Eiköhän niitä parkkihalleja suunniteltaessa ole katsottu vähän pidemmälle kuin vuoteen 2019. Hesarin tämän päiväisen pääkirjoituksen mukaan Pasilan työpaikkojen määrä tulee kaksinkertaistumaan ja asukkaiden määrä kolminkertaistumaan tulevan 30 vuoden aikana.
Nämä ovat ennusteita, kyllä, mutta ennusteet eivät ole elinkeinojen näkökulmasta kuin puolet alueen veto- ja pitovoimasta, jos sitäkään. Esim. Redissä tuli iso määrä konkursseja ja muuttoja ja vielä isompi määrä ns. läheltäpiti-tilanteita, kun asiakkaita ei tullutkaan luvattua määrää. Siellä tehtiin korjausliikkeitä, ja samaa uumoilen Mällillekin.
Pasilassa ja lähiseuduilla asuu jo nyt runsaasti ihmisiä. Tuleville suurille rakennuksille tulee niillekin valtavasti lisää parkkipaikkoja. Ruuhkien välttäminen noin tiiviillä alueella tulee olemaan varsin vaikeaa jos kolmella Pasilalla on yhteensä vaikkapa yli 15 000 parkkipaikkaa samalla kun ideana on myös vetää läpikulkuliikennettä. Jokin osa-alue tässä tulee joka tapauksessa antamaan periksi ja itse sanoisin, että jos tarkoituksena on houkutella ylimääräiset tuhannet parkkipaikat täyteen kaksinkertaistuvan työpaikkamäärän työntekijöille, se osa-alue on yritykset. Itse työskentelen elinkeinoasiantuntijana ja kaikkein keskeisin asia yritysvetovoiman kannalta on sijainti ja saavutettavuus. Jos saavutettavuudessa halutaan painottaa autoilua edes vähän, ruuhka on myrkkyä. Yritykset vaihtavat toimistojensa sijaintia saavutettavuuden parantamiseksi hyvin paljon ja tämä kannattaa pitää Pasilassa mielessä. Toki Pasilassa keskeistä on julkinen liikenne, mutta tästä syystä ihmettelenkin tuota suurta parkkipaikkamäärää...
Väitän, että tuolla tulee olemaan liikaa parkkipaikkoja, jos niistä halutaan markkinahinta. Jos Helsinki subventoi niitä, yritykset kiittävät, oli kyseessä sitten toimisto tai Prisma. Mutta jääpä nähtäväksi.
Kuten totesin aiemmin, niin ei tuo Pasila vertaudu alueena mihinkään Vantaan Jumboon. Pasila on merkittävä liikenteen solmukohta ja tulevaisuudessa keskeinen asumis-, kulutus- ja työssäkäyntialue. Ei sitä lähtökohtaisesti suunnitella sitä varten, että kirkkonummilaisilla on mahdollisimman edullista tehdä ruokaostoksia.
Itse asiassa tuo liikenteen solmukohtamaisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, Pasila nimenomaan toimii mahdollisena ostospaikkana kaikille ratoja pitkin matkaansa jatkaville. Tai näin se on tarkoitettu. Ja sen takia siellä on nimenomaan Prisma, eikä joukko Anton & Antoneita, että ihmiset voisivat tehdä ostoksensa halvalla yhdessä paikassa. Mälli ei nimenomaan ole mikään Helsingin keskusta, jossa jengi voisi jalkautua pitkin poikin ostamaan yhden asian Aleksilta, toisen Kampista ja kolmannen jostain Fredalta. Pasila kyllä vertautuu vaikkapa Leppävaaraan, jossa on todella suuri työpaikka- ja asumiskeskittymä viihdekeskuksineen, hotelleineen kaikkineen. Mälli on hyvinkin selkeästi ylöspäin skaalattu versio Sellosta.
Eli onko todella näin, että valo-ohjauksella tahallaan pysäytellään autoja tupruttamaan pienhiukkasia ja lisäämään kiihdytysmeteliä?
Kyllä. Suurissa kaupungeissa tehdään todella paljon ns. poliittista valo-ohjausta. Bussit ensin jne. mutta myös sitä, että valot vaihtuvat aina edellisestä risteyksestä liikkeelle lähteville punaisiksi. Näin pyritään vaikuttamaan mielikuvaan siitä, että autoilu olisi nopea ja tehokas tapa liikkua. Ja tämä on täysin satavarma tieto. Olen istunut monenkin kaupungin johtavien liikennesuunnittelijoiden kanssa niissä pöydissä, joissa näistä keskustellaan.