Olettaen että hallitus kaatuisi niin mitä sinä arvioisit sen seurauksena tapahtuvan? Mitkä puolueet muodostaisivat hallituksen ja mitä ne tekisivät?
Ihan yhtälailla Keskusta eikä Kokoomuskaan ei halua hallituksen hajoavan. Kokoomus tietää olevansa oppositiossa seuraavassa (vasemmisto)hallituksessa.Jos hallitus kaatuisi, pidettäisiin uudet eduskuntavaalit. Se on kuitenkin epätodennäköistä juuri siksi, että perussuomalaiset eivät suostu uusiin vaaleihin, koska heidän kannatuksensa puolittuisi. Uusien vaalien kautta valtaan tulisi todennäköisesti hallitus, joka peruisi osan näistä pahimmista leikkauksista (mm. koulutuksesta) ja työmarkkinaratkaisu saataisiin aikaan painottaen maltillista palkkaratkaisua. Turha kuitenkaan spekuloida, kun näin ei tule käymään persujen valtapolitiikan takia.
Jos hallitus kaatuisi, pidettäisiin uudet eduskuntavaalit. Se on kuitenkin epätodennäköistä juuri siksi, että perussuomalaiset eivät suostu uusiin vaaleihin, koska heidän kannatuksensa puolittuisi. Uusien vaalien kautta valtaan tulisi todennäköisesti hallitus, joka peruisi osan näistä pahimmista leikkauksista (mm. koulutuksesta) ja työmarkkinaratkaisu saataisiin aikaan painottaen maltillista palkkaratkaisua. Turha kuitenkaan spekuloida, kun näin ei tule käymään persujen valtapolitiikan takia.
Tuskin tulisi moista hallitusta, koska puolueiden vaikuttavat ryhmät Suomessa kyllä varsin laajasti tuntevat taloudellisen tilanteen ja vaihtoehtojen vähyyden huolimatta poliittisesta retoriikastaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kuuluisa six-pack hallitus joka sekin harjoitti pitkälti samanlaista politiikkaa kuin nykyinen. Vuosikymmeniä ovat puolueet vaihdelleet hallituksessa ja päälinja on kuitenkin ollut pitkälti samanlainen.
Huomiosi on totta sikäli, että kokoomusvetoinen sateenkaarihallitus harjoitti kiristävää finanssipolitiikkaa. Niin laajapohjaisessa hallituksessa oli myös omat ongelmansa eikä Urpilainen ollut todellakaan oikea henkilö demareiden johdossa. Tällaiseen työmarkkinasaneluun se ei kuitenkaan ikinä olisi lähtenyt eikä olisi pistänyt esimerkiksi yliopistoja noin polvilleen. Perusturvaa nimenomaan myös vahvistettiin, ei heikennetty, niin kuin nyt mm. opintotukiuudistus tekisi. Tämä hallitus suorastaan halveksii tieteellistä ja faktapohjaista tietoa.
Sekin hallitus kuitenkin leikkasi koulutuksesta. Mitkä ovat ne tieteelliset ja faktapohjaiset tiedot joita nykyinen hallitus "halveksii"? Ovatko ne esimerkiksi väitteitä "tuloerojen kasvusta" tai "investointilamasta" ?
No tuo nyt oli ihan turha kohu. Menee samaan sarjaan kuin se Stubbin kertomasta professorivitsistä aiheutunut pöyristys eli todellisuudessa itsensä nolasivat kyseiset mielensäpahoittajat eivätkä Sipilä ja Stubb.Tai kaikenmaailman dosenteista puhumisesta.
Jos nyt aloitetaan siitä, että hallituksen talouspoliittinen kokonaislinja perustuu virheellisiin oletuksiin (oletetaan kansantalouden toimivan kuin kotitalous..). Tai kaikenmaailman dosenteista puhumisesta. Tai hallintorekisteriasiassa eduskunnalle valehdelluista tiedoista. Tai siitä että tällaisena aikana kehitysavusta viedään noin paljon, jolloin moni projekti loppuu kuin seinään. Tai Kansalliskirjaston (liittyy Helsingin yliopiston leikkauksiin..) aivan käsittämättömästä kohtelusta, joka sekin voi olla perustuslain vastaista. Samoin kuin nämä pakkolait olisivat voineet olla - sekin asia oli tehty ilman asiantuntijoiden kunnollista kuulemista. Sen lisäksi että ns. pakkolakien vaikutus talouskehitykseen jo sinällään olisi ollut negatiivinen.
Mutta mitkä ovat ne tieteelliset ja faktapohjaiset tiedot näistä asioista? Ja mikä olisi se budjettiraami joka mahdollistaisi sen että kehitysavusta ja koulutuksesta ei leikata euroakaan? Ketkä ovat ne asiantuntijat joita olisi tullut kuulla ja millä tieteellisellä ja faktapohjaisella perusteella on osoitettavissa että pakkolakien vaikutus talouskehitykseen olisi ollut jo sinällään negatiivinen?
Gentleman kirjoitti:Mitä nyt tulee esimerkiksi hallintarekisteriasiaan ja sen lukuihin niin kuka loppujen lopuksi määrittelee sanamuodossa olevista lausunnoista joissa kaikissa arvatenkin on huomioita puolesta ja vastaan että onko se kokonaisuutena negatiivinen vai positiivinen? Minusta on erikoista kenenkään päätyä mihinkään lukuihin sellaisesta asiasta.
En ehdi nyt juuttua vänkäämään näistä, mutta viittaan nyt vaikkapa kansainväliseen taloustieteelliseen tutkimukseen (tuossa ylempänä yksi linkki asiasta..) ja kotimaiseenkin kenttään, josta on kuultu ääniä hyvin valikoivasti. Pertti Haaparanta, Matti Tuomala jne. ovat kyseenalaistaneet koko finanssipoliittisen linjan ja tukeutuvat tässä ihan kansainväliseen tutkimukseen (esim. Euroopan taantumassa kysyntä keskeinen tekijä tutkimuskonsensuksen mukaan..), Koulutuksesta ja kehitysavusta ei tarvitsisi leikata euroakaan, kun harjoitettaisiin edes vähemmän kireää finanssipolitiikkaa. Ei tarvitsisi edes erityisemmin elvyttää (mikä olisi monen asiantuntijan mielestä nimenomaan se oikea linja). Sosiaalipolitiikan linjan taas ovat kyseenalaistaneet vaikkapa Heikki Hiilamo ja Juho Saari. Koulutusleikkauksia ei pitänyt muuten hyvänä edes EK...
Eli Stubb ei tarkoitushakuisesti vääristellyt asiantuntijalausuntoja? Heh, eihän tuohon usko varmaan mies itsekään :)
Kyseenalaistaminen on helppoa, vaihtoehtojen esittäminen ilmeisen vaikeaa. Sitten kun ehdit niin jaa ihmeessä niitä erilaisia vaihtoehtoja, niille olisi kysyntää yli valtakunnan rajojen.
Tuoltahan ne vaihtoehdot lyhykäisyydessään jo löytyvät, vaikka en tosiaan nyt ehdi ja jaksa niistä romaania kirjoittaa. Löysempi finanssipolitiikka. Siinä on selkeä vaihtoehto. Vaihtoehto on myös harjoittaa oikeudenmukaisempaa sosiaalipoliitiikkaa ja panostaa koulutukseen/sivistykseen.
Eli vaihtoehto on jatkaa entiseen malliin ja kasvattaa velkaa. Kieltämättä siten saisi ostettua jatkoaikaa mutta mitä silmällä pitäen? Löysän finanssipolitiikan tiellä ollaan menty jo vuosia, kuinka kauan pitäisi vielä jatkaa? Onko tosiaan niin että et näe mitään akuuttia tarvetta muutokselle?
Millainen olisi sinusta "oikeudenmukaisempi" sosiaalipolitiikka? Ja miten sinusta tulisi panostaa koulutukseen/sivistykseen? Arvaanko oikein että sinusta ongelma on se että vastikkeetonta massia ei vaan jaeta tarpeeksi?
Monia asioita on saatu aikaan, mutta isot asiat ovat edelleen ratkaisematta, lähinnä sote-uudistus ja yhteiskuntasopimus. Tosin kannattaa muistaa, että sote-uudistus on valtavan iso muutos suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken maailman aluehallintouudistukset jne. ovat olleet ihan vain lämmittelyä sote-uudistukseen verrattuna. Yhteiskuntasopimuksen tapaista sopimustakin on joskus yritetty, mutta esim 1990-luvulla siinä epäonnistuttiin. Nyt ollaan jo hyvin lähellä.
Eli kun ymmärtää näiden isojen asioiden laajuuden ja vaikeuden, ei ole erityinen ihme, että niitä ei ole saatu vielä vietyä maaliin.
Todellisempi tähän vaikuttava syy on se, että soteuudistus/maakuntauudistus on vielä enemmän jumissa ja esitetyssä muodossaan ei tule toteutumaan. Luitte oikein - ei tule toteutumaan. Tämä kaatuu niin rajusti hallituksen ja erityisesti kepun niskaan, että on paljon edullisempaa vatuloida työmarkkinaratkaisun kanssa ja pitää keskustelu poissa asiasta, jossa varsinkin julkistalouden kannalta on paljon suurempi panos. Ei millään pakkolaeilla ja yhteiskuntasopimuksilla pureuduta niin suuriin summiin kuin sotella järkevästi tehtynä tehtäisiin.
Alexander Stubb totesi muuten eilen Turun Sanomille, että huolella ja pitkään valmistellulla pakkolakipaketilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia läpimenoon:
– Me teimme paljon töitä kilpailukykypaketin kanssa, siis pakkolakien kanssa, mutta huomasimme, että sen talousvaikutukset ja perustuslailliset läpimenomahdollisuudet, niitä ei kerta kaikkiaan ollut.
Eli käytännössä pakkolakipaketti oli pelkkää SSS-hallituksen bluffia, jonka ay-liikkeet päättivät katsoa.
(Linkki vie Turun Sanomien kotisivuille)
Samaa mieltä tästä. Koska Sipilän inkkaripäähineestä ei montaa sulkaa löydy, olisi parikin siihen jo hyvä lisä. Spekulointi yhteiskuntasopparin tahallisesta venyttämisestä kuulostaa ilman lähteitä epäuskottavalta. DAF toki kirjoittajana harvoin sortuu haihatteluun, joten sikäli väite on mielenkiintoinen.En usko, että yhteiskuntasopimuksen kanssa vatuloitaisiin tahallaan, jotta voitaisiin pitää katse poissa sote-uudistuksesta. Hallitus tarvitsee kipeästi onnistumisia ja yhteiskuntasopimuksen osalta olisi mahdollista saada yksi sulka hattuun. Ja se sulka halutaan varmasti mahdollisimman nopeasti.
Heh, ei ole menty löysällä vaan kireällä finanssipolitiikalla, kysy vaikka Vartiaiselta. Muutosta mää siihen tosiaan haluaisinkin, koska se on yksi este talouskasvulle. Sinä et haluaisi vaan ilmeisesti kannatat hallituksen entisestään kiristynyttä linjaa. Sillä vaan ei kunnon kasvuun päästä, jos ei maailmantalous yhtäkkiä ala vetämään kunnolla, jolloin täysin tuurilla voitaisiin saada jotain.
Koulutuksen osalta voitaisiin ensimmäiseksi perua leikkaukset, joita EK:kin kritisoi. Vastikkeetonta rahaa, määrittele nyt termisi auki. Koulutuksen arvo yhteiskunnan kannalta on laaja-alainen, eikä sitä pitäisi kyllä oikeistolaisissakaan piireissä ymmärtää vastikkeettoman rahan jakamiseksi .
Samaa mieltä tästä. Koska Sipilän inkkaripäähineestä ei montaa sulkaa löydy, olisi parikin siihen jo hyvä lisä. Spekulointi yhteiskuntasopparin tahallisesta venyttämisestä kuulostaa ilman lähteitä epäuskottavalta. DAF toki kirjoittajana harvoin sortuu haihatteluun, joten sikäli väite on mielenkiintoinen.
Stubbilla on vielä pahempi sulkasato kokoomuksen oikean laidan suuntaan, joten sotesta tarvitaan lisähyvitystä, jos paikallinen sopiminen jää taas kerran pääosin korulauseiden varaan. 18+15-malli ei tule toteutumaan, siitä olen samaa mieltä. Kokoomus on jo pohjustanut maaperän valmiiksi mm. mediassa ulostulojen kautta tätä varten, joten sen kariutumista ei voi pitää yllättävänä. Eli soten lopputulos on varmaan tyyliin "18 maakuntaa ja jokin 5 erityisvastuusuperpiiriä niiden päällä".
Suomen valtion budjetista koulutukseen menee 6-7 miljardia, pelkästään yliopistot saavat siitä 2 miljardia, erilaisia tutkimuksia kustantavia tahoja (Suomen Akatemia, TEKES..) rahoitetaan valtion puolesta miljardilla. Koulutuksen rahoitusta on koko 2000-luku nostettu ilman merkittävää vastinetta. Opiskelijat saavat paitsi ilmaisen opetuksen myös varsin anteliaat opintolainaehdot vastineeksi siitä että suorittavat pari opintoviikkoa kuukaudessa ja kokevat tekevänsä yhteiskunnalle suurenkin palveluksen. Miten tämä yhteiskunnan kannalta laaja-alainen arvo konkretisoituu joka koulutuksella on?