Ilmoitukset

Nimimerkki bebeto on siirretty kahdeksi viikoksi katsomon puolelle väkivallantekoja käsittelevään ketjuun kirjoitetun mauttoman viestin vuoksi.

Nimimerkki Roger Moore selaa seuraavan kuukauden ajan palstaa ilman kirjoitusoikeuksia. Hänen tuotantonsa otteluseurantaketjuihin on ollut jopa otteluseurannan mittapuulla aivan turhaa ja aiheeseen kuulumatonta spämmiä.

Kummassakin tapauksessa aiempi rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Näiden lisäksi nimimerkki puuntakaa on passitettu viikon pelikieltoon mauttoman ja turhan viestin takia, jossa puhuttiin lahtaamisesta ja reiden leikkaamisesta poikki.

Sulje ilmoitus

HCH'S Scrap-poetry: Beauties and Bang stories

Viestiketju osiossa 'Muut ulkomaalaiset sarjat' , aloittajana HardCore Hooligan, 16.11.2018 klo 02.25.

  1. Tämä tarjoaa perspektiivin, elämäntavalliseen taideteokseen.

    Olla yläpuolella, kun olet alapuolella.

    Olla kaukana, tavoittamattomissa ja poissa.

    Se ei ole uutta, viimeksi vietimme puussa 12 vuotta.

    Koimme elämyksiä, majavan kaatoja.

    Kohtasimme itsemme, supikoiran jälkiä.

    Samaa savea, sitkeää muovailuvahaa.

    Nuuska huulessa, multa sokeriksi.

    Liete rahaksi ja yhtenä yönä, kummitteli.

    Kun satoi tillipuntteja, Van Dorp kummitteli.

    Kokoonkursittuna kummitteli ja ujelsi, mörkö ujelsi.

    Kerran, Fleming pumppasi.

    Viikset väristen, äijä ratkeili liitoksistaan.

    Huh, lataus tapissa.

    Sekin kursittiin ja vehkeet huollettiin, sadepäivinä.

    Samaan malliin, ei vapautta ilman pääomaa.

    Huomiokipeys, arvoista arvokkain.

    Oikut, rikkauksia.

    Ja uruissa, itse hulluista hulluin.

    Higgy piiskaa, momentti vaaran on timantin kirkas.

    80-lukua, haluatteko te hyräillä mukana.

    Antautua, vietäväksi virran.

    Latvassa, seuraavaksi työn alla saumuri.

    Kun on sen aika, nyt vain pyöräytetään huuleen.

    Annetaan teipin kiertyä ja huolletaan, kroppaa.

    Mässäilyssä, Hessen Lasihelmipeli.

    Taas, seuraavaksi Arosutta.

    Taas ja löydämme uutta.

    Koluamme ja mieli on kirkas, katse halajaa.

    Ylväs, veistoksellinen ja luomus, ikiaikainen.

    Valopilkkuja, on kaikkialla.
     
  2. Tämä on se piina, jota yrittämiseksi kutsutaan.

    Taas puussa, hylätyin tuli luokse.

    Sen jonka jätin taakse, siellä se elää.

    Missä, vapaus luotiin.

    Pää sateenkaaren, tähdenlennot eivät koskaan pääty.

    Nousee jaloilleen, myytit mielipuoliset menestyvät,

    On maailma värien, rohkeiden sekä hullujen.

    Meidän seikkailijoiden, muodoista juopuvien.

    Aina tähdäten, yläpuolella olemiseen.

    Ei koskaan, kiinni tai jumiin jäämiseen.

    Ojiin uupumiseen, tylsään takertumiseen.

    Ja avaa, napsakasti nappi kerrallaan.

    Hyvää, hyyväksyvä nyökkäys ja syvää, syvä huokaus.

    Hylkäämme, samassa kun omistaudumme.

    On vastuita, niile oksennukset sekä ylenkatsomiset.

    Länäolo, vilkkaan vaihtelevat hahmot.

    Niille, pyhä peukku.

    Peuhaavat keskenään, porauruvat syvään.

    Aukkoihin, vietteleviin aukkoihin.

    Olimme juurilla, eivät vetäneet enää kapinaa.

    Tavara esillä, tylsää ammattitaitoa.

    Nykyisellään, aivan turhaa.

    Osia, meille osia tupruttelematta.

    Kulttuurille, me liputamme kukinnoille.

    Ilmiöille, ainutlaatuisille aaamunkoitoille.

    Katseen varastajille, kuolan livautajille.

    Paljaille, me peukutamme.

    Pysäyttäkää junat, lastataan aukeilla.

    Ei tällä suoralla, nyt kaikuu kruunutillille.

    Mammut, on laajentava lajike.

    Portti, taipumusten avaimien.

    Taiteen salaamien, lähtöjen paljastamien.

    Hylkiöiden sekä onnistujien.

    Ja aina löytyy niitä, jotka haluavat suojella.

    Yhä enemmän niitä, jotka haluavat pelastaa.

    Puussa olevan, itsestään nauttivan.

    Pöllön, linnansa haltijan.
     
    Viimeksi muokattu: 16.03.2019 klo 13.39
  3. Tämä on se valo, joka kirkkautensa piilottaa.

    Sädekehä, joka itsensä katseilta kätkee.

    Elämä latvassa, itsessään matka.

    Ytimeen ylhäiseen ja mutkat, unohdetaan.

    Pettymykset, peitellään ja kaaret, nyt juhlitaan.

    Huuleen, molemmille puolen.

    Ei alas, emme vajoa alas.

    Terhakkaan toimelias ja juuri eilen, LB toi koneen.

    Huollettavaksi, se oli EVA.

    80-luvun malli, lupasimme paneutua siihen sadepäivinä.

    Nyt pelkää sarjaa, kroppaa ja kuolaa.

    Sähäkkää sarjaa, kiivasta kroppaa ja eläimellistä, kiimaista kuolaa.

    Käsi kurorottaa, sormet syyhyää ja lopulta, intohimoisesti puristaa.

    Egoa, hyväillään egoa ja prässi, menee ehkä sekin.

    EVA, tilttirentulla ongelmia myös prässinsä kanssa.

    Cohrane putoaa, Van Dorp tipahtaa ja Berube, muodottomaksi murjotaan.

    Koko ympäröivä metsä, Hurraa!

    Nenään, keinuu ja syliin, Show!

    Ei häivää huolen, korjaamme sen prässin.

    Vannnomme sen, nimeen hahmopankin jumalien.

    Kyllä, koko keho reagoi.

    Jotenkin, jotenkin luomouksellinen ja avoin.

    Ehdottomasti avoin, avara ja vaarallisen, vastaanottavainen.

    Jokainen henkäys, melskettä mielikuvitusrikasta.

    On kavalkadi, henkevien henkiolentojen.

    Ikuisesti poseeraavien, maagisten mallinukkejen.

    Ja katsokaa, onko tuo ahma.

    Innostuksen aallot, pyyhkivät yli.

    Uppercut kupoliin ja lyövät loiskeet, intomieliset.

    Lattialla majan, hikistä ja eroottista.

    Oli, vielä avo-ojissa.

    Niin sympaattisena ja hennon, ujona.

    Viehätti kuin uutena ja kuvasti, kadonnutta.

    Hetkien kaikkeus, omistettuna sille.

    Kaipaukselle ja voimillle, ravisteleville.

    Saavumme sinne, loimuavava tulipatsaana.
     
    Viimeksi muokattu: 18.03.2019 klo 01.15
  4. Tämä, arktiset sydämet ja haikeus, Proust.

    Kädet ilmaan, olemme ilmaa.

    Poissa, silkkaa nostalgiaa.

    Tarvitsemme tämän, puumajan.

    12 vuotta ja paluu, kolkkoa.

    Kirjoissa elävien, hädin tuskin.

    Ehkä nyt, virikkeellisempää.

    Jälkeen tämän, erakko ja sosiopaatti.

    Juna jyskii, sielussa ryskii.

    Viipale lanttua, tekee kevättä.

    Kuokimme tuon pellon, vetisen joutomaan.

    Meille se ei ole, joutavaa.

    Tarinat, yli koneiden.

    Coxe, äijä sätki ja nieli.

    Feikit, viihde ja Bang.

    Cali Kid, kupoli pompsahteli.

    Piilopaikassa, olemme erämaa.

    Havina puiden, vire yöllisten tuulien.

    Ypöyksin, äärimmäisyyksiin vieden.

    Seikkailija, viimeisten laaksojen.

    Solien, kukkuloiden ja rajapyykkien, kyljellään makaavien.

    Kauas kantoisesti, asioita taakse jätettyjä.

    Viisaus vuorien, upottavuus soiden.

    Syvästi sisäistetty, etiketti vapaaherruuden.

    Ilmiömäinen, vartalo runollinen.

    Lähtö-ahon ajattelija, ajatus seksuaalinen.

    Kesäinen meri auringonkukkien, kujanteet ruusujen.

    Ontuva kissa, hahmossaan jäljet taisteluiden.

    Liplattaa ja lipoo, maailmankaikkeus venyy.

    Kansi taivaan paisuu ja kun hetki hymyyn kaartuu.

    On vain, kuiskaus sumun.

    Uhkea, pehmeä ja kostea.

    Kaikkivoipa sumu, rikas olemme huomassa sen.

    Rikas olemme, säilytettyä itsemme.

    Olemuksemme ja Cali, viuhtoo.

    On, bongailtavaa.

    Maukas, tekisi mieli kevyesti taputtaa.

    Tuntevatkohan ne sen, elääkö sen maine vielä.

    Keskuuressa niiden, meille vieraiden.

    HCH mietteissään, autio luo energiaa.

    Suuri hiljaisuus, kumartaa.

    Slmut, puhkeamisen porteilla.
     
    Ikävänkantaja tykkää tästä.