Ilmastonmuutos

[Beltran]

Ja se nyt vaan on Marinin johtama hallitus, jolta odotetaan tarkkaa tietoa miten Suomi saavuttaa erään välitavoitteen eli hiilineutraaliuden. Seuraavaksi nettonegatiivisiksi, jolloin hiilinielut ovat päästöjä suuremmat. Esimerkiksi Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on kirittänyt hallitusta heikolla menestyksellä näissä asioissa.

Minä en oikein ymmärrä hiilineutraalius-tavoitetta. Joku paremmin asioita tunteva saa selittää tämän jutun.

Sen sijaan että tavoiteltaisiin hiilineutraaliutta, tulisi tavoitella riippumattomuutta raakaöljystä ja sen kaikista jalostustuotteista (toki muustakin fossiilisista polttoaineista kuten kivihiili mutta ne eivät ole aihepiirin raakaöljyn jalosteet alla). Jos Suomi kuluttaa jatkossa vähemmän vaikkapa bensiiniä ja dieseliä hiilineutraalius voidaan saavuttaa mutta jos edelleen käytetään vaikkapa bitumia (asfalttiin) yhtä paljon kuin aiemmin, Suomen takia porattavan raakaöljyn määrä ei välttämättä vähene.

Raakaöljyn jakotislauksessa saadaan tietty määrä esim bitumia mutta samalla saadaan bensiiniä jne jota ei voitane jalostaa miksikään muuksi. Tässä tapauksessa, jos Suomi ei jakotislakuksessa valmistettua bensiiniä käytä, se joko jää käyttämättä (erittäin vaikea uskoa) taikka sitten sen käyttää joku muu. En tiedä miten tuo jakotislaus toimii käytännössä: tuleeko kaikkia tarvittavia jalostustuotteita juuri sopiva määrä vai loppuuko joku aikaisemmin ja jotakin muuta jää ylimäärin. Pitkiä hiiliketjuja voidaan jatkojalostaa krakkaamalla lyhemmiksi jolloin saadaan lisää lyhyitä hiiliketjuja kuten bensiiniä.

 

[Cobol]

Minä en oikein ymmärrä hiilineutraalius-tavoitetta. Joku paremmin asioita tunteva saa selittää tämän jutun.

Vaatimuksena hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen tulee Rinne/Marinin hallitusohjelmasta, joka hyväksyttiin vuonna 2019. Sinne se on tullut todennäköisesti Pariisin ilmastosopimuksesta, jonka tavoitteet edellyttävät hiilineutraalia tietyllä aikavälillä. EU:n tavoite hiilineutraaista unionista on vuonna 2050 ja Suomessa siihen laitettiin useampi vuosi hyviä. Se on myös Suomelle mahdollista paremmin kuin joillekin muille EU-maille.

Tavoitteen sisältöä on avattu keskusteluissa aiemmin. Esimerkiksi EU näkee asian näin: jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1.5 asteeseen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suosituksen mukaan, hiilineutraaliuden saavuttaminen vuosisadan puoliväliin mennessä on keskeistä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Suomen osalta ongelma on puuttuvat päätökset myös ilmastotoimissa. Ei riitä, että Ohisalo, Andersson ja Marin kehuvat maailman parasta ja vihreintä hallitusohjelmaa, jos he eivät itse noudata sitä.

 

[Cobol]

Myös EU:n osalta olen kriittinen. EU haluaa lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuonnin kokonaan. Ja esimerkiksi liikenteen osalta tavoitteen saavuttamiseen kuuluvat vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot, rautatieverkkokapasiteetin vahva lisääminen ja liikennejärjestelmän tehokkaampi organisointi digitalisaatiota hyödyntäen.

Mutta EU ei todellisuudessa toimi täysin tavoitteensa mukaisesti. Totta on, että päästöjä ajetaan Euroopassa alas. Mutta samaan aikaan rakennetaan/suunnitellaan uusia hiilivoimaloita EU:n ulkopuolelle, kuten Marokkoon, Turkkiin, Libyaan ja Serbiaan, joista tuodaan hiilisähköä EU-maihin. Päästöjä siirretään siis yli rajan.

Suomi puolestaan tuo fossiilisesti tuotettua sähköä Venäjältä ja koko EU on lisännyt riippuvuttaan Venäjän energiasta, vaikka päätösten mukaan riippuvutta tuli vähentää. Olkiluoto kolmonen auttaa Suomen tavoitteisiin pääsyssä, mutta isot haasteet ovat useissa EU-maissa, kuten Saksassa ja Puolassa.

 

[Beltran]

Vaatimuksena hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen tulee Rinne/Marinin hallitusohjelmasta, joka hyväksyttiin vuonna 2019....

Vastasithan sinä toki viestiini muttet kommentoinut mitään mitä siihen kirjoitin. Luitko sitä edes ylintä riviä pidemmälle?

 

[Cobol]

Vastasithan sinä toki viestiini muttet kommentoinut mitään mitä siihen kirjoitin. Luitko sitä edes ylintä riviä pidemmälle?

Kai se sitten näkökulmasta riippuu, onko esimerkiksi kertomani EU:n tavoittelema fossillisten polttoaineiden tuonnin lopettaminen osa riippumattomuutta raakaöljystä, josta kirjoitit.

Lisäksi kerroit ettet ymmärrä hiilineutraaliustavoitetta. Vähän avasin, mistä on kyse.

 

[Beltran]

Kai se sitten näkökulmasta riippuu, onko esimerkiksi kertomani EU:n tavoittelema fossillisten polttoaineiden tuonnin lopettaminen osa riippumattomuutta raakaöljystä, josta kirjoitit.

Lisäksi kerroit ettet ymmärrä hiilineutraaliustavoitetta. Vähän avasin, mistä on kyse.

Eka kappale: eli ole. Se on riippumattomuutta tislatun raakaöljyn tietyistä jakeista. Ei raakaöljystä sinänsä.

Kirjoittamasi toinen kappale puolestaan kertoo ettet ymmärtänyt viestiäni jonka ajatus on "miksi hiilineutraalius on tavoite, miksi riippumattomuus raakaöljystä ei ole?". Jotta tämän kysymyksen merkityksen ymmärtää, on tunnettava tiedettä, ei ainoastaan lukea ja kuunnella mitä politiikot ja ilmastopaneelityypit puhuvat.

 

[Cobol]

Eka kappale: eli ole. Se on riippumattomuutta tislatun raakaöljyn tietyistä jakeista. Ei raakaöljystä sinänsä.

Kirjoittamasi toinen kappale puolestaan kertoo ettet ymmärtänyt viestiäni jonka ajatus on "miksi hiilineutraalius on tavoite, miksi riippumattomuus raakaöljystä ei ole?". Jotta tämän kysymyksen merkityksen ymmärtää, on tunnettava tiedettä, ei ainoastaan lukea ja kuunnella mitä politiikot ja ilmastopaneelityypit puhuvat.

Osaltani kyse on aina maallikon osaamisesta hiilineutraaliuden tavoittelussa. Mutta se ei silti estä lukemasta ja kuuuntelemasta, mitä ilmastopaneelityypit - jotka taitavat olla tiedemiehiä - sanovat. En myöskään puhuisi laillasi samassa poliitikoista ja ilmastopaneelityypeistä, koska usein vain jälkimmäisillä on esimerkiksi illmastoon liittyvä syvällisempi tieto koulutuksen ja tutkimuksen kautta.

Jatkoja.

 

[Beltran]

Osaltani kyse on aina maallikon osaamisesta hiilineutraaliuden tavoittelussa. Mutta se ei silti estä lukemasta ja kuuuntelemasta, mitä ilmastopaneelityypit - jotka taitavat olla tiedemiehiä - sanovat. En myöskään puhuisi laillasi samassa poliitikoista ja ilmastopaneelityypeistä, koska usein vain jälkimmäisillä on esimerkiksi illmastoon liittyvä syvällisempi tieto koulutuksen ja tutkimuksen kautta.

Jatkoja.

Kävi kyllä selväksi ettet tajua keskusteltavasta aiheesta yhtään mitään. Mutta kommentoida pitää silti.
Enkä laillasi väheksyisi politiikkoja. Olen käynyt asiasta sähköpostikeskusteluja Oras Tynkkysen kanssa, kyllä hän tajuaa. Elättelen edelleen toivoa että tässä ketjussa mainitsemastani asiasta voisi käydä rakentavaa keskustelua.

 

[Cobol]

Kävi kyllä selväksi ettet tajua keskusteltavasta aiheesta yhtään mitään. Mutta kommentoida pitää silti.
Enkä laillasi väheksyisi politiikkoja. Olen käynyt asiasta sähköpostikeskusteluja Oras Tynkkysen kanssa, kyllä hän tajuaa. Elättelen edelleen toivoa että tässä ketjussa mainitsemastani asiasta voisi käydä rakentavaa keskustelua.

Uskon kyllä tajuavani keskusteltavasta asiasta eli ilmastonmuutoksesta paljon sinua enemmän. Jo se, että höpiset ilmastopaneelityypeistä väheksyvään tapaan kertoo ongelmasi, jota voisi paljon ilkeämminkin kutsua tyhmyydeksi. Itse myönnän kyllä, että esimerkiksi raakaöljyn jakotislaus ei ole osaamistani. En koe kyllä mitään menettäneeni sen osalta.

Tynkkysen kun nostit esille, mikä muuten IPCC:n raportissa (uusin) on ongelma? Vai ovatko laatijat sittenkin tiedemiehiä ja ilmastoalalla ykköskoria?

 

[Beltran]

Uskon kyllä tajuavani keskusteltavasta asiasta eli ilmastonmuutoksesta paljon sinua enemmän. Jo se, että höpiset ilmastopaneelityypeistä väheksyvään tapaan kertoo ongelmasi, jota voisi paljon ilkeämminkin kutsua tyhmyydeksi. Itse myönnän kyllä, että esimerkiksi raakaöljyn jakotislaus ei ole osaamistani. En koe kyllä mitään menettäneeni sen osalta.

Raakaöljyn jakotislaukseen liittyvät asiat ovat kuitenkin juuri se asia josta yritän käydä keskustelua. Se on erittäin oleellinen asia kokonaisuuden kannalta, taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Siitä voi olla välittämättä mutta se ei tee asiaa merkityksettömäksi, ei vaikka kuinka vetoaisi eri tietäjiin, etenkin kun omaa ymmärrystä ei ole.

Kas näin: jos haluat bitumia asfalttia varten, sinun on porattava raakaöljyä josta suurin osa ei ole jalostettavissa bitumiksi vaan lisäksi saadaan esimerkiksi bensiiniä, dieseliä ja lentopetrolia. Mitä niille tehdään jos siis halutaan raakaöljystä vain sitä bitumia. Eikös Suomen pitäisi pyrkiä riippumattomuuteen myös siitä bitumista? Jotta ei saataisi myös niitä ilmastolle haitallisia jalostustuotteita.

Kenties ilmastopaneelityypillä on vastaus tähän kysymykseen? Oras Tynkkynen kertoi minulle että hallituksemme ilmastostrategian mukaista ei ole saavuttaa riippumattomuus vain raakaöljyn tietyistä jakeista mutta miten tuo käytännössä näkyy, sitä hän ei kertonut enkä ole löytänyt tähän vastausta mistään muustakaan lähteestä.

 

[Cobol]

Raakaöljyn jakotislaukseen liittyvät asiat ovat kuitenkin juuri se asia josta yritän käydä keskustelua. Se on erittäin oleellinen asia kokonaisuuden kannalta, taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Siitä voi olla välittämättä mutta se ei tee asiaa merkityksettömäksi, ei vaikka kuinka vetoaisi eri tietäjiin, etenkin kun omaa ymmärrystä ei ole.

Kas näin: jos haluat bitumia asfalttia varten, sinun on porattava raakaöljyä josta suurin osa ei ole jalostettavissa bitumiksi vaan lisäksi saadaan esimerkiksi bensiiniä, dieseliä ja lentopetrolia. Mitä niille tehdään jos siis halutaan raakaöljystä vain sitä bitumia. Eikös Suomen pitäisi pyrkiä riippumattomuuteen myös siitä bitumista? Jotta ei saataisi myös niitä ilmastolle haitallisia jalostustuotteita.

Aihe on kiinnostava ja maallikkona olen siihen pintapuolisesti tutustunut. Sen perusteella mieleen tulee mm. Ruotsin pelletin käyttö asfaltissa ja muut muistaakseni EU:n tukemat tulevaisuuden teknologiset ratkaisut. Luin joskus suomalaisen tutkimuksen bitumikatteesta, jota voidaan käyttää asfaltissa. Koko ajan pyritään kehittämään parempia ratkaisuja, koska tuskin olen ainoisiin tutkimuksiin törmännyt.

Kenties ilmastopaneelityypillä on vastaus tähän kysymykseen? Oras Tynkkynen kertoi minulle että hallituksemme ilmastostrategian mukaista ei ole saavuttaa riippumattomuus vain raakaöljyn tietyistä jakeista mutta miten tuo käytännössä näkyy, sitä hän ei kertonut enkä ole löytänyt tähän vastausta mistään muustakaan lähteestä.

Esimerkiksi EU haluaa rakentaa tulevaisuudessa ymmärtääkseni öljystä vapaata infrastruktuuria. Mitä se tarkoittaa käytännössä, selviää arvatakseni lähempänä vuotta 2050. Tähänkin sanon maallikkona - eli voin olla täysin väärässä - että ratkaisuja ei vielä välttämättä ole, mutta 20-30 vuoden päästä tilanne on erilainen. Juuri sen takia on eri EU- ja muita ohjelmia, joilla tuetaan tutkimusta ja teknologioiden käyttöönottoa.

Sinänsä esille nostamasi asia on merkittävä.

 

[Beltran]

Esimerkiksi EU haluaa rakentaa tulevaisuudessa ymmärtääkseni öljystä vapaata infrastruktuuria. Mitä se tarkoittaa käytännössä, selviää arvatakseni lähempänä vuotta 2050. Tähänkin sanon maallikkona - eli voin olla täysin väärässä - että ratkaisuja ei vielä välttämättä ole, mutta 20-30 vuoden päästä tilanne on erilainen. Juuri sen takia on eri EU- ja muita ohjelmia, joilla tuetaan tutkimusta ja teknologioiden käyttöönottoa.

Tämä kuulostaa hyvältä, tästä olisi hyvä kuulla lisää ja keskustella lisää. Samoin kuin mainitsemasi asfaltti-innovaatiot Ruotsissa ja muualla.
Karrikoidusti sanoen: joku yksittäinen maa voi vähentää CO2-päästöjään huomattavastikin luopumalla vaikkapa bensiinin käytöstä. Samaan aikaan saman maan takia raakaöljyä porataan yhtäpaljon kuin aiemminkin. Jolloin kyseisen maan ilmastotyön merkitys globaalisti on plus-miinus-nolla.

 

[Ollakseni]

Eikös Suomen pitäisi pyrkiä riippumattomuuteen myös siitä bitumista? Jotta ei saataisi myös niitä ilmastolle haitallisia jalostustuotteita.

Milläs ajattelit tiet jatkossa päällystää? Ihan olisi kiva tietää mistä me tuota tietä tehtäisiin lisää, vai siirrytäänkö mukulakiviin?

 

[Beltran]

Milläs ajattelit tiet jatkossa päällystää? Ihan olisi kiva tietää mistä me tuota tietä tehtäisiin lisää, vai siirrytäänkö mukulakiviin?

Hyvä kysymys. Luepas tuo päälläoleva keskustelu tarkemmin. Parempaa vastausta minulla ei ole tarjota.

 

[El Gordo]

Karrikoidusti sanoen: joku yksittäinen maa voi vähentää CO2-päästöjään huomattavastikin luopumalla vaikkapa bensiinin käytöstä. Samaan aikaan saman maan takia raakaöljyä porataan yhtäpaljon kuin aiemminkin. Jolloin kyseisen maan ilmastotyön merkitys globaalisti on plus-miinus-nolla.

No eihän se raakaöljyn poraus ole tässä ilmastoon ensisijaisesti vaikuttava asia, vaan juurikin CO2-päästöt. Jotka siis vähenevät, jos joku maa luopuu bensiinin käytöstä.

 

[Beltran]

No eihän se raakaöljyn poraus ole tässä ilmastoon ensisijaisesti vaikuttava asia, vaan juurikin CO2-päästöt. Jotka siis vähenevät, jos joku maa luopuu bensiinin käytöstä.

Todellakin toivon että päättäjien ymmärrys ei ole tuolla tasolla.

 

[Ollakseni]

Hyvä kysymys. Luepas tuo päälläoleva keskustelu tarkemmin. Parempaa vastausta minulla ei ole tarjota.

Eli Euroopan pyrkimys hiilineutraaliksi on turhaa, koska käytämme asfalttia ja saadaksemme asfalttia öljystä pitää tislata ensiksi bensa, diesel ja petroli pois. Koska nämä käytetään kuitenkin on Euroopan pyrkimys hiilineutraaliksi vain ihmisten huijaamista. Tai jotain. Ellen ole siis ymmärtänyt väärin. Ilmeisesti vaan haluat että keksitään tapa rakennella teitä käyttämättä fossiilisia polttoaineita tai muuten sähköautoilun tai julkisen liikenteen tukeminen on turhaa.

 

[dana77]

Todellakin toivon että päättäjien ymmärrys ei ole tuolla tasolla.

Tuleeko jos öljystä valmistetaan vuosikymmeniä tai satoja kestävää muovia siitä samanlaisia co2 päästöjä kuin jos öljy poltetaan?

 

[El Gordo]

Todellakin toivon että päättäjien ymmärrys ei ole tuolla tasolla.

Mä luulen, että sun argumenttisi siitä että yhden raakaöljyn tislaustuotteen käytön vähentämisellä ei ole mitään merkitystä jos muita öljytuotteita ei vähennetä samassa suhteessa, ei vaan ole niin hyvä kuin luulet. Ei kai se niin ole, että joku bitumin käyttö määräisi täysin, paljonko raakaöljyä porataan ja poltetaan ilmaan. Jos joku maa luopuu bensan käytöstä, niin kyllä sillä kai päästöjä vähentävä vaikutus on, vaikkei välttämättä yhden suhde yhteen.

Ja sitten jos ajatellaan, että tulevaisuudessa mahdollisesti tiet valmistetaan jostain muusta materiaalista kokonaan tai osittain, niin silloin varsinkaan aiemmin tapahtunut bensan käytöstä luopuminen ei ole ollut turhaa.

 

[Cobol]

Tämä kuulostaa hyvältä, tästä olisi hyvä kuulla lisää ja keskustella lisää. Samoin kuin mainitsemasi asfaltti-innovaatiot Ruotsissa ja muualla.

Googlaamalla löytyy. Alla muutama. EU:n osalta löysin yhdelle haulla hankkeen, jossa EU pyrkii löytämään kestävän käytännön asfaltoinnissa. Siinä mm. bitumia korvataan etanolipohjaisilla sivutuotteilla ja pyritään muutenkin ympäristön kannalta vähemmän rasittaviin materiaaleihin. Tarkemmin alla:

Final Report Summary - APSE (Use of eco-friendly materials for a new concept of Asphalt Pavements for a Sustainable Environment) | FP7 | CORDIS | European Commission

Latest report summary

cordis.europa.eu

GREEN ingredients reduce the cost of asphalt paving by up to 24% in the APSE road paving concept | APSE

apseproject.eu

Mitä tarkoitetaan vihreällä asfaltilla?

Kun päällystämisessä puhutaan vihreästä asfaltista tai ekologisesta päällysteestä, mistä oikeastaan puhutaan? Vastaus riippuu vähän siitä kuka kysymykseen vastaa.

www.tieyhdistys.fi

Iso kuva ilmaston osalta on paljon muutakin kuin bitumi, koska kyse on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Asia, josta yllä useampi kirjoittaa.

 

[ndal88a]

Siperia sulaa, ja se voi muuttaa koko maapallon – nämä 8 muuta tapahtumaa tekevät samoin Viitaten viime viikon postaukseen, tässä taas esimerkki kuinka historian unohtaminen mahdollistaa aivopesun. On olemassa tuhatprosenttisen pitävät arkeologiset ja geologiset todisteet, että nykyinen lämpökausi ei ole mitenkään pokkeuksellinen pohjoisen pallonpuoliskon luonnonhistoriassa. Minolaisella lämpökaudella 700 eaa. Norjassa viljeltiin viljaa 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Maailmanloppua ei tullut silloinkaan.

Mitäs jos tällä kertaa tulee lämpimämpää?

JOL

 

[Cobol]

Asiallinen artikkeli, jonka @Toxic Enema ystävällisesti linkitti. Harvoin tulee IL:sta mitään luettua, joten en aiemmin lukenut. Johtopäätökset olivat linjassa: jokin yksittäinen muutos ei tapahdu vuodessa tai kahdessa, vaan vuosikymmenien tai -satojen aikana, mutta se muuttaa jonkin ilmastosysteemin osan, ja sen vaikutukset olisivat pitkäikäisiä, ellei jopa peruuttamattomia.

Ja jos Grönlannin jäätikkö sulaisi, vaatisi käytännössä uuden jääkauden, jotta se tulisi sinne takaisin. Myös Antarktis sulaa. Jäätä suli Antarktiksella 2017 noin 252 miljardia tonnia, mikä on kuusi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. jäätiköt sulavat vähintään seuraavat 200-500 vuotta ja merenpinta tulee nousemaan.

Mutta ei hätää. Norjassa viljettiin hamppua 3000 vuotta sitten ja Grönlantikin tulee sanoista vihreä maa. Vai miten nämä menikään?

 

[Beltran]

Eli Euroopan pyrkimys hiilineutraaliksi on turhaa, koska käytämme asfalttia ja saadaksemme asfalttia öljystä pitää tislata ensiksi bensa, diesel ja petroli pois. Koska nämä käytetään kuitenkin on Euroopan pyrkimys hiilineutraaliksi vain ihmisten huijaamista. Tai jotain. Ellen ole siis ymmärtänyt väärin. Ilmeisesti vaan haluat että keksitään tapa rakennella teitä käyttämättä fossiilisia polttoaineita tai muuten sähköautoilun tai julkisen liikenteen tukeminen on turhaa.

Vähän tuonnepäin.

Mietitäänpä asiaa teoreettisesti, yksinkertaisuuden vuoksi puhuen vain kahdesta jakeesta, bensiinistä ja bitumista.
Paljonko noita jakeita raakaöljyssä on, en tiedä ja voivat vaihdella eri raakaöljylähteissä. Heitetään hatusta että bensiiniä on 25% ja bitumia 15% (lukemat voivat olla muitakin, ei puututa siihen).

Öljy on jalostettu ja toimitetaan maailmanmarkkinoille. Ensiksi loppuu bitumi, siksikin kun osa maista on ilmoittanut ettei enää käytä bensiiniä. Bitumia tarvitaan lisää: sitä ei saa enää kuin poraamalla lisää raakaöljyä uuteen jakotislaukseen. Mitä tapahtuu käyttämättä jääneelle bensiinille? Jätetäänkö se johonkin altaaseen vai hankkisiko sen silti joku, kenties jos lasketaan hintaa? Jätetäänkö uusi poraus tekemättä ja todetaan että bitumia ei vaan ole saatavilla?

Toinen vaihtoehto: bensiini loppuu ensin ja bitumia jää käyttämättä. Tällöin meillä jää se mahdollisuus että pitkiä hiiliketjuja sisältävää bitumia jatkojalostetaan krakkaamalla: hiiliketjut katkotaan ja saadaan bensiiniä. Lisää raakaöljyä ei tarvitse porata toistaiseksi.

Kuinka käytännössä noissa kuvioissa toimitaan ja millainen on tarve, siitä minulla ei ole mitään tietoja tai tilastoja. Kuitenkin on niin että raakaöljyä porataan niinkauan kuin on tarvetta mille tahansa sen jalostustuotteelle. Tai sitten ei saada vaikkapa asfalttia. Mitä nyt tässä koitan kertoa niin päämaali pitäisi olla riippumattomuus raakaöljystä eikä esimerkiksi hiilineutraalius tms jolloin raakaöljystä voidaan surutta käyttää sen joitakin jakeita kun taas loput "jää käyttämättä" ja käytännössä joku muu käyttää. Mutta sehän ei ole meidän syy!

 

[Toxic Enema]

Mitäs jos tällä kertaa tulee lämpimämpää?

JOL

Siinä onkin se JOS. Varmuudella tiedetään kuitenkin, että esim. keskiajan lämpökausi oli vähintään yhtä lämmin kuin nykyaika. Aiemmat lämpökaudet vielä lämpimämpiä. Co2 ja nielujen muutokset eivät ole voineet olla menneisyyden ilmastonmuutosten taustalla. Esimerkiksi Ari Laaksosen väitteet, että ilmasto pysähtyisi johonkin pysyvään status quo-tilaan, kunhan fossiilisista polttoaineista luovutaan, ovat historian valossa suorastaan mielipuolisia. Kuten myös tutkimusprofessori Timo Vinha on väittänyt, että fossiilisten polton takia seuraava jääkausi on peruttu. Jossain toisessa tieteessä väitettä pidettäisiin täysin yliampuvana, sillä varmuudella ei tiedetä mistä jääkaudet johtuvat.

No, vaikka pelottelut 6 asteen lämpenemisestä osottautuisivat saduksi sadan vuoden päästä, ovat ilmastopelottelu ja paniikin lietsonta hyödyllinen työkalu länsimaiden punavihreille. Valtaa on saatu siirrettyä setämiehiltä kokemattomille ja osaamattomille "teiniministereille".

 

[Ollakseni]

No, vaikka pelottelut 6 asteen lämpenemisestä osottautuisivat saduksi sadan vuoden päästä, ovat ilmastopelottelu ja paniikin lietsonta hyödyllinen työkalu länsimaiden punavihreille. Valtaa on saatu siirrettyä setämiehiltä kokemattomille ja osaamattomille "teiniministereille".

Ottaen huomioon nykyisen " Teinihallituksen " täysin hampaattoman ilmastopolitiikan niin eipä tuo vallansiirto kovin suurta tuhoa aiheuta.