Talouskasvu ja BKT voi jatkaa kasvuaan ja samalla on laitettu pää turvallisesti pensaaseen. Paljonkos pankkisektori tuottaa ensikäden päästöjä?

Aika huikeaa settiä täällä näkee kuten, ettei CO2 pitoisuus vaikuttaisi lämpötilan nousuun. Tuollainen keskustelu on paluuta 1800-luvulle, jolloin kasvihuoneilmiö vuosisadan alkupuoliskolla otettiin esille. Voi korrelaation tehdä tyhjäksi esittämällä käppyröitä vuosituhansien taakse. Tuskin tässä kukaan on väittänyt CO2 olevan ainoa lämpötilaan vaikuttava asia, esimerkiksi auringon aktiivisuutta on vaikea huomioida mallinuksessa. Vähän turhana pidän tuosta asiasta vääntämisen. Sama kuin Trumpin kanssa väittelisi.

 

[Wiljami]

Tässä on nyt huomioitava se, että ei talouskasvu tarkoita automaattisesti päästöjen kasvua. Toki nykyisillään tällainen korrelaatio on varmasti löydettävissä, mutta siinä pitää huomioida nykyinen, kevyesti säännelty talousjärjestelmä.

Parhaimmillaan talouskasvu tarkoittaa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua, jolloin pystymme tuottamaan tarvittavat tavarat ja palvelut vähemmällä vaivalla kuin aiemmin. Koska tulemme joka tapauksessa toimimaan talouskasvun ehdoilla, olisi järkevää määritellä teollisuudelle ja kulutukselle selkeät päästörajat. Markkinat kyllä mukautuisivat siihen ja kehittelisivät uusia tapoja toimia. Nythän tilanne on se, että saastuttamisesta ei joudu maksamaan kuin marginaalisia imagohaittoja, joten yrityksillä on vahva motiivi tehdä asioita entiseen tapaan.

Suljetulla kierrolla olisi teoriassa mahdollista nostaa vielä nykyistä keskimääräistä elintasoa reilusti, samalla kun antropomorfiset päästöt olisivat nettona nollassa. Käytännössä tämä vaatii vaan työtä ja halua sekä uhrauksia niiltä tahoilta jotka eniten kertakäyttökulttuurista ja fossiilisten polttamisesta hyötyvät, eli ei ole tapahtumassa ennen paskan osumista tuulettimeen konkreettisesti myös hyötyjien lähistöllä.

Aiemmissa lämpötilaennusteissa ei oltu huomioitu merien lämpöbufferointivaraa, samoin mm. hiilidioksidia sitoutuu aika paljonkin meriin (mikä oli kyllä huomioitu laskennoissa). Nykyisin tiedetään myös sekä CO2 että lämpötilan korreloivan biomassan kasvuun ts. hiiltä sitoutuu tehokkaammin kasveihin kun ilmakehässä on enemmän hiilidioksidia ja lämpöä. Toki tuon hyödyntäminen vaatisi ettei niitä puita revitä alas vaan nopeammassa tahdissa kun kasvunopeus sen mahdollistaisi eikä tuokaan luonnollisesti nopeudu niin paljoa että jossain vaiheessa tulisi tilanne jossa CO2 lisääminen alkaisi vähentää kokonaishiiltä ilmakehässä kasvun nopeutumisen takia. Paikallisten testien perusteella CO2 tuplaaminen nostaa metsän tuottoa (lasketaan yleensä m3/ha/a) n. kolmanneksella. 10 asteen lämpötilan nousu tuplaa laskennallisesti kasvun, toki tuossa tulee vastaan käytännön juttuja siitä miten organismit kestävät todella korkeita lämpötiloja, eli käytännössä tuon hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan tiettyyn rajaan asti. Vaikkapa korallien (ei sinänsä hirveän oleellinen hiilinielu, mutta ekosysteemipalveluna melko korvaamaton) lisäkasvun varaan on huono lähteä rakentamaan tulevaisuudenkuvia kun ne perkeleet kuolevat pari astetta liian lämpimässä vedessä. Sitten ei ole korallimetsää ja meren eläinplankton, mukaanlukien kalanpoikaset, eivät enää saakaan kehittyä siellä korallistojen piilossa vaan ovat aika helppoa saalista isommille otuksille. Lyhyellä tähtäimellä toki oikein kiva niille isommille saalistajille, loppupeleissä ravintoketjun huipulle asti, mutta pidemmässä juoksussa saattaa tulla ongelmia kun kaikki kasvuikäiset otukset syödään.

Ihmettelen metsäpolitiikkakeskustelua, tai ihmettelisin jos ei olisi itsestäänselvää että Tiilikainen edustaa lähinnä metsäteollisuuden toiveita. Hiilinielujen laskeminen ei ole mitään monimutkaisempaa matematiikkaa, se on itse asiassa äärimmäisen yksinkertaista matematiikkaa. Jos puu kasvaa kuution, sen kuivamassa kasvaa määrän x puulajista riippuen, esimerkiksi männyllä n. 450kg ja kuusella 400kg. Puun kuivamassasta suunnilleen puolet on hiiltä, eli kun puupalstan annetaan kasvaa kuution verran, sidotaan mäntypalstalla n. 225kg ja kuusipalstalla 200kg hiiltä. Ja tuo hiili tulee 100% ilmakehän hiilidioksidista yhteyttämällä. Todellinen ympäristöteko olisi pistää se palsta kasvamaan vaikka leppää (todella resilientti, Suomen puista nopeiten kasvava ja sen päälle vielä lannoittaa ympäristöä koska pudottaa lehdet vihreinä), suottaa naapuripalsta ja kun leppäpalsta olisi n. 30 vuoden kuluttua kasvanut kunnon kuutiomääriin ja suopalta vettynyt, harvennettaisiin puista vaikkapa puolet ja dumpattaisiin koko biomassa sinne suohon. Suosta kun ei hiili karkaa kovinkaan tehokkaasti.