Jos Hartin haluaa oikeasti jakaa pelaajalle, jonka tekemisellä on faktisesti eniten merkitystä joukkueen menestymiselle, jaettaisiin se joka vuosi maalivahdille. Sillä ei ole olemassakaan semmoista joukkuetta, joka pystyy menestymään oikeasti paskan maalivahtipelin voimin(hello hurricanes). Kolikon kääntöpuolella taasen, huippumaalivahti voi hilata jopa surkuhupaisan huonostikkin pelaavan puoliväkisin pudotuspeleihin.,
Jos ensimmäiseen väittämään haluaa hakea poikkeusta tämän kauden osalta, lähimpänä on Pens, jonka maalivahtipeli koko kauden mittapuulla mitattuna huonointa pudotuspeleihin menevistä joukkueista. Esim viime kaudella yksikään joukkue ei mennyt pudotuspeleihin yhtä huonolla maalivahtipelillä, kuin millä Pens tällä kaudella pudotuspeleihin menee.
Jos taas haluaa hyvän esimerkin maalivahtipelin positiivisestä merkityksestä joukkueelle, kannattaa katseet kääntää John Gibsoniin ja Anaheim Ducksiin. Gibson on ainoa syy siihen miksi Ducks taistelee vielä pudotuspelipaikasta. On ollut sitä koko kauden ja tulee sitä olemaan vielä viimeisetkin pelit kaudesta. Ettekä tule löytämään koko tältä pallolta yhtäkään Ducksin pelejä katsonutta ihmistä joka voi pokerinaamalla muuta väittää. Tai jos väittää, voidaan suht hyvällä syyllä kysyä, ymmärtääkö kyseinen ihminen jääkiekosta yhtään mitään.
Sillä Ducksin joukkuepelaaminen on ollut enemmän tai vähemmän paskaa koko kauden. Minkä takia on suoranainen ihme, että tuo joukkue on vielä taistelemassa pudotuspelipaikasta. Etenkin kun ottaa huomioon, että alkukaudesta joukkueen TOP3 sentterit oli tasoa: Chris Wagner, Derek Grant ja Antoine Vermette. Noista kolmesta ainoastaan Grant vaikuttaa enää vakituisesti pelaavassa kokoonpanossa, Wagner siellä todennäköisesti myös olisi, ellei olisi myyty pois siirtojentakarajalla.