Mainos

HCH'S Scrap-poetry: Beauties and Bang stories

  • 49 416
  • 324
Huh, aika levähtää ja tulkita seinän veriroiskeita. Kirjoituksia pyhiä, kieltä vanhan lähtövaltakunnan ja hanskattomissa pauloissa, Sean Josling sekä Andrew Bruder. Irrallinen, kahden hahmon näytösluonteisuutta tavoitteleva kohtaaminen ja square off, ehtymätöntä elämyshunajaa.

Vauhko kisailu iskujen, illan yläpuolelle henkieläimenä kohoten ja tuntemuksien ilmalaiva seilaa juhlien, yhä kiihkeämmin kohoten. Sessio tulinen, vetyä säiliöissä ja syttymisherkkyys historiallinen, leimuavana tulipatsaana yhä kiivaammin kohoten. Lähtöjen taika-avaruus, huoltoa mielen kiimahehkussa ja koko seurue syöksyssä, pistely kosminen vatsanpohjassa.

Hyvä vire, teoksessa ja kirjoituksista, pyhää kohoamista.
 
Hehkeän hehkuvassa helmessä, mihin tahansa lähtöaikaan sijoitettavassa herkkupalassa suorittanut Gensin Walker ja jälleen, tilttaamassa polttopisteessä hekuman. Valokeilassa hanskattomassa ja elkeet, liputamme äärilaidalla äärimmäisellä puolesta jätkän tämän. Ritariksi lähtöjen emme kuitenkaan lyömässä ole tai rystysiin leimoja tatuoimassa, ne ovat poistuneet käytöstä.

Walker kolaa, kelaa pystyyn ja kiimakoneiston hyrrästessä, ajot loppuun asti ajettakoon. Joka puolella railakkaan rivosti ryskyköön, valot kupoleista sammukoon ja seuraavasta aloituksesta tarvittaessa lähdettäköön. Nojalla kulttuurin, koloihinsa piiloutuneen ja otoksissa raikkauden Rangersin Xhekaj halunsa ilmoittaen, tämän parin square offiin tyylikkäästi johdattaen.

Tavoiteltiin, säkeitä oikeaoppisuuden ja uhkakuvat räpiköinnin, turhanpäiväisten epälähtöjen näin alas ammuttiin. Toki Walker, O:n sauman nyrkkitaiteen saarnamies hurmoksellinen ja sädekehä yllään, liukuu sessioiden ensikosketukseen. Toisiaan himoitsevien parien ja emme välty ajattelemasta sitä, Walker iskupiehtarointiin seuraavasta aloituksesta ja kanssa soturin runnotun, roolinsa intohimoisen vangin.
 
Viimeksi muokattu:
Hovitaiteilija linnan etäisen, taipaleen takaisen ja toivomuksesta vapaaherran teema kantava, LB:n löytöretket strippiklubeissa. Maalaustaidetta linnan seinissä, sankarilähtijöiden saaga ja omaisesti myyttien taltioituna, nostalgian mielikuvituksellisilla vivahteilla. Muotoja, yksityiskohtia ja emme kalastele kohtaloita, nautimme persoonallisesta otteesta.

Päähänpistosta eräästä, pyysimme linnaa elävöittämään teoksen "amatöörit omenatarhassa" ja lopputuloksena, oli Jofa visiirillä. Päivitettynä, hermoon ajan raikkaan ja sovitettuna Krihatskin, traktoriin ensimmäiseen. Se vavisutti, väreet vilun lävistivät ja mieleen ponnahti, runolliset liekit latauksen.

HCH, säkeet katalogin ja vangitsi, hetki asemalaiturilla lumosi. Mason Millman sekä Colton Kammerer, viuhtovat ja eittämättä, tuokion tunne piiskaa mukaansa. Ottelijat omistautuvat, lämmittää sydäntä ja taidetta ajon poikimaa, muinoin vain sykkien virrannut olisi. Virrannut, kohden kiimakohoamia ja right off the draw and buckets off, uurteilla syvillä.

Terävästi veitsen raastaen, puoleensa vetäen ja pursuten, esiin vyöryen.
 
Linnan seurusteluhuoneessa, pohjoisessa tornissa ja teemana hahmonkaltaistaminen, lähtövaltakunnan henkilöitymät. Mursut sekä jääkarhut, dilemma ikuinen ja hovimiekat seinillä, ovat sodissa käytettyjä keihäitä. Teippi kiertyy, puree nelipolvinen trokee ja lähteminen, kehäsivistyksen muoto kukkein.

Poikkeuksellisen intensiivinen, äärilaidan pikareista tarjoiltuna ja sielunvammoja, ymäristömyrkyistä mielen retkeilyalueilla. Ulvoo lähtökello, luukusta kurkistaa susi ja lomassa ulvomisen, se pudottelee tumppujaan. Dilemma syvällinen, sisäänrakennettuna ja illan tiimalasi valumassa tyhjiin, rähinäkyllästettyä kiimasimaa.

Petes vastaan Fronts, ilmassa leijuu tuntu pyykinpesun ja tämä on se hetki, kun sekaannutaan. Heittäydytään luomistilaan. luomistyölle omistaudutaan ja oma pari valitaan, massasta erilleen piehtaroimaan. Kutuverkkoihin kietoudutaan ja taikasanat lausutaan; Kaaos, mellakka, orgiat sekä 80-luku.
 
Lähtöspykedeelit, mystisiä pohjoisia kokemuksia ja puremissa pakkasen, muodokkaita muistikuvia. Ryskäävät kiimakapinat, mielleyhtyminä tajunnan ja hengellinen elämysmatka villikarjujen, shamanistinen hahmokavalkari. Tanssiessa kärpässienten punaisten, ylös mutkittelevia rappusia linnan ja uumeniin salatieteellisen tyrmän, piilopaikkaan myyttisen pohjoisen soturin hengen.

Jo 80-luvulla, tuli aina ja tuli, aivan vauhkona. Kahlevankeudestaan vapautamme öykkärin, hengen häiriökäyttäytymisen ja yhdessä sisäistämme aistien, väkivaltaisen keskiviikkoisen kohtaamisen Houndsin sekä Wolvesin. Syvään aistien, syvällisesti jalanpohjissa tuntien ja tyhjentyessä penkkien, kultahippuja laajoilla alueilla mielen.

Hippuja onnen ja uupuneina lopen, toikkaroimme harhaisina luokse jumalattarien.
 
Viimeksi muokattu:
Raikkautta vain taasen aistimme, eivät varpaat kipristelleet ja leijaili henki, takaisin tyrmään murjottamaan. Myös me, panttina tyhjän aikakoneessa ja siinä vain kököttäen, mihinkään emme matkanneet. Intohimon lohkareet eivät iskeytyneet ja vuorilla lumisilla, alla pohjantähden ei jättiläisiä lain.

Kaiut kohokohtien, Wolves edelleen O:n aktiivisuusjunan veturina ja kiimaisia tuuttausääniä, vailla äänipankki toki. Hiljaa ovat nymfit, poissa yksisilmäiset skyytit ja kadonneet kaikenlaiset elonmerkit. Holvistoissa sisäisissä, hoivaamme lajiketietoutta ja KZ-omput, olemme enemmän hurahtanut pomologi kuin paimen lähtösielujen.
 
Viimeksi muokattu:
Saapuivat neitolähettiläät Hyperborean, uhrilahjoja taas äärilaidalle tuoden ja vapaaherra heille, kiimakoneen luoden. Iltamiin, hehkuvia elämyksiä tuoden ja viuhtoi kone tuo, sydämet liekeihin roihauttaen. Puhurit kylmät kesyttäen, retkeilevät raikkauden ristiläiset lyöden ja omakohtaisesti kokien, helmeilevät hanget säteissä auringon.

Kone tuo taikojen, sampo ihmeiden ja linnan hurmospajassa taottiin, villisti muotoon nuijittiin. Seppä linnan, muinoin vasaroi rautaliigassa itäisessä tuhoa kylväen ja lekalla isolla uhreja niittäen. Päänahkoja haalien, mylvien moukaroiden ja naamari sepän, lommoille pamputettu. Nenä lytyssä, läjässä ja mutkalla, kuin HCH kiemurtelemassa nautinnosta.

Nyrkkisessio kanssa Brophyn ja eriterikkaan kehätaiteen legenda myyttinen, puri sepältä korvan irti. Taianomaista, kuin muinainen törmäyskraateri ja onko se hyperbolaa, burleskeissa lähtöfantasioissa. Leiskuvissa ulostuloissa, merenpohjaa kaukaisten aikojen ja tunnelma intiimi, Wolvesin maaginen luku on 15.

Puuskuttaa poimintajuna ja otos ei ole romanttinen, ei hitusenkaan nostalginen. Ei tihku elementtejä muitakaan, kiihottavia tahi kiinnostavia ja aikaan ryvettyneen happomaiseman, saumaan lähtövuoden joulukuisen. Henkilökohtaisissa koreissa tuo sama omppumäärä, pyöreän pulleita ja maukkaita huomionkipeyden ilmauksia.
 
Emme edes esiin sitä mananneet, vaan perjantai antautui itseään tarjoten ja rähinätunnelista, kurkistaa Petes vastaan Gens. Samassa projektori sisäinen, heijastaa huumaavan kiviseinään ja Petesin Kris King kolaa Hackettin, imaisten tyhjäksi koko penkin Gensin. Jälleenlöydetty aika, kukkaan puhkeavien brawlien varjossa ja seinällä velloo orgiat, yöpuoli tunkeutuu väkivaltaisesti esiin.

Äärilaidan groteskit mieltymykset, pysytään 80-luvulla ja punaviiva halkoo, elämyksellistä maisemaa. Hurmoksen penkereet ja Gensin Crawford sekä Petesin Morrison lähtevät alkulämmössä, eskaloituu rähinämyrskyksi. Sydänkimalteet, kiimaliimat ja koutsit ottavat yhteen estradilla, sekaantumisen yltyessä taustalla.

Aivan oikein, Ph. D ja lähtemisen sekä tulemisen hämärtynyt raja. Aikaan ennen raikkausromua ja nojalla ajattelijan suuren, veitstellemme tupen keihään teräväksi. Pakottavaa halua koemme iskeä sen jonkun silmään, filosofiaa toteuttaen ja heijastumisssa sielun, mennyt minuus herää kokemuksissa muistamisen.
 
Ne ovat tuntemuksia, sanoitte killuessanne oksassa ikimännyn jylhän ja kiepit pyörivät vinhasti, luomanne puhuri raivasi uraa joukoille aistielämyksien. Kuninkaalliset lähtökalastajat, tiltti-mestarit ja linnassa juhlittiin, juhlittiin villisti aina aamunkoittoon. Ainutlaatuiset aurat, huuma hedelmällinen ja suihkeessa suihkulähteiden, ilmematkoja ilmestyksellisiä.

Kannella taivaan, puskivat pässit ja puskut jytisivät tajuntaan, hytkyivät rakenteet mielen. Taikaa talvipuutarhoissa, askissa maestro ja Walker niittaa, paroni vetää taas pystyyn. Petesin Paquette ui sisään, sessio hanskaton ja jopa kuoro nymfien saleissa juhlan sydämellisesti huudahtaen: Aloituksesta seuraavasta, seuraavasta aloituksesta.

Emme arvanneetkaan, raikkautta tulkita emme osanneet ja kiimahoureissa vielä vapisisimme, intohimoisen informaation vastaanottaisimme. Petesin Parker-Jones toteuttaa, hurmoskuohun tarjoaa ja kulttuurin muinaisten kukkamerien tuoksujen opastamana, johdattaa bongarit satamaan kumouksellisen latauksen eroottisen.

Näytöksenomaisesti, ylle pelin kohoten ja pauloissa toistensa, Walker sekä Parker-Jones. Erässä ensimmäisessä, lähtömusikaalin nostalginen hohde sähköisti mammutit ikiroutaan jäätyneet ja hetkien erityisyys on siinä, miten ne kätkevät sisäänsä muistot, mielleyhtymät sekä tunteet.
 
Riemuisan riemurikkaasti, oli meillä aihetta juhlaan muutakin ja olimme viritelleet mieliä, liehittelleet haluja. Poler sekä Boulton suoraan ensimmäisestä aloituksesta, maalasimme kuvia ja tunnetiloja hätkähdyttäviä, räjähteli ammusvarastoissa. Se oli ysäriä, kulttuuri terhakassa piikissä ja taiteessa esittävässä korostui, kahden hahmon näytösluonteinen kohtaaminen.

Muodokkuudesta muodostui, käsite oikeaoppinen ja punainen lanka eläimellinen, kietoi meidät kaikki leikkiiin jyskyttävien sydämien. Seikkailuun seikkailuista suurimpaan, kosteikkoihin sukeltamaan ja maailmanpyörään pyörimään, kukoistaviin olemuksiin tutustumaan.

0.58, iskeytyi maankuoreen värähtelytaajuudella.

Kuin taikaiskusta, taas gorillapuvussa ja temppuvarastosta löytyi temppuja, ammennettavia kiimakimppuja. Yksi lemmikeistä, Sarnian Jakovljevic vastaan Knightsin Tymkin ja laiva tuntemuksien seilasi, keulakuvassa mursu irvisti. Kynti alus ylhäinen vellovia, tyrskyäviä kutumeriä lähtöjen ja hahmoterapeuttisesti, koko linna yhtä kokonaisvaltaista pomppulinnaa.

Tymkin, lähtösuunnistaja northwestin metsistä, Kanadan metsäsuomalaisten etäisiltä tyyssijoilta ja hanskaton elonmerkki, ensimmäisen poimimme harjaantuneesti jo Midget-kehistä. Perjantai helli, makunystyröitä hyväili ja maata kuopien, savua sieraimista puhkuen. Loikimme kohden lauantain kaiken sallivaa sekä mahdollistavaa rähinähuumaa.

Mieli hunajaa halajaa, kutkuttelevaa muodostusta lähtöjään eroottisten kiteiden.
 
Lauantai väkivaltaisuuksille omistettu, tarjosi vaisusti kiinnekohdan yhden ja kuitenkin bongari helmipinnojen, edelleen pilvissä leijaillen. Laskeutuessamme harmonian alustoille mielihyvään tuudittaville, vapaaherra opukseen tarttuen ja vuosien jälkeen kynähampuusia sisäistäen, itsetuhoista leikkiä hahmotellen.

Rajun brutaalia ylistystä paljaan raakuuden, vastakohtaa modernin raikkauden hymyjen ja uuden uutukaisessa valossa, näemme teoksen aikoinaan unohdukseen unohtamamme. Lajittelemme sen lokeroon klassikoiden, mielessämme nyrjähtäneet kehäsosiopaatit kaikkeuden ja melskeissä nyrkkipeuhuun itse itsensä tuhonneet soturit, sykkivää yöjakelua kiimaisten unelmien.

Kohtaamiset, vetovoimainen pitopöytä halujen ja aina päässä niellyn, luhistumisesta egojen. Tuut, Tuut ja Wolves aktiivisena lähtöroskaamassa siivouskomeron ylijumalan etupihalla. Eivätkö menneet murusetkin, öykkäröinnin ilmeikkään pesuvesien mukana viemäriin ja Wolvesin Chase Stillman, operoi juuri pakettiin kahden lähdön putken.

Rimalla alennetulla, mainitsemisen arvoista kiehtovuutta ja huomionkipeä 16-vuotias itsensä mainostaja, maailmassa on juuri nyt jotain hämmästyttävän kaunista.
 
Aistitaan ilmassa olevaa väreilyä, antaudutaan sen armoille ja kiivaasti yhtyy sekä yltiöpäisesti kietoutuu. Kuohuista kohinaan ja kulut tapahtumien sekä käänteet juonien, Polerin läsnäolo villi 1990-luvun kiihkeissä lähtömaisemissa. Kohtaa kaksi hahmoa, yksi killuu eläimenä plekseillä ja ainesosa toinen keitoksen, Walkerin sekä Carsonin taianomainen nyrkkitaikominen.

Tuotos ajan raikkaan, loihti esiin aikakoneen ja tuntemukset, ilmaisivat itseään irvistävässä muodossa. Uhkeasssa viitekehyksessä, Ph.D gurun kädenjälki väkivaltaisessa 1980-luvun kehätaiteessa. Intohimorikoksia osassa kolmannessa ja salaperäinen äärilaidan vapaaherra, seurueessaan nymfit sekä henki itäisen ja läntisen rautaliigan. Kiimaleimahduksien taikuri, menetyksen pyöriessä katukivetyksillä ja lähtäteatterin hahmojen unholaan painuessa, vain mielisairaalat liitoksistaan ratkeilevat.

Ydin tarinan, tuttu lie tulkitsijoille ja Walker, viiden ompun poimija. Sädekehän haltija osalta aktiivisuuden elintärkeän, kahdeksantoista koko saalis kirjanpidon melskeistä O:n ja onhan se osalta uskottavuuden äärimmäisen vähän. Tylsänpuoleisia, saldoja lähtölistojen täytenappuloiden aikoina sisällön ylitsepursuavan ja kieltämättä hehku sekä vire taiteellinen, korkeatasoisen korkealentoinen. Elämysmatkoja kohoavia, juhlallisia teoksia oikeaoppisuuteen pyrkiviä ja leimat ottelijan, emme uskoneet päivän koittavan.
 
HCH saapuu maahan ihmeiden, äärilaidan taikuri ja torstai armeliaan antaumuksellisesti tarjoaa herkkupalan, Petes vastaan Gens. Viimeksi tarina kietoi verkkoonsa, illan henki tempaisi juurineen mukaansa ja me kiimanautiskelijat, allekirjoitimme sydänverellä. Hetki kliimaksin, Walker vastaan Parker-Jones näytöksenomaisesti ja pyhän roolijaon mukaisesti, kohtasi kaksi hahmoa kuin 90-luvulla.

Taustalla möykkäsi, mylvien kaiut 80-luvun väkivaltaisen ja tyhjenivät penkit, kertoivat sielun peilit. Kehäeroottisen näyn täydellistyminen, tietoisuus sisäinen ja silmänräpäyksessä asema myyttinen, näyn lopullinen toteutuminen. Suoraan aloituksesta ensimmäisestä ja jälkeen purkautumisen, räjäyttäkää kuutiot ja polttakaa halli.
 
Viimeksi muokattu:
Halli ei roihunnut, elementit epäolennaisuuksien jäivät paikoilleen ja siivouskomeron ylijumala, painoi jälkensä illan tarinaan. Kuitenkin kehräsi, kieroutuneet sekä latautuneet mielet vietellen ja aika jouluinen, mukaan kaavan perinteisen. Siintää, nautinnon uhmakkaita lähteitä ja nappulat turhanpäiväiset poistuneet kisoihin, odotusarvoa roppakaupalla lähtölistoihin.

Nälkäisiä, himokkaita saalistajia, sinkoutuu esiin pusikoista ja Gensin Tye McSorley, elonmekki hanskaton. Kiehtoo suuresti ja vapina sekä vatkaus kehon, jättää kylmäksi sekä ulkopuoliseksi vain orjat raikkauden. Hurjastelua hikistä, hekumaa sekä hermopäätteitä ja nimi O:n sadistiseen peruskallioon taottu.

Virta helmien edessä silmien, keinuu stimuloiden ja kutina kiimapoltteiden, McSorley janosi hulluna kokemusta, kosketusta hanskatonta.
 
Kakut, myyttiset ja juhlalliset kakut. Laforge, Coupal, Lake, Poler ja sankaritarinat O:n, perhosia vatsanpohjassa. Ne olivat arvonantoja hulluuden, arvaamattomuuden ja yleispäteviä tunnustuksia Gonger-elementtien. Rähinämomentin hehku, hyytävä keihästaide ja palkintojenjaossa kakut ajoista, aivan ennenkuulumatonta.

Maisemissa kullatuissa, mahtipontiset ilmeikkyydestä ja ajot vimmaisesti kopisevaa virtaa, välissä suoraan aloituksesta lähtevien kohokohtien. Missyn Canade, äärilaidalla ounastelimme sitä aktiivisuuden johtohahmoksi ja taisteli juuri tililleen kahdeksan illan siivun, surkuhupaisasti ajosta. Ei mattoa punaista, paluuta ei saateltu fanfaarein ja nimi ei ilmestynyt jatkoksi sankaritarinoihin.

Otoksissa raikkauden, Canade palaa kakultaan siistittyihin askeihin ja koriinsa poimii, pysähdyksen kera Coltsin Bignellin. Kohtaaminen hanskaton, kanssa lähtökartan keskeisen ja hykerrellen havainnoimme, luodun session näytöksenomaisuuden. HCH, kuolasi kiimaisesti ylle teoksen ja Missy, Bush. On valtavat, taidesuunta rujon nerokas ja intohimoinen idea, toki menneiden lähtötalvien lumia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuut, Tuut, puskuttaa poimintajuna ja aktiivisuuden veturina koittaessa joulun Petes. 17 pysähdystä asemilla nautintojen, kiimaunelmien ja muotojen, niin kiehtovan majesteetillisten. Tuoksut huumaavat ja langeta sekä sukeltaa syvään, iloitseviin pitoihin hanskattomien leikkien.

Paul Mitton, rystyset ottelijan ja tahti vimmattu, olemme lippu salkoon nouseva. Lähtökäki kukkuva ja raikkauden otoksissa, Parker-Jones liekehtii valovoimaisena siivouskomeron ylijumalan etupihalla. Näytöksenomainen, kattaus vetovoimainen kera Gensin Walkerin ja leijaillessa nostalgian kultahippujen, maestro hanskaton tilttasi juhlallisesti.

Gallant, ilme pureva hanakka ja kaksikko tämä, aikakoneeseen vapaaherran johdattaen. Utuun hyväilevään tuudittaen, yhteydessä olemme 80-luvun väkivalta-keskukseen intohimoiseen ja yhdymme, yhdistelmiin karviaisrivien runollisen kauneuden. Mielikuvin brutaalein, leiskuva alttari sadismin ja te olette osa sydäntä seikkailujen, hyväksytte ikuisuuksiin halun vahingoittamisen.
 
Lauantain kaiken salliva, aivan kaiken salliva sekä kaiken mahdollistava rähinähuuma. Tulkoon myrsky väkivaltainen ja kopiskoon kupoleihin sekä numeroihin. Heilukoon keihäät tihkuen verta, heilukoon häijysti kuin 80-luvulla ja olkoon se symboli, kehätaiteen eroottisen heränäisyyden.

Suuruus orgioiden, tyhjentyköön penkit ja vellokoon, ravistelkoon kuohu valtamerien sisäisten. Patoluukut auki ja koski halujen, hehkuvan huomionkipeyden valuu yli kehojen. Vartaloiden vastaanottavaisten ja Knightsin Tymkin niittaa, lojuu kentällä raato. Sormenpäissä polte, kutsuu laukkaava rähinäavaruus ja projektori heijastaa linnan kiviseinään, brawlin mielikuvitusrikkaan ja kiimaisen.

Olkoon se niin, ui uni unissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tapahtumat koiton, vuoden uuden aaton ja matkaa mieli, tantereilla taisteluiden veristen. Kohtaamisten intohimoisten, törmätessä hahmolaattojen ja rytisi liitoksista ratkeillen, hykerteli vuorijono muinainen. Korkeuksiin kohoten, taulu elementti epäolennainen ja nerokkuus hetkien, loiste taianomainen.

Kutu eroottinen, luovuuden ytimessä ja toksiset tasangot raikkauden, Ottersin Henry vaihtaa kättään ja naulaa. Kuoro nymfien laulaa, henkiä luonnon sinkoutuu lähtömetsistä ja Rangersin Sebrango, nielee hekuman polttopisteessä. On juuri huulilla, takaisin paluun ja linjurit sekaantuvat, sessioon keholliseen kahden himokkaan.

Ja kukaan, ei kukaan ole siellä pelastamassa ketään miltään. Suojelemassa ketään, miltään ja poreillesssa juhlan tunnun; 0.03, 0.06 ja 0.09. Ilta tulittaa, kiimaisena ilotulitttaa ja kipristellen, kruunaavaa joukkoirstailua odotellen.
 
Viimeksi muokattu:
Esileikittelevä, kiusoitteleva perjantai ja hengenpelastajat, ylväs loiste kohokohtien. Asemilla, kukkivat lähtösessiot ja hyväntekijät,
sisältöä hyväilevää loihtivat. Hohde kiimainen valaisi pimeyden, vapaaherra linnan kellareissa kanssa kummitusten ja kulkue aavemainen mutkittelee matona yhä syvemmälle, seikkailujen syvään sukeltaviin uumeniin.

Sydämiin, kiilautuu uumiin ja haamut linnan, miehistöä tuntemuksien riehakkaiden laivojen. Henkiä kuohujen, salaperäisenä mutkitteleva sotajoukko mystisen usvan ja tajunnanvirtaista hahmomessua hymisevän kulkueen kärjessä, irvistää keulataulussa mursu. Väylä tähän, tuonpuoleiseen ja kammiossa perimmäisessä, mammuttien luita sekä kivitauluja.

Pikarista Peionen, reipas hyppysellinen ammoista lähtöpölyä ja kietoutuu kimppu aistimusten, syttyy seitsemän tähteä, Liukuhihnalta näytöksenomaisia, intohimoisia kohtaamisia kahden halukkaan ja O:n 90-luvun yksi ilmentymä, ehdoton olennaisuuksille omistautuja. Katsokaa, hahmon yläpuolelle pelin kohoavan, ikuisuuksiin ylisillä tilttaavan ja raikkauden rappeuttavassa ilmapiirissä, perjantaissa O:n toisiinsa nyrkein sekaantuivat Hatcher sekä Perrott.
 
Lauantain kaiken salliva, kaiken mahdollistava rähinähuuma ja kutsu kuuluu väkivaltaisuuksien. Päällekarkauksien, veren ja runojen tuoksua ja ajot, sammukoon lyhdyistä valot. Keihäät kuin giljotiinit, viimeiset korahdukset sekä rähinäheijarit takaraivoihin, orgiat korskeat ja yli pleksien, ilmettä sekä sadismia maailmalle.

Linnan työpajassa, askarrellaan pöllönaamioita ja luomistyössä läsnä, henki rautaliigan itäisen sekä läntisen. Silmä lasinen naukuu, seppä intohimoisesti takoo ja rauta kuuma polttaa, merkkejä ihoon. Symboleja kehä-eroottisten tuntemusten, salaisuuksien ja kieli, omaksukaa uhmakkaan uhkeat termit. Elämyksien rytmi ja raikkauden kaatopaikka muovinen, Sarnian Bitten pieksee kiimaisesti ja Houndsin Wale on lauantaisen nyrkkileikin alistettu.
 
Taikametsän melskaavissa mielensyövereissä, kannattelivat kantta lähtötaivaan utopian jättiläiset ja kreivikunnasta sekaantujien, lovesta lehahtaneina liversivät satakielet oksilta muinaisen lähtöpuun. Kertoivat, Sarnian olevan O:n aktiivisuusveturin ja lauloivat sen, kokoontumisten viiksekkäiden intohimoisia säveliä tavoitellen.

Tuut, Tuut ja kaksi lähtee, kolmas sähäkästi sekaantuu. Palvojat kulttuurin, kreivikunta lähtösekaantujien ja kolmas sisään, kolmas aina sessioon sisään. Nojalla kulttuurin, korissa omppuja 19 ja Sarnia, sykkivään aikaan kahden himokkaan. Kahden toisilleen omistautuneen, toistensa pauloissa syvissä olevan ja riemukulkujen näytösluonteisten, orgastisten lähtöpolkujen. Ricky steppaa, vetää lentokonetta ja Boulton, tilttaa kattauksia mahtipontisia.

On ylistystä, kaulassa karmit kliimaksin ja äärilaidalta iskeytyy, tuijotus kiimainen kohdistuen kohokohtiin. Myrkky raikkauden, valovoimaisena tuikkii Jakovljevic ja ylistää olemus olennaisuuteen pyrkimistä, yksi vapaaherran ehdottomista lemmikeistä modernismin piirteissä.

Maljat, täyttäkää karjukypärät ja runoelmat sotaisat, otteleminen on aikamatka.
 
Ropina lähtöjen, vaisu on ollut tuo ja tipotiessään ilmeikkyys, vain raikkaus alaa vallaten. Sydämiä runnoen, oksennuksessa tarpoen ja intohimoinen leiskuminen, tulkittavissa sivuilta lähtömatkakirjojen. Kohinassa miekkamiesten, vertatihkuvien keihäskohtaamisten ja vetoaa makunystyröihin, taas on läsnä henki rautaliigan läntisen ja kehrää kissa sylissä lailla nymfien.

Me, kuningaskalastajat lähtöjen ja ilmaan nakellen, hahmojen nerokkuudella jonglööräten. Aina ikuisuuksiin, on jäätynyt kotijokemme ja nautintomme, metsästämme sieltä mistä saamme. Kaatopaikoilla könyämme, veteraanit kiimalauteiden ja lauantain kaiken salliva sekä kaiken mahdollistava rähinähuuma. Yhteydet kupoleista pätkien, saapuvat orgiat jyskyen ja rinki hulluuden, pumppaa näyttämöllä hahmo myyttinen.
 
Viimeksi muokattu:
Pysähdyksiä muutamia asemilla lähtöjen, räpiköintiä käteen bongareille jääden ja ottelevat nappulat, toteutuneet kokemukset vailla tarinaa tai syvyyttä hahmojen. Muotoja, muotoja me janoamme ja kateissa on kutina, väreilly kehojen. Kohdatessa kahden, kiihkeästi kiinnostavan kahden ja aallot kutkuttelevat, lävistävät meidät lailla kiimaseipäiden.

Jälkeen taikasienien, kiimaseivästäminen ja nokassa paalun, killuimme elehtien. Ilmehtien, olimme ilmaus elämyksien ja ääneen koristen, ilmoille runoilimme laajenevat kehät kehä-eroottisten leimauksien. Ulos leimasimme itsemme, jo vuosia sitten leimasimme ja kukkuessa lähtökäkien, hylkii maisema raikkautta visiirinaamojen.

Loikka villi tuntemuksien, rytistessä nostalgian vauhkojen mielleyhtymien ja rykien, paalu leukaa tukien. Uhkeutta, uhkeutta ohdakkeiden ja romanttinen ruderaatti, talviruokintaa taiteellisten sielujen. Retriitti sunnuntainen ja puree paukkuen pakkanen, aluksen korkealentoisen 80-luvulle johdattaen.
 
Viimeksi muokattu:
Laskeutui ylväästi mylvien, jyskyen puski kera taruolentojen ja villisti seilasi laiva tuntemusten, ulapalla eeppisten sankaritarujen. Tyrskyt, horisontti sekä kuohut kiivaat, laukkaavat villikarjut ja jyristen, avautui maljamainen törmäyskraatteri. Elämykselliset purkauskanavat, naukuva kissa lähtömetsän taikasieniä tarjoillen ja silmälappu silläkin, viettienergia runollinen hyytävän veristen keihästaistojen.

Hahmot kiimasoitimella, nymfit kuorossa ja takana pelin, teoksen kohoavaa henkeä ylistäen. Luonnetta irrallista korostaen, ne ovat kohokohtia huudahdimme ja tornista linnan, sinkoutui pyrstötähti riimukivä tulkiten. Kohtaaminen kahden, nyrkkipiehtarointi intohimoinen ja tulessa Spitsin Douglas sekä Sarnian Hatcher, nerokkuuden uumalla ilkamoiden.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös