Ilmastonmuutos

[Kimmo_Ahteri]

Pidän hyvänä, että esimerkiksi EK, Kokoomus ja Finanssiala kannattavat ilmastonmuutosta ehkäisevää yritystoimintaa ja ymmärtävät Suomen tulevaisuuden. Vielä jos saataisiin nämä vasemman laidan poliitikot ja keskusta mukaan.

Olisikohan pari vuotta sitten kun ruotsalainen ministeri oli vierailulla Suomessa ja hän oli saanut viestiä Ruotsin elinkeinoelämältä sekä teollisuudelta että Ruotsin hallituksen ympäristötavoitteet ovat liian lepsuja. Toisin sanoen, paikallinen EK viestitti tarmokkaammista toimista ilmastonmuutosta vastaan ja käsitin että yritykset ovat menossa jo pari askelta edellä asettaen itselleen korkeammat tavoitteet hiilineutraliuuteen mitä Ruotsin hallitus oli ohjelmassaan määritellyt.

Tähän peilaten, näyttäisi siltä että kuluttajat vaativat yrityksiltä enemmän toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Jos tilannetta vertaa esim. 2000 -luvun alkuun Suomessa, jossa teollisuus esitti lähinnä sähkönkulutusennusteita jotka osoittivat teollisuuden sähköntarpeen nousevan siten että 2020 -luvun alussa kokonaiskulutus ylittää 100TWh vuodessa. Teollisuus oli kovasti huolissaan hintakilpailukykyisestä sähköstä ja metsä- ja paperiteollisuus esitti että heidän sähköntarve kasvaa merkittävästi sen hetkisestä. Nykyään yritykset tulevat omilla vastuullisuus -teemoilla ja yritysten energian hankintaa ohjaa kuluttajien halut. Kauppakeskusten katot täyttyvät aurinkopaneeleista ja se ohjaa osaltaan kuluttajia käyttämään heidän palveluja (esim. sähköauton lataus). Google on rakentanut omia tuulipuistoja ja yrityksille on mahdollista ostaa tuotettu sähkö ilman että tarvitsee sitoa omia pääomia tuotantoon. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana muutos on johtanut siihen että valtion rooli on pienentynyt ympäristöasioissa ja yritykset ovat ottaneet asian hoitaakseen kuluttajien asennemuutoksen vuoksi. Mielestäni tässä on tapahtunut iso muutos 20v kuluessa.

En tiedä kuuluuko Vihreät vasemman laidan poliitikkoihin, mutta niiden omissa tiekartoissa on jonkin aikaa esitetty tukea yrityksille jotka panostaisivat energiaa säästävään teknologiaan ja tuotantoon. Ongelma lienee ollut ettei muut puolueet aikanaan nähneet omissa visioissaan tarvetta moiselle. Kokoomuksella pyyhki sen verta hyvin vuosituhannen alussa ettei tarvetta ollut visioida vihreämpää Suomea sen hetkisessä tilanteessa. Heille ehkä vihreiden visiot olivat huuhaata, paljon tärkeämpää oli keskittyä talouteen joka tietysti puhutteli heidän omaa äänestäjäkuntaansa.

Uskon että mm. EK, Kokoomus ja Finansiala kannattaa ilmastonmuutoksen ehkäisyä (kukapa ei kannattaisi) mutta kyseiset instituutiot ovat niin isoja etteivät heitä voi sanoa tienraivaajiksi. Pienemmät toimijat ovat jo pari askelta edellä, isommat tulevat perässä ja viimeisimpänä etujärjestöt antavat yleismaailmallisia lausuntoja ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Olisiko vaan parempi että jätetään isot etujärjestöt rannalle ja annetaan yritysten päättää miten vastuullista liiketoimintaansa harjoittavat?

 

[Cobol]

En tiedä kuuluuko Vihreät vasemman laidan poliitikkoihin, mutta niiden omissa tiekartoissa on jonkin aikaa esitetty tukea yrityksille jotka panostaisivat energiaa säästävään teknologiaan ja tuotantoon. Ongelma lienee ollut ettei muut puolueet aikanaan nähneet omissa visioissaan tarvetta moiselle.

Hyvä kirjoitus, josta pitkälti samaa mieltä yritysten vastuullista liiketoimintaa myöten.

Siihenkin tarvitaan hallituksen päätöksiä. Odotan edelleen Vihreiltä tekoja tiekarttojen lisäksi. Vuoden aikana Vihreiden ollessa hallituksessa on onnistuttu torppaamaan Suomen toimesta koko EU:n maataloustukien sitominen ympäristötavoitteisiin ja ilmeisesti edelleen on yli puolet hallituksen ilmastotavoitteista on suunnittelematta ja päättämättä.

Laitoin paljon toivoa Ohisaloon, joka tutkijana voisi ymmärtää, miten asiat perustellaan ja miten ne saadaan yhteisesti eteenpäin. Ohisalo määritteli viime kuussa hallitukselle kaksi ydinasiaa: ilmastopolitiikan kokonaisuus ja työllisyyspolitiikka. Voisi sanoa, että molemmista ydinasioista puuttuu edelleen sisältö.

Vaikka monta kertaa tästä syytetään Keskustaa, todellisuudessa näin ei ole. SDP, Vihreät ja Vassarit voivat 100 % varmasti tehdä järkevien ilmasto- ja työllisyyslinjausten lisäksi konkreettisia päätöksiä. Ainkaan Rinteellä ei tähän halua ollut. Marinin johdolla tilanteen piti muuttua, mutta kovin on vähän tapahtunut nimenomaan työllisyyden ja ilmastopolitiikan kokonaisuuden osalta.

Ja se nyt vaan on Marinin johtama hallitus, jolta odotetaan tarkkaa tietoa miten Suomi saavuttaa erään välitavoitteen eli hiilineutraaliuden. Seuraavaksi nettonegatiivisiksi, jolloin hiilinielut ovat päästöjä suuremmat. Esimerkiksi Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on kirittänyt hallitusta heikolla menestyksellä näissä asioissa.

 

[Toxic Enema]

Siperia sulaa, ja se voi muuttaa koko maapallon – nämä 8 muuta tapahtumaa tekevät samoin Viitaten viime viikon postaukseen, tässä taas esimerkki kuinka historian unohtaminen mahdollistaa aivopesun. On olemassa tuhatprosenttisen pitävät arkeologiset ja geologiset todisteet, että nykyinen lämpökausi ei ole mitenkään pokkeuksellinen pohjoisen pallonpuoliskon luonnonhistoriassa. Minolaisella lämpökaudella 700 eaa. Norjassa viljeltiin viljaa 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Maailmanloppua ei tullut silloinkaan.

 

[El Gordo]

Maapallon kohtalo, jos parin asteen nousu sitä on, ratkaistaan Kiinassa, USA:ssa, Intiassa, Venäjällä,... Kivoja ja avarakatseisia maita.

Parin asteen nousu on käsittääkseni se mihin tähdätään. Se mikä on mahdollista saavuttaa hillitsemistoimilla.

Jos mennään tämän pelikirjan mukaan, että koska Kiina ei tee tarpeeksi, niin sen sijaan että yrittäisimme painostaa Suomen ja EU:n voimin sitä mukaan niin luovutamme itsekin emmekä tee itsekään mitään. Joka johtaa siihen että se Kiina ei varmasti tulevaisuudessakaan tee tarpeeksi jne. Niin mun käsittääkseni lämpötila nousee silloin jonkun 6 astetta ja kaikki edellä mainitut sivilisaatiot tuhoutuu.

 

[Toxic Enema]

Niin mun käsittääkseni lämpötila nousee silloin jonkun 6 astetta ja kaikki edellä mainitut sivilisaatiot tuhoutuu.

Kyseinen kuuden asteen lämpeneminen ei kaiketi ota huomioon noita historiassa tapahtuneita parin sadan vuoden ilmastosyklejä. Lähtee siis olettamuksesta, että ihmistoiminta peittää kaikki luonnolliset syklit, joiden takana olevia mekanismeja ei tunneta. Sikäli kun nykyisessä lämpenemisessä on kyse osittain toipuminen pikkujääkaudesta 1800-luvun puolivälin jälkeen, pitäisi tuon syklin kääntyä viilenevään suuntaan vuosisadan loppuun mennessä.

Tuomas Aivelo veti ässän hihasta, kun kommentoi Kiinassa ilmenneitä paiseruttotapauksia ja sitä kuinka ilmastonmuutos edistää ruton uudelleen heräämistä. Kyllä lukion historian ykköskurssilla opetetaan kuinka keskiajan lämpökauden loppuminen 1300-luvun puolivälissä ja ilmaston viileneminen loivat mahdollisuudet ruton leviämiselle. Kumoaa isaltaan myös Bernin yliopiston huuhaa-tutkimukset siitä kuinka keskiajan lämpökausi olisi rajoittunut vain Euuropan manneralueille. Rutto saapui Aasiasta.

Paiseruttotapaus nosti esiin huolen taudin leviämisestä – suomalaisasiantuntija: Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ruttopesäkkeisiin

Paiseruton leviäminen Kiinasta muualle maailmaan on erittäin epätodennäköistä, sanoo evoluutiobiologi Tuomas Aivelo. Paiseruttoa voidaan hoitaa antibiooteilla, joten sen taltuttaminen on melko helppoa. Ilmaston lämpeneminen saattaa edesauttaa kulkutautien leviämistä.

www.mtvuutiset.fi

 

[Beltran]

Ja se nyt vaan on Marinin johtama hallitus, jolta odotetaan tarkkaa tietoa miten Suomi saavuttaa erään välitavoitteen eli hiilineutraaliuden. Seuraavaksi nettonegatiivisiksi, jolloin hiilinielut ovat päästöjä suuremmat. Esimerkiksi Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on kirittänyt hallitusta heikolla menestyksellä näissä asioissa.

Minä en oikein ymmärrä hiilineutraalius-tavoitetta. Joku paremmin asioita tunteva saa selittää tämän jutun.

Sen sijaan että tavoiteltaisiin hiilineutraaliutta, tulisi tavoitella riippumattomuutta raakaöljystä ja sen kaikista jalostustuotteista (toki muustakin fossiilisista polttoaineista kuten kivihiili mutta ne eivät ole aihepiirin raakaöljyn jalosteet alla). Jos Suomi kuluttaa jatkossa vähemmän vaikkapa bensiiniä ja dieseliä hiilineutraalius voidaan saavuttaa mutta jos edelleen käytetään vaikkapa bitumia (asfalttiin) yhtä paljon kuin aiemmin, Suomen takia porattavan raakaöljyn määrä ei välttämättä vähene.

Raakaöljyn jakotislauksessa saadaan tietty määrä esim bitumia mutta samalla saadaan bensiiniä jne jota ei voitane jalostaa miksikään muuksi. Tässä tapauksessa, jos Suomi ei jakotislakuksessa valmistettua bensiiniä käytä, se joko jää käyttämättä (erittäin vaikea uskoa) taikka sitten sen käyttää joku muu. En tiedä miten tuo jakotislaus toimii käytännössä: tuleeko kaikkia tarvittavia jalostustuotteita juuri sopiva määrä vai loppuuko joku aikaisemmin ja jotakin muuta jää ylimäärin. Pitkiä hiiliketjuja voidaan jatkojalostaa krakkaamalla lyhemmiksi jolloin saadaan lisää lyhyitä hiiliketjuja kuten bensiiniä.

 

[Cobol]

Minä en oikein ymmärrä hiilineutraalius-tavoitetta. Joku paremmin asioita tunteva saa selittää tämän jutun.

Vaatimuksena hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen tulee Rinne/Marinin hallitusohjelmasta, joka hyväksyttiin vuonna 2019. Sinne se on tullut todennäköisesti Pariisin ilmastosopimuksesta, jonka tavoitteet edellyttävät hiilineutraalia tietyllä aikavälillä. EU:n tavoite hiilineutraaista unionista on vuonna 2050 ja Suomessa siihen laitettiin useampi vuosi hyviä. Se on myös Suomelle mahdollista paremmin kuin joillekin muille EU-maille.

Tavoitteen sisältöä on avattu keskusteluissa aiemmin. Esimerkiksi EU näkee asian näin: jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1.5 asteeseen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suosituksen mukaan, hiilineutraaliuden saavuttaminen vuosisadan puoliväliin mennessä on keskeistä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Suomen osalta ongelma on puuttuvat päätökset myös ilmastotoimissa. Ei riitä, että Ohisalo, Andersson ja Marin kehuvat maailman parasta ja vihreintä hallitusohjelmaa, jos he eivät itse noudata sitä.

 

[Cobol]

Myös EU:n osalta olen kriittinen. EU haluaa lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuonnin kokonaan. Ja esimerkiksi liikenteen osalta tavoitteen saavuttamiseen kuuluvat vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot, rautatieverkkokapasiteetin vahva lisääminen ja liikennejärjestelmän tehokkaampi organisointi digitalisaatiota hyödyntäen.

Mutta EU ei todellisuudessa toimi täysin tavoitteensa mukaisesti. Totta on, että päästöjä ajetaan Euroopassa alas. Mutta samaan aikaan rakennetaan/suunnitellaan uusia hiilivoimaloita EU:n ulkopuolelle, kuten Marokkoon, Turkkiin, Libyaan ja Serbiaan, joista tuodaan hiilisähköä EU-maihin. Päästöjä siirretään siis yli rajan.

Suomi puolestaan tuo fossiilisesti tuotettua sähköä Venäjältä ja koko EU on lisännyt riippuvuttaan Venäjän energiasta, vaikka päätösten mukaan riippuvutta tuli vähentää. Olkiluoto kolmonen auttaa Suomen tavoitteisiin pääsyssä, mutta isot haasteet ovat useissa EU-maissa, kuten Saksassa ja Puolassa.

 

[Beltran]

Vaatimuksena hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen tulee Rinne/Marinin hallitusohjelmasta, joka hyväksyttiin vuonna 2019....

Vastasithan sinä toki viestiini muttet kommentoinut mitään mitä siihen kirjoitin. Luitko sitä edes ylintä riviä pidemmälle?

 

[Cobol]

Vastasithan sinä toki viestiini muttet kommentoinut mitään mitä siihen kirjoitin. Luitko sitä edes ylintä riviä pidemmälle?

Kai se sitten näkökulmasta riippuu, onko esimerkiksi kertomani EU:n tavoittelema fossillisten polttoaineiden tuonnin lopettaminen osa riippumattomuutta raakaöljystä, josta kirjoitit.

Lisäksi kerroit ettet ymmärrä hiilineutraaliustavoitetta. Vähän avasin, mistä on kyse.

 

[Beltran]

Kai se sitten näkökulmasta riippuu, onko esimerkiksi kertomani EU:n tavoittelema fossillisten polttoaineiden tuonnin lopettaminen osa riippumattomuutta raakaöljystä, josta kirjoitit.

Lisäksi kerroit ettet ymmärrä hiilineutraaliustavoitetta. Vähän avasin, mistä on kyse.

Eka kappale: eli ole. Se on riippumattomuutta tislatun raakaöljyn tietyistä jakeista. Ei raakaöljystä sinänsä.

Kirjoittamasi toinen kappale puolestaan kertoo ettet ymmärtänyt viestiäni jonka ajatus on "miksi hiilineutraalius on tavoite, miksi riippumattomuus raakaöljystä ei ole?". Jotta tämän kysymyksen merkityksen ymmärtää, on tunnettava tiedettä, ei ainoastaan lukea ja kuunnella mitä politiikot ja ilmastopaneelityypit puhuvat.

 

[Cobol]

Eka kappale: eli ole. Se on riippumattomuutta tislatun raakaöljyn tietyistä jakeista. Ei raakaöljystä sinänsä.

Kirjoittamasi toinen kappale puolestaan kertoo ettet ymmärtänyt viestiäni jonka ajatus on "miksi hiilineutraalius on tavoite, miksi riippumattomuus raakaöljystä ei ole?". Jotta tämän kysymyksen merkityksen ymmärtää, on tunnettava tiedettä, ei ainoastaan lukea ja kuunnella mitä politiikot ja ilmastopaneelityypit puhuvat.

Osaltani kyse on aina maallikon osaamisesta hiilineutraaliuden tavoittelussa. Mutta se ei silti estä lukemasta ja kuuuntelemasta, mitä ilmastopaneelityypit - jotka taitavat olla tiedemiehiä - sanovat. En myöskään puhuisi laillasi samassa poliitikoista ja ilmastopaneelityypeistä, koska usein vain jälkimmäisillä on esimerkiksi illmastoon liittyvä syvällisempi tieto koulutuksen ja tutkimuksen kautta.

Jatkoja.

 

[Beltran]

Osaltani kyse on aina maallikon osaamisesta hiilineutraaliuden tavoittelussa. Mutta se ei silti estä lukemasta ja kuuuntelemasta, mitä ilmastopaneelityypit - jotka taitavat olla tiedemiehiä - sanovat. En myöskään puhuisi laillasi samassa poliitikoista ja ilmastopaneelityypeistä, koska usein vain jälkimmäisillä on esimerkiksi illmastoon liittyvä syvällisempi tieto koulutuksen ja tutkimuksen kautta.

Jatkoja.

Kävi kyllä selväksi ettet tajua keskusteltavasta aiheesta yhtään mitään. Mutta kommentoida pitää silti.
Enkä laillasi väheksyisi politiikkoja. Olen käynyt asiasta sähköpostikeskusteluja Oras Tynkkysen kanssa, kyllä hän tajuaa. Elättelen edelleen toivoa että tässä ketjussa mainitsemastani asiasta voisi käydä rakentavaa keskustelua.

 

[Cobol]

Kävi kyllä selväksi ettet tajua keskusteltavasta aiheesta yhtään mitään. Mutta kommentoida pitää silti.
Enkä laillasi väheksyisi politiikkoja. Olen käynyt asiasta sähköpostikeskusteluja Oras Tynkkysen kanssa, kyllä hän tajuaa. Elättelen edelleen toivoa että tässä ketjussa mainitsemastani asiasta voisi käydä rakentavaa keskustelua.

Uskon kyllä tajuavani keskusteltavasta asiasta eli ilmastonmuutoksesta paljon sinua enemmän. Jo se, että höpiset ilmastopaneelityypeistä väheksyvään tapaan kertoo ongelmasi, jota voisi paljon ilkeämminkin kutsua tyhmyydeksi. Itse myönnän kyllä, että esimerkiksi raakaöljyn jakotislaus ei ole osaamistani. En koe kyllä mitään menettäneeni sen osalta.

Tynkkysen kun nostit esille, mikä muuten IPCC:n raportissa (uusin) on ongelma? Vai ovatko laatijat sittenkin tiedemiehiä ja ilmastoalalla ykköskoria?

 

[Beltran]

Uskon kyllä tajuavani keskusteltavasta asiasta eli ilmastonmuutoksesta paljon sinua enemmän. Jo se, että höpiset ilmastopaneelityypeistä väheksyvään tapaan kertoo ongelmasi, jota voisi paljon ilkeämminkin kutsua tyhmyydeksi. Itse myönnän kyllä, että esimerkiksi raakaöljyn jakotislaus ei ole osaamistani. En koe kyllä mitään menettäneeni sen osalta.

Raakaöljyn jakotislaukseen liittyvät asiat ovat kuitenkin juuri se asia josta yritän käydä keskustelua. Se on erittäin oleellinen asia kokonaisuuden kannalta, taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Siitä voi olla välittämättä mutta se ei tee asiaa merkityksettömäksi, ei vaikka kuinka vetoaisi eri tietäjiin, etenkin kun omaa ymmärrystä ei ole.

Kas näin: jos haluat bitumia asfalttia varten, sinun on porattava raakaöljyä josta suurin osa ei ole jalostettavissa bitumiksi vaan lisäksi saadaan esimerkiksi bensiiniä, dieseliä ja lentopetrolia. Mitä niille tehdään jos siis halutaan raakaöljystä vain sitä bitumia. Eikös Suomen pitäisi pyrkiä riippumattomuuteen myös siitä bitumista? Jotta ei saataisi myös niitä ilmastolle haitallisia jalostustuotteita.

Kenties ilmastopaneelityypillä on vastaus tähän kysymykseen? Oras Tynkkynen kertoi minulle että hallituksemme ilmastostrategian mukaista ei ole saavuttaa riippumattomuus vain raakaöljyn tietyistä jakeista mutta miten tuo käytännössä näkyy, sitä hän ei kertonut enkä ole löytänyt tähän vastausta mistään muustakaan lähteestä.

 

[Cobol]

Raakaöljyn jakotislaukseen liittyvät asiat ovat kuitenkin juuri se asia josta yritän käydä keskustelua. Se on erittäin oleellinen asia kokonaisuuden kannalta, taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Siitä voi olla välittämättä mutta se ei tee asiaa merkityksettömäksi, ei vaikka kuinka vetoaisi eri tietäjiin, etenkin kun omaa ymmärrystä ei ole.

Kas näin: jos haluat bitumia asfalttia varten, sinun on porattava raakaöljyä josta suurin osa ei ole jalostettavissa bitumiksi vaan lisäksi saadaan esimerkiksi bensiiniä, dieseliä ja lentopetrolia. Mitä niille tehdään jos siis halutaan raakaöljystä vain sitä bitumia. Eikös Suomen pitäisi pyrkiä riippumattomuuteen myös siitä bitumista? Jotta ei saataisi myös niitä ilmastolle haitallisia jalostustuotteita.

Aihe on kiinnostava ja maallikkona olen siihen pintapuolisesti tutustunut. Sen perusteella mieleen tulee mm. Ruotsin pelletin käyttö asfaltissa ja muut muistaakseni EU:n tukemat tulevaisuuden teknologiset ratkaisut. Luin joskus suomalaisen tutkimuksen bitumikatteesta, jota voidaan käyttää asfaltissa. Koko ajan pyritään kehittämään parempia ratkaisuja, koska tuskin olen ainoisiin tutkimuksiin törmännyt.

Kenties ilmastopaneelityypillä on vastaus tähän kysymykseen? Oras Tynkkynen kertoi minulle että hallituksemme ilmastostrategian mukaista ei ole saavuttaa riippumattomuus vain raakaöljyn tietyistä jakeista mutta miten tuo käytännössä näkyy, sitä hän ei kertonut enkä ole löytänyt tähän vastausta mistään muustakaan lähteestä.

Esimerkiksi EU haluaa rakentaa tulevaisuudessa ymmärtääkseni öljystä vapaata infrastruktuuria. Mitä se tarkoittaa käytännössä, selviää arvatakseni lähempänä vuotta 2050. Tähänkin sanon maallikkona - eli voin olla täysin väärässä - että ratkaisuja ei vielä välttämättä ole, mutta 20-30 vuoden päästä tilanne on erilainen. Juuri sen takia on eri EU- ja muita ohjelmia, joilla tuetaan tutkimusta ja teknologioiden käyttöönottoa.

Sinänsä esille nostamasi asia on merkittävä.

 

[Beltran]

Esimerkiksi EU haluaa rakentaa tulevaisuudessa ymmärtääkseni öljystä vapaata infrastruktuuria. Mitä se tarkoittaa käytännössä, selviää arvatakseni lähempänä vuotta 2050. Tähänkin sanon maallikkona - eli voin olla täysin väärässä - että ratkaisuja ei vielä välttämättä ole, mutta 20-30 vuoden päästä tilanne on erilainen. Juuri sen takia on eri EU- ja muita ohjelmia, joilla tuetaan tutkimusta ja teknologioiden käyttöönottoa.

Tämä kuulostaa hyvältä, tästä olisi hyvä kuulla lisää ja keskustella lisää. Samoin kuin mainitsemasi asfaltti-innovaatiot Ruotsissa ja muualla.
Karrikoidusti sanoen: joku yksittäinen maa voi vähentää CO2-päästöjään huomattavastikin luopumalla vaikkapa bensiinin käytöstä. Samaan aikaan saman maan takia raakaöljyä porataan yhtäpaljon kuin aiemminkin. Jolloin kyseisen maan ilmastotyön merkitys globaalisti on plus-miinus-nolla.

 

[Ollakseni]

Eikös Suomen pitäisi pyrkiä riippumattomuuteen myös siitä bitumista? Jotta ei saataisi myös niitä ilmastolle haitallisia jalostustuotteita.

Milläs ajattelit tiet jatkossa päällystää? Ihan olisi kiva tietää mistä me tuota tietä tehtäisiin lisää, vai siirrytäänkö mukulakiviin?

 

[Beltran]

Milläs ajattelit tiet jatkossa päällystää? Ihan olisi kiva tietää mistä me tuota tietä tehtäisiin lisää, vai siirrytäänkö mukulakiviin?

Hyvä kysymys. Luepas tuo päälläoleva keskustelu tarkemmin. Parempaa vastausta minulla ei ole tarjota.

 

[El Gordo]

Karrikoidusti sanoen: joku yksittäinen maa voi vähentää CO2-päästöjään huomattavastikin luopumalla vaikkapa bensiinin käytöstä. Samaan aikaan saman maan takia raakaöljyä porataan yhtäpaljon kuin aiemminkin. Jolloin kyseisen maan ilmastotyön merkitys globaalisti on plus-miinus-nolla.

No eihän se raakaöljyn poraus ole tässä ilmastoon ensisijaisesti vaikuttava asia, vaan juurikin CO2-päästöt. Jotka siis vähenevät, jos joku maa luopuu bensiinin käytöstä.

 

[Beltran]

No eihän se raakaöljyn poraus ole tässä ilmastoon ensisijaisesti vaikuttava asia, vaan juurikin CO2-päästöt. Jotka siis vähenevät, jos joku maa luopuu bensiinin käytöstä.

Todellakin toivon että päättäjien ymmärrys ei ole tuolla tasolla.

 

[Ollakseni]

Hyvä kysymys. Luepas tuo päälläoleva keskustelu tarkemmin. Parempaa vastausta minulla ei ole tarjota.

Eli Euroopan pyrkimys hiilineutraaliksi on turhaa, koska käytämme asfalttia ja saadaksemme asfalttia öljystä pitää tislata ensiksi bensa, diesel ja petroli pois. Koska nämä käytetään kuitenkin on Euroopan pyrkimys hiilineutraaliksi vain ihmisten huijaamista. Tai jotain. Ellen ole siis ymmärtänyt väärin. Ilmeisesti vaan haluat että keksitään tapa rakennella teitä käyttämättä fossiilisia polttoaineita tai muuten sähköautoilun tai julkisen liikenteen tukeminen on turhaa.

 

[dana77]

Todellakin toivon että päättäjien ymmärrys ei ole tuolla tasolla.

Tuleeko jos öljystä valmistetaan vuosikymmeniä tai satoja kestävää muovia siitä samanlaisia co2 päästöjä kuin jos öljy poltetaan?

 

[El Gordo]

Todellakin toivon että päättäjien ymmärrys ei ole tuolla tasolla.

Mä luulen, että sun argumenttisi siitä että yhden raakaöljyn tislaustuotteen käytön vähentämisellä ei ole mitään merkitystä jos muita öljytuotteita ei vähennetä samassa suhteessa, ei vaan ole niin hyvä kuin luulet. Ei kai se niin ole, että joku bitumin käyttö määräisi täysin, paljonko raakaöljyä porataan ja poltetaan ilmaan. Jos joku maa luopuu bensan käytöstä, niin kyllä sillä kai päästöjä vähentävä vaikutus on, vaikkei välttämättä yhden suhde yhteen.

Ja sitten jos ajatellaan, että tulevaisuudessa mahdollisesti tiet valmistetaan jostain muusta materiaalista kokonaan tai osittain, niin silloin varsinkaan aiemmin tapahtunut bensan käytöstä luopuminen ei ole ollut turhaa.

 

[Cobol]

Tämä kuulostaa hyvältä, tästä olisi hyvä kuulla lisää ja keskustella lisää. Samoin kuin mainitsemasi asfaltti-innovaatiot Ruotsissa ja muualla.

Googlaamalla löytyy. Alla muutama. EU:n osalta löysin yhdelle haulla hankkeen, jossa EU pyrkii löytämään kestävän käytännön asfaltoinnissa. Siinä mm. bitumia korvataan etanolipohjaisilla sivutuotteilla ja pyritään muutenkin ympäristön kannalta vähemmän rasittaviin materiaaleihin. Tarkemmin alla:

Final Report Summary - APSE (Use of eco-friendly materials for a new concept of Asphalt Pavements for a Sustainable Environment) | FP7 | CORDIS | European Commission

Latest report summary

cordis.europa.eu

GREEN ingredients reduce the cost of asphalt paving by up to 24% in the APSE road paving concept | APSE

apseproject.eu

Mitä tarkoitetaan vihreällä asfaltilla?

Kun päällystämisessä puhutaan vihreästä asfaltista tai ekologisesta päällysteestä, mistä oikeastaan puhutaan? Vastaus riippuu vähän siitä kuka kysymykseen vastaa.

www.tieyhdistys.fi

Iso kuva ilmaston osalta on paljon muutakin kuin bitumi, koska kyse on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Asia, josta yllä useampi kirjoittaa.