Ilmastonmuutos

[Vahva tunne]

Mikäli oikein muistan, taitaa kyseessä olla rahtilaivojen typpioksidipäästöt (tjsp.) - ei hiilidioksidipäästöt. Tähän samaan olen törmännyt aiemminkin.

Niin, typpihän ei muuta kuin lisää ravinteita? Vaaraton aine, ei siinä.

 

[Jani82]

Suomessakin riittää tekemistä. Nyt kun on saatu kotitaloudetkin muovinkeräyjärjestelmän piiriin kattavasti, niin meillä ei ole kotimaassa riittävästi jätemuovinkäsittelylaitoksia. Osa päättyy edelleenkin poltettavaksi kierrätyksestä huolimatta. Melkoista vatulointia.

Muovin keräys on yksi näistä, että tehdään jotain mutta sen onnistuminen on heikkoa.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että muovilaatuja ei voi sekoittaa tuonne kierrätykseen.
Silloin käy niin, että koko erä menee polttoon kierrätyksen sijaan ja saman aiheuttaa likainen muovi.
Lisäksi kierrätyksen hyöty on muiden materiaalien kehityksen myötä vähintäänkin kyseenalainen kun poltossa muovi on hyvää polttoainetta.

 

[Rommeli]

Dityppioksidi on itse asiassa huomattavasti hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu, mutta sen pitoisuus ilmakehässä on alle tuhannesosa hiilidioksidista ja sen määrä on noussut suhteellisesti selvästi hiilidioksidia vähemmän.

 

[Jani82]

Laivat ja lentokoneet muodostavat yhdessä 20% liikenteen päästöistä. Henkilöautot, bussit, ja moottoripyörät muodostavat 45% ja rekat sekä muut tiellä liikkuvat kuormat 29%. Eli autoilijat aiheuttavat enemmän päästöjä kuin rahtilaivat. Ei se Suomen autoilu mitään ihmeempää aiheuta, mutta sama koskee sitä kun siirrellään lohta Brasiliasta Norjaan. Suomen osuus ei ole siinäkään merkittävä.

Tämä on juurikin sitä, että tehdään sitä mikä on helppoa ei sitä millä on oikeasti vaikutusta.

Autoilijat eivät aiheuta Suomessa enemmän päästöjä, teollisuus mm. terästeollisuus ja energian tuotanto ovat niitä joilla on kaikista suurin vaikutus mutta niille ei haluta tehdä mitään.

Taitaa tuo lohen suunta olla enemmänkin Norjasta pois, eikä Norjaan.

 

[magnum37]

Muovin keräys on yksi näistä, että tehdään jotain mutta sen onnistuminen on heikkoa.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että muovilaatuja ei voi sekoittaa tuonne kierrätykseen.
Silloin käy niin, että koko erä menee polttoon kierrätyksen sijaan ja saman aiheuttaa likainen muovi.
Lisäksi kierrätyksen hyöty on muiden materiaalien kehityksen myötä vähintäänkin kyseenalainen kun poltossa muovi on hyvää polttoainetta.

Vaikuttisi ainakin siltä, että uusiomuovin jalostusprosesseissa on kehittämisen tarvetta ja kapasiteettia on kasvatettava vielä todella paljon. Muovi on kuitenkin edelleenkin kestävyytensä ja hygieenisyytensä ansiosta tärkeä materiaali mm. elintarviketeollisuudelle. Varmasti mm. puukuitupohjaiset pakkaustuotteet nappaavat kyllä osan muovin markkinoista pakkausmateriaalina.

Kotitalousjätteestä iso osa on muovipakkauksista syntyvää jätettä. Meidän taloudessa kierrättämisen myötä on käynyt selväksi, että ylivoimaisesti eniten syntyy muovijätettä. Suoraan poltettavan jätteen määrä on vähentynyt paljon sen jälkeen, kun muovit on siitä eroteltu.

 

[El Gordo]

Niin, typpihän ei muuta kuin lisää ravinteita? Vaaraton aine, ei siinä.

No typpi ei taas ole sama asia kuin typen oksidit (NO ja NO2).

Typen oksidien päästöt huonontavat ilmanlaatua (on siis haitallista hengitettynä) ja aiheuttavat happosateita. Samoin kuin rikkidioksidi jota myös laivoista paljon tulee.

Ilmastoon näillä typen ja rikin oksidien päästöillä on kahtalainen vaikutus. Ne muodostavat aerosoleja, joilla on viilentävä vaikutus. Toisaalta typen oksidit reagoivat muodostaen alailmakehän otsonia, joka on kasvihuonekaasu.

Laivoista tulee toki myös lämmittäviä kasvihuonekaasujen päästöjä. Laivaliikenteen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä on jotain 3,5 - 4 % ja osuus hiilidioksidipäästöistä 2,2 % Wikipedian mukaan.

 

[Petri1981]

Odotetun ikäviä uutisia. Valitettavasti silti en vapaaehtoisesti ryhdy kasvissyöjäksi tai polkemaan jopolla töihin 15km per suunta.

 

[El Gordo]

Climate change widespread, rapid, and intensifying – IPCC — IPCC

www.ipcc.ch

IPCC:n uusi raportti oli uutisten ykkösaiheena.

Raportti nostaa esiin jo havaittujen muutoksien laajuuden ja epätavallisuuden. Maapallon ilmastossa havaitaan muutoksia kaikilla alueilla, ja monet havaituista muutoksista ovat sellaisia joita ei ole tapahtunut tuhansiin tai jopa satoihin tuhansiin vuosiin. Osa liikkeelle laitetuista muutoksista, kuten merenpinnan nousu, ovat palautumattomia yli tuhansien vuosien aikaskaala.

Raportin mukaan ihmiskunnan aikaansaamat kasvihuonekaasujen päästöt ovat aiheuttaneet noin 1,1 asteen lämpenemisen vertailukauden 1850-1900 keskilämpötilaan verrattuna.

Lämpeneminen saavuttaa 1,5 asteen tason seuraavan 20 vuoden aikana. Jos pyritään pysymään tavoitteessa rajoittaa lämpeneminen 1,5 tai edes 2,0 asteeseen, tarvittaisiin nopeita vähennyksiä päästöissä. Kuitenkin voimakkailla leikkauksilla hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöihin ilmastonmuutosta olisi mahdollista hillitä.

Jos päästöjä leikataan, niin hyödyt parantuneessa ilmanlaadussa saadaan jokseenkin heti, mutta lämpötilojen stabiloiminen kestää 20-30 vuotta.

 

[Vanha Len]

Climate change widespread, rapid, and intensifying – IPCC — IPCC

www.ipcc.ch

Jos päästöjä leikataan, niin hyödyt parantuneessa ilmanlaadussa saadaan jokseenkin heti, mutta lämpötilojen stabiloiminen kestää 20-30 vuotta.

Lämpötilojen stabilointi tuossa ajassa. Oikeesti, vaikka tehtäisiin mitä kevätliikkeitä? Kun puhutaan maapallosta, niin puhutaan muutaman tuhannen vuoden ajanjaksoista, edes pieneen muutokseen. Mutta ehkäpä asiantuntijat tietävät ja hyvä niin.

 

[steierwrass]

Lämpötilojen stabilointi tuossa ajassa. Oikeesti, vaikka tehtäisiin mitä kevätliikkeitä? Kun puhutaan maapallosta, niin puhutaan muutaman tuhannen vuoden ajanjaksoista, edes pieneen muutokseen. Mutta ehkäpä asiantuntijat tietävät ja hyvä niin.

Aivan. Tämä viimeisen noin sadan vuoden lämpeneminenkin on muutaman tuhannen vuoden ajanjakson tuotos?

 

[Vanha Len]

Aivan. Tämä viimeisen noin sadan vuoden lämpeneminenkin on muutaman tuhannen vuoden ajanjakson tuotos?

Mutta 20-30 vuodessa saadaan muutos parempaan aikaan? No ei vaan saada, koska maailma on menossa kovaa tahtia kulutuksen mukaan pahempaan suuntaan. Ja lisääntyvä syntyvyys kolmansissa maissa. En usko mitenkään tämän pallon kestävyyteen.

 

[steierwrass]

Mutta 20-30 vuodessa saadaan muutos parempaan aikaan? No ei vaan saada, koska maailma on menossa kovaa tahtia kulutuksen mukaan pahempaan suuntaan. Ja lisääntyvä syntyvyys kolmansissa maissa. En usko mitenkään tämän pallon kestävyyteen.

Riippuu, mikä on parempaan päin menemistä. Sun asenteella ei mikään muutu koskaan. Mutta 20-30 vuodessa voi hyvin muuttaa suuntaa, mihin asiat on menossa. Paljonkin. Lämpötila ei tule palautumaan mihinkään takas, mutta esimerkiksi hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä saadaan pysäytettyä ja jopa laskuun, jos halutaan. Se vaatii vain vähän erilaista halua kuin sun postit on.

 

[El Gordo]

Lämpötilojen stabilointi tuossa ajassa. Oikeesti, vaikka tehtäisiin mitä kevätliikkeitä? Kun puhutaan maapallosta, niin puhutaan muutaman tuhannen vuoden ajanjaksoista, edes pieneen muutokseen. Mutta ehkäpä asiantuntijat tietävät ja hyvä niin.

Siis jos jarruja painettaisiin nyt kovaa, niin vauhti pysähtyisi 20-30 metrin päästä, joka saattaa riittää siihen että ajoneuvo pysähtyy ennen kuin menee laiturilta veteen. Jotenkin näin näen tuon sanoman. Mikäänhän ei toki viittaa että oltaisiin edes hidastamassa saati oltaisiin koskemassa jarruihin, joten pitkäksi on menossa.

Mutta viesti että teoriassa on aikaa siihen 1,5-2,0 asteen lämpenemistavoitteeseen lienee se, mitä tieteelliseltä raportilta kysytään.

 

[Ollakseni]

Mutta 20-30 vuodessa saadaan muutos parempaan aikaan? No ei vaan saada, koska maailma on menossa kovaa tahtia kulutuksen mukaan pahempaan suuntaan. Ja lisääntyvä syntyvyys kolmansissa maissa. En usko mitenkään tämän pallon kestävyyteen.

Kolmansissa maissa syntyvyys on laskussa lapsikuolleisuuden kanssa. Eli kun lapsikuolleisuus laskee niin syntyvyys laskee vähän hitaammin. Tämä johtaa räjähdysmäiseen väestönkasvuun jossain kohtaa, mutta se tasaantuu.

 

[Rommeli]

Lämpötilojen stabilointi tuossa ajassa. Oikeesti, vaikka tehtäisiin mitä kevätliikkeitä? Kun puhutaan maapallosta, niin puhutaan muutaman tuhannen vuoden ajanjaksoista, edes pieneen muutokseen. Mutta ehkäpä asiantuntijat tietävät ja hyvä niin.

Kummasti ne lämpötilat ovat kuitenkin muuttuneet radikaalisti vain vähän reilussa sadassa vuodessa...

 

[Vanha Len]

Kummasti ne lämpötilat ovat kuitenkin muuttuneet radikaalisti vain vähän reilussa sadassa vuodessa...

Ja tämän sadan vuoden muutokset ovat sitten saaneet pallon lämpenemään niin, että voidaan puhua oikeasti ihmisen aiheuttamasta muutoksesta versus miljardien vuosien lämpötilavaihtelusta? Mä en tiedä totuutta tähän, mutta uskon, että ihmisellä on ollut osuutta tähän. Vaikkakin vain ainoastaan pienen ajan pallon historiassa. Sata vuotta maapallolla on hyttysen pieru, mutta jos näin ajateltaisiin, niin sata vuotta myöskin vastuun ottamista olisi paljon. Me suomalaiset emme kuitenkaan tähän kykene vaikuttamaan. Kuten emme ole vaikuttaneet tämän sadan vuoden aikana myöskään negatiivisesti, joten...?

 

[Cibbura]

Ja tämän sadan vuoden muutokset ovat sitten saaneet pallon lämpenemään niin, että voidaan puhua oikeasti ihmisen aiheuttamasta muutoksesta versus miljardien vuosien lämpötilavaihtelusta? Mä en tiedä totuutta tähän, mutta uskon, että ihmisellä on ollut osuutta tähän. Vaikkakin vain ainoastaan pienen ajan pallon historiassa. Sata vuotta maapallolla on hyttysen pieru, mutta jos näin ajateltaisiin, niin sata vuotta myöskin vastuun ottamista olisi paljon. Me suomalaiset emme kuitenkaan tähän kykene vaikuttamaan. Kuten emme ole vaikuttaneet tämän sadan vuoden aikana myöskään negatiivisesti, joten...?

Sun ei tarvitse arvuutella, kun voit kuunnella itseäsi älykkäämpien ja kyseisen tieteenalan parissa työskentelevien lausuntoja.

 

[Rommeli]

Nimenomaan se, että muutos on ollut näin nopea, kertoo jo selkeästi muutoksen olevan ihmisestä peräisin. Lisäksi kun vielä tiedetään se suurin syypää vaikutuksineen aika lailla tarkasti, ei asiassa ole enää käytännössä enää mitään epäselvää. Tämä siis noin isossa mittakaavassa. Kaikkia vaikutuksia tai pikemminkin niiden määriä ei toki tiedetä vielä pilkuntarkasti.

Ja kyllä mekin voimme asian eteen tehdä töitä ja itse asiassa meidän on vähän pakkokin. Ei tässä voi laittaa päätä pensaaseen ja vedota pieneen väkimäärään ja isoon kapasiteettiin, koska maapallon mittakaavassa yksi Suomalainen kuluttaa aivan liikaa.

 

[El Gordo]

Ja tämän sadan vuoden muutokset ovat sitten saaneet pallon lämpenemään niin, että voidaan puhua oikeasti ihmisen aiheuttamasta muutoksesta versus miljardien vuosien lämpötilavaihtelusta? Mä en tiedä totuutta tähän, mutta uskon, että ihmisellä on ollut osuutta tähän. Vaikkakin vain ainoastaan pienen ajan pallon historiassa. Sata vuotta maapallolla on hyttysen pieru, mutta jos näin ajateltaisiin, niin sata vuotta myöskin vastuun ottamista olisi paljon. Me suomalaiset emme kuitenkaan tähän kykene vaikuttamaan. Kuten emme ole vaikuttaneet tämän sadan vuoden aikana myöskään negatiivisesti, joten...?

Sata vuotta on lyhyt aika maapallon ilmastohistoriassa, toisaalta ihmiskunnan sivilisaatioiden historiassa ehtii tapahtua paljon sadassa vuodessa. Hevoskyydit vaihtuvat autoihin, valtameren ylitys tehdään laivan sijaan lentokoneella. Näistä kännyköistä nyt puhumattakaan.

Tämä kehityshän sen on aiheuttanutkin, että ihmiskunta on yltänyt ilmastojärjestelmän "säätönuppiin" - kasvihuonekaasujen pitoisuuteen ilmakehässä. Mikä ei toki ole ainut tekijä joka on aiheuttanut ilmastonmuutoksia vuosimiljardien aikana, mutta ollut aina yksi merkittävä tekijä kun ilmasto on muuttunut.

Teollistumisen myötä ihmiskunnan teolliset päästöt ovat nousseet sille tasolle, että vaikuttavat ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin. Merkittävin muutos on hiilidioksidin lisääntyminen tasolta 260 ppm tasolle 410 ppm. Ja tämä on tapahtunut vain parissa vuosisadassa.

Maapallon pitkään ilmastohistoriaan verraten kyseessä on liki hyppäyksenomainen siirtymä yhden tekijän osalta lämmittävään suuntaan. Muut tekijät eivät ehdi juurikaan muuttua. Seurauksena pitäisi olla ripeä lämpeneminen. Mielenkiintoinen koejärjestelyhän tämä on, josta opitaan varmasti paljon.

Tosin siihen liittyvien vaarojen vuoksi vain hullu tiedemies toteuttaisi tällaisen koejärjestelyn. Valitettavasti fossiilisia polttoaineita on niin paljon jäljellä että koe voi jatkua vielä hyvän aikaa. Ja riskit kasvavat aina vain suuremmiksi.

Kenties ongelma ratkeaa samalla tavoin kuin on syntynytkin, eli ihmiskunnan nopean teknisen kehityksen myötä. Siirrytään päästöttömiin energianlähteisiin ja koko fossiilisten polttoaineiden aikakausi uhkaavine lämpenemisineen jää verrattain lyhyeksi välivaiheeksi historiassa. Toinen vaihtoehto jolla päästöongelma ratkeaa on kai sitten sivilisaation romahdus, jolloin kasvihuonekaasujen päästöt putoavat kun ei ole enää teollisuutta.

 

[Fordél]

Me suomalaiset emme kuitenkaan tähän kykene vaikuttamaan. Kuten emme ole vaikuttaneet tämän sadan vuoden aikana myöskään negatiivisesti, joten...?

....tällä mielipiteelläsi voidaan pyyhkiä persettä, koska se on täysin päin persettä.

Me suomalaiset kulutamme joka vuosi kaksi kertaa maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna, ja vaikka päästömme ovat viime vuosina vähentyneet, niitä on edelleen liikaa. Me todellakin olemme olleet mukana aiheuttamassa nykytilannetta.

Me olemme tuhonneet myös luonnon monimuotoisuutta. Joka yhdeksäs eliölaji on meillä uhanalainen.

Mitä tulee vaikuttamiseen niin etenkin me suomalaiset pystymme vaikuttamaan näihin em. asioihin, mistä esimerkkinä vaikka em. päästöjen vähentyminen. Meillä on osaamista, tietoa, tekniikkaa, taloudellisia resursseja jne.

Miten nää nykyajan idiotismit muuten menee aina yhdessä paketissa, kuten suhtaudutaan positiivisesti Trumpiin, kiistetään ilmastonmuutos jne.?

 

[Canis Lupus]

Me suomalaiset kulutamme joka vuosi kaksi kertaa maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna, ja vaikka päästömme ovat viime vuosina vähentyneet, niitä on edelleen liikaa. Me todellakin olemme olleet mukana aiheuttamassa nykytilannetta.

Me olemme tuhonneet myös luonnon monimuotoisuutta. Joka yhdeksäs eliölaji on meillä uhanalainen.

Suomalaisten toiminta on ilman epäilystäkään surkeaa, mutta vaikutus on globaalisti naurettavan vähäinen. Vähäisyydellä ei silti voi oikeuttaa omaa typeryyttään.

Luonnon monimuotoisuuden "tuhoamisessa" suurin vaikuttaja on Suomessa perinteisten maanviljelymenetelmien hylkääminen (kaskiviljelystä ja kulottamisesta luopuminen, luonnonniittyjen metsittäminen, lampaiden ja lehmien metsälaiduntamisen lopettaminen, suo-ojitukset). En näe näihin palaamista mielekkäänä toimintana.

 

[Cobol]

Keskustan puheenjohtaja Saarikolta järkevä esitys. Keskusta haluaa nykyisten MAL-sopimusten tilalle kansallisia ilmastosopimuksia, joiden rahat sidottaisiin päästötoimiin. Näin kaikki kunnat ja kaupungit voisivat ottaa osaa päästönvähennystalkoisiin eivät vain kaupunkiseudut.

Keskustan Saarikko korvaisi valtion maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimukset ilmastosopimuksilla, joiden varat sidottaisiin päästövähennyksiin

Keskusta haluaa nykyisten MAL-sopimusten tilalle kansallisia ilmastosopimuksia, joiden rahat sidottaisiin päästötoimiin. Näin kaikki kunnat ja kaupungit voisivat ottaa osaa päästönvähennystalkoisiin eivät vain kaupunkiseudut.

yle.fi

Äkkilukemalta hyvä esitys.

 

[El Gordo]

Ajatukseen, että suomalaiset eivät pysty kehitykseen vaikuttamaan, joten ei kannata yrittääkään.

Pitää ajatella vähän pidemmällä tähtäimellä. Jos positiivinen ja rauhanomainen skenaario toteutuu, ja maailma siirtyy jotakuinkin hiilineutraaliin moodiin esim. vuosikymmeninä 2020-2060, kehittyneet maat ensimmäisen 20 vuoden ajalla, ja vähemmän kehittyneet (kuten, Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä ja USA) sitten seuraavan 20 vuoden aikana, niin Suomelle tuskin on mitään hyötyä siitä että jäätäisiin vitkuttelemaan siirtymässä viimeisten joukkoon.

Kun ei ole niitä hiilikaivoksia ja öljynporaustornejakaan. Käsittääkseni ei yhtään Suomen rajojen sisäpuolella. Jos niitä olisi, niin sitten vitkuttelussa voisi olla jotain järkeä, että käytetään nämä omat varannot hyödyksi ensin.

Jos taas toteutuu huonompi skenaario ja päästöt kasvavat maailmassa tulevatkin vuosikymmenet, niin kusessa ollaan joka tapauksessa. Suomen hukkaan menneet ponnistuksen päästöjen vähentämiseksi vuosina 2020-2060 voi sitten vähän muistoissa kirvellä, mutta akuutimpiakin ongelmia lienee.

Tietysti voi syttyä myös kolmas maailmansota tai asteroidi tuhota elämän maapallolta tms., mutta kai pitkän aikavälin strategia pitää tehdä sen ajatuksen mukaan, että maailma selviää tästä mutta jättää kivihiilivoimalat ja polttomoottorit taakseen.

 

[Canis Lupus]

Ajatukseen, että suomalaiset eivät pysty kehitykseen vaikuttamaan, joten ei kannata yrittääkään.

Pitää ajatella vähän pidemmällä tähtäimellä. Jos positiivinen ja rauhanomainen skenaario toteutuu, ja maailma siirtyy jotakuinkin hiilineutraaliin moodiin esim. vuosikymmeninä 2020-2060, kehittyneet maat ensimmäisen 20 vuoden ajalla, ja vähemmän kehittyneet (kuten, Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä ja USA) sitten seuraavan 20 vuoden aikana, niin Suomelle tuskin on mitään hyötyä siitä että jäätäisiin vitkuttelemaan siirtymässä viimeisten joukkoon.

Kun ei ole niitä hiilikaivoksia ja öljynporaustornejakaan. Käsittääkseni ei yhtään Suomen rajojen sisäpuolella. Jos niitä olisi, niin sitten vitkuttelussa voisi olla jotain järkeä, että käytetään nämä omat varannot hyödyksi ensin.

Jos taas toteutuu huonompi skenaario ja päästöt kasvavat maailmassa tulevatkin vuosikymmenet, niin kusessa ollaan joka tapauksessa. Suomen hukkaan menneet ponnistuksen päästöjen vähentämiseksi vuosina 2020-2060 voi sitten vähän muistoissa kirvellä, mutta akuutimpiakin ongelmia lienee.

Tietysti voi syttyä myös kolmas maailmansota tai asteroidi tuhota elämän maapallolta tms., mutta kai pitkän aikavälin strategia pitää tehdä sen ajatuksen mukaan, että maailma selviää tästä mutta jättää kivihiilivoimalat ja polttomoottorit taakseen.

Prosessi kohti aikuisten oikeaa hiilineutraaliutta on todella pitkä. Pitää muistaa, että uudet teknologiat vaativat uusia materiaaleja. Esimerkiksi harvinaisten maametallien kaivaminen on todella pitkään vielä hiilijalanjälkeä tuottavaa. Näiden metallien hankkiminen kierrättämällä on jonkin lukemani jutun mukaan tällä hetkellä 38 prosenttia vähäpäästöisempää kuin suoraan maasta kaivaminen, mutta ei sekään silti päästötöntä. Itse vertaisin uusiin teknologioihin siirtymistä päästölainojen ottamiseen. Aluksi tuotetaan paljonkin päästöjä eli otetaan isoa lainaa, koska tarvitaan uusia materiaaleja, mutta vähän kerrassaan uuden tuottamisen osuus pienentyy. Tälle on silti kaksi isoa pääedellytystä: kulutuksen pienentäminen ja kierrätyksen lisääminen. Jos maapallon väestömäärä kasvaa, näistä ensimmäinen on todella hankala toteuttaa.

 

[Byvajet]

Jos taas toteutuu huonompi skenaario ja päästöt kasvavat maailmassa tulevatkin vuosikymmenet, niin kusessa ollaan joka tapauksessa.

Miksi olemme kusessa? Tälläkin hetkellä suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä niukkuudessa, saasteisuudessa ja länsimaiden halpatuotannon orjina. Heillä ei ole paljon menetettävää, mutta vähänpä me heistä välitämme.

Kun ilmastonmuutos etenee, huono-osaisten määrä kaiketi kasvaa, mutta muuttuuko mikään perusteiltaan? Edelleen hyväosaiset vähät välittävät huono-osaisista. Ja jos tilanne oikein uhkaavaksi käy ja syntyy suuria muuttoliikkeitä, hyväosaiset ovat valmiita viemään rautaa rajalle. Ihmisluontoon kuuluu myös halu tappaa, kun oma hyvinvointi on liiaksi uhattuna.

Kun huomioi, miten paljon ilmastonmuutoksesta pöhistään, on hämmästyttävää, kuinka vähän käsitellään konkreettisia uhkia, etenkin sellaisia, joilla on todellinen tieteellinen perusta. Kun kerran väitetään, että ilmastonmuutoksen uhka ymmärretään, niin luulisi, että samalla pystyttäisiin mallintamaan, miten uhka käytännössä vaikuttaa eri osissa maailmaa.

Ympäristö tuhotaan joka tapauksessa. Jos ilmastonmuutos jollain ihmeen taikatempulla saataisiinkin pysäytettyä, ihmisen loputon ahneus materiaan pitää huolen siitä, ettei koskematonta luontoa jää. Kaikki tullaan käyttämään hyväksi.