Suurimmaksi osaksi ilmastonmuutoskeskustelu vaatimuksineen on sinisilmäistä hurskastelua.
Suosittelen seuraamaan pitkällä aikavälillä sähköautojen kehitystä. Tulette näkemään, että kun autofirmat ajautuvat ahdinkoon harjoitetun politiikan vuoksi, niin yhtäkkiä tavalla tai toisella tällä hetkellä asetetuista vaatimuksista ja tavoitteista tullaan joustamaan.
Lähitulevaisuuden politiikka pakottaa autovalmistajat joko maksamaan sakkomaksuja liian suurista päästöistä tai myymään runsaasti sähköautoja, joiden hinnat ovat valmistuskustannusten vuoksi pilvissä ja joiden kysyntä on vielä arvoitus ja joita monien lähteiden mukaan ei pystytä myymään voitollisesti.
Näin se menee kaikessa muussakin. Kun ensisijainen päämäärä on talous, niin ympäristönsuojelu on mahdotonta. Sitä voidaan harrastella, mutta nykyisen järjestelmän puitteissa sitä ei voida toteuttaa.
Mitä paremmin demokratia toimii, sitä varmemmin ihmiset ajavat seinään, koska vapaaehtoisesti saavutetuista eduista ei luovuta vaan päinvastoin niitä tahdotaan lisää. Mikään puolue ei viime kädessä edes pyri ympäristönsuojeluun. Jokainen puolueista ajaa tuhopolitiikkaa, mutta osalle puolueista on tärkeää esittää huolestunutta.
Liberaalin koulutetun kaupunkilaisen ympäristönsuojelu on tietoisuutta eikä tekoja.