Huuhkajat – Suomi EM-kisoissa 2020

[Petri1981]

Kyllähän Suomen peliesitykset olivat itselleni aikamoinen pettymys, ja näin ollen Suomi ansaitusti kesälomille. Selvää oli, että puolustuksen kautta mennään ja että vastustaja tulee laukomaan enemmän, mutta 1 laukaus maalia kohti per ottelu on sellainen saldo, että ottelun tulos jätetään joka kerta jonkun korkeamman voiman käsiin, eli käytännössä mahdotonta saavuttaa menestystä tuolla lailla. Tanska pelissä sitten onnistuttiin siitä ainoasta paikasta, mutta kyllähän tuollaisella pelillä mitä Tanskaa vastaan nähtiin, tulee tappio ainakin yhdeksän kertaa kymmenestä. Joka tapauksessa hieno homma, että vihdoin oltiin kisoissa, ja 3 pistettä ja lohkon 3. sija on kuitenkin ennakko-odotuksia parempi saldo tuloksellisesti. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei mene kovin pitkään, ja silloin haastettaisiin enemmän myös pelillisesti.

 

[Jara76]

Reilun vartin päässä oli jatkopaikka, että ei se kauas jäänyt pelkällä puolustamisella. Ja kun jossittelun makuun pääsee, niin aina voi miettiä Pohjanpalon paitsiomaalia Venäjää vastaan ja miten tuo pelisi olisi päättynyt alun shokkihoidon jälkeen. Tasuripiste?

Nämä on näitä ja ennakko-odotuksiin nähden vartin päässä jatkopaikasta oleminen tuossa lohkossa oli jo tosi kova juttu. Ylipäätään kisoissa oleminen ja yhden pelin onnekas voitto yhdistettynä kannattajien esimerkilliseen toimintaan jättää hyvän maun osallistumisesta.

 

[Rod Weary]

Fakta on, että Suomi hävisi ottelun, koska maalivahtimme Hradecky työnsi pallon kädellään omaan maaliin täysin vaarattomassa tilanteessa.
Toisessa Belgian maalissa hän seisoi kuin suolapatsas tekemättä elettäkään torjuakseen palloa.
Harvoin näkee näin alkeellisia virheitä maalivahdilta.
Yliarvostettu pelaaja!!!

Fakta on, että sä et ymmärrä pelistä yhtään mitään. Ekassa maalissa reaktioaikaa ei jäänyt, noita sattuu. Tokassa maalissa sivuutat täydellisesti sen faktan, että pallo muutti suuntaa eteen heittäytyneen Suomen pakin (O'Shaughnessy) jalasta. Luke reagoi hyvän maalivahdin tapaan siihen, mihin suuntaan pallo oli Lukakun jalasta menossa, eli paljon keskemmälle maalia. Katso tilanne uudestaan joka kulmasta hidastuksineen ja tule myöntämään puusilmäisyytesi, jos sulla on yhtään munaa. Veikkaan, ettei ole.

 

[vdx mua zorbas]

Suomen kärkipelaaja Joel Pohjanpalo ei osaa laukoa vasurilla?! Pohjanpalolla oli kisoissa mun laskujen mukaan ainakin kolme loistavaa maalipaikkaa, ja hän kusi ne kaikki kun haki oikeaa jalkaa.

Jep, Pohjanpalo ei todellakaan näyttänyt kliiniseltä viimeistelijältä, vaan hänelle näytti jopa tulevan pieni paniikki joka kerta kun olisi pitänyt ampua maalin läheisyydessä. Ok, Suomi sai vetopaikan maalin lähellä ehkä kolme kertaa koko kisoissa, mutta Pohjanpalon elekieli oli näissä tilanteissa yllättävän heikkoa.

 

[Vellihousu]

Reilun vartin päässä oli jatkopaikka, että ei se kauas jäänyt pelkällä puolustamisella. Ja kun jossittelun makuun pääsee, niin aina voi miettiä Pohjanpalon paitsiomaalia Venäjää vastaan ja miten tuo pelisi olisi päättynyt alun shokkihoidon jälkeen. Tasuripiste?

Se että tämmöisiä edes joutuu jossittelemaan kertoo siitä kuinka pienestä kaikki oli kiinni, ja kuinka lähellä Suomen legendaarinen jatkopaikka lopulta oli. Hyväksytty maali tuosta ja peli olisi ollut vähintään tasuri, Venäjä ei ole missään nimessä joukkue joka olisi noussut tappioasemasta voittoon.

Noin muuten tuntuu että turhan moni jalkapalloa seuraamaton karjalalippis on ilmestynyt kertomaan kuinka paska Suomi kisoissa oli, mutta ne jotka ovat pidempään seuranneet, osaavat varmasti arvostaa Suomen esityksiä niiden puutteista huolimatta. Itse pidin ennen kisoja yhtäkin pistettä hyvänä saavutuksena.

Seuraava etappi on pelitavan kehittäminen siten että opitaan myös hyökkäämään monipuolisesti ja tehokkaasti. Myös kokoonpanoa pitänee uusia lähivuosien aikana ja tuoda rohkeasti nuoria sisään.

 

[Tadu]

Fakta on, että sä et ymmärrä pelistä yhtään mitään. Ekassa maalissa reaktioaikaa ei jäänyt, noita sattuu. Tokassa maalissa sivuutat täydellisesti sen faktan, että pallo muutti suuntaa eteen heittäytyneen Suomen pakin (O'Shaughnessy) jalasta. Luke reagoi hyvän maalivahdin tapaan siihen, mihin suuntaan pallo oli Lukakun jalasta menossa, eli paljon keskemmälle maalia. Katso tilanne uudestaan joka kulmasta hidastuksineen ja tule myöntämään puusilmäisyytesi, jos sulla on yhtään munaa. Veikkaan, ettei ole.

Pitää olla todella todella yksinkertainen jos saa tappion maalivahdin syyksi. Hradecky oli Suomen paras pelaaja, myös Belgia-ottelussa.

 

[Vellihousu]

Pitää olla todella todella yksinkertainen jos saa tappion maalivahdin syyksi. Hradecky oli Suomen paras pelaaja, myös Belgia-ottelussa.

Ja koko turnauksessa. Jos jollakin alueella oltiin kilpailukykyisiä, niin tässä, Luke on lähellä molareiden topkymppiä koko turnaus huomioiden.

 

[SamSal]

Ihan positiivinen maku kisoista lopulta jäi vaikka Suomen tasoero Euroopan huippumaihin on melkoinen niin
nyt on pää avattu ja ainakin itselle Suomen mukana olo toi ihan älyttömästi lisäarvoa kisoihin.
Media rummutti Huuhkajia ja nyt on luotu vähän jalkapallokulttuuria. Toivottavasti pelit menisi ristiin ja saisi vielä
yhden illan nauttia. (Vaikka seurannassa sanoinkin että ei Suomi ansaitse jatkopaikkaa),

 

[SamSal]

Ja koko turnauksessa. Jos jollakin alueella oltiin kilpailukykyisiä, niin tässä, Luke on lähellä molareiden topkymppiä koko turnaus huomioiden.

Kyllä Luke on ihan top-5 kamaa.

 

[Byvajet]

Foorumikommenttien perusteella Suomelle annetaan valtavasti anteeksi Tanska-pelin onnenkantamoisen vuoksi. Tilastojen valossa ja pelillisesti Suomella meni kuitenkin heikosti.

Ei tuollaisilla esityksillä ole edellytyksiä menestyä. Aina ei voi käydä niin, että harvoista hyökkäyksistä saadaan maali.

Tulosta ei tule kunnioittaa, kun tulos perustuu äärimmäiseen sattumaan. Se on itsensä huijaamista.

Taktisesti Suomi lähti häviämään mahdollisimman vähän eikä voittamaan. Ehkä se oli ainoa järkevä mahdollisuus, mutta ei sillä arvokisoissa menestytä.

 

[IceWalker]

Iso kuva tässä on nyt se, joka eniten kiinnostaa. Tuossakin avauskokoonpanossa oli monta sellaista pelaajaa, jotka eivät enää monia karsintoja tule vetämään läpi. Isoin anti tältä turnaukselta olikin toivottavasti nyt se, että tämä kantaa sitten tulevaisuuteen.

Itselläni ei ole kyllä oikein minkäänlaista käsitystä siitä, että kun tuosta esimerkiksi Hradecky, Arajuuri, Toivio, Raitala, Pukki ja Sparv rupeaa lopettelemaan maajoukkueuriaan aivan tuotapikaa, niin löytyykö tarpeeksi kovia korvaajia? Marcus Forssista voi tulla kovakin tekijä, ja välttämättä hyökkäyksestä ei tarvitse olla niin huolissaan, mutta varsinkin tuo puolustuslinja huolettaa.

Kiinnostaisikin kuulla, että minkälaisia lupauksia Suomella odottaa tulemistaan? Jotain nimiä jos joku viitsisi kertoa, niin olisin kiinnostunut lukemaan.

Olen seurannut hartaasti kaikki Suomen A-maaottelut monet vuodet, plus nuortenkin maaotteluita ja silti minulla ei ole vastausta tuohon kysymykseen. Yhtään Mikael Forssellin tasoista lupausta ei ole tulossa, se on selvää, siis pelaajaa, josta odotettiin hyökkääjää maailman huipulle. Voisin harrastaa name droppingia tästä, mutta se olisi täysin turhaa. Yhtä turhaa, kuin Dalla Valle ja Azzurri samassa lauseessa.

Kaikki ns. superlupaukset ovat lehdistön luomia fantasioita, pelaajia, jotka jossain Veikkausliigassa tekevät pari maalia 17-vuotiaana ja sitten päästään suuriin otsikoihin. Jari Parikkakin teki aikoinaan tuossa iässä hattutempun. Jos joku suomalainen pääsee kovaan liigaan, se tapahtuu yleisön katseilta piilossa. Marcus Forss ja Onni Valakari ovat niitä suurimpia lupauksia. Kovan työn kautta joku suomalainen voi päästä 25-vuotiaana uransa huipulla Valioliigaan. Ja sitten pitäisi vielä menestyäkin siellä.

Oikeastaan lupauksista kannattaa puhua vasta sitten kun he oikeasti pelaavat jossakin vähän pitemmän aikaa. Lista "hukatuista" lupauksista on paljon suurempi kuin A-maajoukkuerinki. Mikael Soisalo, oli hetken aikaa Ranskan liigassa, sitten katosi jonnekin. Tai ex-suomalainen Sergei Eremenko, eipä hänkään pelaa Venäjän maajoukkueessa. Kaan Kairinen, superlupaus ja 0 A-maaottelua 22-vuotiaana. Tähän liittyvä asia on myös henkinen kantti, sitä ei kukaan osaa etukäteen ennustaa. Kuinka pelaaja jaksaa ammattilaiselämää, sietää jatkuvaa painetta, kestää kritiikkiä, on valmis joka ilta pelaamaan, vaikka kuluttaa pääasiassa vaihtopenkkiä.

Sama pätee kaikkiin jalkapalloilijoihin, maasta riippumatta. Vain aidosti superlupaukset pääsevät nopeasti huipulle ja sen jälkeen kaikki on itsestä kiinni. Lukaku nousi huipulle jo teininä. Sellaisia ei Suomella ole, ei lähimaillakaan. Puolustuksen tasosta voi olla huolissaan. Kun tämä nykyinen kaksikko lopettaa, siis Toivio ja Arajuuri ja Raitalakin alkaa olla jo vanha, niin miten sitten käy. Kuinka paljon vaaditaan sisäänajamista Väisäsiltä ja muilta. Yhtään lähimaillakaan kovaa kansainvälisen huipputason pakkia tyyliin Hyypiä ei taida olla tulossa. Sellaista ehdottomasti tarvittaisiin.

Maalivahteja meillä on toistaiseksi, mutta Jorosen takana on taas täysi arvoitus, miten seuraavat pääsevät urallaan eteenpäin. Muista pelaajista on huutava pula, kuten aina.

 

[Vellihousu]

Foorumikommenttien perusteella Suomelle annetaan valtavasti anteeksi Tanska-pelin onnenkantamoisen vuoksi.

Mikä se Tanska-pelin onnenkantamoinen oli?

Kisoissa on nähty rumempiakin maaleja ja Hradecky torjui pelissä pilkun joten puhe jostain äärimmäisestä sattumasta on aika onttoa.

 

[Rod Weary]

Olishan nää olleet ihan erinäköiset kisat, jos Pohjanpalo ei olisi ollut paitsiossa siinä Venäjä-matsin alkuminuuteilla. Mun perstuntuma kun on, että Suomi otti tuon VAR-tuomion raskaasti ja pasmat menivät hiukan sekaisin. Tanska-voitto ei tullut hyvällä pelillä, mutta Venäjää vastaan oli saumat tehdä juuri se ja alku näyttikin hyvältä. Mutta Jotenkin se raikas hyökkäyspeli tyrehtyi liki alkuunsa ja aseet annettiin vastustajalle. Tuosta se vapauttava piste tai kolme, niin ei olisi tarvinnut lähteä niin passiivisesti Belgiaa vastaan. Se oli kuitenkin tässä tilanteessa fiksu veto ja Belgiakin pelasi niin hitaalla temmolla, että mahikset tasuriin olivat. Itseluottamuksen puutetta ja pienehkö kulttuurihomma varmaan myös, siis Suomen turnaus kokonaisuudessaan. En meinaan jaksa uskoa, että oljenkorret pitävät. Ollaan meinaan Ruotsin varassa ja heihin ei voi koskaan luottaa. Jos Puola voittaa Ruotsin, käsittääkseni Suomella ei ole enää teoreettisia mahdollisuuksia jatkoon. Ja silti se vaatii vissiin tasurin Kroatia-Skotlannista.

Tästä kasvaa kuitenkin uutta sukupolvea ja Leijonien tapaan kohta nähdään Huuhkajat, jotka eivät pyydä anteeksi keneltäkään. Nimmareiden kerääminen on jo lopetettu.

 

[Byvajet]

Mikä se Tanska-pelin onnenkantamoinen oli?

Ensimmäinen oli elvytys, mikä ei voinut olla vaikuttamatta peliin.

Toinen oli se, että ainoasta maalipaikasta tuli maali, vaikka Tanska hallitsi mennen tullen.

Jos Suomi pelaisi 10 peliä nykyistä Tanskaa vastaan, turpaan tulisi karkeasti. Ei suomalaista jalkapalloa voi rakentaa sen varaan, että hyvin harvoista maalipaikoista saadaan maali. Tarvitaan pallonhallintaa myös hyökkäyspäässä.

 

[Ramchester]

Taktisesti Suomi lähti häviämään mahdollisimman vähän eikä voittamaan. Ehkä se oli ainoa järkevä mahdollisuus, mutta ei sillä arvokisoissa menestytä.

Näitä kommentteja ei vaan pysty ymmärtämään.

Me ollaan viimeiset sata vuotta yritetty hallita palloa kasalla paskaa ja yhdellä/kahdella sontakärpäsellä - tuloksetta. Kanerva ymmärtää, että kasa paskaa ja pari sontakärpästä ei voi hallita palloa. Ainoa mahdollisuus voittoon on laittaa paskakasa maalin eteen ja toivoa, että sontakärpäset pääsee munimaan vastustajan maalille edes kerran.

Venäjä-otteluun tämä kaatui. Siellä oli liian monta paskakasaan kuuluvaa pelaajaa, jotka luulivat olevansa maailmanluokan pelaajia, jotka pystyvät hallitsemaan palloa. Eivät pystyneet ja Venäjä kuittasi voiton vastahyökkäyksellä.

 

[Individual]

Edelleen, se Tanskan mankeli jatkoi samasta pisteestä, kun ottelua päätettiin jatkaa. Jos Tanska ei siitä määrästä paikkoja saa maalia, niin peili löytyy varmaan pukkarista. ja toisaalta, ei ihmekään ettei saanut, koska boxissa sekoilu oli samaa luokkaa kuin Suomella eilen vähän kauempana kuudentoista rajaa. Loppui neuvot.

 

[Tjapalala]

Noniin nyt nukutun yön jälkeen voisi katsoa sitä isoa kuvaa. Noin 3 vuodessa Suomi siis noussut ihan vitsitason maasta maaksi, joka pystyy kamppailemaan keskitason maita vastaan sännöllisesti ja roikkumaan isoja vastaan. Se on aivan helvetin iso askel. Seuraava askel on, että säilytetään taso ja otetaan isoja päänahkoja. Jokaisiin kisoihin Suomi ei tule pääsemään, mutta lähelle Suomen tulisi päästä. Tärkeää, on että liitossa katsotaan isoa kuvaa.

Pelaajia tästä ydinryhmästä tulee vaihtumaan piakkoinkin. Arajuuri, Sparv, Toivio ja Raitala varmaan viimeistään MM-karsintojen jälkeen. Pukki ja Hradecky kummatkin myös yli kolmenkympin, mutta uskon heidän jatkavan hieman pidempään. Kuinka kauan Lod jaksaa matkustella Yhdysvalloista Eurooppaan maajoukkuepelejä pelaamaan. Isoja menetyksiä. Leo Väisäsen on yksi tulevaisuuden soihdun kantajista. Mielenkiinnolla, katson mihin O’Shaugnessyn ura lähtee tai Ivanovin. Kumpikaan ei ole kuitenkaan nuori poika enää. Aapo Halmetta alkaisin siis rohkeasti ajamaan sisään jo heti karsinnoissa. Hyvä runkohan Suomella yhä on. Kamara-Pohjanpalo-Uronen takaa että laatua ja kokemusta löytyy kaikilta linjoilta. Joronen-Hradecky jompi kumpi varmistaa maalivahdin tasonkin useamman vuoden. Sen lisäksi hyökkäykseen löytyy eteenpäin meneviä nuoria, mutta näyttöjä jo antaneet Forss ja Jensen. Siihen päälle Valakari. Ei siis niin huono tilanne kun voii kuvitella. Sparvin saappaat ja keskuspuolustuksen johtajuus on se isoin menetys.

Heitetään tähän nimiä vielä, ketä uskon muutaman vuoden päästä olevan vakituisia Huuhkajia. Assenounh tarvitseen siirron ulkomaille, jotta pääsee pelaamaan kovemman tasosia pelejä. Sama pätee HJK:n Lingmaniin. Hyviä kavereita, ei mitään maailman huippuja, mutta varmasti pystyvät olemaan hyödyllisiä Huuhjakissa tulevaisuudessa. Skyttä myös mielenkiintoinen nimi. Halme tuli myös mainittua. Eiköhän sieltä nouse myös nimiä, mitä nyt ei osaa sanoa edes. Hämäläisen myös uskon ottavan askelia eteenpäin nykyisessä jengissä.

Jotta ei tule liian pitkä viesti niin jätetään pelillisen kehityksen arviointi ja tulevaisuudessa pakosti jossain kohtaa tapahtuva valmentajavaihdos tulevaisuuteen. Eilisestä pettymyksestä huolimatta on hienoa olla Huuhkajien kannattaja.

 

[Byvajet]

Me ollaan viimeiset sata vuotta yritetty hallita palloa kasalla paskaa ja yhdellä/kahdella sontakärpäsellä - tuloksetta.

Päinvastoin, kisoihin mentiin omalla pelillä, jossa tilanteita oikeasti rakennettiin pallonhallinnan kautta. Sen Kanerva toi joukkueeseen. Kisoissa sitten loppui valmennukselta kaikki usko.

Futisfoorumin Kanerva-ketjuissa asiaa on analyyttisesti käsitelty.

 

[MikGo]

Hyviä arvioita on täällä esitetty. Muutamia vuosia sitten tuskaistun suomen jalkapallomaajoukkueen tasoon lähinnä siihen, että yksinkertaiset syötöt eivät menneet perille. Mielestäni siitä on päästy hyvinkin paljon eteenpäin, mutta valitettavasti kisoissakin tuli erittäin paljon junnumaisia virheitä. Joko ensimmäinen kosketus oli luokaton tai sitten syöttö lähti aivan minne sattuu. Ehkä se johtu hyvin pitkälti siitä, että hyökkäyspelaaminen oli suoraan sanottuna onnetonta.

Iso plussa suomen joukkueen puolustuspelistä. Isoja maita vastaan puolustettiin todella miehekkäästi. Hradecky suoritui myös ihan huipputasolla.

Toivotaan, että tästä saadaan hyvää jatkumoa ja suomi nähdään arvokisoissa tästäkin eteenpäin.

 

[Byvajet]

Edelleen, se Tanskan mankeli jatkoi samasta pisteestä

Ja totuus on, että kun pallonhallinta annetaan täydellisesti vastapuolelle, niin isossa kuvassa tulee turpiin. Johonkin väliin voi sattua onnenkantamoinen, mutta onneen luottamalla ei menesty.

 

[CreaseMonkey]

Tästä kasvaa kuitenkin uutta sukupolvea ja Leijonien tapaan kohta nähdään Huuhkajat, jotka eivät pyydä anteeksi keneltäkään. Nimmareiden kerääminen on jo lopetettu.

Juuri näin.

Suomi pelasi hyvät skabat. Junnuille oli iso juttu, että näkivät, että heillä voi oikeasti olla mahdollisuudet samoille kentille oman aikakautensa Ronaldojen kanssa. Monissa seuroissakin panostetaan paljon jo nuorempiin ikäluokkiin ja heillä on koulutetut ammattivalmentajat. Samoin puitteet alkaa olla monissa paikoissa jo riittävät ympärivuotiselle treenaamiselle ulkona tai kuplahallissa.

Suurin juttu on se, että kisojen jälkeen harrastajamäärät tulevat nousemaan paljon ja massasta ne timantit löytyvät. Rive on synnyttänyt Pukin kanssa sellaisen buumin, mistä Tami voi vain unelmoida.

 

[Individual]

Ja totuus on, että kun pallonhallinta annetaan täydellisesti vastapuolelle, niin isossa kuvassa tulee turpiin. Johonkin väliin voi sattua onnenkantamoinen, mutta onneen luottamalla ei menesty.

No eihän se toki kaunista ollut, mutta Suomi sen pelin kuitenkin voitti, olemalla nesteessä koko ajan, mutta voitti kaikki tyynni. Toivon mukaan näistä kisoista pystytään ottamaan hieman evääksi tulevaa varten, mutta mä otan evääksi sen, että Suomi sen yhden voiton edes kairasi, vaikka sitä on perinteiseen tyyliin tapana väheksyä. Mihinkään pallodominanssiin en kyllä usko jatkossakaan ja ei kai se vastaiskujen, korjaan ISKUN kyttääminen kauhean outoa ole palloilevassa maailmassa muuallakaan.

 

[Knox]

Kyllähän eilinen matsi korosti, mikä ero on Huuhkajilla ja maailman kärkijoukkueella. Sinnikkäästi Suomi taisteli, mutta hyökkäyspäässä tekeminen pysähtyi huonoon syöttöön tai muuhun virheeseen. Belgia taas jauhaa taitavien yksilöiden kautta ja hallitsi peliä täysin. Ehkä jollain Pukin pöljällä päivällä olisi voitu maali saada, mutta selvästi puolikuntoinen Pukki oli.

Omissa whatsapp ryhmissä osa ihmetteli ja vinkuivat kun Huuhkajat keskittyy puolustamaan. Olisihan se tietysti ollut todella hienoa lähteä avoimeen iskujen vaihtoon Belgian kanssa, ja sitten ihmetellä kun hurlumhein jälkeen peli on hävitty 7-1. Minusta eilinen taktiikka oli täysin oikea, hyökkäyspään tekeminen vain oli luokatonta.

Tappio Venäjälle harmittaa edelleen, se peli olisi ollut voitettavissa. Ehkä se hylätty maali aiheutti ulospuhalluksen, eikä joukkue osannut asiaa käsitellä oikein.

Niin tai näin, mutta aivan helvetin hienoa oli nähdä Suomi jalkapallon arvokisoissa.

 

[Vellihousu]

Ensimmäinen oli elvytys, mikä ei voinut olla vaikuttamatta peliin.

Toinen oli se, että ainoasta maalipaikasta tuli maali, vaikka Tanska hallitsi mennen tullen.

Ei se ole onnea vaan jalkapalloa että yksi onnistunut hyökkäys riittää maaliin ja pelin voittoon. Islanti pääsi viime kisoissa kahdeksan joukkoon juuri tuolla tyylillä.

Tietenkään tuo ei ajan mittaan riitä mutta ei myöskään mitätöi Suomen voiton arvoa.

 

[Vellihousu]

Ja totuus on, että kun pallonhallinta annetaan täydellisesti vastapuolelle, niin isossa kuvassa tulee turpiin.

Totuus on että Suomi tulee jatkossakin saavuttamaan menestyksensä antamalla pallonhallinnan vastustajalle. Kysymys on vain siitä että oman pallollisen pelin pitää olla nyt nähtyä parempaa silloin harvoin kuin se pallo saadaan.

Se että annetaan vastustajan hallita ei ole onneen luottamista vaan taktiikkaa. Oman tekemisen taso määrittää taktiikan toimivuuden.