Mainos

HCH'S Scrap-poetry: Beauties and Bang stories

  • 49 420
  • 324
Maailma hahmojen, kutistunut kuin pyyt edellä maailmanlopun ja himmeät säteet kevään uuden, lähtöleivosia kohoamassa ylle väkivaltaisten valtakuntiensa. Nyrkkien liverrys intohimoinen ja sykkeessä suorittamisen, vailla uskottavuuden hiventäkään. Sessiot, tyhjänä tyhjyyttään kumisevat ja ilmeikkyys, hylättyjä puraisuista olemme me nautiskelijat.

Bongarit, melskeistä eroottisista elävät ja muotoja, muodokkuutta yltiöpäisesti ylistävät. Runous muistolauseiksi muovautunut, himon liekki surkastunut ja kiimateatteri sadistinen, välähdyksiä yksittäisiä vain tarjoten. Kelton Hatcher, riemukkaasti aistimme kutsumusta ja taipumusta luontaista, taipumusta lähtemiseen.

Esiintymiseen, estradilla haaksirikkoisten jättien ja äänetön kevät, ikuisuus kesään.
 
Viimeksi muokattu:
Aika synkkyyden, kukat sulkeutuneet ja vain hiljakseen, ropisee pisaroita lähtöjen. Aika raikkauden, kiihkomieliset sekä orjat taipumuksien koloihinsa vetäytyneet ja koko kulttuuri, verhottu ikiharmauteen. Rytmi rikkoutunut ja terminologia lähtöjen, luotu uudelleen sekä valhevankeuteen perustuen, oksennukseen nojautuen.

Reaktiot hysteeriset, roviot hahmojen ja purkauksia. linnan juhlavissa saleissa purkauksia. Edustajat perintösäätiön, jysähti helmi ja jytisi varteenotettavista varteenotettavin lähtöteko. Me seikkailijat siekailematomat, hytkyimme huomassa tajunnanvirtaisten intohimon ideoiden ja piehtaroimme pauloissa, orgastisen heräämisen.

Räjäyttäkää holvit, murahtelivat karhut ja runollisen murhaavat kiimavallit, myyttinen kalmamies olallaan korppi. Ilmestyksen ihme, vapinat kehoissa ja eroottis-sadistinen O, liekehtien tulessa Bignell sekä Betts. Nyrkein kruunattu, teos iskuille omistettu ja kera kultaharkkojen, vapaaherra pitkin metsiä juosten,
 
Viimeksi muokattu:
Huh, se oli ylentävä aikamatka ja session luonne johdatti meidän taikamaahan nostalgian, henki pamputuksen oli ilmielävän kouriintuntuvaa kiimahunajaa. Pihdeissä sen, me hymyilimme ja eurot sekä visiirinaamat olivat pilkan kohteina taas. Rynkytys villinpuoleinen, heittäytyvät hyeenat ja hattuun humistessa, aistimme uskottavan sidonnaisuuden arkistojen aarteisiin.

Tape-materiaaliin, tuoksuihin sekä muotoihin ja soljuntaan, säkeiden soljuntaan. Kartan kuihtuneen keskeiset ja Bignell, hakeutunut tienoille kuninkaiden, gladiaattorien sekä mursujen. Elämyksien kulmakunnille ja maestrojen sekä paronien vivahteita vetämisessään.

Keinuttaessa tarinan, kananlihasta kananlihaan etenimme ja kohdatessa kahden, huumaan hulllaannuimme oikoseltaan. Tohkeissaan latvukseen laulamaan, sädekehiä pöyhistellen ihailemaan ja uskomatonta kyllä, omppuja maukkaita kantoi puu menneen maailman.
 
Viimeksi muokattu:
Valon ja varjon tulkitsijat, olemus teoksien sekä taianomaiset tuoksut, tukiparaati nyanssien. Takana pelin, kohtaaminen kahden ja kirkas idea irrallinen, yläpuolelle korskeasti kohoava. Henki kohokohtien, kohokohtien kiehtovien ja kaksi pauloissa toistensa, syvät säkeet nyrkkirunouden.

Yhä kirkastuu, valokeilaan hakeutuu ja hekuman polttopisteessä esiintyy, indikaattorihahmoksi leimaantuu. Lähtökäävät suojeluarvon symboleina, esiintyvät arvokkaissa maisemissa ja ilmasto kiimainen, kuolavanoja lehdillä valkolehdokin. Rauhoitettuna, rauhoitettua kauneutta ja oksennuksesta, ei ammenneta arvokkuutta.

Vapaaherra äärilaidan, kartoittaja leimahduksien sekä kukintojen ja aistien äärimmäisen kirkkaasti, Wolvesin Chenier naulaa pikkuhelmessä henkevän elämyksellisesti.
 
Tuottajat sisällön, kutittelut sekä poltteet kehon ja antaumukselliset, kevyesti kiitäen yli sadan otetun sesonkiin. Herkkupalat poimitut, korit ompuista pursuillen ja sessiot sykkien, orgiat leiskuen. Nuo vihkiytyneet, uhkeutta bongailtavaksi hurjastellen luoneet ja roppakaupalla uskottavuutta, vangitsevaa puoleensa vetävyyttä aktiivisilla.

Ei raikkauden rappiota, kantoi sekä kaikui Ph.D mentaliteetti ja kukki, kiimaisesti kukki rahinämomentti. Heilahti, heilahti vielä keihäskin ja heilahdus jokainen, aikamatkalle meidät johdatti. Alkujuurille, laiva tuntemuksien seilasi ja kuherrellen, lähteissä nautinnon kylpien. Rummuttaen, kiihkeästi taikasumua rummuttaen ja runnoen, tajunnanvirran kuohuvissa koskissa vimmaisesti nykien.

Lehtoja pyhiä, avarissa tiloissa väreilevien tajunnatilojen ja fantastisten fanfaaritorvien lähtölehtoja, eläinhahmoja sekä palvontamenoja. Yön sydämessä huhkien, rankoja yli radan nakkoen ja intohimoisesti kiljuen, tavarajunan tärinää taidokkaasti matkien.

Jyskääviä, kiskoilla kirskuvia poimintahurmoksen veistoksia ja ottelevissa, hahmosyvyyttä runollista.
 
Viimeksi muokattu:
Keskeiset, näytelmän keskeiset ja kiinnostavat, nuo puoleensavetävät ja vauhkoksi saavat. Maestrot, himon liekkien ja polttopisteessä operoivat, hurmoksessa poimivat. Omppujen haalijat, nimi huulille pyörimään ja sädekehä yllään, koko kattauksen valovoimaisena johtotähtenä.

Murjottuna, mustelmille taottuna paronina kehien ja tuli raikkaus, ilme sekä uskottavuus kaikkosi. Tarinat kiehtovat , mätänivät käsiimme ja Gensin McSorley, elonmerkki hanskaton. Maisemassa lamaantuneen lannistuneessa ja olemus sekä elkeet, painaisi tuutaten vauhdissa 30 intohimoisen.

Nojalla taipumuksien, aikaan kukintojen sekä runollisen rikkauden. Olisi veturi, tilttaisi aikajatkumossa muinaishahmojen ja järistessä maan, purkauksia kiimavuorien. Laavaa, kohtaamisten laavaa ja elämyksillä siivet, ylväästi leijaillen.
 
Viimeksi muokattu:
Lieskat, kokekaa lieskat ja oivaltakaa rytmi, kiimaisen jyskeen. Hillittömän jyskytyksen ja olette itsenne, kehonne ulkopuolella. Väreily villi ja nyrkkeilysäkkinä, käytätte itseänne nyrkkeilysäkkinä. Pilkkaatte suohon eurot sekä visiirinaamat. olette olento tuonpuoleinen ja kokemus, sykkivän eläimellinen.

Hurraatte, te hurraatte hulluna hetkien nerokkuudelle ja tarinan taustalla, lähtöeroottisella uhri-alttarilla tuuttaavat aktiivisuusveturit. Vaunut veriset, murtuneet nenät ja silmäkulmat mustuneet, lyhdyt pimentyneet. Muodot, me muotoihin hurahtaneet ja simaa, lisää simaa karjukypäriin.

Sadistinen O, kohtaavat Wolves sekä Sarnia ja jengit, hanakammin omppuja haalineet. Raikkauden raiskaamat, ryhmät railakkaan väkivaltaiset sekä sotaisat ja leijailee, kutupilvi runollinen. Ilta kuin intohimoinen elämysrituaali, suoraan ensimmäisestä aloituksesta lähtee ja kananlihasta kuolaan, brawl ryskii kruununa.
 
Viimeksi muokattu:
Lähdöttömyyden ilkeässä ikeessä, mutta asetelman rakenteet rakoilivat ja kummitteli Spitsin ulkopuolisuus, törmätessä aktiivisuusveturien. Puutostila ilmeikkyyden, nakertaa sydäntä uskottavuuden ja jälkeen hehkeän pulleiden korien, omppuja ei enää himoiten haalita.

Notkuen, rantaan taivaan jatkuen ja syväluotaavaa määrittelyä nyanssien, kaaduimme ilakoiden nurmipeitteelle varjoon omenapuiden. Hamusi, matkasi mielemme ja korsi heinän suussamme, vietti-energian väkivaltainen miekka lävisti tajunnan kentät laajentuneet.

Sielun ytimeen porautuen, ravisti meidät kiimalimalla raviten ja olimme matkamies huuruinen, iso nuuska huulessa mättäältä toiselle pomppien. Ikisuo myyttinen, upottavan hempeä lähtösuo ja pursun tuoksu taianomainen. Kietoi meidät sankaritaruun häiriökäyttäytymisen, johdatti rähinämomentin luovaan ytimeen ja heilahti keihäs, hyydepato sisällämme purkautui.

Jumalkuva linnan etäisen, mielipuolisten unelmien ja Sin Cityn perjantai, lammen iso kala Parker-Jones hanskattomana polskutteli. Vuoteessa lähtöjen suoritti, hekuman polttopisteessä pamputti ja oksennus raikkauden, kuvaan asteli siivouskomeron ylijumalan moppileikkuri. Parker-Jones jo yhden kakun istunut, olennaisuuteen panostamisesta lusinut ja nyt napsahtaisi arvonanto seuraava, ilman pelastavaa instigator-merkintää Spitsin Rupolille.

Tilanteeseen uineelle, Spitsin harmaalle taustasoturille ja kuva on ruma, se on heikkolahjaisille.
 
Viimeksi muokattu:
Oli teos, teos hengetön ja teki pilkkaa, pilkkaa teki kulttuurista lähtöjen. Kulttuurista kuolleesta, kuolleesta kulttuurista ja pilkkaa meidän pitäisi tehdä, tehdä samoin kuin kultahippujen päivinä. Aikaan kultahippujen, hahmojen sekä ilmeikkyyden, pilkkaa nykyisistä rakennusaineista raikkauden tehden.

Myrkky vääristävä, peili vääristävä ja irvikuvaa synnyttävä, valheellinen kielikuva. Ydin, halu vahingoittaa ja kauneus, versoaa huomionkipeydestä. Lauantain kaiken salliva, kaiken mahdollista rähinähuuma ja kiimapoltteet väkivaltaiset, ylistyslaulut väkivaltaisuuksien. Lähdön arvoinen hyvä, lähdön arvoinen paha ja keihäät laulavat, saalistava eläin on kehissä taas.

Tiltit, tiltit tappiin ja olemme, lähtö-opas äärilaidan. Tulitesti kulttuurin, sisäistämisen ja läpi tulen matkasimme, eroottisessa lähtöpölyssä leijaillen. Saavuimme laaksoon, nymfien runollisten kukkuloiden ja ylväästi päätimme, tähän perustamme linnamme. Fanaattisen, hengellisen ja Antonovkan, pyhiin lajikeominaisuuksiin tukeutuvan.

Reagoidessa kehon, avautuu Proust ja yhteyttäen, nostalgiaan taipuu mieli. Tienoilla muinaishahmojen, siellä me nuuskailemme ja vedämme, yössä vatsaa. Oksennuksesta, ei synny säkeitä ja rajoitteet, luovat ruman kuvan taiteesta. Ei, on kuivaa ja ei lankea sadetta tai onnea, joten taidamme vain haahuilla taas..
 
Salahuoneissa linnan myyttisen, alakulon sekä haikeuden tyyssija perimmäinen. Lepopaikka vihoviimeinen, tummanpuhuva mieliala viehkeänä seuralaisena ja olemme, vahakabinetti hahmojen. Runnottujen sekä murjottujen merkkipamputtajien, valtakuntiaan hallinneiden nyrkkikairaajien. Ylhäisiltä kiimajalustoiltaan katuojaan vaipuneiden värikynien sekä viihdetykittäjien ja esiintymishalun voimasta juurtuneiden lähtöpistokkaiden.

Valokeilaa sekä sädekehää, laskuvarjolla kultaisella ja kaksi kohtaa, muu epäolennaisena unhoon painuu. 16-vuotias itsensä mainostaja, kaivakaa sohvat päivänvaloon pölyttymästä ja taipumus koukuttavin, nimi huulille. Spitsin Zito, hanskattomana terhakan terävä ote ja ilme otellessa pärisyttää kelloja, HCH maiskuttelee makoisaa boxla-nekkaamista.

Tyylitietoista, intohimoisen taiteellista ja juuri näin, olisi kulku ajatuksen muinoin mennyt. Hedelmää kantaen, röhkien ihaillen ja hekuman polttopisteessä, toisiaan muksien Zito sekä Kammerer. Äärimmäisen tylsästi, ajosta versoten ja lopulta kuitenkin, aikamatkailevaan mielihyvään johdattaen.
 
Oraakkelit kuiskivat, rähinämyrsky nousee torstaihin ja intohimoisessa klassikossa, Spits kohtaa Knightsin. Poler, nyt kutisee ja lumoaa sekä kiehtoo. Henki laskeutuu, illan ylle laskeutuu ja killuu plekseillä, pahoinpitelee linjurit. Puree naamaan, linjureita naamaan ja ennen kaikkea, poseeraa alkulämmössä kuin ylhäinen kehäjumala.

On koppava, ylhäällä sekä takaraivolla ja kukaan ei sorru raikkauteen, taulu, taulukot sekä siivousintoilu ovat yhdentekeviä. Ilta taianomainen, yksi ilta vailla hysteeristä oksennusta ja Poler viuhtoo hulluna, se repii kumppaniltaan pään irti. On peto, hullu sekä vauhko ja taas lähtee, suoraan seuraavasta aloituksesta lähtee.

Yltyy, päästä varpaisiin ja mursut kulttuurissamme, kiimaliekkien synnyttäjät arktiset. Syöksyhampaat veriset ja Bird Dog syöksyy ohjuksena penkille Spitsin, maailmankaikkeus jyskää sekä vavahtelee. Kultaiset portit, nämä ovat portit kliimaksin ja yleisö sekaantuu, sylkee päälle. Barn, tuo pyhättö väkivaltaisuuksien ja vieraissa, se houkuttelevin sekä kiinnostavin.

Sadistinen O, muinaismatkaillen ja kipristellen, läkähdyksissä läähättäen.
 
Kumisi, kumisi tyhjyyttään ja muistatteko, jumalat tuhon ottivat vallan ja te leijailitte, yllä väkivaltaisten utupilvien. Janoten, janositte ja janosimme yhdessä. Yhä korkeammalle lejjaillen ja yhä enemmän, yhä syvemmin janoten. Himoiten ja hopeareunuksilla, kultaisella tarjottimella tarjoiltu kokemus hipoi aina täydellisyyttä.

Täydellistymistä, kiimainen toteutuminen ja loisena ulottimme juuremme hahmojen nerokkuuteen, vehreät hallusinaatiot. Humina latvuksissa. latvuksessa humisi ja joku huhuili, se oli lähtöpöllö metsän tarunhohtoisen. Huhuilu aavemainen, kohtasivat runnotut sekä rikkinäiset ja porautui viihdearvosta tuuletusaukko kattoon taivaan, sieltä kurkisti viimeisten nieltyjen kalmamies.

Kukaan otellut, ei pelastunut terältä viikatteet ja visersivät linnut kuoleman, kalman väkeä kutsuen. Ihmissudet sekä vampyyrit ja näyttämöllä myyttinen mursu sekä intohimoisesti leiskunut palokärki, mursua tikkana nakutellen. Matkasi mieli, mieli mielipuolinen ja vuoteille tilttien hamusi, aukkoon elämyksien katosi.

Hytkyen, hirnahdellen ja tarinat O:n, huhuilun korvaa pulputus. Syvällä tarinassa, ytimessä kuutamoöiden ja Spits pohjoisessa, juhlaa oli se. Nielussa lähtöjen, kosteikoissa askeltelee kurki ja herkulliset, niellyt viimeiset. Iskeytyvät kasvoille ryöpsähtäen, avautuu avoin kolkkous hakkuuaukeiden ja visiirit korvanneet pöllönaamarit. Kasti alhaisin, kasti visiirinaamojen ja rinki hulluuden, hyrrää vain välissä korvien.

Lomassa hyväilevän huminan, kädet vapisevat puristelevat palloksi nuuskaa ja istumme seassa talventörröttäjien, istumme sikanaamariin verhoutuneena. Antakaa meille, runollisen lähtörakkauden intohimoinen konekivääri ja tulitamme toukkia suruvaippojen. Katoilta talojen autioituneiden ja sikanaamari yllä, me tulitamme.
 
Viimeksi muokattu:
Syvin olemus, olemus sikanaamarin ja ääni sisäinen, röhkii etiäinen. Vaikutelma aistittava, tunne poltteleva ja tohkeissaan, vauhkona vaeltaa kuvajainen. Röhkien tavoitamme tason kirkasunien, aistihavainnoksi yliluonnolliseksi muutumme ja yliluonnollisena aistihavantoina havainnoimme, viiltosaran terävää lähtökuohuntaan.

Sekaan, sisään siihen usvaan ja sukeltaa, on osa usvaa. Monitasoista oivallusta, kiimausva ihmeiden sekä olentojen, sikanaamariin verhoutuneiden. Avautuneissa ominaisuuksissa , houkuttelevia näkyjä sekä muotoja, valon mestarien kaikuja. Gensin Brewer tulittaa, puhisee sekä puhkuu iskuvimmoissaan ja viettienergian liekit, lähtee sähäkästi sekä tuhisten.

Huulilla, nerokkuuden huulilla ja olemme taivaankappale törmäävä, kiidämme pyörällä rankkasateessa. Sikanaamarissa, hyräillen pahaenteisen ilkikurisesti ja kutsuäänemme on, irstaileva maiskutus. Frontsin Brand nielee, koteloon kopisee ja hyvä tavaton, on saalistaja kärsivällinen. Kaikkialla, raikkauden syöpäkasvaimia ja lukuhetki nyrkkituiskeessa, mehut pois ja takaisin palannut naulaa.

Verraton välipala, uhkeiden kattausten väliin sijoitettuna. Suoraan aloituksesta otettujen, keskeisten hahmojen kohtaamisten ja nyt pampputuokio kyseinen, henkevä kohokohta latteuden.
 
Lauantain kaiken salliva, kaiken mahdollistava rähinähuuma ja me innoissamme, istuimme kaulaa myöden ojassa. Sikaraamari yllä, jättipottia odotellen ja välillä, aina aika ajoin innostuksesta kiljahdellen. Heilahtaako keihäs, tyhjenevätkö penkit ja eskaloituuko, laajeneeko ilot orgioiden puolelle katsomon. Sekaantuminen, siitä me haaveilimme ja pilvilinnamme, runolliset pilvilinnamme rakensimme.

Edessä totuuden, painoimme päämme alle veden ja oli raikasta, ehdottoman raikasta. Kummitukset sekä hirviöt, kummittelivat vain mielikuvissa. Syvissä unissa, salatuissa satamissa ja holveissa, kadotettujen taipumusten salaperäisissä holveissa. Koodisana on, maallisen ilon kyyneleet ja kuljettuasi rämeportissa elämyksellisten itiöpesäkkeiden, istut tuoleilla kuninkaiden ikuisesti.

Istut vavahdellen, kiimaista korinaan kuunnellen ja viuhtomista käsien, tarkkaillen. Olet kokosukeltaja, innostuksen merenlahtien ja kahlaaja, hahmopitoisten ruovikoiden. Kivellä kevyesti keinuen, huokaisee erämaa ja saapuu lautturi lähtöjen, kultaista alusta luotsaten. Kannella mouruaa armeija tunnuseläinten, mursuilla on monokkelit sekä silinterit ja hatut nousevat varasssa vieterien vinhasti korkeuksiin.

On arvoitusta, arvoituksellisuutta kerrakseen ja hautaan itsensä tiltannut aateli, steppaa intohimoisesti rytmissä sydämenlyöntien.
 
Tulitti liekehtien, uhkui sekä puhkui ja mieleen johdattaen, kattaukset uhkeat. Muodot muinaismaisemien, keinui oiva välipala ja mestarien valon porteista, livahdimme sisään luikerrellen. Olimme tulkki tuntemuksien, sikaraamarissa meuhkaten ja mieli matkasi, rähinäbakkanaaleihin polkuhevosella kultaisella matkasi.

Maallisen ilon kyyneleet; edelleen avaimet tarjoten ja tajuntaan jyskyen, hahmot toisilleen omistautuneet. Petomaestro-opas, tajunnanvirtaa aistittavaksi loihtien ja kiimapommeja pudotellen, pommittajat elämyksenomaiset. On valtavat, ihannetiloja romantikoille ja lähtövilttiin intohimoiseen kietoutuen, vajosimme taakse vuosikymmenien.

Syvään, syvään hengittäen ja etäällä jossain kuikki kuikka, tiltti-karaoke utopian eliitin. Valokeilaan himokkaasti hakeutuen, läpi raikkauden myrkyn puskien ja Gensin Brewer, hedelmä hanskattomuuden hengen. Valumassa tiimalasi illan loppuun, rysähtää ajo ryskyen ja Brewer paikalle uiden, kahden illan siivun siivouskomerosta tienaten.

Saumassa pyykinpesun, ei kutitellut kiehtoen ja maassa siipi, ylistys epäkelvon runouden.
 
Polttelu päässä kielen, tuoksut kiehtovat ja hunajaa, mielelle sekä silmille, Huumaa huumaavaa, hurmos hellien ja henki herskyen, juhlii hurmaten. Murhaten, yllä parin sessioon heittäytyneen ja liekit hekuman, tajuntaan iskeytyy intohimoinen nyrkkisadetanssi. Muodot taiteen, läpi lähtöjen tulkittuna ja yhtä siimaa, meistä jää historiaan vain vimmattu nykiminen.

Seilaa laiva tuntemuksien, keulakuvassa mursu irvistäen ja olalla kapteenin, papukaika hokee "kaksi lähtee". Lähtöeroottisia myyttejä sekä legendoja, härkälinnut elämöivät ja taas, viiletämme yksipyöräisellä pitkin kantta riipivän aluksen. Rinki hulluuden, hallussa ilmeet sekä eleet ja olemme ilmestys alkukantainen, kokemus mystinen.

Kutsukaa sisään, kutsukaa näyttelyvieraat ja iskeytyy leka kiimainen, takoo loveen nuijien. Lankeaa, kyyneleet ilon maallisen ja runnoo rakkaus muinaismaisemien. Gens sekä Peters torstaihin, suoraan ensimmäisestä aloituksesta lähtee ilotulitus illan ja valtaansa vangiten, sydämet sulattaen. Juurineen kiskaisten, jysähtää järkäle ja jysähtää, kuin Shapley sekä Peters muinoin.

Carkner vastaan Gillies seuraa, yhtä kuolaa ja Fitzpatrick sekä Maleyko putken tilttien kruunaa, myrskypilveen kliimaksin vapisijat luotsaa.
 
Viimeksi muokattu:
Shapley, annetaan tuntemuksien tulla ja maiskutellaan, ehkä hieman hurahdetaan. Sadistinen O, ehdoton lähtökeskeisyys ja timanttiset, fantastiset kavalkadit hahmojen. Tuikkien, hahmot tuikkivat ja painetaan jarrua äärilaidalla, on vaarana eksyminen groteskin kiihottaviin keihäslähtöihin.

Kultahippuja, isolla kauhalla ja pisarat veren, aistimme ja omaksuimme sen kaiken. Shapley ja sykkivä näyttelymursu, kiehtova tarina klassinen ja vei mukanaan, ottelija ottelemaan. Esiintymään, ei muuta odotusarvoa ja prime-saumassa sisään, nyt liikututaan. Vuodatetaan, maallisen ilon kyyneleet ja herkistytään, ollaan haavoittuvia.

Syvällä, syvällä tuikkimisessa ja kaksi hahmoa, keihäät pystyssä. Jo laukkaa, vauhkona laukkaa ja tapissa, on tapissa. Olemukseen, suin päin olemukseen ja iso hirviömursu, gladiaattori kiimanäyttämöllä. Elämyksien estradeilla ja Shapley, näytöksenomaisesti suoraan aloituksesta. Tilttasi kaikkiruokaisesti, polttopisteessä herkeämättä ja lammen isot nyrkkipolskijat sekä kehämaestrot tikkana nakuttavat.

Kahden käden moukaroijat, hillittömät boxla-taitelijat ja pärskyi sekä roiskahti. Splatter, Van Dorp-elementti ja ratkeilee sekä tursuaa. Raikasta, Shapleyn hahmossa ei ollut hitustakaan raikkautta ja varjoista valon mestariksi, läsnäolo sarjakuvamainen. Oikeaoppisesti, lähti oikeaoppisesti ja hahmot toisilleen omistautuneet, toisiaan ikuisesti tuikkien.
 
Van Dorp, alkumörkö ja B-luokan lähtöviihteen kehäprinssi, mittakaavassa Show. Parsittuna, kokoon parsittuna ja kulmikkaana möykkynä, nuhruisena hirviömöykkynä. Ne pukivat sen, ne hullut pukivat sitä keväässä 1989 ja soturi varjoista kummitteli kirkkaissa. Tuoksu viemärin, me haukoimme henkeä ja kylvimme lietelantaloissa, mielikuvituksemme lokeroissa.

Hurjastelu hillitön hahmolla, oli vain alkusoittoa ja Van Dorp, ratsasti näyttämöillä suurilla. Syyhy, kutina innostava ja kiimapunkit purivat, kihokit sekä yökönlehdet sulattivat. Kupoli humussa, lyhty sumussa ja harmaudesta iskeytyi, kasvoille ryöpsähtäen iskeytyi. Sydämen vangiten, sielua riehakkaasti raviten ja ryöppy mukaansa tempaava, juurineen mukaansa tempaava.

Henki lähtöjen, intohimoinen kohtaaminen kahden ja kalmamies viikatteineen, yllä session janoten. Aina himoiten, myyttinen nielty viimeinen ja HCH, vapaaherra sätkien. Vimmatusti nykien, pelin yläpuolelle kohoten ja tarinankerronnallisesti ymmärsimme, tavoitimme kumppanuuden näytöksenomaisuuden. Vuoteessa lähtöjen, Jakovljevic sekä Xhekaj toisiaan pamputtaen ja muovilautta raikkauden hysterian sekä kauhisteluiden, kahden illan siivut heittäytyjille osastolta moppien.
 
Viimeksi muokattu:
Varteenotettavat, kokemukset sekä tunnekukkulat valtavat ja olemme elämyshaukka, yllä nautintojen lähteen lekutellen. Henki kutsuu, kaksi lähtee ja muodostavat irrallisia, intohimoisesti etenevän ilmaisun säepareja. Muotoja, yläpuolelle kohoavia ja kiehtovia sekä vietteleviä, lähtörunouden terälehtiä.

Sadistinen O, Tucker vastaan Mutter perjantaissa ja täydellistyminen, keskiympyrään hakeutuminen. Elementit, kuohu kohisi ja putous vaahtosi, kalmamies viikatettaan teroitti. Tuhotyötä, kunnes leimahti ja viilsi sessio hehkuvalla kiimatikarilla, mylviviä myrskyjä sekä sisäisiä pyörrevirtoja.

Toteutus ylväs, majesteetillinen ja puhallukset, sivallukset sekä rätinät, ujellukset uhkeat. Loppuvihellykset kirpristelevät, lohkareita nakkoivat muinaismaiseman soihdut sekä kantajat ja louhoksella louhivat, pyryn lomasta ilmestyneet olennot tarunhohtoiset. Vavahtelevat vivahteet, vivahteeksi vavahtelevaksi muuttuen ja syvään kuopien, Tucker kahden lähden putkessa operoiden.
 
Lauantain kaiken salliva, kaiken mahdollistava rähinähuuma ja ritarit taipumuksien, vesi kielellä kuolaten. Hysteria-vapaa olohuone, hulluus kukkaan kukkeimpaan puhjeten ja keskiössä veikeän hekuman, leimahdukset väkivaltaisuuksien. Teoksen puhuttelevat, liikuttelevat vuoria sekä murtavat patoja, sisäinen taivas avautuu jyskyen. Coupal iskee keihäällä, seivästää elävältä ja hatut ilmaan lentävät, pielet suun hymyyn kaartuvat.

Sadistinen O, saalistaja mielipuolinen ja itsensä, nieltyä viimeistä vaanivan kalmamiehen kaltainen. Velloo, kiimameri velloo ja pinnanalaisissa tapahtumissa, irvistää täyttymys. Keihäät laulavat, pudottelevat sadepisaroita kuin Tiltaltti ja ja pikkuriikkiset riikinkukot rytmissä tanssien, penkkejä tyhjentymään vaatien.

Moninaisuudesta, versoo moninaisuudesta ja ulottuvuuksiin tavoittamattomiin, monologiin tajunnanvirtaiseen. Molly, Penelope ja vuode lähtöjen, kylmänä heittäytyjiä kaivaten. Esiintyjiä, alttarille kulttuurin ja tyylikkyyttä sekä huomionkipeää näytöksenomaisuutta, äärilaidalla aina äärimmäisyyksiin palvomme. Lauantainen soidinkutsu raikkauden, muovilauttaa hylkien ja rakkaudessa hahmojen, päädymme takaisin arvaamattomuusleikkiin hyytävän mestarin.
 
Sunnuntai, kevyttä astraalimatkailua ja kehostapoistumiskokemuksen ytimessä, purkautuvia massoja. Koliseva avaruusmyrsky, olemisen tasolla elämyksellisellä ja poimiessamme lähtösieniä taikametsän, satelevat tapponiitit kiihottivat mellakoiden mieliä. Ihmesatu ihmeiden, Boulerice viuhtoo kehäohjuksena ja pyhää ilmentymää, eritteet lausuivat tohkeissaan.

Sukellusta syvän mystistä, luontokäsitystä syvän mystistä ja suoraan seuraavasta aloituksesta lähtee, vastasi lähtövirran lautturi. Sadistista sinfoniaa, loihti maailmankaikkeus vavahtelullaan ja jälleen tömähti, kaulaushaikara etäältä sumutorvea töräytti. Suoraan seuraavasta aloituksesta lähti, kutuverkkoon singahti ja paistoivat pahan saranat, kiimahuiskilla tajunnanvirran surmanajajia huiskien.

Vapinan tauotessa, avaamme teille pyyntiyhteisöjen muinaista maalaustaidetta ja viettiryöpyissä, sohva huomionkipeyden symbolina. 16-vuotias, itsensä mainostaja ja brawlin tapainen, tapainen brawlin. Raikkaudessa, orgioiden kaikuja sekä mainaismaiseman haikuja. Säväyttivät, säkeet säväyttivät ja tunnenkuohun kattilat opastivat väylällä, Spitsin Zito maustoi nyrkeillä.

Ennen muovilauttoja, 10-15 omppua saumaan sähäkällä korissa ja nimi huulilla, kultaista couchia.
 
Aistiharhat, harhaiset aistimukset ja lähtötarhat, uhkeat aistiharhat. Aistimukset sekä ärsykkeet, tiltti-ärsykkeet ja tuntemukset, olemme yhtä uhmakkaan kokonaisvaltaista tuntemusta. Latvuksessa, tuuhean ikikuusen latvuksessa ja istutimme sen taimesta, jonka löysimme radan varresta.

Muinaismaisemien pensselillä, pyyntiyhteisöjen korskeaa taidetta ja lähtöluolan seinällä, sikanaamari latvuksesta pilkistää. Tuuhean kuusen, latvuksesta ikikuusen ja raiteet halkovat, ne halkovat maisemaa mielen. Henget luolan, kalmamiehen kieltä aistikentässä puhuen ja oppaina toimien, muusat nostalgiaan taipuvaiset.

Vuoret, purot vuorien ja laaksot, viettelevät laaksot pyhien. Pyhien, lajikkeiden mehevän mielikuvituksellisten ja nieltyjen viimeisten, myyttisten nieltyjen viimeiset. Katuojaan johtaa polkusi, oi lähtijä ikuisen virran ja se tiedostettiin jo 80-luvulla, nojalla aikaisempien kokemusperäisten tulkintojen. Tulkintojen, usvaan sukeltaneiden ja sinne hukkuneiden, kelmeilevään lipumiseen eksyneiden.

Suhteutettuna Zito, luolan seinän maalauksissa ja Spitsin camp ensi syksyinen, syväuurteinen kehien kiertolainen hamuaa paikkaansa lähtöauringossa. Parit historiaan taotut kohtaamiset campiin, pre-seasoniin leikki lähtemisen uomillaan leikittelee ja kiihkeässä kattauksessa hamuajia, sadistisen O:n himokkaita hamuajia. Ilta kuin ilta, koriin tipahtelee omppuja ja se varsinainen couch-sesonki ennen varausta, pyöreästi 30 helmeilevää viralliseen rupeamaan.

Poimintarupeamaan, manifestit jysähtelevät suoraan aloituksesta ja hyvät ritarit taipumuksien, meillä on tässä sadan lähdön paroni. Tarinassa O:n, O:n tarinassaan ja oodit lähdöille, paroni nakuttaa kiimaisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Tuut Tuut, poimintaveturit saapuneet ovat asemalle lähtöjen ja vartija aseman, veteraani 80-luvun vertatihkuvan kultaloisteen. Tuli, riehui sekä seivästi ja kohdatessa kahden, hamaan maailmanloppuun tulitti. Nieli, antaumuksella nieli ja humistessa kupolin, yli 10O lähdön O:n korin palautti. Oli lajikkeita, vivahteita ja maine nakuttelevan maestron, se on luettavissa suonista lähtöpuun lehtien.

Puu myyttinen, kannattelee taivasta kiihkeiden tilttien ja sitä halaillen, leikkisät runottaret kauneuden. Kaarnaa koristaen, tulemiset sekä lähtemiset nostalgiset ja asemalla lähtöjen, Wolvesin junassa vaunuja eniten. Pystyyn kuolleet puut pohjoisen, ennustajia olivat ne ja tulkita osanneet emme, siivouskomeron happosateiden vielä syövyttävän ihomme.

30 vaunua junassa, se olisi saldo vimmaisen terhakan ja soturi ratsastaisi, aallonharjalla uhkean hurmospilven. Kuninkuudesta aktiivisuuden taistellen, nuo heittäytyjät huomionkipeät ja hurjastelevat hullut kehien leiskumisen, maineen metsästäjät mielipuoliset. Maineen mielipuolisen metsästäjät, ystävät ylimmät kalmamiehen ja himokairaajat muinaiset, rooliensa vapaaehtoiset vangit.

Noituuden kivillä reunustitte, reunustitte polkunne itsetuhon täytteiset ja muodokkaan maiseman yllä loisti kirkkaana, kirkkaana loisti ydinidea vahingoittamisen.
 
Aivan oikein ja kyyhkyt kantoivat äärilaidalle kirjeitä, kiikuttivat kirjeitä lähtöpitoisia ja sävyltään hahmoja liehitteleviä. Kosiskelujen sävy, se oli fanaattinen ja jopa hurahtanut, hahmohulluuteen vajonnut. Käsin vapisevin, avasimme arvailut ja jälleen kerran, olimme kokosukeltaja intohimoisten kosteikkojen.

Yli kaiken korostui, korostui säkenöivä vaade asemanvartijan olevan Simon Sherry ja erityisesti erakoituneet metsälähtijät, taipaleentakaisesta tiltti-siimeksestään kailottivat halunsa julki ja lakoistaan, tulittivat vapaaherraa kyyhkyillään. Huolimatta tunnusmerkeistä, nostalgian notkelmista ja leikkiin heittäydyimme vavahdellen, tajunnanvirtaisen lähtökoloperiaatteen omaksuen.

Yltäkylläisyydessä hahmojen kylpien, lähtijöitä ylistäen ja Sherry elämyksellisesti esiintyi, kiihkeimmässä saumassa pauloihin kietoutumisen. Kohtaamisten, kohtaamisten näytösluonteisten ja mehukkaan oikeaoppisten, tiivistunnelmaisten pampputuokioiden. Henki kulttuurin, jylläsi henki ja iskeytyi ohjuksia kliimaksin, kun parit toisilleen omistautuivat.

Aate, suoraan aloituksesta ja Sherry, ritariksi lyötiin. Osaksi ylhäisöä, sydäntäsärkevää kiihkoromantiikkaa ja meillä on materiaalia, korkealentoista soidinjytkettä. Puhumme kielin, sekavin mielin ja keho-mieli-yhteyden viestinviejiä, kämmenellä tanssahtelevat pikkuolennot. Aika eheytymisen, hoidot shamanistiset ja spykedeeliset omput, sopersimme vastauksen.

Boksissa, isä Ron Duguayn käy kimppuun Houndsin Tony Horvathin ja loihtien osallistuu sekamelskan synnyttämiseen, klassinen Wolves hetki.
 
Syvästi hurahtaneet, HCH hurahtaneisuuden syövereissä ja linkous vaiheessa, savumerkkejä ensisilmäyksellä. Lähtöluotolan eristäytyneet, mökkeihinsä lähtöhöperöityneet Gongshow-friikit ja täristen keihään heilahduksien janoissaan, kuolaten väkivaltaisuuksien paloissaan.

Coupal kuningas Wolvesin, arvaamaton mestari häiriökäyttäytymisen ja lipunkantaja hyytävän saalistusmomentin, ryöpsähdyksiin sekä roiskahduksiin hurahtaneiden ikiaikainen lempihahmo. Ja se keihäs jutteli, puheenvuoroja häijyjä näyttämöillä piti ja arvon annamme sille äärilaidalta tavattoman suuren. Savumerkkejä kumartaen, imaisten sekä sisäistäen ja höyrypäisesti paasaten ja katsokaa, me olemme sininen.

Mielikuvitusmatkaaja synkkien putousten, onnen ja ilon lähteiden ja kokemusmaailman kartta, kehollinen sekä verinen sormenjälki. Aistimusten ilmentymänä, miehistö tuntemuksien laivan ja liidämme tähtitaivaalla, matolla hahmokuvioidulla seilaten. Nojalla kuvioinnin, löytöretkiä ihmesaduissa ja fantastisia sekä yliluonnollisia aineksia, purkausia moniepisodisessa poltepisteessä.

Kaksi kohtaa, keskellä intohimoisten lähtöpilvien ja klassinen asetelma pohjoisen, Hounds vastaan Wolves. Sherry sekä Ryland tulessa, tiltti vetää puoleensa ja mikä asettelu, on esillä. Teos on taltioituna elämyksien sydänholveihin, kelluu vietti-energian maljoissa ja suoraan aloituksesta luotu hetki on uljas kuin Duguayn paljas kupoli, Rylandilla alkumörkö henkinen verinaamari.

Van Dorp sekä aito helmetless, valot syttyvät majakoissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös