Ilmoitukset

* Tarvitsetko hyvän syyn kuluttaa aikaasi Jatkoajan keskustelupalstalla vielä nykyistäkin enemmän?
* Haluatko viilata pilkkua tai nipottaa yhdyssanavirheistä?
* Reputitko sinäkin oikeustieteellisen pääsykokeissa?
* Tykkäätkö kurista ja järjestyksestä?

Jos vastauksesi johonkin näistä kysymyksistä on ”kyllä”, niin mikset liittyisi joukkoomme hilpeään?

Haemme lisää moderaattoreita valvomaan Suomen suosituimpiin kuuluvan keskustelupalstan viestejä, opastamaan käyttäjiä ja pitämään muutoinkin yllä palstan hyvää tasoa.

Edellytämme moderaattoreilta yhteistyökykyisyyttä, täysikäisyyttä ja ainakin jonkin asteista täyspäisyyttä. Moderaattorin ei tarvitse päivystää palstalla kellon ympäri, mutta odotamme kaikilta tiettyä aktiivisuutta.

Jatkoajan keskustelupalsta toimii vapaaehtoisvoimin. Moderaattoreille ei makseta palkkaa tai korvauksia, mutta he saavat liittyä Jatkoaika Ry:n jäseniksi ja pääsevät osallistumaan yhdistyksen jäsenilleen järjestämiin tapahtumiin.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 31.1.2019 mennessä joko yksityisviestinä Moderaattoreille tai sähköpostitse osoitteeseen moderaattorit(at)jatkoaika.com. Mainitse hakemuksen yhteydessä keskustelupalstalla käyttämäsi nimimerkki, mitä palstan osioita seuraat aktiivisimmin sekä miksi haluaisit tai sopisit moderaattoriksi.

Olemme henkilökohtaisesti yhteydessä sopivimpiin ehdokkaisiin seulottuamme kaikki hakemukset läpi.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Kaukosäädin on saanut kuukauden pelikiellon syyllistyttyään Kannattajatoiminnan lieveilmiöt -ketjussa asiattomuuksiin ja flametukseen. Kyseisen nimimerkin pitkä historia vastaavista rikkeistä vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki t.m.a.l on saanut viikon pelikiellon kirjoitettuaan täysin turhia viestejä Kärppien osioon. Viestien heikko kieliasu vaikutti myös päätökseen pelikiellosta.

Nimimerkki AaTee on seuraavan viikon ajan pelikiellossa, sillä hän on keskittynyt viime aikoina aivan liian usein aukomaan päätään toiselle käyttäjälle itse asian sijaan.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki mixu on seuraavat kaksi viikkoa popparikatsomon puolella. Syy hänen hyllytykselleen löytyy TPS-osiosta, jonne hän kirjoitti täysin tarpeettoman provosoinnin. Nimimerkin pitkä rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Nimimerkki wunderveba ei käyttänyt keskiviikon otteluseurantaketjussa asiallista kieltä, joten päätimme antaa hänelle sakkoa ja kakkua viikon pelikiellon muodossa.

Sulje ilmoitus

HCH'S Scrap-poetry: Beauties and Bang stories

Viestiketju osiossa 'Muut ulkomaalaiset sarjat' , aloittajana HardCore Hooligan, 16.11.2018 klo 02.25.

  1. Greg Smyth vs Red Wings

    Ja nyt, ne viikset väpättävät ja Bird Dog on oma itsensä, sykkivä kehäöykkäri. Räjäyttää iltojen hekumapankit, silmässä ilkeä vaihde ja momentti, vyö sekä napit auki.

    Paidassa Nordiquesin, siinä oma komiikkansa ja siellä sentään pipo päässä operoiden. Hyvä niin, olisimme kuolleet mielihyvästä ja nyt se oli myös lähellä, oli täydellistä. Me hihkumme.

    Illan kuumuudesta, Smyth näki mustaa ja punaista. Se näki valkoista, keltaista ja vihreää. Itse asiassa, emme tiedä mitä se näki ja taputamme pakonomaisesti käsiä yhteen, emme pysty lopettamaan.
     
  2. Greg Smyth vs Bob Probert

    Värisee, nyt värisee ja havisee, kultahippuset. Nousee, unelmat jaloilleen ja kukoistaa, herruus vapauden. Tanssia, tanssia kanssa kuninkaiden.

    Crowder sekä Probert ulkona, tähtihetkestä Bird Dogin öykkäröinnin ja toisissa olosuhteissa, se olisi estynyt tai muuttunut kehäkaaokseksi. Illat vierivät, ne pysyivät lähtörikkaina sekä hahmokeskeisinä, oli hehkuvan kuumaa.

    Kylpyjä, otimme kylpyjä ja keinuimme, laineilla intohimon kuohujen. Muotoja, muotoja ihaillen ja himoiten sekä täristen. Smyth vetää illassa ärhennellen, se poikii taistelun kanssa Probertin ja palvelijatar, tarjoilee bongailujuomaa.
     
  3. Bird Dog vs LB

    Ja lopulta, tupsahtaa lähtöpölyä ja se ravistelee, kiihottaa aistit äärimmilleen. Mieli matkaa, ohi ja yli kuninkaiden ja saavumme, lähtöpitoisuuksiin.

    Hahmoihin, lähtöpitoisiiin ja rakkautemme, hahmomyönteisyyteen. Sivuamme kaipuuta, hengessä LB:n ja vielä kerran tumput jäihin, viivat rinnoilta stripparien. Pyhä 34, näin aikana hysterian ja ei ajankohtainen, ei kitise tai rutise.

    Vaan ilmentää ja edustaa, omaa kulttimainettaan. Nauttii lähdöistään, on ylpeä hahmostaan ja Smyth sekä Byers, Show'ssa villiä ja hurjaa. Tiltti, boksiin ja tiltti, edustavan isot ja hyvät potkut.
     
    Viimeksi muokattu: 30.12.2018 klo 00.54
  4. Andy Ristau vs Steve Martinson

    Me olemme, Fight Tape-moguli.

    Niiden kasvatti, luomus hahmotykitysten.

    Guru ja professori, lähtötieteiden.

    Saapui virikeklassikko, AHL Wars.

    Van Dorp, Ristau, Hendersson etc.

    Raapustetuna kylkeen, kiehtova litanja.

    Kuolaa, valui kuolaa.

    Kädet täristen, kädet täristen.

    Elementti, meidän elementti.

    Vauhkona, pesään.

    Materiaali, piiskasi.

    HCH, syntyi.

    Ristau, jättiläismäinen purkupallo.

    Heilutti nyrkkiään, sortui ja mureni.

    Huikea hahmo, mielipuolinen läsnäolo.

    Usvaa ja ulvoo.

    Reagoi, on mahtitiltti.

    Vavisuttaja, maailman sisäisen.

    Ja kehäilmestys, pelottava.

    Kauhistuttavista kauhistuttavin, mielipuolinen hype.

    Iso, iso lähtönimi.

    On, on valtavat.

    Sodat, nyrkkikulkue Minor League maestrojen.

    B-luokan tulkintaa, veristä ja väkivaltaista.

    B-luokan sisältöä, alkukantaista.

    Aitoa ja paljasta, täysin paljasta.

    Tuskin osasivat edes luistella, mutta omasivat sydäntä.

    Hahmot kehämyyttiset, sukupuuttoon kuolleet varjosoturit

    Mammutit, sapellihammastiikerit ja maatiaissiat, pohjoiset maatiaissiat.

    Röh Röh, karvaiset veijarit.

    Yököttävää, mutta tunnusomaista.

    Kasaria, karvoineen ja olkatoppauksineen.

    Tape, jyskäsi.

    Se selittänee, kiintymyksemme kolinaan tavarajunien.

    Sen, miksi seisomme vieressä ratojen.

    Odottaen, että joku loihtisi tai noituisi.

    Pyyhkäisisi yli, hurmos tai intohimo.

    Näkökentässä, Ristau vastaan Martinson.

    Sylin täydeltä, viettienergiaa.

    Täyslaidallinen, kummittelevia kummituksia.

    Karmivia kauhutaloja, hylättyjä sairaaloita.

    Inspiroidumme, Inspiroidumme.

    Hyr Hyr, hyrrää.

    Sekoittuen, monenlaisia olemuksia.

    Ristau tuhoaa Martinsonin, pudottaa oikean käden purkupallolla.

    Tankilla, hetki ajaa tankilla ja syöksee tulta.

    Roihuaa, jo verhotkin.

    Tyynenä, tulipatsaana.
     
    Viimeksi muokattu: 31.12.2018 klo 16.27
  5. Wayne Van Dorp vs Craig Berube

    Huutaa, huutaa esiin mörkökuningasta.

    Jopa Show, on kuningas ja on hahmo.

    On mörkö,, kirkaissakin Van Dorp.

    Tape nostalgia, mörköili vielä alhaalla.

    Edes fanaattisimmat, eivät uskoneet.

    Kirkkaissa, panosten kasvettua ja mörkö ottelevassa.

    Lähtökulttuuri kohtasi, yhden huippunsa.

    Go, Van Dorp!

    Koottu osista, kasattu palasista.

    Kursittu kokoon, lyöty askiin.

    Aletta, peukku pystyssä ja Bang!

    Virittäytyy, virittäytyy äärimmilleen.

    Tämä on meille, maistuu ja kiehtoo.

    Juurevaa, purevaa.

    Niin kulmikasta, on tarttumapintaa.

    Lähtökukkulan, ajattelija toteaa.

    Aika leikkiä, kaivakaa esiin vesipyssyt.

    Aika juhlia, tehdään nuuskaa.

    Vapaaherrudelle, bongailulle sekä lähdöille, tulevatkin vuodet.

    Olkoon se fiktiivistä, mutta ei sensuroitua.

    Kaikki me tiedämme, elämän Van Dorpit.

    Jotka löytävät itsensä, kun pitää lähteä.

    Aina merihädässä, turvaamme niihin.

    Ja polut, johtavat sikaloihin ja navetoihin.

    Urotöitä ja ryöväilyjä.

    Ja sitten joku, vailla tarinaa tai hahmoa.

    Kertoo taisteluistaan, haavoistaan?

    Hysteriaa, tervat ja höyhenet.

    Visiirinaamoja, tulta.

    Kasarin varjokehissä sykkii,ulos pulppuillen.

    Mörkö sekä Berube kohtaavat, mörkö naulaa oikeallaan.

    On kiimaa, naulamekkalaa.

    Sekamelskaa, kaikki haluavat mukaan ja orgiat.

    Myllyt, puhkui ja puhisi.

    Egot ja statukset, kaukana tästä.

    Yksi hetki, tunteet ja kananlihat.

    Yltäkylläiset kylvyt, pilvilinnat pehmoiset.

    Yksi lähtölaituri, heittäydyttiin tosissaan.

    Vedettiin vimmoissaan ja annetaan jäädä kellumaan.

    Niillä on tarinansa ja hahmonsa, iänkaikkiset.

    Eihän mörkö, nyt kenenkään päänahkaa vienyt.
     
    Viimeksi muokattu: 01.01.2019 klo 01.50
  6. Wayne Van Dorp vs Archie Henderson

    Van Dorp, hyvä lämpö ja mielenliikkeet.

    Hyrähtää käyntiin ja hytkyy.

    Kasarin, myyttiset varjosoturit ja Van Dorp vastaan Henderson.

    Merkkipaalu, B-luokan viihteessä.

    Alkukantainen, eläimellinen ja pornografinen teos, 80-luvun Minor League saagassa.

    Archie, Archie ja piti kojua, tivolissa.

    Ja me tiedämme, mitä se piti.

    Piti yllä, lukekaa iltarukouksenne.

    Ja tämä toinen, kokoonkursittu mörköihminen.

    Saatana saapui, Tapella.

    Teippi kiertyi ja haikut näkivät, valon päivän.

    Sekasortoista, vilisee sekasikiöitä.

    Puhtaita jauhoja, ei kenelläkään lähtöpussissaan.

    Edes Show'ssa ja kummastelemme, mistä syntyi olettamus niillä olevan?

    Lapsenuskoa, lapsenkengissä ja toki, Archie otti hetkensä kirkkaissa.

    Kunnes vajosi kellareihin, operoi tiensä varjoteatterin nyrkkilegendaksi.

    Suuruus sekä pyhyys, nuhruinen.

    Nuhruinen, mutta kiistaton.

    Asema ikuinen, keskusteluissa ja palvontamenoissa.

    Paha, ehdottomasti paha ja vinksahtanut sekä häijy ukkeli.

    Juuri sellainen, ei ollut kuullutkaan säännöistä tai mistään moraalista.

    Anarkiaa, nyt ja tässä.

    Urheilullisuus ja tervehenkisyys, ei asiaa tähän taloon.

    Hendersonin tiltit, ne saivat siivet ja paukkui, niissä paukkui.

    Muodot, muodokkuus ja silmä lepäsi, suu maiskutteli.

    Motivoi, tämä motivoi ja tempoo, tempoo riivattuna mukaansa.

    Mela, oikean käden mela ja se huitoi, kylvi tuhoa.

    Päänahkoja, koko koju täynnä.

    Seinät vuorattu niillä ja soturitaisteluista, hillittömän verisistä.

    Kanssa Van DorpIn, iskupuhuri ja puri, armoton vimma.

    Ne eivät, antaneet toisilleen armoa.

    Eivät myöskään itselleen, yhtä hulluuskohtausta.

    Klassikoiden osastoon, tämä veistos.
     
  7. Mike Ware vs Jacques Mailhot

    Pommit, putoavat tunnepommit.

    Tape pommitti, Tape pudotteli.

    Tiiviit paketit, tunnepaketit.

    Tunnekylvyt, tunneviidakko, tunneaallokko.

    Tämä teos, iskumylläkkä.

    Intohimoinen, äärimmäisen intohimoinen.

    Ne olivat, toistensa.

    Toistensa, väkivaltaisesti.

    Lähdön liittäminä, taipumustensa velvoittamina.

    Se on kutsumus, ääni sisältä.

    Kaikki muu on valheellista, se on hysteriaa.

    Ja teippi kiertyy ranteisiin, varsiin mailojen ilmestyy numeroita sekä nimiä.

    Nimiä sekä numeroita hahmojen, tussi raapustaa merkkejä rakkauden.

    Ei mitään "pelaa kuin iso poika" soopaa ja siinä, ei ole mitään runollista.

    Ei kutsumusta, ei sydäntä tai taipumusta, olemuksen ydintä.

    Hanskat saumoista auki, kamat viriteltyinä ja paita kiinni, kaikki uhrattuna ajatukselle lähtemisen.

    Värinöille tulemisen ja se ei ole mikään oljenkorsi selviytymiseen, se on itseisarvo.

    Riitti ja unissa, olkoon haavekuvissa.

    Ompputarhan ohi käveli mies, sade piiskasi kulkijaa.

    Se lankesi ylle, niinhän se aina tarinoissa kohtalokkaissa.

    Oli ottanut nimiinsä, tilillensä kakut pysäyttävimmät.

    Ja kun Ware sekä Mailhot lähtivät varjoteatterissa, se eli vielä.

    Sateessa kulkenut, armahdettu ja ohi ompputarhan, jota ei vielä silloin ollutkaan.

    Siinä oli Linkolaisia, laitumella.

    Yhteislaitumella, kuten kasarin Minor League saagoissa.

    Tajuton nyrkkivyöry, henget salvaten.

    Hahmot tilttaavat, pomppoilevat sydämet.

    Ware, takoo kuin liekeissä.

    Mailhot kirkaissa, uskokaa tai älkää.

    Se nuhruinen, pamppuepeli.

    Rosoista, kaunista kertomaa.

    Vasuri, oli maisemissa pitkäkestoinen.

    Kellaritiltti jumalainen, hahmo myyttinen.

    Kaaret ja kun se otti ylhäällä LB:n, bongailimme helmeä tuota.

    Tärisimme hetkessä, olimme vastaanottavainen.

    Huh, saa hengähtää.
     
  8. Archie Henderson vs Bob Probert

    Ne tulittavat, innostumisen ja luovuuden liekit.

    Nyt on painoarvoa ja havinaa, historian lähtölehtien.

    Kohtaamiset merkitykselliset ja kattaus suurreellinen, oli isolla.

    Pakko nyökytellä, on kokoa.

    Pakko ihailla, on näköä.

    Archie, häijy lähtöukkeli ja peto, petomaisin.

    Tilttisusi, saumassa jo veteraani otettujen ja varjoteatterin nyrkkiparoni.

    Kulttuuri kukassa, kukkamerien loisteessa ja valtavat omistukset, hahmojaon nojalla.

    80-luvun, hahmojaon nojalla.

    On, varteenotettavaa ja lähtö tämä, perussivistystä.

    Lähtökulttuurista, pelistä ja kaikesta, koko elämästä.

    Kaksi hahmoa, kaksi gladiaattoria ja Archie, kulmauksestaan leimoilla 70-luvun.

    Sen tarina, kosketti aikaa kehävampyyrien ja kypärättömien saalistajien.

    Kehägiljotiinien ja sitten kellareissa, huuruisena varjosoturina.

    Illasta toiseen, mellakkaa ja pamppua.

    80-luvun Minor League saagassa, kehissä mielipuolisten ihmishylkiöiden.

    Anarkiaa ja kaaosta, kätkekää veriset rievut.

    Hahmoriemut, riehakkaasti eteenpäin.

    Tämä on kuitenkin, vapaasatama.

    Koti, uudisraivaajien sekä lainsuojattomien.

    Ja luolissa, lähtöpölyn täytteisissä.

    Aina joku, perinnetietoa jakamassa.

    Yksi meistä, lähtölaulujen laulajista.

    Mammutti, taas hyrähtää ja hytkyy.

    Putoilevat, tunnepommit.

    Jyrän alla, olemme jyrän alla.

    Ja kouria, me haluamme kouria.

    Sitä, niitä ja teippi kiertyy, tulkoon valo.

    Tape, murhaa.

    Yhtä murhaa ja Archie, mela sekä pääperkele

    Vuosia viemäreissä ja edelleen soturina, luomassa majakkaa lähtövirran.

    Keskenään, siellä.

    Armoilla meren, ehdoilla luonnon ja tuleva kuningas, nekkaa kuin nouseva kuningas.

    Lähtöneuvoksia, nämä ovat lähtöneuvoksia.

    Kirkkaissa, varjoista ja niissä luolissa, keinumisen lomassa.

    Hurrataan, kun nuuskapurkki nousee taskusta.
     
  9. Wayne Van Dorp vs Troy Crowder

    Parasiitikaudella ja se oli mahtavaa, Bruins.

    LB ottevassa ja sateli täyttymyksiä, yksi oli isompi kuin koko liiga tai peli.

    Aina janoten, oli nähtävä ja se ei ollut enää Bruins, se oli LB.

    Ja sen tuki, pääviiksi ja stamina.

    Pornoa, Jay ja uskomaton stamina.

    Miten se kairasi, Jay ja haltioituneena, sitähän kelpasi bongailla.

    Bongailli myös LB, sen kutsumus ja 80-luvun pornoblondeja.

    Jay lähti, hikeä ja nakutti.

    Aina vaan se soitettiin hommiin, putkiremppaa ja allaspoikaa.

    LB ja se ei tykännyt olla alhaalla, kukaan ei kysynyt.

    Miltä se tuntuu, kun saa lähteä ja ei ollut, isoa valokeilaa.

    Valtavaa, sankarikulttia ja varjot, ei juttu LB:n.

    Sen nyrkkifrendi, mörkö ja se oli, täysin kellari.

    Ja niin, se ei ollut lempeää..

    Van Dorp ja ne nousevat, on kiimainen.

    Lähituntumalta, toe to toe ja ja sulaa, sulaa vahaa.

    Suuruudet, tähdenlennot sekä luomistyöt.

    Moukari, nukutusnuija.

    Mörkö, piikkinuija.

    Hahmojaon nojalla, sille lohkottiin iso.

    Sessio, iholla ja nyrkkiyhdyntä, toisiinsa.

    Rod Dallman ja mitä, se oli eri Tape.

    Tärkeä, toki ja rakas, myöskin.

    Aivan lähietäisyydellä, eriterikasta ja viettienergiaa.

    Nukuttaja, se on O:n vyönhaltija.

    Sädekehän kantaja, sen suurimman.

    Me HCH, rankkaamme sen O:n tarinoiden ykköstiltiksi.

    Dallman, se vai puskee esiin ja taisimme lausua, taikasanat.

    Toe to toe ja Minor League saaga, suoraan sikalan kulmilta.

    Nyt on, töpselihallit tyhjillään.

    Pitää olla virikkeellistä, sisältörikasta ja tarunhohtoista.

    Reippaat feikit ja mörkö, tikkaa oikeallaan.

    Sylkeä, pelkkää sylkeä.

    Olemme mukana, täysin mukana.

    Pumppaa ja takoo, tunnesemppä pumppaa ja takoo.

    AHL sodat, rikkauksia.

    Vielä rikkaampia ja sade pieksee taas, ohi ompputarhan taivaltaa historia.

    Kuolemaantuomitusta, talvisen pakkashelvetin sankariksi.

    Ammut, eivät olleet vielä laitumella.

    LB vastaan Crowder, siinä kasarin keväässä ja Show, hallitsi.

    Kiihkeän väkivaltaista ja visiirinaamat sekä eurot, paskat niistä.
     
  10. Rochester vs Hershey

    Isot lähtötapahtumat, kunnon kekkerit ja tuntua, tilttijuhlan.

    Muhimista, ilmeikästä muhimista.

    Naulittuna, katse naulittuna ja tätä on, omata muotoja.

    Tape tulitti ja koko tila tärisi, iskeytyivät tunnepommit.

    Sydän jyskytti, ikkunat säpäleiksi ja verisenä, vatsaa.

    Alastomana ja verisenä, sähäkästi ilmaa halkoen.

    Niin aina ja aina näin, kultaa vuollen.

    Koko ilta sotaa, kohokohtaa.

    Ääntelee, sekavasti ääntelee.

    Huohottaa, niittiä matkaan.

    Sivuhuomatuksena oppitunti ja lähtökulttuurissa, hallittava hahmot ja tarinat.

    Elää mukana ja kokemuspohjainen syvyys, raapiva rakkaus.

    Repivä rakkaus, taiteellinen vapaus.

    Liekit, nuolee ja maistaa.

    Mörkö sekä Stothers, Ristau sekä Berube ottivat tuplat, sisältörikkaassa.

    Sfäärit, tuulispäänä tajuttomiin.

    Auringossa, Aletta ja Bang!

    Siirrymme pyöräillen, polkupyöräillen.

    Ristau, mahtipontinen siivu 80-luvun hahmojaossa.

    Oikeutetusti, nyrjähtänyt farmipoika.

    Tilttimörssäri, purkupallo ja maine, kuolematon.

    Sairaanoloisuutta, iso kauhallinen sairaanoloisuutta.

    Stothers, Ontario ja aina mahtavia, kattauksia sekä aterioita.

    Ei se hohdokkain, mutta otti möröt, klovnit sekä raivohullut.

    Myös nukutusnuijat, couchille hamuavat ja ei missään nimessä, tylsä "iso poika".

    Naulasi, kyllä ja tarjosi, hyvät kuvauskulmat.

    Sen arvo, perintö on äijä ja ainahan siitä nautti, kun joku jätkä pieksi sen.

    Switching ja talkoot, tauluun.

    Purkautuu, nyt purkautuu.

    Hillitön hurjastelu Tape pelasti meidät tavanomaisuudelta.

    Arjelta, sen ahtaudelta.

    Kulkija, omppujatarhan ohittava ja neljä vuotta edellisestä, kolmas paluu veritöistä.

    Elämä puolivälissä, pyörittämään tappuria.

    80-luvun Minor League saaga, siitä kelpasi versoa päälikönkin.

    Ristau, se sen lähtemisissä aina hypea.

    Ehkä enemmän, kuin kenelläkään muulla koskaan.

    Varjoissa tai kellareissa.

    Mörkö, tikkaa ja puhisee.

    Puhkuu, yksi eriterikkaimmista koskaan.

    Sykkii, sykkii ja Ed WoodIn, Tor.

    Toikkaroi luistimilla, varastaa hetket ja luo, tuntua seikkailun.

    Siellä penkillä, mörkö ja taikaa Show'n keväissä.

    Hahmo, se vakuutti.

    Edelleen, uskomatonta.

    Rivers, Rivers ensi sunnuntaina..
     
    Viimeksi muokattu: 07.01.2019 klo 03.01
  11. Fredericton vs Springfield

    Hiljennytään, ääreen äärikiihottavan sekamelskan.

    Hyväksytään, sen luonne ja olemus.

    Otetaan vastaan, kutsu seikkailun.

    Olemme onnellisia , nautitaan.

    Kehäkaaos, nyanssit sekä elementit.

    Poimitaan ne ja vedetään johtopäätös, on siirrytty pumppuliin.

    Ja niin, ei tarvitse olla hiljaa vaan saa melskata.

    Inspiroitua, olla luova.

    Saa innostua ja tarjolla on, pornoa sekä väkivaltaa.

    Kasaria, kasaria aidoimmillaan ja parhaimmillaan.

    Kiehuu, pulppuaa ja hahmot, ne sinkoilevat.

    Sekaannutaan, suoritetaan päällekarkauksia ja pahoinpidellään, pahoinpidellään joukolla.

    Todellakin, tämä on kasaria.

    Alkukantaista ja eläimellistä, kunnon kehäbileet.

    Ulkoteattereista uuteen muotoon, Tape taikoi virikettä.

    Se puhutteli ja loi ymmärryksen, toi viisauden.

    Penkit tyhjenevät ja on merkkipaalu, rähinäkulttuurin ylimyksellinen luomus.

    Kaikki tämän jälkeen, on pehmoilua.

    Villi syke, tapahtuu hulluja sekä hurjia juttuja.

    Tarjonta, on tapissa.

    Me olemme, tapissa.

    Heittäytyisimmekö suuruuden hulluksi ja miksi emme..

    Olemmehan vapaaherra muutoinkin ja on mahtipontiset, mahtipontiset.

    Koristeita, meidän pitää hankkia ja haalia koristeita.

    Taiteellinen syvyyssukellus, toteutus pinnallinen.

    Tulvillaan, tulvien ja tulvanvaara.

    Kellarit edelleen, täynnä kiimalientä ja pumppasimme sitä, jokeen.

    Joki, ryski väreissä kaikissa.

    Kukaan, ei ollut tyyni.

    Yllemme kohosi, sumu vaippaansa kietovin.

    Mitä täyteläisin ja siitä erkani, pilviä.

    Hahmopilviä ja Dallman, keskiössä.

    80-luvun Minor League saaga, toe to toe ja tikkaa.

    Tuokaa tikkaat, tavoittelemme lähtökuuta.

    Me, HCH ja tällä aluksella, ampaisenne tilttitähtiin.

    Lanttua, rehellistä ja maukasta.

    Tikkuisuus, se ei mahdu maailmankuvaan.

    Vilit karkelot, Lane tähtiroolissa mellakan ja se oli soturi, kypärätön.

    Show, se viiletti ja otteli.

    Kupoli paljaana, nyt pukuhommissa ja kiukkuisena.

    Kukkii ja pullottaa, terhakkaasti pullottaa.

    Kaikki viuhtovat, vetävät täydellisen.

    Henry puskee Mailhotia, puskee pässinä.

    Pukkaa ja koemme euforiaa, silkkaa euforiaa.

    Lisää tätä, aina tätä.

    Lyhty pimenee, naamari verinen ja Splatter, kauhuromantiikkaa.

    Viettivalovoimaa ja laueta, antakaa meidän laueta.
     
    Viimeksi muokattu: 09.01.2019 klo 17.59
  12. Rochester vs Hershey osa 2

    Kovemmaksi, ammutaan yli ja käydään ydinsotaa, välähdys välittyy.

    Tunnemeressä, tunnepalloja.

    Alkulämmössä Brawl, taiteenaloista kiihottavin.

    Kädet täristen toteamme, olemme komentaja kukkulan.

    Ristau pahoinpidellään, Minor League saaga ja jengiväkivaltaa.

    Majakka murjotaan, tuo nyrjähtänyt friikki ja kuningas kellareiden.

    Tilttijättiläinen, lähtökarju kulttuurin.

    Kuvassa, Bird Dog.

    Arvaamattomuudessaan piehtaroiva, viiksisadisti.

    Kuvassa, Bru.

    Tyylikäs nyrkkeilysäkki, alkueläin kypärätön.

    Ja jos, joku omistaa kiinnityksiä punaviivaan, esiintymiseen ja pullisteluun.

    Se on Bru, me haluamme olla Bru.

    Pelehtiä, kanssa avaruuden olentojen.

    Ja tämä, on monisävyinen makupala.

    Historiaan taottu, itsestäänselvää lähtösivistystä.

    Olla selvä, pois se hetkestä tästä.

    Kulttuurista tästä, hahmoista näistä.

    Taide vaatii, se repiii, se raastaa.

    Raatelee ja vie kantajat liekin, katuojaan.

    Kasarilla, se ymmärrettiin ja hyväksyttiin, jo kasarilla.

    Moukaroidut lähtöhirviöt, möröt ja kairaajat, viiksekkäät kairaajat.

    Yhtä juhlaa, meille kaikille ja pärähtää soimaan, Sektop Gaza.

    Emme pysty, pidättelemään itseämme.

    Emme halua, ohitimme vaiheen sen jo kauan sitten.

    Teippi kiertyy ja haiku, muriseva Hau Hau.

    Session luonne, on villi.

    Orgiat, ne vellovat.

    Tape tulee, oletko valmis.

    Näyttämöllä, Sodoman 120 päivää.

    Nerokasta, asetti elämän askelmerkit.

    Haluatteko sitä ja aivan varmasti, haluamme.

    Ansareihin, väliin ruusupenkkien.

    Vaalenpunaista, kohde halujen.

    Olla keskipiste, synty hahmojen.

    Ristau, riisutaan aseista ja tuhotaan.

    Siellä potkitaan, suurin hirviöistä piestään.

    Lähtöeliitti, murhaa toisiaan.

    Näkökentän täyttää, Parker vastaan Bird Dog.

    Sirkushuveja, niille joiden mielikuvitus on muutoinkin rikas.

    Vauraustua, kotiinpäin ja kolme palloa.

    Nyrkkileiskunta, uskomaton nyrkkileiskunta.

    Taustan tapahtumien velloessa, timanttista tilttitulkintaa.

    Bird Dog ja höyrypäässä, riitti syvänteitä sekä juonteita.

    Viiksien väpättäessä, väpättäessä viiksien.

    Ei kangistuttu, kaavoihin.

    Lääkettä, lääkettä haavoihin.

    Rummuttaa, yhä raivokkaammin.

    Kutsukaa, poppamies.

    Bru ja muinainen, iso Show.

    Kirkkaus, hahmomyönteinen.

    "Mitä on ottaa moukkua, tyynesti ja kylmän viileästi".

    Mestariteos, sen avainteos.

    Perusteos ja luettuanne sen, kaikki virtaa kuin Catwalkilla.

    Jauhatte suussanne, purkaa näkymätöntä.

    Olette egoisti, lähtöegoisti ja tyylikäs, pirulainen.

    Taltioituna maalauksessa ja keikari, hahmonsa vankina.

    Ehkä se onkin, hovinarri.

    Näissä kekkereissä, sielut pelissä.

    Tässä HCH, lukekaa se kirja.
     
    Viimeksi muokattu: 11.01.2019 klo 14.14
  13. Jeff Brubaker

    Show, kiima ja valot.

    Teitä kutkuttaa, kyllä.

    Isot, on valtavat.

    Bru, ilman pipoa ja läsnäolon maestro.

    Hahmo heittäytyy ja taiteilija, allekirjoittaa tuotantonsa.

    Silmäkulmin mustin ja annetaan, lähtökerän purkautua.
     
  14. Jeff Brubaker vs Wayne Van Dorp

    Bru vastaan mörkö, suoraan aloituksesta.

    Isolla näyttämöllä, kattaus teatraalinen.

    Show, kimalsi ja loisti.

    Kiehtoi, viehätti ja ihastumisia.

    Nautimme, joka solulla.

    Suoraan aloituksesta, hahmokultaa ja tilttihunajaa.
     
  15. Jeff Brubaker vs Jay Miller

    Suoraan aloituksesta, Bru ja viikset.

    Show, kestävyys ja pitkään.

    Virikkeellinen valppaus, eriterikas viiksikairaaja.

    Hahmoeliittiä, Jay ja tehokas tilttisuorittaja.

    Kolhittunakin poseeraava, Bru ja säkenöivää valovoimaa.

    Intohimoisesti pumpaten, lennokas nyrkkitodellisuus hahmojen.
     
  16. Jeff Brubaker vs Jimmy Mann

    Potkii ja puree, liekit nuolee.

    Väkivaltainen kehäsosiopaatti, häijy lähtöperkele.

    Oma kategoria, ala taiteen ja rummuttaa kyydit.

    Jimmy, koodit sekä säännöt romukoppaan.

    Vaarallista ja mielipuoli operoi, rähinäpatsaita nousi.

    Uhkea asetelma ja sessio soittaa, mielikuvituksellista nyrkkisinfoniaa.
     
  17. Jimmy Mann

    Jimmy, Jimmy, Jimmy...tähän on pakko tarttua. Se pakottaa, kietoutuu ympärille ja kiehtoo. Kiehtoo kovasti, kiusaa syvästi ja sytyttää, päällä kliimaksin esioireita.

    Likainen ja halpamainen kehäsosiopaatti, Jimmy. Viiksekäs Jimmy ja sillä oli toki tilttipiikkinsä, vasuri puri. Se kylvi kuolemaa, viljeli tuhoa ja hahmon profiilissa, se on toisarvoista.

    Ei, Jimmy ei ollut Enforcer. Se ei ollut ennalta arvattava vaan historian tyylipuhtain Cheap Shot Artist. Ainutlaatuinen yhdistelmä ison kalan statusta ja samalla lammen melskeiden, häijyin tilttipolskija.

    Impulsiivinen, aggressiivinen ja värikylläinen majakka, vielä 80-luvun lopussa iltojen majakka. Show tulvillaan hahmomytologiaa, viettienergiaa ja seassa surffasi vinksahtanut, nukutusnuija.

    Ehtymätön temppuvarasto ja ilmiselviä merkkejä, 70-luvun goonismin. Viiksimiehen lähtemisissä, henki suuruus ja poreili jännitys. Raivotautinen lähtömurisija, kutkutti ja ennen kuin huomasikaan, hulluna hyrräsi.
     
  18. Jimmy Mann

    Voi Jimmy..jälkeen kirkkaiden, ehtoopuolella ja vielä leiskui. Oli ilme, tuttu ilme ja lämpö, hetkissä lämpö. Taikaa, ehdottomasti taikaa ja sfääreihin, pilviä hipoviin

    Brawl, alhaalla ja yksi hirviömammutti, monta hahmoa. Tilttisoturia kaikenlaista ja oli kattaus, purkautumisia poikiva. Järisi ja rytkyi, kehässä velloi valtoimenaan.

    Iskumyräkkä, intohimon kipinöillä ja illan juna, puskutti kohden mellakkaa. Pakottaa, pakottaa hulluna. Ja tupsahtanut rähinämateriaali, se vietteli ja säväytti mielet.

    Ravisteli kehot ja porautui, ydinluuhun. Eläköitymässä ollut, sosiopaatti kehien ja tunnusmerkit tutunomaiset. Viiksekäs mielipuoli se siellä ja surutta, pieksee sekä pahoinpitelee.

    Ottaa painit kanssa linjurien ja niinhän se teki aina Show'ssa, olleessaan Show. Puhkuu, puhisee ja höyryää, on Jimmy ja jotain syvän 70-lukulaista. Se kertoo tarinaa, tarunhohtoista.
     
    Viimeksi muokattu: 19.01.2019 klo 02.57