Onko kukaan koskaan ehdottanut että Suomi tekisi kaikkensa? Aika marginaalisia on ehdotetut toimet olleet, joten eiköhän me voida se vähä tehdä.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Liigassa historiallinen veljeskohtaaminenLue lisää »
-
TPS näytti ovea Petrus Palmulle − uutena osoitteena HIFKLue lisää »
-
Tyttöjen MM-kisat ovat monelle uran viimeinen mahdollisuus menestyä − tappio voi murentaa maailmanLue lisää »
-
Kalenterivuosi 2024 oli Panttereiden − suomalaisista Barkov ja Rantanen ilmiselvät valinnat tähdistöjoukkueeseenLue lisää »
-
Lukon mestaruusjuna puksuttaa eteenpäin – pidit Lämsästä tai etLue lisää »
-
Palaavatko pohjoisamerikkalaiset finaalipariksi? − katso tyttöjen MM-välierien parit ja aikatauluLue lisää »
Ilmastonmuutos
- Viestiketjun aloittaja rapster
- Alkaa
- 742 882
- 6 719
Aika marginaalista on myös se mihin voimme vaikuttaa. Suomen CO2 päästöt ovat n. 0,1% maailman päästöistä. Miksi Suomessa pitää yrittää tehdä kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa EU:ssa. Minusta riittää ihan hyvin se että tehdään vain se mikä on sovittu.
Maapallon kohtalo, jos parin asteen nousu sitä on, ratkaistaan Kiinassa, USA:ssa, Intiassa, Venäjällä,... Kivoja ja avarakatseisia maita.
Viimeksi muokattu:
EU tuottaa n. 10% maailman CO2-päästöistä. Mutta ihan hyvä asia että päästöt ovat tippuneet.
Niin no, aika turha väitellä kirjan sisällöstä kun sitä ei ole luettu. Palataan argumentteihin sitten, kun niitä löytyy.
Kyse onkin vastuun ottamisesta. Suomella on kunnia olla yksi maailman teknologisesti kehittyneistä valtioista, jolla käytännössä koko kansa on kiinni nykyisessä infrassa. Tieto tuo valtaa ja valta tuo vastuuta. Me Suomessa kykenemme kehittämään omaa toimintaamme, joka sitten voidaan myydä ja/tai monistaa muihin maihin.
Suomi on jo nyt mallimaa maatalouden päästöjen osalta. Voimme kuitenkin edelleen kehittää ja sitä, ja esimerkiksi energiatehokkuuden ja varsinkin lämmityksen osalta meillä on kaikki rahkeet olla maailmanlaajuinen huippuasiantuntija.
Ne absoluuttiset päästösäästöt joita Suomessa voimme tehdä on isossa kuvassa hyvin vähäiset. Meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa laajemmin kuin vain omien rajojen sisällä. Lisäksi Suomi tarvitsee jatkossa huomattavasti lisää huippuosaamista selvitäksemme kestävyysvajeesta. Ilmastonmuutos on yksi megatrendeistä, ja sisältää suuria kaupallisia mahdollisuuksia jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Jos täytyisi veikata mille alalle tai minkälaiseen liiketoimintaan se meidän seuraava Nokia linkittyy. Asettaisin panokseni jonkinlaiseen ympäristötietoiseen toimintaan. Jo siinä on hyvä syy Suomelle panostaa. Tämän lisäksi vielä kaikki absoluuttiset maailmanlaajuiset ympäristöhyödyt.
Edit: korjattu typo: Intiassa = infrassa
Viimeksi muokattu:
Intiassa? Ei ihan tämä kohta aukea.
Suomi tekee velvollisuutensa ja minulle se riittäisi. Tuntuu hullulta että vihreä poliitikko haluaa lisätä kaikenlaisia veroja energia-intensiiviselle tuotannolle. Lienee jonkinlainen voitto että terästeollisuus saataisiin Suomessa loppumaan ja Suomen päästöt pienemmäksi. Ne puuttuvat terästonnin tehdään sitten Kiinassa ja Koreassa.
Suomalainen teollisuus (myös se maatalous) on vähäpäästöistä ja sitä pitäisi tukea.
Ihan samaa mieltä. Kaupallisia mahdollisuuksia ympäristötietoiseen toimintaan pitäisi edelleen kehitää Suomessa.
Intiassa ihan puhdas autocorrect typo, piti olla infrassa.
Se on valitettavan totta, että vihreillä poliitikoilla on tarve sakottaa, eikä kannustaa. Karl Marxin ihannoimassa mukaan ihmistä voi motivoida kahdella tapaa, rahalla tai ruoskalla. Valitettavasti vihreiden nykyinen suuntaus sosialismilla halailuun menee ruoskan puolelle. Investointeihin ei haluta kannustaa, koska sitten jouduttaisiin alentamaan veroja eikä se nykyisen hallituspohjan aatemaailmaan sovi.
Ihmiset tykkäävät haaveilla isoilla mullistuksilla. Surullista on, että ns. ympäristötietoisten aatemaailmassa korostuu teot joiden avulla voi kokea itsensä ylemmäksi ja väitellä näistä asioista toisen ajatuskannan omaavien kanssa. Toki ymmärrän, että tykätään puhua tunteita herättävistä asioista. Tietyllä tapaa tässä kuitenkaan aatemaailma ja faktinen maailma ei täysin kohtaa. Esimerkiksi lihansyönnin ja maidonjuonnin haitoista tykätään puhua. Todellisuudessa kuitenkin säästöpotentiaali on aikalailla maksimissaan prosentin tai kaksi vaikka kaikki Suomen karjapohjainen lopetettaisiin heti huomenna. Eli sen vaikutus olisi vähintäänkin hyvin kiistanalainen.
Valitettavan harvalle ympäristötietoiselle kelpaa ajatus helpoista ratkaisuista. Tällainen olisi esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Tämä olisi tylsää LVI- tai sähköasentajan perus duunia. Hakisi uudet laitteet kaupasta ja korvaisi kiinteistön vanhat 70-luvun laitteet uudella teknologialla. Parhaassa tapauksessa tietysti laitettaisiin esimerkiksi maalämpökaivoja. Säästöpotentiaali tällä on noin 10% koko Suomen päästöistä, kun koko eläimiin perustuva maatalous ja kaikki sen tuomat tuotteet aiheuttavat noin 4% kokonaispäästöistä.
Energiainvestointeja haittaa moni asia. Esimerkiksi kaupunkien asemakaavakehityksen kaupungin monopoli. Esimerkiksi kiinteistön omistaja ei tästä johtuen saa kunnon tietoa koska kiinteistö jää kaupunkikehityksen jalkoihin ja saa purkutuomion. Ymmärrettävästi hankaloittaa investointilaskelmaa. Investointilaskelmaa haittaa myös esimerkiksi kiinteistöveron nousu. Jos kiinteistön omistaja tekee esimerkiksi 500k energiatehokkuus investoinnin, saattaa verottaja laskea koko summan tai enemmän kiinteistön arvoon jonka perusteella maksetaan myös esimerkiksi kiinteistöveroa.
Kaikkineen energiainvestointien hidasteena on investointilaskelmien moniuloittuvuudesta johtuva hankaluus. Valtioilla ja kaupungeilla olisi täysi mahdollisuus osallistua näihin kannustamalla, mutta sen sijaan puhutaan hypoteettisimmista ja vakavamman kokoluokan jutuista esimerkiksi kaikki suomalaiset vegaaneiksi, jonka laskennalliset hyödyt ovat vähintäänkin huteralla pohjalla. Eikä niitäkään kyetä osoittamaan kuin erittäin hatarilla, jopa harhaanjohtavilla laskelmilla.
Toxic Enema
Jäsen
Siperian helleaalto kielii koko arktisen alueen lopusta – "Olemme täysin tuntemattoman edessä” Taas mielenkiintoista katastrofi-uutisointia/-tutkimusta.
Tähän liittyen tuli mieleen Tieteen kuvalehden Historia-lehden juttu numerosta 4/2020. Siinä kerrotaan Norjan Opplandin vuoristossa tehdyistä arkeologisista löydöistä. Juttu tietysti on kirjoitettu nykyisen ilmasnmuutos-paradigman näkökulmasta, mutta siinä esitetyt tiedot puhuvat paradigmaa vastaan. Jutussa kerrotaan muun muassa minolaiseen lämpökauteen liittyen "Ajan kuluessa laaksoissa alettiin myös viljellä maata. 700-luvulta eaa. on merkkejä siitä, että viljaa on viljelty 1000 metriä merenpinnan yläpuolella." Vertailun vuoksi Saana-tunturi on 1029 metriä korkea. Eikö silloin minolainen lämpökausi ole ollut todisteiden valossa nykyaikaa lämpimämpi Skandinaviassa?
Lisäksi jutussa kerrotaan, kuinka keskiajan lämpökauteen ajoitettavia esineitä ja jäännöksiä paljastuu jään alta ylhäältä vuorilta, kuten koiran leikaluu. Eikö maalaisjärjellä ajateltuna keskiajalla ollut silloin ollut lämpimämpää kuin nykyään ja jääpeitettä vähemmän?
Se, että olisimme "tuntemattoman edessä" ei siis pidä paikkaansa, vaan lämpökausia on ollut aiemminkin. Jos Pohjois-Venäjällä olisi ollut öljysäiliötä keskiajalla tai aiempina lämpökausina, olisivat ne taatusti romahtaneet silloinkin. Juttu Opplandista tukee siis käsitystä mikä tieteessä oli vallalla vielä 2000-luvun taitteessa ennen teeman politisoitumista, että nykyinen lämpeneminen mahtuu toistaiseksi luonnollisen vaihtelun piiriin eikä ole poikkeuksellinen ilmiö luonnonhistoriassa. Aiemmin vain ihminen ei toimillaan ole vahvistanut lämpenemistä.
Arktisen alueen lämpenemisestä ei siis voi suoraan manata maailmanloppua.
Tähän liittyen tuli mieleen Tieteen kuvalehden Historia-lehden juttu numerosta 4/2020. Siinä kerrotaan Norjan Opplandin vuoristossa tehdyistä arkeologisista löydöistä. Juttu tietysti on kirjoitettu nykyisen ilmasnmuutos-paradigman näkökulmasta, mutta siinä esitetyt tiedot puhuvat paradigmaa vastaan. Jutussa kerrotaan muun muassa minolaiseen lämpökauteen liittyen "Ajan kuluessa laaksoissa alettiin myös viljellä maata. 700-luvulta eaa. on merkkejä siitä, että viljaa on viljelty 1000 metriä merenpinnan yläpuolella." Vertailun vuoksi Saana-tunturi on 1029 metriä korkea. Eikö silloin minolainen lämpökausi ole ollut todisteiden valossa nykyaikaa lämpimämpi Skandinaviassa?
Lisäksi jutussa kerrotaan, kuinka keskiajan lämpökauteen ajoitettavia esineitä ja jäännöksiä paljastuu jään alta ylhäältä vuorilta, kuten koiran leikaluu. Eikö maalaisjärjellä ajateltuna keskiajalla ollut silloin ollut lämpimämpää kuin nykyään ja jääpeitettä vähemmän?
Se, että olisimme "tuntemattoman edessä" ei siis pidä paikkaansa, vaan lämpökausia on ollut aiemminkin. Jos Pohjois-Venäjällä olisi ollut öljysäiliötä keskiajalla tai aiempina lämpökausina, olisivat ne taatusti romahtaneet silloinkin. Juttu Opplandista tukee siis käsitystä mikä tieteessä oli vallalla vielä 2000-luvun taitteessa ennen teeman politisoitumista, että nykyinen lämpeneminen mahtuu toistaiseksi luonnollisen vaihtelun piiriin eikä ole poikkeuksellinen ilmiö luonnonhistoriassa. Aiemmin vain ihminen ei toimillaan ole vahvistanut lämpenemistä.
Arktisen alueen lämpenemisestä ei siis voi suoraan manata maailmanloppua.
Viimeksi muokattu:
Eniten minua risoo että hiilivoimaitkuun olisi ratkaisu eli ydinvoima. Mutta kun ei kelpaa koska Tsernobyl ja Fukusima. Saksa luopui ydinvoimasta mikä tietenkin tarkoittaa hiilivoiman kasvua.
Toivottavasti Marinin hallitus saa hieman puhtia ilmastonmuutokseen liittyviin konkreettisiin toimiin Finanssiala ry:n ja kansan näkemyksestä. Finanssiala ry:n mielestä julkisilla tukitoimilla ei pitäisi tekohengittää sellaista yritystoimintaa, jolle kestävän kehityksen vaatimusten takia ei voi ennustaa tulevaisuutta:
www.finanssiala.fi
Hallitusohjelma on varsin kohtuullinen ilmaston ja ympäristön osalta. Ongelma on siinä, että sen paremmin pääministeri Rinnettä kuin Marinia konkreettiset toimet eivät tunnu kiinnostavan.
Pidän hyvänä, että esimerkiksi EK, Kokoomus ja Finanssiala kannattavat ilmastonmuutosta ehkäisevää yritystoimintaa ja ymmärtävät Suomen tulevaisuuden. Vielä jos saataisiin nämä vasemman laidan poliitikot ja keskusta mukaan.
FA:n kysely: Yli puolet suomalaisista vaatii ilmastoystävällistä koronaelvytystä ja ilmastotoimiin sidottuja yritystukia
Yli puolet Finanssiala ry:n (FA) teettämän kansalaiskyselyn vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen huomiointi on ensisijaisen tärkeää koronakriisin jälkeisessä talouden elvytyksessä.
www.finanssiala.fi
Hallitusohjelma on varsin kohtuullinen ilmaston ja ympäristön osalta. Ongelma on siinä, että sen paremmin pääministeri Rinnettä kuin Marinia konkreettiset toimet eivät tunnu kiinnostavan.
Pidän hyvänä, että esimerkiksi EK, Kokoomus ja Finanssiala kannattavat ilmastonmuutosta ehkäisevää yritystoimintaa ja ymmärtävät Suomen tulevaisuuden. Vielä jos saataisiin nämä vasemman laidan poliitikot ja keskusta mukaan.
No pitihän jonkun saada puoluepolitiikka mukaan. Höh.
Minä tukisin Suomen teollisuutta ja siihen liittyvää yritystoimintaa. Siis siitä huolimatta että onko se ilmaston kannalta ihan täydellistä (Suomen päästöt ovat n. 0,1% maailman päästöistä). Ellei tuotetta tehdä Suomessa niin Kiinassa se kyllä tehdään.
Ihan yhtä sokeaa tuo on kuin mistä syytät muita.
Esim maatalous ei Suomessa tuota pienimmillä päästöillä. Ilmasto ei ole viljelyyn optimaalinen, vaikka vettä onkin. Joku alumiini taas on ekologisista tuottaa Islannin kaltaisissa paikoissa missä on ilmaista geotermistä lämpöä käytännössä rajattomasti. Toki jälkimmäisen kohdalla sillä on merkitystä, että raaka-ainetta tarvitaan eli mikä on kuljetuksen kannalta järkevää. Kaikkien fiksuinta olisi kuitenkin tehdä järjestelmä sellaiseksi, että päästöt jyvitetään kustannuksiksi tuottajalle, jolloin järjestelmä ohjaa oikein. Tähän sopii tariffi kiinalaisille jos tuote on tuotettu päästöjä aiheuttaen.
En mielestäni ole syyttänyt muita.
No ei. Järkevintä olisi jyvittäjää päästöjen kustannukset kuluttajalle. Se vasta ohjaisi kulutusta oikeaan suuntaan.
Kyllä sinä tuolla ylempänä syytit vihreitä poliitikkoja, siitä että nämä sokeasti haluavat siirtää tuotantoa Kiinaan.
Jos kustannukset päästöistä tulee tuottajalle, niin luonnollisesti yritykset siirtävät ne eteenpäin. Esim korkeamman jalostusarvon tuotteen valmistaja maksaa sen mukaan miten ekologisesti tuotettuja komponentteja hän käyttää ja kuluttaja sitten maksaa koko tuotantoketjun kustannukset.
Myönnän, niin tein.
Mutta mikä on oleellista niin CO2-päästöt ovat vain tuottajamaassa. Esim. Suomeen tuodaan vuosittain Venäjältä keskimäärin ydinvoimayksikön verran sähköä. Kuka on huolissaan, ei kukaan. Koska sen sähkön tuottaminen ei rassaa Suomen CO2-tasettaa. Russian problem. Maapallo ei ihan niin haltioissaan.
Viimeksi muokattu:
Eikös valtaosa sähköstä tule Suomeen Ruotsista? Sitten Suomeen tulee energia tuotteita kuten öljyä ja kivihiiltä Venäjältä? Sitten muistelen venäläisen tuontisähkön tulevan pitkälti ydinvoimasta. Saatan toki olla väärässäkin. Googletuksella ei oikein selvinnyt.
Valtaosa Suomen sähköstä on omaa tuotantoa. Ruotsista tulee tälläkin hetkellä iso osa. Mutta Venäjä ei ole ihan pelkkää ydinvoimaa.
Tämä on totta ja minä olen. Pari viestiä aiemmin olin valmis kiinalaisille tuotteille jotka on tuotettu päästöjä tuottaen lyömään tariffin, sama pätee luonnollisesti myös venäjää.
Mielenkiintoista nähdä mikä on Vihreiden kanta. Heidän vahvin argumentti äänestäjille on ympäristötietoisuus. Nyt sen sijaan ovat kädet sidottuina lähikumppaniensa takataskussa. Tulevat siis menettämään äänestäjiä äänestäjien ymmärtäessä myös muiden puolueiden ajattelevan ympäristöä. Kun taas sosialismin kanssa veljeily on sekin tuonut lisää äänestäjiä. Eli näemmekö jatkossa enemmän haavistollisen vai ohisalollisen Vihreät?
Lopulta lienee myös isossa kuvassa merkityksellistä Suomen taistelussa ilmastonmuutosta vastaan Mikä ideologia on se prioriteetti ykkönen.
Vihreiden ongelmana on halu valtaan, mutta heikkous saada päätöksiä aikaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta nykyistä hallitusta muodostettaessa Vassarit vaativat 500 miljoonaa pois ympäristölle haitallisista tuista. Vihreät tuplasi vaatimuksen miljardiin. SDP pyöritteli niitä näitä. Tämän jälkeen Vihreissä oltiin aivan erinomaisen tyytyväisiä itseensä ja maailman vihreimpään hallitusohjelmaan.
Todellisuudessa mitään ei tehty sen paremmin Rinteen kuin Marinin aikana ja näyttäisi turpeen alasajokin olevan ongelmissa.
Haaviston, Soininvaaran tai Niinistönkään johdolla näin ei voisi käydä. He eivät ole samalla tavalla puhtaita kuin Ohisalo, mutta eivät myöskään tyydy tyhjiin puheisiin ja myy niitä kannattajilleen tekoina.
Kimmo_Ahteri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Olisikohan pari vuotta sitten kun ruotsalainen ministeri oli vierailulla Suomessa ja hän oli saanut viestiä Ruotsin elinkeinoelämältä sekä teollisuudelta että Ruotsin hallituksen ympäristötavoitteet ovat liian lepsuja. Toisin sanoen, paikallinen EK viestitti tarmokkaammista toimista ilmastonmuutosta vastaan ja käsitin että yritykset ovat menossa jo pari askelta edellä asettaen itselleen korkeammat tavoitteet hiilineutraliuuteen mitä Ruotsin hallitus oli ohjelmassaan määritellyt.
Tähän peilaten, näyttäisi siltä että kuluttajat vaativat yrityksiltä enemmän toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Jos tilannetta vertaa esim. 2000 -luvun alkuun Suomessa, jossa teollisuus esitti lähinnä sähkönkulutusennusteita jotka osoittivat teollisuuden sähköntarpeen nousevan siten että 2020 -luvun alussa kokonaiskulutus ylittää 100TWh vuodessa. Teollisuus oli kovasti huolissaan hintakilpailukykyisestä sähköstä ja metsä- ja paperiteollisuus esitti että heidän sähköntarve kasvaa merkittävästi sen hetkisestä. Nykyään yritykset tulevat omilla vastuullisuus -teemoilla ja yritysten energian hankintaa ohjaa kuluttajien halut. Kauppakeskusten katot täyttyvät aurinkopaneeleista ja se ohjaa osaltaan kuluttajia käyttämään heidän palveluja (esim. sähköauton lataus). Google on rakentanut omia tuulipuistoja ja yrityksille on mahdollista ostaa tuotettu sähkö ilman että tarvitsee sitoa omia pääomia tuotantoon. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana muutos on johtanut siihen että valtion rooli on pienentynyt ympäristöasioissa ja yritykset ovat ottaneet asian hoitaakseen kuluttajien asennemuutoksen vuoksi. Mielestäni tässä on tapahtunut iso muutos 20v kuluessa.
En tiedä kuuluuko Vihreät vasemman laidan poliitikkoihin, mutta niiden omissa tiekartoissa on jonkin aikaa esitetty tukea yrityksille jotka panostaisivat energiaa säästävään teknologiaan ja tuotantoon. Ongelma lienee ollut ettei muut puolueet aikanaan nähneet omissa visioissaan tarvetta moiselle. Kokoomuksella pyyhki sen verta hyvin vuosituhannen alussa ettei tarvetta ollut visioida vihreämpää Suomea sen hetkisessä tilanteessa. Heille ehkä vihreiden visiot olivat huuhaata, paljon tärkeämpää oli keskittyä talouteen joka tietysti puhutteli heidän omaa äänestäjäkuntaansa.
Uskon että mm. EK, Kokoomus ja Finansiala kannattaa ilmastonmuutoksen ehkäisyä (kukapa ei kannattaisi) mutta kyseiset instituutiot ovat niin isoja etteivät heitä voi sanoa tienraivaajiksi. Pienemmät toimijat ovat jo pari askelta edellä, isommat tulevat perässä ja viimeisimpänä etujärjestöt antavat yleismaailmallisia lausuntoja ilmastonmuutoksen torjumisesta.
Olisiko vaan parempi että jätetään isot etujärjestöt rannalle ja annetaan yritysten päättää miten vastuullista liiketoimintaansa harjoittavat?
Hyvä kirjoitus, josta pitkälti samaa mieltä yritysten vastuullista liiketoimintaa myöten.
Siihenkin tarvitaan hallituksen päätöksiä. Odotan edelleen Vihreiltä tekoja tiekarttojen lisäksi. Vuoden aikana Vihreiden ollessa hallituksessa on onnistuttu torppaamaan Suomen toimesta koko EU:n maataloustukien sitominen ympäristötavoitteisiin ja ilmeisesti edelleen on yli puolet hallituksen ilmastotavoitteista on suunnittelematta ja päättämättä.
Laitoin paljon toivoa Ohisaloon, joka tutkijana voisi ymmärtää, miten asiat perustellaan ja miten ne saadaan yhteisesti eteenpäin. Ohisalo määritteli viime kuussa hallitukselle kaksi ydinasiaa: ilmastopolitiikan kokonaisuus ja työllisyyspolitiikka. Voisi sanoa, että molemmista ydinasioista puuttuu edelleen sisältö.
Vaikka monta kertaa tästä syytetään Keskustaa, todellisuudessa näin ei ole. SDP, Vihreät ja Vassarit voivat 100 % varmasti tehdä järkevien ilmasto- ja työllisyyslinjausten lisäksi konkreettisia päätöksiä. Ainkaan Rinteellä ei tähän halua ollut. Marinin johdolla tilanteen piti muuttua, mutta kovin on vähän tapahtunut nimenomaan työllisyyden ja ilmastopolitiikan kokonaisuuden osalta.
Ja se nyt vaan on Marinin johtama hallitus, jolta odotetaan tarkkaa tietoa miten Suomi saavuttaa erään välitavoitteen eli hiilineutraaliuden. Seuraavaksi nettonegatiivisiksi, jolloin hiilinielut ovat päästöjä suuremmat. Esimerkiksi Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on kirittänyt hallitusta heikolla menestyksellä näissä asioissa.
Toxic Enema
Jäsen
Siperia sulaa, ja se voi muuttaa koko maapallon – nämä 8 muuta tapahtumaa tekevät samoin Viitaten viime viikon postaukseen, tässä taas esimerkki kuinka historian unohtaminen mahdollistaa aivopesun. On olemassa tuhatprosenttisen pitävät arkeologiset ja geologiset todisteet, että nykyinen lämpökausi ei ole mitenkään pokkeuksellinen pohjoisen pallonpuoliskon luonnonhistoriassa. Minolaisella lämpökaudella 700 eaa. Norjassa viljeltiin viljaa 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Maailmanloppua ei tullut silloinkaan.
Parin asteen nousu on käsittääkseni se mihin tähdätään. Se mikä on mahdollista saavuttaa hillitsemistoimilla.
Jos mennään tämän pelikirjan mukaan, että koska Kiina ei tee tarpeeksi, niin sen sijaan että yrittäisimme painostaa Suomen ja EU:n voimin sitä mukaan niin luovutamme itsekin emmekä tee itsekään mitään. Joka johtaa siihen että se Kiina ei varmasti tulevaisuudessakaan tee tarpeeksi jne. Niin mun käsittääkseni lämpötila nousee silloin jonkun 6 astetta ja kaikki edellä mainitut sivilisaatiot tuhoutuu.
Toxic Enema
Jäsen
Kyseinen kuuden asteen lämpeneminen ei kaiketi ota huomioon noita historiassa tapahtuneita parin sadan vuoden ilmastosyklejä. Lähtee siis olettamuksesta, että ihmistoiminta peittää kaikki luonnolliset syklit, joiden takana olevia mekanismeja ei tunneta. Sikäli kun nykyisessä lämpenemisessä on kyse osittain toipuminen pikkujääkaudesta 1800-luvun puolivälin jälkeen, pitäisi tuon syklin kääntyä viilenevään suuntaan vuosisadan loppuun mennessä.
Tuomas Aivelo veti ässän hihasta, kun kommentoi Kiinassa ilmenneitä paiseruttotapauksia ja sitä kuinka ilmastonmuutos edistää ruton uudelleen heräämistä. Kyllä lukion historian ykköskurssilla opetetaan kuinka keskiajan lämpökauden loppuminen 1300-luvun puolivälissä ja ilmaston viileneminen loivat mahdollisuudet ruton leviämiselle. Kumoaa isaltaan myös Bernin yliopiston huuhaa-tutkimukset siitä kuinka keskiajan lämpökausi olisi rajoittunut vain Euuropan manneralueille. Rutto saapui Aasiasta.
Paiseruttotapaus nosti esiin huolen taudin leviämisestä – suomalaisasiantuntija: Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ruttopesäkkeisiin
Paiseruton leviäminen Kiinasta muualle maailmaan on erittäin epätodennäköistä, sanoo evoluutiobiologi Tuomas Aivelo. Paiseruttoa voidaan hoitaa antibiooteilla, joten sen taltuttaminen on melko helppoa. Ilmaston lämpeneminen saattaa edesauttaa kulkutautien leviämistä.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy