Onhan tässä kyse myös siitä, että Suomi saattaa joutumaan maksamaan hiilinielujen romahduksesta miljardeja euroja. Jos ja kun Suomi ei saavuta EU:ssa asetettua hiilinielutavoitettaan, joudumme korjaamaan tilanteen maksamalla.
Siinä mielessä kyse on valtavasta tulonsiirrosta veronmaksajilta metsäteollisuudelle.
Onko tuo EU:n asettama tavoite oikeudenmukainen, niin se on eri keskustelu, mutta siinä tilanteessa nyt olemme.
Oikeastaan tämä on hyvinkin oikeudenmukaista.
Suomi on globaalisti maailman kuudenneksi suurin sellun ja paperin tuottaja, ollen samalla tasolla Ruotsin ja Kanadan kanssa. Toisen EU-maan Ruotsin kanssa Suomen tuotanto ei kovinkaan merkittävästi jää esimerkiksi Kiinalle ja Brasilialle.
Lisäksi maailman viidestä suurimmasta sellu- ja paperiyhtiöstä kaksi on suomalaisia ja ne vastaavat merkittävästä osasta myös vaikkapa juuri Brasilian ja Kiinan tuotannosta.
Suomella esimerkiksi yhdessä Ruotsin kanssa on siis merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa metsäekosysteemien suojeluun globaalilla tasolla. Se on ihan puhdasta lässytystä, ettemme "mikroskooppisen pienenä maana voi tehdä asialle mitään ja ollaan täällä vaan ihan ajopuuna". Metsäteollisuusmaana emme todellakaan ole pieni, vaan yksi maailman johtavista.
Sinänsä tämä on toki hyvä uutinen. Suomessa ihan oikeasti on maailman kärkiosaamista niin metsäekosysteemien suojelussa kuin sellun ja paperin tuotannossakin. Tällä osaamisella on paljon tehtävissä ongelman suhteen.
Kyse on siitä, että haluaako Suomen politiikka toimia rakentavasti ongelman ratkaisijana eikä sen pahentajana. Jos näitä tulonsiirtoja veronmaksajilta Suomen metsäteollisuudelle ohjattaisiin ja muilla poliittisilla toimilla metsäteollisuuden kehtiystä kontrolloitaisiin järkevästi, voitaisiin saada hyvin paljon positiivista aikaiseksi globaalilla tasolla.
Suomalaiset metsäyhtiöt - etunenässä UPM, Stora ja Metsä Group - sekä metsäteollisuusklusteriin kuuluvat yritykset (esim. Valmet) ovat itse asiassa hyvin valmistautuneita toimimaan puhtaammin ja tehokkaammin, kuten suomalaisilla yrityksillä yleisestikin tapana on. Mutta jos politiikka ei niitä siihen ohjaa, muutos tapahtuu aivan liian hitaasti.