Tässä on varmaan tuloluokkien määrittelyistä kysymys. Varakkaiden touhuista en jaksa huolehtia, enkä myöskään paremmin tienaavan keskiluokan, mutta tosin moni haksahtaa tekemään kaikenlaisia woltteja vaikkei siihen oikeasti olisikaan varaa. Suomessa tuntuisi vallitsevan kulttuuri, jossa omaa taloutta hoidetaan vähän miten sattuu vasemmalla kädellä. Tähän on eittämättä vaikuttanut tällainen pöhinä-mentaliteetti, jossa olennaisena osana on käyttää jumalaton määrä palveluita. Jos kaikki wolt-, kauppakassi- ja siivouspalvelurahat laittaisi säästöön, voisi vuokran sijasta asua omistusasunnossa, jolloin tulisi säästäneeksi huomattavasti rahaa. Puhun siis nuorista mediaanitasolla tienaavista keskiluokkaisista yms.
Säästäminen ei ole hyvä vertauskohta, sillä esim. ruokaostokset on pakko tehdä. Voit valita, haluatko itse lähteä auton kanssa prismaan tai tilata ruoat suoraan kotiin. Ei tuo 8e ole enää kummoinen summa, kun lasketaan vaihtoehtoiseen yhtälöön 1) menetetty aika, 2) bensat yms. kulut ja 3) mahdolliset typerät heräte- tai virheostokset.
Ei mitään, kait, jos rahaa on, mutta useammalla on tiukkaa fyrkan suhteen. Ja mitä Munkkivuoreen tulee, niin toki siellä Uudenkaupungintiellä on kalliita asuntoja jne. mutta muuten se on aika perus keskiluokkainen metsälähiö, jossa perheessä netotaan se 5000-6000 euroa kuussa. Tällaisissa talouksissa kaupassakäynti on ihan perusjuttu, johon ei haluta lisätä viittäkymmentä euroa viikossa jonkin kyytiläisen palkkaamiseen. Tietysti myös se kannattaa pitää mielessä, että jokaisessa helsinkiläisessä kaupunginosassa asuu myös pienituloisia, sillä se on se keino, jolla kaupunki haluaa pienentää segregaatiota.
Varmasti Töölössäkin asuu ihmisiä, jotka elävät yli varojen. Pääsääntöisesti em. kaupungiosat ovat kuitenkin alueita, joissa neliöhinnat ovat luokkaa 2-3x Itä-Helsingin hinnoista. Siinä vaiheessa joku parkkipaikan vuosihinta on lillukanvarsi asumiskustannuksia laskettaessa.
Autosta luopuminen palveluita käyttämällä on aika kaukainen ajatus. Harrastukset, työmatkat, mökillä käyminen yms. muuttuvat todella haasteellisiksi ilman autoa, etenkin jos on perhettä jota pitää kyyditä.
Varmasti näin, mikäli lapset harrastavat jääkiekkoa, vaimo käy töissä Sipoossa ja itse harrastaa miekkailua Vantaalla. Tosin tällöin aika moni tekee sen johtopäätöksen, että on joko pakko maksaa siitä auton pidosta tai muuttaa kauemmas keskustasta.
Mihin sä käyttäisit niitä kadunvarsia? Otetaan vaikka Steniuksentie tai Sankaritie.
Päivisin ihmiset lähtevät töihin ja kaduilla parikissa olevista autoista n. 2/3 lähtee liikkeelle. Liikun pari pitkää lenkkiä päivässä pitkin Haagaa eikä siellä mitään seisotettavia kakkosautoja näy.
Ymmärsin, että keskustelussa pyritään vaikuttamaan etupäässä tiheästi rakennettuun kantakaupunkiin, jossa neliöhinnat ovat autoilun myötä melko tehottomassa käytössä.
Laajassa mielessä kyse on kuitenkin liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kokonaisuudesta, jossa voidaan joko tukea autoilua tai julkista liikennettä. Näistä jälkimmäinen on aika luonteva valinta, kun halutaan lisätä asumismukavuutta, tehokasta tilankäyttöä ja kaupungistumiskehitystä.
Varmasti osa ihmisistä haluaa asua ytimessä ja omistaa auton. Silloin siitä pitää kuitenkin maksaa ns. markkinahintaa eli enemmän kuin jossain Itä-Helsingissä, missä lääniä riittää joka suunnassa.
Triplan kohdalla nähdään tämä, mistä puhun: ihmiset haluavat päästä autolla joka paikkaan mutta eivät ole valmiita maksamaan siitä mitään. Tuonne Triplaankin pääsee julkisesti todella helposti, mikäli haluaa päästä viettämään aikaa ja tekemään kevyitä heräteostoksia. Sitten jos haluaa ostaa viikon ruoat tai koko suvun joululahjat, niin fine, kannattaa ottaa se auto mukaan. Siinä kohtaa se parkkimaksukaan ei enää ole niin iso siivu kustannuksista.
Varmasti tämänkin keskuksen kohdalla tullaan manaamaan huonoja aikoja, mutta pidemmän päälle asiakkaita virtaa tasaisesti pelkästään keskeisestä sijainnista johtuen. Miksi joku vantaalainen arkiruoan ostaja muutenkaan lähtisi Jumbon sijasta Triplaan? Tuskin ovat sitä ensisijaista kohderyhmää.