Useat talousviisaat ovat ennustaneet Venäjän valtion konkurssia mahdollisesti jo ensivuoden aikana. .
Näinköhän? Venäjän keskuspankin sivuilta näkee valtion reservivaluuttavarastojen määrän kuukausittaisen kehityksen:
International Reserves of the Russian Federation | Monthly values | Банк России
Syyskuussa 2015 Venäjän valuuttareservien yhteenlaskettu määrä oli 371,267 miljardia (usd) ja syyskuussa 2016 määrä oli 397,743 miljardia (usd), eli valuuttareservien määrä on kasvanut vuodessa 27 miljardia (usd).
Venäjä on sopeunut öljyn alhaisempaan hintaan ruplan devalvaatiolla, ja valuuttareservien väheneminen lakkasi jo vuoden 2015 alkupuolella, kun keskuspankki ei tehnyt enää ruplaostoja tukeakseen valuuttaa.
Merkittävin yksittäinen tekijä on erääntyvät ulkomaiset lainat, joista osa vieläpä ruplamääräisinä.
Tarkoitatko yksityisiä vai valtion lainoja? Venäjän valtion velka on mitätön suhteessa maan bruttokansantuotteeseen ja valuuttareservien määrään.
Kun Venäjän valtio on varsin riippuvainen mm. öljyn viennistä ja kun samaan aikaan sekä öljyn maailmanmarkkinahinta sekä yhtenäisenä pysytellyt pakoterintama syövät rotan lailla (pun intended) Venäjän valtion kassaa on menoista ennen pitkää karsittava.
Noh, aiemmin linkittämäni Venäjän keskuspankin ylläpitämä taulukko Venäjän valtionrahastojen kuukausittaisesta kehityksestä kertoo vähän toista. Toki on totta, että Venäjällä ei ole mahdollisuuksia samanlaiseen rahankäyttöön nyt kuin silloin kun öljyn hinta oli sadan dollarin tuntumassa.
Mutta ruplan devalvaation ansiosta Venäjä pystyy paremmin rahoittamaan sisäiset menonsa. Tuontituotteet ovat nyt kalliimpia, mutta Venäjällä on käynnissä paljon ns. tuonninkorvauspolitiikan alaisia ohjelmia eri sektoreilla kuten maataloudessa. Venäjä on tällä hetkellä ruoan suhteen joko omavarainen tai ylijäämäinen useimmilla eri sektoreilla.
Tämä näkyy mm. siten, että tänä vuonna Venäjästä tulee vehnän suurin viejä maailmassa. Suuret vehnän ja maataloustuotteiden kuluttajamaat kuten Turkki, Saudi Arabia ja Egypti ovat alkaneet tuoda venäläistä viljaa.
Vaikka KHL ja sen rahoitus näytteleekin varsin marginaaliroolia kokonaisuudessa on sitä vaikea rahoittaa, jos ruplasammiosta näkyy ruosteinen pohja. Venäjällä aletaan olemaan tilanteessa, jossa keskiluokan vaurastuminen on pysähtynyt ja kääntynyt/kääntymässä laskuun. Jos ja kun tilanne ajautuu hallitsemattomaan kaaokseen vaihtuu valta Venäjällä, joko hyvällä tai pahalla.
Oikein ja väärin.
Oikein siksi, että KHL:n ulkomaalaiset pelaajat haluavat palkkansa euroina/dollareina ja niin kauan kun ruplan kurssi on alhaalla (mikä on Venäjän kannalta monella tapaa hyvä juttu) seuroilla on vähemmän mahdollisuuksia maksaa isoja palkkoja ulkomaisille pelaajille, koska niiden ruplamääräinen arvo on paljon suurempi kuin korkeammalla ruplan kurssilla.
Väärin siksi, että mitään yleistä kaaosta tai vallankumousta ei ole tulossa, koska mitään tahtoa sellaiseen ei kansan keskuudessa yksinkertaisesti ole olemassa.
Sosioekonomisten mittareiden perusteella Venäjällä ei ole mitään kansalaisten elintasoa merkittävästi hankaloittavaa kriisiä tai lamaa. Syntyvyys on jatkanut kasvuaan vuosina 2015-2016 ja vastaavasti kuolleisuus on edelleen laskenut. Venäjän hedelmällisyysluku on tällä hetkellä yksi Euroopan korkeimmista (1.85) ja syntyvyys (syntyneiden lasten määrä tuhatta asukasta kohti) korkein koko Euroopassa. Miesten odotettavissa oleva elinikä nousi vuoden 2016 alkupuolella yli 66 vuoteen, kun se vielä vuonna 2000 oli vain 58 vuotta. Samoin naisten odotettavissa oleva elinikä on noussut 78 vuoteen. Maastamuutto on pysynyt alhaisella tasolla (noin 50,000 venäläistä muuttaa vuosittain pois maasta, mikä on suhteessa paljon vähemmän kuin esim. Suomessa, mistä muuttaa pois noin 16,000 ihmistä vuosittain).
Venäjän asukasluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien joka vuosi ja se tulee kasvamaan myös tämän vuoden aikana.
Tyypillisesti silloin jos yhteiskunnalliset rakenteet horjuvat tai sortuvat, on sillä välitön vaikutus myös syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja maastamuuttoon. Näinhän tapahtui esim. vuoden 1998 talousromahduksen jälkeen Venäjällä, jolloin syntyvyys väheni selvästi, kuolleisuus kasvoi ja maastamuuton määrä lisääntyi. Nyt mitään vastaavaa ei ole tapahtunut, vaan sosioekonomiset indikaattorit ovat pysyneet positiivisina.
Keskiluokka on toki joutunut kiristämään vyötään lähinnä kallistuneiden tuontituotteiden suhteen, mutta samalla halventunut rupla ja tuonninkorvauspolitiikka on ollut siunaus Venäjän omalle teollisuudelle ja tuotannolle.
Vallitseva konsensus KHL:stä on, että sillä on muitakin rooleja kuin tuottaa vain jääkiekkoviihdettä. Keskeisin näistä rooleista on pyrkimys toimia Venäjän sisäpolitiikan ja osin myös ulkopolitiikan instrumenttina ja varsin kalliina sellaisena etenkin, jos sen kustannukset suhteutetaan sen tuottoon. Kuten todettua KHL:n vyöryminen Eurooppaan pysähtyi Suomeen ja samalla KHL sai kuopata tavoitteensa eli luoda KHL:stä edes kohtalainen vastavoima NHL:lle.
Mitään "sisä- tai ulkopoliittista" funktiota en KHL:n toiminnassa näe. Lähinnä se oli yritys luoda mannermainen kiekkoliiga Euraasian mantereelle, joka pystyisi haastamaan NHL:n. NHL:n haastamisessa ei ole onnistuttu, koska parhaat pelaajat pelaavat edelleen siellä, mutta toisaalta varsinkin Venäjän oman jääkiekon kehitys on KHL:n aikana mennyt eteenpäin (onko se tapahtunut KHL:n takia tai siitä huolimatta on toinen asia). Venäjälle on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana ulkomuistista noin 200-250 uutta jäähallia. Samalla Venäjälle on perustettu maanlaajuinen juniorisarja MHL, mikä maasta ennen puuttui.
Samalla tässä näytelmässä Jokereille kaavailtu päärooli on vaihtunut pieneen sivuosarooliin.
Tämän kauden osalta juu, mutta kahdella ensimmäisellä kaudella Jokerit oli sarjan ylempää kastia.
Tilanne olisi ollut hyvin erilainen, mikäli Vlad the Valloittaja olisi pysynyt pikkuruisissa pitsihousuissaan eikä olisi valtaansa pönkittääkseen lähtenyt pakkolunastamaan Krimin niemimaata.
Krimin haltuunotto oli strateginen välttämättömyys Venäjän kannalta, ja myös oikea teko siksi että sillä oli Krimin väestön kannatus takanaan. Krimin haltuunotolla (ja siitä johtuneilla "pakotteilla") on kuitenkin aika vähäinen merkitys ruplan kurssiin, vaan se on ollut lähes kokonaan kiinni öljyn hinnan laskusta. Ja Krimiin verrattuna KHL (tai yleensä urheilu) nyt on muutenkin aivan toissijainen asia. Jos katsoo karttaa niin Krimin niemimaa on käytännössä jättikokoinen lentotukialus keskellä Mustaa merta. Se onko Krimillä Venäjän vai NATO:n sotilastukikohta on keskeinen asia Venäjän kansallisen turvallisuuden kannalta.
Jokereille olisi mm. sponsorimarkkinoilta löytynyt tuplasti jopa kolminkertaisesti rahoittajia, jopa Suomen rajojen ulkopuolelta. Liiketoiminnan kannalta toiminta olisi saattanut jopa olla lähellä kannattavaa.
Vaikea sanoa, kun ajassa ei voi palata taaksepäin eri vaihtoehtojen kanssa.
Mikäli Jokereiden taival KHL:ssä päättyy on vaihtoehdot vähissä. Useista lähteistä on kuulunut, että siltojen kaiteet roihuavat edelleen Liigan suuntaan. Toisaalta -mikäli vanhat kaunat puolin ja toisin osataan lakaista maton alle- hyötyisi Jokerit ja Liiga toisistaan. Jokerien tunnettuus, sen sijainti Suomen talousalueella ja koko kattava kirjo sidosryhmiä takaavat sen, että ihan tyhjänpäälle Jokerit eivät tippuisi mikäli paluu koittaisi. Oli se sitten Mestiksen kautta tai ei. On hyvä muistaa, ettei Liiga ole myös mikään tie onneen. Ylikypsät tiistailäpsyttelyt marraskuun loppupuolella housuistaan uloskasvaneesta Liigasta Jukureita, Saipaa jne vastaan ei tarjoaisi takuuvarmasti samanlaista vastinetta rahoille kuin mitä KHL pystyy tarjoamaan puhtaasti jääkiekkoviihteen laadussa. Kun lisäksi vertailukohta KHL:ään olisi tuoreessa muistissa ja näin helpohkosti vertailtavissa saattaisi kontrasti olla liian suuri. Kun kaiken tämän päälle Liigayhteisö ei edelleen kykene kuin toisinaan konsensukseen ja sen kehittämistä hidastaa kyräily, kaunan ilmapiiri ja oman edun tavoittelu voi ennustaa Jokereiden olevan Liigalle, sen seuroille ja etenkin muiden Liigaseurojen kannattajille vastenmielisyyden huipentuma ja pakollinen paha. Vastakkainasettelun ilmapiiri olisi todennäköisesti suurempi kuin koskaan sen koko kirjossa. Edessä on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Toisaalta narri nauraa aina.
Juu, Liigassa Jokeri-faneilla olisi varmaan enemmän yhteisöllisyyttä kun kieli- ja kulttuurimuuri puuttuisi ja vieraspeleihin osallistuminen olisi paljon enemmän mahdollista. Urheilullinen ja pelillinen taso tulisi vastaavasti paljon alaspäin. Kuka sitten arvottaa näistä mitäkin korkeammalle.