Ilmastonmuutos

[LuKi]

Tämä on sen verran mystinen asia ettei ainakaan minulle aukea eli Suomelle metsät olisivatkin rasite ja mahdollisesti pitäisi maksaa vielä kompensaatioita miljardeja esimerkiksi Bulgarialle tai Romanialle. Kysyn vain varovasti, että onkohan siinä mitään järkeä?

Suomen metsät kääntyivät päästölähteeksi – Poliitikoilta paloi käpy, tutkimuspäällikkö ryntäsi hätiin

Suomalaisten metsien kääntyminen päästölähteeksi sai kansanedustajat raivostumaan.

www.iltalehti.fi

Tähän itsekin haluaisin vastauksia. Ainakin otsikkotasolla Suomen metsät ovat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi, eli pitäisikö ne hakata kaikki, jotta lakkaisivat olemasta päästölähde? Tietenkään ei tuota otsikoiden muotoilulla tarkoiteta, mutta kansalaisille kyllä pitäisi kunnolla ja selkokielisesti avata, mitä tämä muutos pitää sisällään. Miksi Suomessa lasketaan eri metodeilla kuin maantieteellisesti, taloudellisesti ja kulttuuurisesti lähes identtisessä Ruotsissa, joka on samalla meidän merkittävä taloudellinen kilpailija?

Luken vastaus Ruotsin erilaisiin tuloksiin on omalla tavallaan paljastava: Minkäänlaista kotiinpäinvetoa ei Suomessa ole, maksoi mitä maksoi, vaan halutaan olla luokan paras oppilas, joka vaikka ainoana tekee kotiläksyt, tarpeen vaatiessa myös ne muiden läksyt. Koska miljardeja meillä riittää, enemmän kuin Ruotsilla ja niitä miljardeja tehokkaat Balkanin ja Romanian hallinnot tarvitsevat, koska ovat tehneet niin paljon ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Ja kaikki ottavat meistä ihan varppina mallia Suomesta, niin laskentatavoissa, kuin julkisen rahan käytössä, jota siis on loputtomasti.

Luken mukaan inventaarion laskentaa ohjaa muun muassa Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) laskentaohjeistus sekä Euroopan unioni, joka edellyttää jäsenmailtaan entistä tarkempia menetelmiä kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.

Laskentamenetelmiä kehittämällä inventaariossa voidaan Luken mukaan ottaa huomioon uudet tutkimustulokset.

Siis Suomessa...... Mitä väliä sillä on, jos muualla ei osata, tai haluta mitata niin kuin Suomi.

Bukarestissa hierotaan käsiä yhteen. Sieltä lähdetään Brysseliin hieromaan suomalaisille mepeille ja ministerivaltuuskunnille Luken raportteja naamaan, lietsotaan syyllisyyttä, jotta saadaan suomalaisten veronmaksajien miljardit tilitettyä Bukarestin eliitin Caymansaa..., korjaan Romanian hallinnon ilmastorahastoihin. Ruotsalaiset seuraavat touhua sivusta päätään pyöritellen ja pohtivat pitäsikö politiikassa olla joku edunvalvonnan vastuulauseke vanhustenhoidon tapaan, kun suomalaiset toimijat näyttävät jo kyvyttömiltä vastaamaan oman toimintansa tuloksista?

Ranskassa taitaisi keltaliivit kaataa Eiffel-tornin, jos oma hallinto kylväisi miljardeja maailmalle samalla, kun kansa laitetaan säästötalkoisiin ja lisäksi puolustusmenoja on pakko kasvattaa sadalla prosentilla. Suomessa taas porukka ottaa lunta niskaan ja luottaa opposition viisauteen, eli lähetetään Tytti Tuppurainen taas johonkin, selittämään jotakin ja kyllä se siitä. Pään saa taas laittaa pensaaseen ainakin vuodeksi, velkarahalla on luokan priimus taas loistanut ja ihan kohta muut seuraavat perässä, ihan varppina....

"Suomen kansa on tosiaan poliittisesti vähälahjaista." Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946.

 

[koukku]

Hieman jatkoa edellä olevaan.

Hiilinielut | Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, Suomessa ne muuttuvat päästölähteiksi – Miten tämä on mahdollista?

Suomen ja Ruotsin tulosten eroavaisuuksien syistä ei ole Luken tutkimuspäällikkö Juha Mikolan mukaan toistaiseksi tutkittua tietoa, mutta hänen mukaansa oudompaa olisi, jos tulokset olivat samankaltaiset.

www.hs.fi

Toisella malli, toisella konkreettiset mittaukset. Tornionjokilaaksossa melko iso ero riippuen siitä, kumman puolen penkereeltä asiaa tarkastelee. Itse puuhaillut polttokemian mallien kanssa ja sen rajoitukset olivat aikanaan hyvinkin tiedossa. Että joo.

 

[Hilperi]

Keskustelisimmeko jälleen hieman siitä kuinka suomalaiset hoitavat mallikkaasti osansa ilmastotalkoissa?

Kiina-pakettien keskimääräinen arvo rapiat 6 euroa.

Siinä sitä esimerkkiä.

Hurja luku julki: Kiina-pakettien määrä räjähti

Kaupan liitto vaatii EU:lta samoja pelisääntöjä kaikille yrityksille.

www.is.fi

 

[calvin]

Ainakin otsikkotasolla Suomen metsät ovat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi, eli pitäisikö ne hakata kaikki, jotta lakkaisivat olemasta päästölähde? Tietenkään ei tuota otsikoiden muotoilulla tarkoiteta, mutta kansalaisille kyllä pitäisi kunnolla ja selkokielisesti avata, mitä tämä muutos pitää sisällään. Miksi Suomessa lasketaan eri metodeilla kuin maantieteellisesti, taloudellisesti ja kulttuuurisesti lähes identtisessä Ruotsissa, joka on samalla meidän merkittävä taloudellinen kilpailija?

Ymmärrän kyllä että lähtökohtaisesti taloudellinen näkökulma kismittää, jos toiset tekevät päästövähennyksiä lähinnä paperilla ja toiset (Suomi) pyrkii tekemään niitä ihan konkreettisesti ja sen takia maksamaan kovemman hinnan. Mutta jos ylipäätään ilmastonmuutos halutaan pysäyttää niin mitä tarkemmin päästöjä pystytään mittaamaan niin sitä paremmin tiedetään tehokkaimmat keinot niiden vähentämiseksi. Ilmastonmuutos kun ei hirveästi välitä siitä miltä päästöt näyttää paperilta jos todellisuus on jotain muuta.

Ja vaikka Suomessa ja Ruotsissa metsätalous toimii ainakin periaatteessa samankaltaisella mallilla niin esimerkiksi ojitusten suhteen Suomi on ihan omaa luokkaansa maailmassa ja niistäkin ratkaisuista joudumme maksamaan nyt tuplaten (ensin valtion tuki ojitukselle ja sitten ojituksista aiheutuvat kasvihuonepäästöt).

 

[Ann Arbor]

Jos jossain asiassa Suomen on mielestäni syytä tehdä kompromissi ilmastotoimien laajuudessa, on se ehdottomasti metsäteollisuus. Vihreä kulta on ollut taloutemme kivijalka läpi historian ja generoinut sukupolvi toisensa jälkeen hyvinvointia ja menestystä maallemme. Suomen on syytä pyrkiä olemaan metsätalouden aallonharjalla, puujalosteista kun on nykyteknologialla mahdollista valmistaa käytännössä mitä tahansa ja globaalit markkinat kasvavat vuosi vuodelta.

Luonnonsuojelualueille on toki paikkansa ja tiettyyn pisteeseen asti kannatan itsekin niiden laajentamista, mutta meillä ei yksinkertaisesti ole varaa muuttaa hyvin tukkipuuta tuottavia metsiämme luontoreservaateiksi liian suuressa mittakaavassa.

 

[Petri1981]

Keskustelisimmeko jälleen hieman siitä kuinka suomalaiset hoitavat mallikkaasti osansa ilmastotalkoissa?

Kiina-pakettien keskimääräinen arvo rapiat 6 euroa.

Siinä sitä esimerkkiä.

Hurja luku julki: Kiina-pakettien määrä räjähti

Kaupan liitto vaatii EU:lta samoja pelisääntöjä kaikille yrityksille.

www.is.fi

Näin. Käyköön tämäkin todisteena, että suurta osaa ei voisi ilmasto ja vastuullisuus vähääkään kiinnostaa.

 

[LuKi]

Ymmärrän kyllä että lähtökohtaisesti taloudellinen näkökulma kismittää, jos toiset tekevät päästövähennyksiä lähinnä paperilla ja toiset (Suomi) pyrkii tekemään niitä ihan konkreettisesti ja sen takia maksamaan kovemman hinnan. Mutta jos ylipäätään ilmastonmuutos halutaan pysäyttää niin mitä tarkemmin päästöjä pystytään mittaamaan niin sitä paremmin tiedetään tehokkaimmat keinot niiden vähentämiseksi. Ilmastonmuutos kun ei hirveästi välitä siitä miltä päästöt näyttää paperilta jos todellisuus on jotain muuta.

Ja vaikka Suomessa ja Ruotsissa metsätalous toimii ainakin periaatteessa samankaltaisella mallilla niin esimerkiksi ojitusten suhteen Suomi on ihan omaa luokkaansa maailmassa ja niistäkin ratkaisuista joudumme maksamaan nyt tuplaten (ensin valtion tuki ojitukselle ja sitten ojituksista aiheutuvat kasvihuonepäästöt).

Riittäisikö se, että Suomi tekisi "vain" osuutensa? Koska vaikka Suomi tekisi mitä, niin vaaka ei värähdä siitä, että teemme vain osuutemme. Osuutemme tekemistä meiltä tulee vaatia, se pitää toteuttaa ja mitata kestävällä vertailukykyisellä tavalla.

Pidätkö sinä ja "peukuttajat" järkevänä, että Suomi mittaa tavalla, joka aiheuttaa meille miljardilaskun kiintiöiden ostosta jostain Kaakkois-Euroopasta, joiden korruptoitunut hallinto paskanauraa meille matkalla pankkiin? Ymmärrättekö, että nämä miljardit ovat poissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta, vai oletteko valmis laskemaan opintotukea, asumistukea, lapsilisää, koulujen-, terveydenhoidon- ja vanhustenpalveluja siksi että hyvemiljardit liikkuvat anekaupan tapaan vaikuttamatta reaalitodellisuuteen millään tavalla?

 

[Ann Arbor]

Riittäisikö se, että Suomi tekisi "vain" osuutensa? Koska vaikka Suomi tekisi mitä, niin vaaka ei värähdä siitä, että teemme vain osuutemme. Osuutemme tekemistä meiltä tulee vaatia, se pitää toteuttaa ja mitata kestävällä vertailukykyisellä tavalla.

Pidätkö sinä ja "peukuttajat" järkevänä, että Suomi mittaa tavalla, joka aiheuttaa meille miljardilaskun kiintiöiden ostosta jostain Kaakkois-Euroopasta, joiden korruptoitunut hallinto paskanauraa meille matkalla pankkiin? Ymmärrättekö, että nämä miljardit ovat poissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta, vai oletteko valmis laskemaan opintotukea, asumistukea, lapsilisää, koulujen-, terveydenhoidon- ja vanhustenpalveluja siksi että hyvemiljardit liikkuvat anekaupan tapaan vaikuttamatta reaalitodellisuuteen millään tavalla?

Kyllähän Suomen voi jo nykyisellään määrittää olevan ilmastotoimissa aika lailla aallonharjalla, vaikka mukaan laskisi kaikki maailman kehittyneet maat. Siitä realiteetista, että niin monessa maassa metsät hakattiin jo vuosisatoja sitten ei Suomea ja Ruotsia tulisi 2020-luvulla rokottaa.

Kunnianhimoisista kunnianhimoisin ilmastopolitiikka toki miellyttää monia, mutta jalkaankaan ei ole mielestäni syytä ampua, vaan taloudelliset realiteetit on syytä pitää myös mielessä.

 

[calvin]

Pidätkö sinä ja "peukuttajat" järkevänä, että Suomi mittaa tavalla, joka aiheuttaa meille miljardilaskun kiintiöiden ostosta jostain Kaakkois-Euroopasta, joiden korruptoitunut hallinto paskanauraa meille matkalla pankkiin? Ymmärrättekö, että nämä miljardit ovat poissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta, vai oletteko valmis laskemaan opintotukea, asumistukea, lapsilisää, koulujen-, terveydenhoidon- ja vanhustenpalveluja siksi että hyvemiljardit liikkuvat anekaupan tapaan vaikuttamatta reaalitodellisuuteen millään tavalla?

Hyvä kysymys, mikä sitten on lopulta järkevää ja mikä ei. En pitäisi kuitenkaan järkevänä, että kun ollaan demokraattisesti valittu edustajat elimiin, jossa päätökset järjestelmästä on tehty niin sen jälkeen alettaisiin muuttamaan mittauksia jotta se saataisiin sitä kautta suomalaisille edulliseksi. Pitää muistaa että kaikesta huolimatta Suomen kasvihuonepäästöt per asukas on edelleen korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin vaikka onkin pienentynyt lähinnä energiasektorin puhdistumisen avulla. Lisäksi maksettava summa on hyvin suhteellinen kun otetaan huomioon itse ilmastonmuutoksesta aiheutuvat seuraukset. Tässä suhteessa Suomi on sijainniltaan voittajien joukossa (ainakin jos Atlantin merivirtojen kulku ei pysähdy) verrattuna Etelä-Euroopan maihin.

Minusta tuntuu että suurin osa ei ymmärrä, tai jos ymmärtää niin ei välitä, että millainen lasku tekemättömyydestä seuraa seuraaville sukupolville. Se lasku on ihan jotain muuta luokkaa verrattuna niihin pikkusummiin mistä nyt väännetään. Ja oma ja edelliset sukupolvemme on ollut mukana aiheuttamassa sitä laskua myös Suomessa. Siinä sivussa on peruuttamattomasti tuhottu luontoa, jota nyt yritetään ennallistaa moninkertaisella summalla verrattuna siihen mitä sen tuhoamatta jättäminen olisi maksanut.

Jos siis palataan alkuperäiseen kysymykseen eli mikä on järkevää niin se miten olemme menneisyydessä toimineet ei ole ollut järkevää ja valinnat mitä on tehty on tehty ihan yhtä lyhytnäköisesti lyhyenajan voitontavoittelun nimissä kuin mitä valintoja tehdään nykyäänkin. Suomessa maankäyttösektori olisi voinut ja voisi edelleenkin tehdä hyvin edullisia toimia laskun pienentämiseksi mutta demokraattisesti olemme valinneet päättäjät jotka ovat valinneet tekemättömyyden. Sekään ei ole järkevää.

 

[opelix]

Suomessa maankäyttösektori olisi voinut ja voisi edelleenkin tehdä hyvin edullisia toimia laskun pienentämiseksi mutta demokraattisesti olemme valinneet päättäjät jotka ovat valinneet tekemättömyyden. Sekään ei ole järkevää.

Toistan asian mikä on tässä ketjussa tullut esille ennemminkin.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta merkittävä osa tuotiin Venäjältä, nyt se hakataan Suomesta. Se on yksi suurista syistä miksi hakkuut Suomessa ovat lisääntyneet. Se puu mikä hakataan Suomesta jää Venäjältä hakkaamatta. Ilmastolle ei ole merkitystä kummalla puolella rajaa hiilinielu on.

Metsäteollisuus on harvoja teollisuuden aloja joka vielä pitää vakaata tulovirtaa viennistä ja rahoittaa näin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa. Sitä emme voi menettää menettämättä palvelujamme. Toki se on sitten poliittinen päätös.

 

[Karpat46]

Pidätkö sinä ja "peukuttajat" järkevänä, että Suomi mittaa tavalla, joka aiheuttaa meille miljardilaskun kiintiöiden ostosta jostain Kaakkois-Euroopasta, joiden korruptoitunut hallinto paskanauraa meille matkalla pankkiin?

Onko tämä nykyinen malli, jota Suomi käyttää siis virheellinen? Vai malli toimii, mutta tuloksia pitäisi väärentää?

Mielestäni Suomen tulisi ja kannattaa tehdä sen mitä se voi. Jos tuo ruotsalaisten toimintatapa on tarkempi, niin mittaa sitten sillä. Muiden maiden toimintaan meillä on aika vähän vaikutusmahdollisuuksia.

 

[hablaa]

Äläs nyt ole liian dramaattinen. Meillä on auringon sammumisen jälkeen vielä rontti kahdeksan minuuttia aikaa tapella keskenämme jostain jonninjoutavasta. Sen jälkeen alkaa tulla sitten ongelmaa.

Kyllä ne ongelmat alkaa inauksen aiemmin, kun Aurinko on punaisena jättiläisenä levinnyt jo lähelle/yli Maan kieroradan - vaikkei suoranaisesti söisikään planeettaa, niin ei täällä siinä vaiheessa enää mikään elä.

 

[Kilgore Trout]

Onko tämä nykyinen malli, jota Suomi käyttää siis virheellinen? Vai malli toimii, mutta tuloksia pitäisi väärentää?

Mielestäni Suomen tulisi ja kannattaa tehdä sen mitä se voi. Jos tuo ruotsalaisten toimintatapa on tarkempi, niin mittaa sitten sillä. Muiden maiden toimintaan meillä on aika vähän vaikutusmahdollisuuksia.

Koitin tuota asiaa kysyä tekoälyltä, mutta kovin hyvää vastausta en saanut, pitäisi kaivaa tarkemmin. Toisaalta minusta tuo on niin iso asia, voisi sanoa miljardiluokkaa, että luulisi mediankin nostavan asiantuntijoita esiin.

Suomen ja Ruotsin tavoissa mitata metsän hiilensidontaa on joitakin eroja, vaikka molemmat maat seuraavat kansainvälisiä standardeja, kuten YK:n ilmastopaneelin (IPCC) ohjeita ja EU:n raportointivelvoitteita. Eroja syntyy kuitenkin esimerkiksi seuraavista tekijöistä:

1. Laskentamallit ja tietolähteet​

• Suomessa käytetään ensisijaisesti Valtakunnan metsien inventointia (VMI), jossa yhdistetään maastomittauksia, kaukokartoitusta ja mallinnusta. Laskentamallina toimii mm. Yasso-malli, joka kuvaa karikkeen ja maaperän hiilenkiertoa.
• Ruotsissa hiilinielujen laskennassa hyödynnetään laajasti Ruotsin metsäkarttaa (SLU Skogskarta) ja maan kattavaa LULUCF-raportointia, joka perustuu metsien kasvumalleihin ja pitkäaikaisiin inventointitietoihin.

2. Hiilivaraston komponentit​

• Suomessa painotetaan voimakkaasti maaperän hiilivarastoja, koska suomalaisissa metsissä turvemailla ja maaperän hiilensidonnalla on suuri merkitys.
• Ruotsissa keskitytään enemmän puuston hiilensidontaan, ja laskennassa korostetaan puuston kasvua ja hakkuukertymää.

3. Hakkuumallien vaikutus​

• Suomessa hiilinielun arviointi sidotaan vahvemmin metsäsektorin hakkuusuunnitelmiin ja metsänhoitokäytäntöihin. Metsäteollisuuden vaikutus otetaan voimakkaasti huomioon.
• Ruotsissa hiilensidonnan arviointiin vaikuttavat enemmän luonnonmetsien kasvu ja uudistuminen, sillä Ruotsin metsävarat ovat keskimäärin vähemmän hakattuja kuin Suomessa.

4. Ilmastopolitiikan ohjaus​

• Suomessa hiilinieluja seurataan ja raportoidaan osana EU:n ilmastotavoitteita, ja niitä käytetään aktiivisesti ilmastopolitiikan työkaluna.
• Ruotsissa metsien hiilensidonta nähdään osana laajempaa ekologista kestävyyttä, ja siellä panostetaan metsien ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.

5. Mallit ja teknologia​

• Suomi käyttää tarkkoja satelliitti- ja laserkeilausmenetelmiä, ja esimerkiksi Luke (Luonnonvarakeskus) kehittää aktiivisesti uusia mittausmenetelmiä.
• Ruotsissa panostetaan enemmän pitkäaikaisiin aikasarjoihin ja mallipohjaiseen laskentaan, jonka perustana ovat Metsäntutkimuslaitoksen (SLU) aineistot.

Yhteenveto​

Molemmat maat käyttävät nykyaikaisia menetelmiä ja noudattavat kansainvälisiä standardeja, mutta Suomessa painotus on maaperän ja hakkuumallien vaikutuksessa, kun taas Ruotsissa keskitytään enemmän puuston kasvuun ja luonnonmetsien rooliin. Tämä vaikuttaa myös poliittisiin päätöksiin ja metsien käyttöstrategioihin.

 

[Ann Arbor]

Toistan asian mikä on tässä ketjussa tullut esille ennemminkin.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta merkittävä osa tuotiin Venäjältä, nyt se hakataan Suomesta. Se on yksi suurista syistä miksi hakkuut Suomessa ovat lisääntyneet. Se puu mikä hakataan Suomesta jää Venäjältä hakkaamatta. Ilmastolle ei ole merkitystä kummalla puolella rajaa hiilinielu on.

Metsäteollisuus on harvoja teollisuuden aloja joka vielä pitää vakaata tulovirtaa viennistä ja rahoittaa näin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa. Sitä emme voi menettää menettämättä palvelujamme. Toki se on sitten poliittinen päätös.

On lisäksi syytä pitää mielessä Suomen olevan koko Euroopan metsäisin maa ja tehometsätaloudesta huolimatta, Suomen metsien biomassa kasvaa koko ajan, tai näin olen ainakin ymmärtänyt.

Vaikka esim. perinteisen sanomalehtipaperin kysyntä maailmalla onkin oleellisesti laskenut, tulee kartongille ja pidemmälle jalostettujen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä varmasti kasvamaan, tai pysymään nykyisellä tasollaan pitkälle tulevaisuuteen. Moni metsien hakkuiden oleellista rajoittamista kannattava ei näytä juuri ajattelevan asian taloudellista puolta.

Mikäli metsien laajemman suojelun tielle kuitenkin lähdetään, tulisi Suomen ja Ruotsin pyrkiä saamaan ratkaisusta korvaukset Manner-Euroopan veronmaksajilta. Nyt ei ole oikea aika olla se kiltti mallioppilas, vaan ajaa omaa välitöntä taloudellista etuamme. Korvatkoon italialaiset ja kreikkalaiset, että me emme ole vielä metsiämme pelto- ja laidunmaaksi kaataneet.

 

[LuKi]

Hyvä kysymys, mikä sitten on lopulta järkevää ja mikä ei. En pitäisi kuitenkaan järkevänä, että kun ollaan demokraattisesti valittu edustajat elimiin, jossa päätökset järjestelmästä on tehty niin sen jälkeen alettaisiin muuttamaan mittauksia jotta se saataisiin sitä kautta suomalaisille edulliseksi. Pitää muistaa että kaikesta huolimatta Suomen kasvihuonepäästöt per asukas on edelleen korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin vaikka onkin pienentynyt lähinnä energiasektorin puhdistumisen avulla. Lisäksi maksettava summa on hyvin suhteellinen kun otetaan huomioon itse ilmastonmuutoksesta aiheutuvat seuraukset. Tässä suhteessa Suomi on sijainniltaan voittajien joukossa (ainakin jos Atlantin merivirtojen kulku ei pysähdy) verrattuna Etelä-Euroopan maihin.

Minusta tuntuu että suurin osa ei ymmärrä, tai jos ymmärtää niin ei välitä, että millainen lasku tekemättömyydestä seuraa seuraaville sukupolville. Se lasku on ihan jotain muuta luokkaa verrattuna niihin pikkusummiin mistä nyt väännetään. Ja oma ja edelliset sukupolvemme on ollut mukana aiheuttamassa sitä laskua myös Suomessa. Siinä sivussa on peruuttamattomasti tuhottu luontoa, jota nyt yritetään ennallistaa moninkertaisella summalla verrattuna siihen mitä sen tuhoamatta jättäminen olisi maksanut.

Jos siis palataan alkuperäiseen kysymykseen eli mikä on järkevää niin se miten olemme menneisyydessä toimineet ei ole ollut järkevää ja valinnat mitä on tehty on tehty ihan yhtä lyhytnäköisesti lyhyenajan voitontavoittelun nimissä kuin mitä valintoja tehdään nykyäänkin. Suomessa maankäyttösektori olisi voinut ja voisi edelleenkin tehdä hyvin edullisia toimia laskun pienentämiseksi mutta demokraattisesti olemme valinneet päättäjät jotka ovat valinneet tekemättömyyden. Sekään ei ole järkevää.

Kai se järkevyys on siinä, että mittausmenetelmät ja tavoitteet ovat yhteneväiset. Jos ja kun vielä maailma globaalina esim. talouskilpailun osalta pysyy. Voimme ajaa maamme konkurssiin, tai tehdä Paasilinnat, eli hurmaavan joukkoitsemurhan päästöjen minimoimiseksi.

Suomi on kylmä ja suurten etäisyyksien maa, se vaikuttaa vääjäämättä meidän haasteisiin. Silti Suomi on yli puolittanut päästönsä, eli aika hyvä esimerkki maailmalle.

Suhteellisuudentaju on myös paikallaan. Suomen päästöt ovat myös henkilöä kohden pienemmät kuin Kiinassa, jopa 20- 25% pienemmät ja ero tulee kasvamaan 2030-luvulle tultaessa merkittävästi. Jokainen voi ymmärtää, mitä merkitsisi jos Kiina pudottaisi päästönsä Suomen nykytasolle, mutta käyrät ovat eri suuntaan valitettavasti. Silti me maksamme miljardien ympäristöaneita ulkomaille..... Vaikea tätä on mitenkään ymmärtää.

Mitä luulette, jos romanialaiset byrokraatit perheineen saavat Suomesta pari hyvitysmiljardia, niin minkä päästöpiikin näillä kustannetuilla hankinnoilla romanialaiset aiheuttavat? Vai kuvitteletteko summan menevän ilmastohankkeisiin muutakin kuin paperilla?

 

[Tuota]

Yhteismaan ongelma. Paskotaan planeetta, koska nuo.

 

[Ann Arbor]

@LuKi Juuri näin! Vaikka Suomella varmasti on ihan teknisen kehityksen myötä, sekä liikenteen välittömien päästöjen oleellisen vähenemisen myötä varmasti mahdollista ottaa vielä isoja loikkia kasvihuonepäästöjen vähentämisessä 2030-luvulla, on meidän syytä pitää myös taloudelliset realiteetit mielessä.

Osaltaan EU-ketjun asiaa, mutta nyt on Suomen aika ymmärtää vetää kotiinpäin. Olemme Euroopan kilpi ja keuhkot, mutta emme saa siitä juuri taseessa näkyvää tunnustusta.

 

[Ann Arbor]

Yhteismaan ongelma. Paskotaan planeetta, koska nuo.

On syytä muistaa tätä nykyä Suomen olevan maailman puhtain maa. Maailman puhtain maa ja ilma löytyy täältä päin. Suomen ja suomalaisten jatkuva syyllistäminen ja vastuuttaminen ilmastonmuutoksesta, sekä globaalista luontokadosta toki saattaa nihilistisesti ajattelevia miellyttääkin, mutta mittasuhteet on yhtä lailla myös syytä pitää mielessä. Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnassa jo nykyisellään aallonharjalla ja ainakin minulle riittää se "8 1/2 arvosana", mikäli kympin tavoittelu vaatii talouskasvusta tinkimistä.

 

[LuKi]

On syytä muistaa tätä nykyä Suomen olevan maailman puhtain maa. Maailman puhtain maa ja ilma löytyy täältä päin. Suomen ja suomalaisten jatkuva syyllistäminen ja vastuuttaminen ilmastonmuutoksesta, sekä globaalista luontokadosta toki saattaa nihilistisesti ajattelevia miellyttääkin, mutta mittasuhteet on yhtä lailla myös syytä pitää mielessä. Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnassa jo nykyisellään aallonharjalla ja ainakin minulle riittää se "8 1/2 arvosana", mikäli kympin tavoittelu vaatii talouskasvusta tinkimistä.

Kyllä Suomen reaalimaailmassa lähentelee kymppiä, mutta osa porukasta tavoittelee täysin merkityksetöntä papukaijamerkkiä.

 

[Ann Arbor]

Kyllä Suomen reaalimaailmassa lähentelee kymppiä, mutta osa porukasta tavoittelee täysin merkityksetöntä papukaijamerkkiä.

Niin no, taitaa Elokapinaankin kuulua tai sen ympärillä pyöriä ainakin useampi sata ihmistä Suomessakin, joille asia näyttää olevan kovin mustavalkoinen. Itse toki kannatan myös ilmastotoimia, mutta taloudelliset realiteetit on syytä pitää yhtä lailla keskiössä.

Itse en ilmastonmuutoksesta jaksa juuri stressata. Teen toki omat valintani kuluttajana ja esim. demokraattiseen prosessiin osallistuen äänestämällä, mutta makrotason kriisin ratkaisemiseksi, vaikutusmahdollisuuteni ovat käytännössä nollissa. Miksi siis käyttää energiaa murehtimiseen, kun oman ja läheisten välittömän edun ja hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljonkin? Mielestäni niin monen potemaa ilmastoahdistusta lietsotaan aivan liikaa.

 

[Straight Edge]

Vaikka esim. perinteisen sanomalehtipaperin kysyntä maailmalla onkin oleellisesti laskenut, tulee kartongille ja pidemmälle jalostettujen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä varmasti kasvamaan, tai pysymään nykyisellä tasollaan pitkälle tulevaisuuteen.

Ja sitten Suomessa lähinnä keitetään sellua. Tehdäänkö tai kehitetäänkö täällä oikeasti jotain innovatiivista? Voi toki ollakin, en vaan ole nähnyt mitään uutisointia tuommoisesta.

No, tuo toki vähän ohi otsikon aiheen. Aiheeseen liittyen -> laittakaa kasvamaan ihan helvetisti metsää "kaikkialle" missä sitä ei (enää) ole. Euroopassa. Maailmassa. En tiedä, onko tuosta iloa ilmastonmuutoksen hidastamisessa - näin maallikkona luulisin, että olisi.

Muutenkin kiva asia, metsä.

 

[Tuota]

Suomesta viedään Kiinaan broileria, possua ja sellua. Suomeen tuodaan Kiinasta elektroniikkaa ja sähköautoja. Kärjistettynä. Ei ole ihan voittaja olo tässä kaupassa.

 

[calvin]

Mielenkiintoista on että täällä ikäänkuin nähdään metsäteollisuuden elinkelpoisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta jotenkin toisensa poissulkevina asioina. Ilmastonmuutoksen torjunta ei myöskään edellytä suoraan luonnonsuojelua (luontokadon torjunta toki edellyttää myös sitä mutta se ei ole tämän ketjun aihe).

Enemmänkin jokaisen pitäisi ymmärtää, että ilmastonmuutoksen torjunta on ainakin nykymuotoisen metsäteollisuuden elinehto. Kun lämpösumma kasvaa, se lisää haihduntaa ja siten kuivattaa myös metsiä. Puut stressaantuvat pitkistä kuumista jaksoista ja tulevat herkemmiksi taudeille ja tuhohyönteisille. Sateiden runsastumisesta ei seuraa että vettä sataisi useammin vaan se, että sitä sataa enemmän kerralla. Läpiojitetuissa metsissä sateet päätyvät ojiin ja vesistöhin eivätkä ehdi imeentymään maaperään. Näistä seuraa, että jos ilmastonmuutosta ei tehokkaasti pystytä torjumaan, joudutaan yksinkertaisesti muuttamaan metsänkasvatuksen periaatteita esim. aukkohakkuista peitteisempään kasvatukseen ja sekametsiksi, mikä taas tekee puunkorjuusta kalliimpaa ja metsän kasvamisesta hitaampaa. Edullisesta raaka-aineesta tuleekin liian kallista pääasiassa sellua tuottavan metsäteollisuuden tarpeisiin. Ja tunnetusti metsäteollisuuden T&K-investoinnit on täysin mitättömät lähes mihin tahansa muuhun teollisuuden alaan verrattuna, joten itselläni ei ole kovin suuret odotukset itse metsäteollisuuden sopeutumisesta muuttuvaan ilmastoon.

 

[Ann Arbor]

Vaikka ilmastonmuutos varmasti ennennäkemättömiä haasteita Suomenkin metsäteollisuudelle tulee aiheuttamaan, vaikka hakkuita ei merkittävästi rajoitettaisikaan, varmaan kuitenkin sopeutuminen on mahdollista? Suomeenhan on vähitellen tulossa nykyisen Pohjois-Puolan ilmasto, mikä tarkoittaa myös kasvukauden oleellista pitenemistä ja lämpösumman kasvua nykyisestä. Vaikka ilmastonmuutoksen haittapuolet toki moninkertaisia hyötyihin ovatkin, en näe mitenkään mahdottomana, etteikö Suomi kykenisi luovimaan myös muuttuvassa ympäristössä.

Mikäli vertailuja lähtee tekemään eri maiden välillä, myös ihan lämpötilan muutoksessa oletan Suomen pääsevän suhteellisen vähällä, mitä tulee lämpötilan nousun vaikutuksista ihmiseen, mikäli verrokkina ovat esim. Välimeren maat, puhumattakaan sitä etelämpänä sijaitsevat maat.

 

[kehveli]

On syytä muistaa tätä nykyä Suomen olevan maailman puhtain maa. Maailman puhtain maa ja ilma löytyy täältä päin. Suomen ja suomalaisten jatkuva syyllistäminen ja vastuuttaminen ilmastonmuutoksesta, sekä globaalista luontokadosta toki saattaa nihilistisesti ajattelevia miellyttääkin, mutta mittasuhteet on yhtä lailla myös syytä pitää mielessä. Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnassa jo nykyisellään aallonharjalla ja ainakin minulle riittää se "8 1/2 arvosana", mikäli kympin tavoittelu vaatii talouskasvusta tinkimistä.

Kyllä Suomen reaalimaailmassa lähentelee kymppiä, mutta osa porukasta tavoittelee täysin merkityksetöntä papukaijamerkkiä.

Muistutellaanpa taas, että viime vuonna Suomen ylikuluspäivä oli 12.4. ja maailmanlaajuisesti se oli 1.8.

Eli ei tässä nyt ilmastonmuutoksen torjunnassa ihan mallioppilaita olla.