Ilmastonmuutos

[Kampitus]

Olen yrittänyt perehtyä siten että löytyisikö jostain pätevänoloista evidenssiä kuinka absoluuttisesti kytketään talouskasvu irti päästöistä vieläpä isossa mittakaavassa. En ole onnistunut sellaista löytämään. Harmi, sillä se kyllä palauttaisi takaisin luottoni kapitalismiin.

Kyse ei varmaan ole ihan irti kytkemisestä, mutta päästöille on jo pitkään yritetty ajaa jonkinlaista hintaa. Tällä saralla edistystä on tapahtunut jatkuvasti, mutta yhteisymmärryksen löytäminen globaaleissa poliittisissa päätöksissä on hankalaa. Isossa roolissa ovat kuitenkin kehittyvät maat. En kuulu siihen ryhmään, joka ilmoittaa, ettei Suomessa kannata mitään tehdä kun ei sillä ole mitään merkitystä. Jokainen toki vaikuttaa omalla alueellaan parhaansa mukaan. Itsekin olen alkanut seuraamaan melko tarkkaankin omaa käyttäytymistä ja koen eläväni silti ihan hyvää elämää. Mutta keitä me lopulta olemme sanomaan niille miljardilleille parempaan elintasoon pyrkiville kehitysmaan asukkaille, että hei, te ette nyt kyllä saa nostaa elintasoanne, sillä pallo ei kestä. Itse uskon toistaiseksi siihen, että teknologinen kehitys tämän tulee ratkaisemaan. Se on lopulta ainut, joka on tähän astisetkin ongelmat ratkaissut. Ja kapitalismi on tunnetusti innovaatioiden paras ajuri.

 

[Bullmastiffi]

No eihän sitten muuta, kun käännytetään koko maailma sosialismin, tuon kapitalismin vastavoiman lumoihin. Sen toimivuudesta ja vaikutuksista ympäristöön ja päästöihin onkin varsin hyvät näytöt.
Ei varmaan ihan vielä riitä, että pelkästään me suomalaiset otamme tämän kaikkivoivan järjestelmän käyttöömme?

Eikö Suomi ole kohtalaisen sosialistinen valtio ollut läpi itsenäisyytensä, ja mielestäni on myös hoitanut ympäristöasiat hyvin.

Saletisti on Suomi ainakin sosialistisempi mitä 95% maailman maista.

 

[Hilperi]

Kyse ei varmaan ole ihan irti kytkemisestä, mutta päästöille on jo pitkään yritetty ajaa jonkinlaista hintaa. Tällä saralla edistystä on tapahtunut jatkuvasti, mutta yhteisymmärryksen löytäminen globaaleissa poliittisissa päätöksissä on hankalaa. Isossa roolissa ovat kuitenkin kehittyvät maat. En kuulu siihen ryhmään, joka ilmoittaa, ettei Suomessa kannata mitään tehdä kun ei sillä ole mitään merkitystä. Jokainen toki vaikuttaa omalla alueellaan parhaansa mukaan. Itsekin olen alkanut seuraamaan melko tarkkaankin omaa käyttäytymistä ja koen eläväni silti ihan hyvää elämää. Mutta keitä me lopulta olemme sanomaan niille miljardilleille parempaan elintasoon pyrkiville kehitysmaan asukkaille, että hei, te ette nyt kyllä saa nostaa elintasoanne, sillä pallo ei kestä. Itse uskon toistaiseksi siihen, että teknologinen kehitys tämän tulee ratkaisemaan. Se on lopulta ainut, joka on tähän astisetkin ongelmat ratkaissut. Ja kapitalismi on tunnetusti innovaatioiden paras ajuri.

Kaikki teknologiset järkevät innovaatiot päästövähennyksiin varmasti tarvitaan, mutta vaikka joku ilmakehän muokkaus tuntuu jo sellaiselta uhkapeliltä johon ei ihmisen ehkä kannattaisi enää kajota. Itse näen että teknologia ei yksin riitä vaan tarvitaan myös kulttuurinen muutos eli kaikenlaisen aineellisen kulutuksen vähentäminen. Ja se on ristiriidassa kasvukapitalismin kanssa. Kehittyvien maiden pitää kehittyä, mutta toistamatta meidän virheitämme. Meidän pitäisi lopettaa suoranainen hyvinvointiin vaikuttamaton resurssien tuhlaus mm. kiertotaloudella ja jakamisella (myös työn) ja antaa siten ekologista tilaa heille joilla ei ole vielä riittävästi perustarpeisiinkaan. Tällä "vaihtokaupalla" voisimme saada leppoisamman elämäntyylin ja enemmän aikaa, joka olisi monelle nykyään taatusti kaikkein arvokkainta.

Tämä muutos ei ole helppo rasti toteuttaa, olen kyllä realistikin. Kapitalismi ei tähän suuntaan ainakaan niin kauan vie kun investointipäätöksiä ohjaavat tuotto-odotukset. Ja jos joku muu ohjaisi, tuskin se enää olisikaan sitä.

 

[rpeez]

Kaikki teknologiset järkevät innovaatiot päästövähennyksiin varmasti tarvitaan, mutta vaikka joku ilmakehän muokkaus tuntuu jo sellaiselta uhkapeliltä johon ei ihmisen ehkä kannattaisi enää kajota. Itse näen että teknologia ei yksin riitä vaan tarvitaan myös kulttuurinen muutos eli kaikenlaisen aineellisen kulutuksen vähentäminen. Ja se on ristiriidassa kasvukapitalismin kanssa. Kehittyvien maiden pitää kehittyä, mutta toistamatta meidän virheitämme. Meidän pitäisi lopettaa suoranainen hyvinvointiin vaikuttamaton resurssien tuhlaus mm. kiertotaloudella ja jakamisella (myös työn) ja antaa siten ekologista tilaa heille joilla ei ole vielä riittävästi perustarpeisiinkaan. Tällä "vaihtokaupalla" voisimme saada leppoisamman elämäntyylin ja enemmän aikaa, joka olisi monelle nykyään taatusti kaikkein arvokkainta.

Tämä muutos ei ole helppo rasti toteuttaa, olen kyllä realistikin. Kapitalismi ei tähän suuntaan ainakaan niin kauan vie kun investointipäätöksiä ohjaavat tuotto-odotukset. Ja jos joku muu ohjaisi, tuskin se enää olisikaan sitä.

Komppaan ja ymmärrän: Teknologiset innovaatiot, kiertotalous (milloin mahdollista), ihminen voi olla onnellinen ilman materiaalista krääsää

En ymmärrä:
- Kuka määrittää mitä kulutusta voi merkittävästi vähentää ja mikä on suoranaista hyvinvointiin vaikuttamatonta resurssien tuhlausta?

Jos se on valtio, sehän olisi diktatuuri ja kommunistinen yhteiskunta. Tätä leppoisaa elämäntyyliä löytyy esim Kuubasta. Jos kiinnostaa jotakuta, esim Kurt Caz:n muutamat seikkailuvideot sieltä kertoo kuinka onnistuneelta tämän päivän elämä siellä vaikuttaa kokonaisuutena.

Jos se on yksilö, niin sehän on juuri se missä elämme nyt. Tuotetta, jota ei osteta, ei kukaan valmista. Tuotetta, jota ostetaan, valmistetaan enemmän. Lisäksi keskimäärin ihmisillä on taipumus ostaa ensin tarpeellisimmat asiat. Palkkoja pitäisi pienentää ettei sitä tuhlattaisi "tarpeettomaan". Jonkun verranhan tätä jo säännellään haluamaasi suuntaan verotuksen keinoin. Jos se viedään ihan tappiin, alkaa negatiivinen kierre ja toiminta supistumaan, yhteiskunta rapautuu.

Mitä enemmän asiaa mietin, kaipaamasi yhteiskunnan suunta taitaa kyllä olla ihan puhdasta vasemmistolaisuutta.

 

[Kampitus]

Itse näen että teknologia ei yksin riitä vaan tarvitaan myös kulttuurinen muutos eli kaikenlaisen aineellisen kulutuksen vähentäminen. Ja se on ristiriidassa kasvukapitalismin kanssa. Kehittyvien maiden pitää kehittyä, mutta toistamatta meidän virheitämme. Meidän pitäisi lopettaa suoranainen hyvinvointiin vaikuttamaton resurssien tuhlaus mm. kiertotaloudella ja jakamisella (myös työn) ja antaa siten ekologista tilaa heille joilla ei ole vielä riittävästi perustarpeisiinkaan. Tällä "vaihtokaupalla" voisimme saada leppoisamman elämäntyylin ja enemmän aikaa, joka olisi monelle nykyään taatusti kaikkein arvokkainta.

Tämä muutos ei ole helppo rasti toteuttaa, olen kyllä realistikin. Kapitalismi ei tähän suuntaan ainakaan niin kauan vie kun investointipäätöksiä ohjaavat tuotto-odotukset. Ja jos joku muu ohjaisi, tuskin se enää olisikaan sitä.

Ihmisethän voivat tehdä omalla ostokäyttäyttäytymisellä kertakäyttökulttuurista kannattamatonta, jolloin myöskään investoinnit eivät ohjaudu enää sinne. Itse ostan tuotteita todella paljon käytettynä ja niitäkin mitä ostan uudena, pyrin ostamaan niin laadukkaina, että ne kestävät käytössä pitkään. Monet laitteet kuitenkin kehittyvät siinä määrin, että vaihtaminen uuteen voi olla myös ekoteko, mikäli uusi malli on esimerkiksi huomattavasti energiatehokkaampi. En kuitenkaan ymmärrä, miten krääsän ostamatta jättäminen jollain tavalla huonontaa elämänlaatua, enkä itse pidä materialismia elämänlaatua nostavana. En kannata kertakäyttökulttuuria, mutta tähän liittyen ympäristön kannalta keskeistä on materiaalien ja raaka-aineiden kierrätys, jossa Suomessa ollaankin jo paljon muita edellä. Tähän onkin osaltaan kannustanut myös raaka-aineiden hintojen nousu, joka ohjaa kapitalismissa lähtökohtaisesti resurssitehokkuuteen. Tehottomuus oli lopulta kommunisminkin suurin ympäristökuorman aiheuttaja verrattuna kapitalismiin. Kapitalismissa kuluttajat kuitenkin lähtökohtaisesti määrittelevät suunnan.

 

[Hilperi]

Komppaan ja ymmärrän: Teknologiset innovaatiot, kiertotalous (milloin mahdollista), ihminen voi olla onnellinen ilman materiaalista krääsää

En ymmärrä:
- Kuka määrittää mitä kulutusta voi merkittävästi vähentää ja mikä on suoranaista hyvinvointiin vaikuttamatonta resurssien tuhlausta?

Jos se on valtio, sehän olisi diktatuuri ja kommunistinen yhteiskunta. Tätä leppoisaa elämäntyyliä löytyy esim Kuubasta. Jos kiinnostaa jotakuta, esim Kurt Caz:n muutamat seikkailuvideot sieltä kertoo kuinka onnistuneelta tämän päivän elämä siellä vaikuttaa kokonaisuutena.

Jos se on yksilö, niin sehän on juuri se missä elämme nyt. Tuotetta, jota ei osteta, ei kukaan valmista. Tuotetta, jota ostetaan, valmistetaan enemmän. Lisäksi keskimäärin ihmisillä on taipumus ostaa ensin tarpeellisimmat asiat. Palkkoja pitäisi pienentää ettei sitä tuhlattaisi "tarpeettomaan". Jonkun verranhan tätä jo säännellään haluamaasi suuntaan verotuksen keinoin. Jos se viedään ihan tappiin, alkaa negatiivinen kierre ja toiminta supistumaan, yhteiskunta rapautuu.

Mitä enemmän asiaa mietin, kaipaamasi yhteiskunnan suunta taitaa kyllä olla ihan puhdasta vasemmistolaisuutta.

Ihmisillä on taipumus ostaa myös mahdollisimman halvat asiat. Kun järjestelmä vaatii jatkuvaa talouden kasvua, yritykset pyrkivät tähän valmistamalla tuotteita jotka menevät kaupaksi massana ja jotka voi myydä kohta uudestaan hajoamisen tai esimerkiksi muodista pois menemisen takia. Ja kun pääomilla on kapitalismissa taipumus kasaantua, vaihtoehtoja tarjoavat pikkutekijätkin häviävät pikkuhiljaa pois. Ei tarvitse kuin mennä mille tahansa kirpparille katsomaan tavaran määrää ja laatua, niin huomaa tämän kehityksen. Jos kapitalismi toimisi, siinä ei poltettaisi järkyttäviä määriä myymättömiä pikamuotivaatteita. Jos talouskasvu hyvinvoinnin luojana toimisi, ei meidän 2020-luvulla tarvitsisi enää keskustella esimerkiksi hoitajapulasta huonojen palkkojen takia - kyllä se sen verran pitäisi olla kehittynyt vuosikymmenten aikana.

Ilmastokriisi ratkeaa, jos ratkeaa, ihmisten päissä, uskalletaan ajatella hyvinvoinnista ja työstä toisin kuin mihin meidät on opetettu. Nähtäisiin ettei se kapitalismikaan ollut todellista vapautta. Ei vielä varmaan olisi sosialistinen vallankumous jos vaikka alkuun rajoitettaisiin mainontaa, kiellettäisiin alennusmyynnit ja annettaisiin mediassa tilaa myös kasvukriittisille äänille.

 

[Hilperi]

Ihmisethän voivat tehdä omalla ostokäyttäyttäytymisellä kertakäyttökulttuurista kannattamatonta, jolloin myöskään investoinnit eivät ohjaudu enää sinne. Itse ostan tuotteita todella paljon käytettynä ja niitäkin mitä ostan uudena, pyrin ostamaan niin laadukkaina, että ne kestävät käytössä pitkään. Monet laitteet kuitenkin kehittyvät siinä määrin, että vaihtaminen uuteen voi olla myös ekoteko, mikäli uusi malli on esimerkiksi huomattavasti energiatehokkaampi. En kuitenkaan ymmärrä, miten krääsän ostamatta jättäminen jollain tavalla huonontaa elämänlaatua, enkä itse pidä materialismia elämänlaatua nostavana. En kannata kertakäyttökulttuuria, mutta tähän liittyen ympäristön kannalta keskeistä on materiaalien ja raaka-aineiden kierrätys, jossa Suomessa ollaankin jo paljon muita edellä. Tähän onkin osaltaan kannustanut myös raaka-aineiden hintojen nousu, joka ohjaa kapitalismissa lähtökohtaisesti resurssitehokkuuteen. Tehottomuus oli lopulta kommunisminkin suurin ympäristökuorman aiheuttaja verrattuna kapitalismiin. Kapitalismissa kuluttajat kuitenkin lähtökohtaisesti määrittelevät suunnan.

Ihan ylläoleva kommenttini rpeezille taitaa sopia hyvin tähänkin. Sen verran lisäisin vielä että on ainakin minulle usein vaikea nähdä mikä on yritysten tekeminen muutosten todellinen ekologinen vaikutus ja mikä enemmänkin viherpesua parempaan myyntiin. Se Jevonsin paradoksikin täytyy ottaa huomioon kun mietimme teknologista kehitystä.

 

[Kampitus]

Ihan ylläoleva kommenttini rpeezille taitaa sopia hyvin tähänkin. Sen verran lisäisin vielä että on ainakin minulle usein vaikea nähdä mikä on yritysten tekeminen muutosten todellinen ekologinen vaikutus ja mikä enemmänkin viherpesua parempaan myyntiin. Se Jevonsin paradoksikin täytyy ottaa huomioon kun mietimme teknologista kehitystä.

Tämä tietysti vaatii hieman perehtymistä ja kyllähän esim. mainonta eittämättä sisältää myös viherpesua. Omia pääomia sijoittaessa voi tietysti tehdä valintaa sen suhteen, haluaako sijoittaa vihreään innovaatioon vai sitä vastaan. Näkisin tämän myös yhtenä kapitalismin toimivana elementtinä. Tänä päivänä vastuullisuuden sivuuttaminen sijoituskäyttäytymisessä nähdään jo hyvin suurena riskinä. Mutta tuossa viherpesussa tullaan tietenkin siihen, että väärennöksiä ja rikollisuutta esiintyy aina ja sitä tulisi tietenkin lainsäädännöllisin keinon pyrkiä estämään. Samaa voidaan sanoa vaikka luomusta. Luomu on tietysti hyvä vaihtoehto tavanomaisen rinnalle, eikä se ole luomun vika, että luomuväärennöksiä on markkinoilla.

 

[Byvajet]

Ei ole syytä vaipua pessimismiin nykymenollakaan, kuitenkin aika paljon jo tehdään.

Eniten huomiota keskitetään siihen, miten voitaisiin tuottaa päästötöntä energiaa, jotta päästöttömällä energialla voitaisiin tuhota entistä enemmän ympäristöä. Ilmastopäästöt eivät ole ainoa ympäristön tilan mittari. Todellinen mittari on koskemattomuus. Pitäisi kieltää kaivokset, tiet, lentokentät, turistikohteet ja niin edespäin, jotta ympäristö voitaisiin palauttaa luonnontilaan.

Sähköauto on kaikkea muuta kuin ekologinen valinta. Se on aivan äärimmäistä ja täysin vastuutonta kerskakuluttamista. Pyörä olisi jo paljon parempi vaihtoehto.

Mitä enemmän energiaa käytetään, sitä enemmän ympäristö tuhoutuu.

Eikä päästötön energiakaan ole oikeasti edes ilmastomittareilla päästötöntä. Se on ainoastaan vähempipäästöistä. Esimerkiksi yhteen tuulivoimalaan tarvittava ilmastoa lämmittävä betonimäärä on valtava. Eikä tuulivoimaloiden pitkän aikavälin kustannusten hallintakaan taida olla vielä ratkaistu. Mitä tehdään, kun suuri määrä voimaloita tulee tiensä päähän? Kuka niiden huoltokustannuksista, uudistamiskustannuksista ja mahdollisista purkukustannuksista vastaa?

 

[Metukka]

Ei vielä varmaan olisi sosialistinen vallankumous jos vaikka alkuun rajoitettaisiin mainontaa, kiellettäisiin alennusmyynnit ja annettaisiin mediassa tilaa myös kasvukriittisille äänille.

Jos näin tehtäisiin Suomessa, niin ei ihan riitä. Se pitäisi ulottaa lähes koko maailmaan ja sitä ei tule tapahtumaan. Jotenkin tuntuu, että maailmankuvasi toiveiden kanssa on vahvasti irrallaan realismista. Omat kokemuksesi ja downgrade eivät riitä vakuuttamaan maailman johtajia siitä kuinka less is more. Yhtä lailla voisi sanoa, että lopetetaan sodat ja nälänhätä.
Yksinkertaistat asiat lapsen uskon omaisesti kuvittelemalla, että joku muu järjestelmä korjaa maailman. Ei se niin mene. Ihminen on ihminen järjestelmästä riippumatta ja ei se sattumaa ole, että kapitalismi on syrjäyttänyt sosialismin ja totalitarismin.
Toki jos se usko utopistiseen yhteiskuntaan helpottaa oloasi niin anti mennä vaan.

 

[Hilperi]

Jos näin tehtäisiin Suomessa, niin ei ihan riitä. Se pitäisi ulottaa lähes koko maailmaan ja sitä ei tule tapahtumaan. Jotenkin tuntuu, että maailmankuvasi toiveiden kanssa on vahvasti irrallaan realismista. Omat kokemuksesi ja downgrade eivät riitä vakuuttamaan maailman johtajia siitä kuinka less is more. Yhtä lailla voisi sanoa, että lopetetaan sodat ja nälänhätä.
Yksinkertaistat asiat lapsen uskon omaisesti kuvittelemalla, että joku muu järjestelmä korjaa maailman. Ei se niin mene. Ihminen on ihminen järjestelmästä riippumatta ja ei se sattumaa ole, että kapitalismi on syrjäyttänyt sosialismin ja totalitarismin.
Toki jos se usko utopistiseen yhteiskuntaan helpottaa oloasi niin anti mennä vaan.

Oloni helpottui kun lopetin lapsenomaisen uskoni siihen että kapitalismi voisi vuosikymmenten mahdollisuuksiensa jälkeen olla viemättä maailmaa ihmiskunnan historian suurimpaan katastrofiin. Se on realismia. En tiedä tarkkaan millainen korvaava järjestelmä voisi olla tai kuinka hyvin se voi korjata tuhot. Kapitalismilla on ollut ansionsa, mutta tulevien sukupolvien kannalta sekin on kyllä osoittautunut nyttemmin todella pahaksi.

 

[Cobol]

Oloni helpottui kun lopetin lapsenomaisen uskoni siihen että kapitalismi voisi vuosikymmenten mahdollisuuksiensa jälkeen olla viemättä maailmaa ihmiskunnan historian suurimpaan katastrofiin. Se on realismia. En tiedä tarkkaan millainen korvaava järjestelmä voisi olla tai kuinka hyvin se voi korjata tuhot. Kapitalismilla on ollut ansionsa, mutta tulevien sukupolvien kannalta sekin on kyllä osoittautunut nyttemmin todella pahaksi.

Autoritaarinen, totalitaarinen, sosialistinen tai kommunistinen malli on osoittanut olevansa selvästi kapitalismia heikompi ratkaisemaan ilmastonmuutosta.

Niin se vaan reaalimaailmassa taitaa olla, että markkinataloutta voimistamalla ja talouskasvua lisäämällä tehdään parhaiten ratkaisutoimia. Vihreä siirtymä pohjautuu talouskasvuun ja energia tuottaa noin 70 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Ongelma nyt on siinä, että julkinen valta (tässä mm. EU) ei täytä riittävästi omaa panostaan ilmastonmuutoksen lieventämisessä. EU-komission laskelman mukaan tukia tarvittaisiin noin 700 mrd euroa joka vuosi tästä eteenpäin, mutta lähellekään tätä määrää ei ole tulossa.

 

[Cobol]

Jep. Ja myös sen aiheuttamiseen.

Jep. CCCP-Venäjä ja Kiina sekä Intia varsinkin ovat todella selvinneet puhtain paperein aiheuttamatta ilmastonmuutosta.

 

[Metukka]

Jep. Ja myös sen aiheuttamiseen.

Jep. Esim. Neuvostoliitossa ne ympäristöasiat oli aina kaikessa etusijalla.
Enkä myöskään väheksyisi autoritaarisen Kiinan aiheuttamia päästöjä.

 

[Kampitus]

Eniten huomiota keskitetään siihen, miten voitaisiin tuottaa päästötöntä energiaa, jotta päästöttömällä energialla voitaisiin tuhota entistä enemmän ympäristöä. Ilmastopäästöt eivät ole ainoa ympäristön tilan mittari. Todellinen mittari on koskemattomuus. Pitäisi kieltää kaivokset, tiet, lentokentät, turistikohteet ja niin edespäin, jotta ympäristö voitaisiin palauttaa luonnontilaan.

Sähköauto on kaikkea muuta kuin ekologinen valinta. Se on aivan äärimmäistä ja täysin vastuutonta kerskakuluttamista. Pyörä olisi jo paljon parempi vaihtoehto.

Mitä enemmän energiaa käytetään, sitä enemmän ympäristö tuhoutuu.

Eikä päästötön energiakaan ole oikeasti edes ilmastomittareilla päästötöntä. Se on ainoastaan vähempipäästöistä. Esimerkiksi yhteen tuulivoimalaan tarvittava ilmastoa lämmittävä betonimäärä on valtava. Eikä tuulivoimaloiden pitkän aikavälin kustannusten hallintakaan taida olla vielä ratkaistu. Mitä tehdään, kun suuri määrä voimaloita tulee tiensä päähän? Kuka niiden huoltokustannuksista, uudistamiskustannuksista ja mahdollisista purkukustannuksista vastaa?

Koskemattomuus on sinällään absurdi ajatus, että koskemattomassa luonnossa nykyisessä kehityspisteessä oleva ihminen ei selviydy. Tällöin tähän pääsemiseksi olisi tuhottava ihmiskunta. Biodiversiteettiä voidaan lisätä, vaikka jatkaisimmekin sähkövalon käyttöä ja elämää jossa myös liikkuvuus on vapaata.

Itse näen myös sähköautot ongelmallisena ja polttomoottorien systemaattinen alasajo on mielestäni typerää, sillä polttomoottorin polttoaine voi olla hyvin moninaista ja tällä saralla vaihtoehtoja on paljon bensiiniä ja dieseliä enemmän. Tämän lisäksi näidenkin jalostuksessa on vielä paljon kehittämisen varaa. Näiden rinnalle vetytalous tarjoaa varmasti myös uusia mahdollisuuksia.

Energia ei ole koskaan päästötöntä. Tuulivoimaloiden suhteen on kuitenkin otettu jo merkittäviä kehitysaskeleita. Yhä suurempaa prosenttia osista pystytään käyttämään uudelleen ja vaikka sitä betonia kuluu paljon, niin mielestäni on vähän oikaistusti laskettu, että se perusta tulisi hyvin äkkiä tiensä päähän. Sillä paikalla luultavasti tuulee jatkossakin, joten vanhan myllyn tullessa päätökseen, voidaan uusi mylly rakentaa niille sijoilleen.

 

[Petri1981]

Autoritaarinen, totalitaarinen, sosialistinen tai kommunistinen malli on osoittanut olevansa selvästi kapitalismia heikompi ratkaisemaan ilmastonmuutosta.

Näin on. Ainakin itänaapuri on osoittanut, että kommunismissa ei ole mitään kannustimia suojella luonnon rerusseja, vaan tuloksena on ollut maailman pahimpia ympäristökatastrofeja ja saastuneimpia alueita. Suosittelen esimerkiksi lomamatkaa Norliskiin, jos ajattelee että kommunismin alla ympäristöstä pidetään huolta.

 

[Hilperi]

Jep. CCCP-Venäjä ja Kiina sekä Intia varsinkin ovat todella selvinneet puhtain paperein aiheuttamatta ilmastonmuutosta.

Jep. Esim. Neuvostoliitossa ne ympäristöasiat oli aina kaikessa etusijalla.
Enkä myöskään väheksyisi autoritaarisen Kiinan aiheuttamia päästöjä.

Poistin oman turhan jankkaavan one linerini, sorry siitä. Nämä kyseiset valtiot ovat hyviä esimerkkejä, mutta muistetaan että iso osa päästöistään on meidän sinne lakaisemia eikä varsinaista kohtuutaloutta sikäli kuin minä sen ajattelen, ole ollut missään.

 

[mike owen]

Viimeistään budjettiriihessä odotan hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä ilmastomuutoksen ehkäisemiseksi. Pelkkä toivelistan esittäminen ei riitä enää.

Se on hyvä, että Suomessa investoinnit Vihreään siirtymään on ollut hyvin esillä mediassa.

 

[Erkka Lapanen]

Enkä myöskään väheksyisi autoritaarisen Kiinan aiheuttamia päästöjä.

Ei niitä taida kukaan väheksyä (paitsi ehkä ilmastokriisin kieltäjät) mutta asukasta kohti suomalainen saastuttaa silti enemmän kuin kiinalainen.

 

[wilco]

Ei niitä taida kukaan väheksyä (paitsi ehkä ilmastokriisin kieltäjät) mutta asukasta kohti suomalainen saastuttaa silti enemmän kuin kiinalainen.

Onko tämä jokin feikkisivusto?

CO2-päästöt per asukas

Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ilmoitettuna (tonnia CO2 per asukas).

www.globalis.fi

Siellä Kiina vaikuttaisi olevan Suomea korkeammalla. Jos nyt taas ei ihan väärin lue taulukkoa.

Että silleen...

 

[Erkka Lapanen]

Siellä Kiina vaikuttaisi olevan Suomea korkeammalla. Jos nyt taas ei ihan väärin lue taulukkoa.

Tuolla taas ei:

Luettelo maiden ja alueiden hiilidioksidipäästöistä henkeä kohti – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Tuplatorkkari]

Tuolla taas ei:

Luettelo maiden ja alueiden hiilidioksidipäästöistä henkeä kohti – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tuossa tekstissä toki lukee että tulokset on vuodelta 2003 ja ovat muuttuneet noista merkittävästi. Mihin suuntaan, sitä ei tuossa kerrota.

 

[wilco]

Tuolla taas ei:

Luettelo maiden ja alueiden hiilidioksidipäästöistä henkeä kohti – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Perinteistä huutonaurua tuolle "Maat on lueteltu vuoden 2003 päästöjen mukaan. Tilanne on muuttunut tästä huomattavasti."

Linkittässäni sivustossa oli vuoden 2020 tilasto ja valittavina monet vuodet siitä taaksepäin.

Että silleen...

 

[Erkka Lapanen]

Linkittässäni sivustossa oli vuoden 2020 tilasto ja valittavina monet vuodet siitä taaksepäin.

Totta pahoittelut vanhasta tilastosta. Tänä päivänä ollaan kiinalaisten kanssa hyvin lähellä samaa/asukas, suomalaiset hieman vähemmillä päästöillä liikkeellä.

 

[Rommeli]

Perinteistä huutonaurua tuolle "Maat on lueteltu vuoden 2003 päästöjen mukaan. Tilanne on muuttunut tästä huomattavasti."

Linkittässäni sivustossa oli vuoden 2020 tilasto ja valittavina monet vuodet siitä taaksepäin.

Että silleen...

Linkittämäsi sivusto antaa tuotantoon perustuvan lukeman. Kulutukseen perustuvassa lukemassa suomalainen tuotti vuonna 2020 vielä noin 25 % enemmän (8,7 t) hiilidioksidipäästöjä kuin kiinalainen (7 t). Toisin sanoen sopivilla tilastoilla tuotantonsa ulkoistaneet saadaan näyttämään todellista vihreämmiltä.

Territorial vs. consumption-based CO₂ emissions per capita

Consumption-based emissions are national emissions that have been adjusted for trade. They are territorial emissions minus emissions embedded in exports, plus emissions embedded in imports.

ourworldindata.org

Että silleen...

Edit. Suomen tuotantoon perustuva luku on 22 % kulutusta pienempi. Kiinalla tuotantoon perustuva luku on vastaavasti 9 % kulutusta suurempi.