Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[mjr]

Mikäs tämä kompromissi nyt sitten olisikaan ollut? Muistini alkaa pätkiä, alkusyksyn juttuja, liian tiukka deadline?.

Se olisi ollut tämä SAK:n ehdotus pitkästä 0-sopimusten putkesta yhdistettynä vientialojen tuottavuusvaatimukseen. Tietenkin koko esitys oli annettu siinä hartaassa uskossa, että se torjutaan, kuten kävikin, mutta tämä olisi ollut se järkevä, rationaalinen kompromissi. Minkä sijaan nyt olemme saaneet tämän absurdin näytelmän, jossa hallituksen painoarvo osoitetaan mitättömäksi.

 

[mjr]

Näinhän se menee. Tyhmän kansan tulevaisuudelle olisi parasta valistunut diktatuuri, mutta kuka fiksu sellaiseen paskahommaan suostuisi.

Osmo, Soininvaaran Osmo olisi se ideaalinen diktaattori tälle maalle, mutta kun ei ymmärretä miehelle tätä tarjota.

 

[Dee Snider]

Osmo, Soininvaaran Osmo olisi se ideaalinen diktaattori tälle maalle, mutta kun ei ymmärretä miehelle tätä tarjota.

Joo, Putous-hahmo sopisi kyllä loistavasti tämän Benny Hill Show:n isä aurinkoiseksi.

 

[arvee]

Osmo, Soininvaaran Osmo olisi se ideaalinen diktaattori tälle maalle, mutta kun ei ymmärretä miehelle tätä tarjota.

Minä en olisi Osmoa vastaan ollenkaan. Aikoinaan helsinkiläisenä harkitsin äänestäväni.
Olisi hyvä, jos diktaattoriksi voitaisiin määrätä vastoin valitun tahtoa.
Vihreissä on ollut muutamia järkimiehiä aikoinaan. Soininvaara ja Paloheimo. Linkolakin varauksin, epämiellyttävien totuuksien julkituoja.

Lisään vielä: Jyrki Kasvi on suht ok, ja taitaa olla joku nuori kaveri Hesasta, nimi ei tule mieleen.
Nämä OAKt ja Emma Karit ovat sitten vastaavasti täysiä torveloita.

 

[mjr]

Joo, Putous-hahmo sopisi kyllä loistavasti tämän Benny Hill Show:n isä aurinkoiseksi.

Oletko edes vähän alusta tutustunut Osmon ajatteluun vai tuleeko kommenttisi ihan mv-refleksinä?

 

[mjr]

Minä en olisi Osmoa vastaan ollenkaan. Aikoinaan helsinkiläisenä harkitsin äänestäväni.

Osmohan on aika oikeistolainen talouspoliittisesti, mutta ei mihinkään betonirakenteisiin sitoutunut kuten joku EK-johtoinen Kokoomus. Saataisiin todella pitkälle menevät rakenteelliset uudistukset palveluiden tuotantoon, mutta niin että turvattaisiin hyvinvointivaltio, eikä heikennettäisi sitä mihin kokoomuslainen politiikka väistämättä johtaisi.

 

[Fordél]

Ehkä sitten luulet, että tästä lähtee liikkeelle jokin thatcheriläinen loppuratkaisu ay-kysymyksen ratkaisemiseksi, mikä ei ensinnäkään olisi kauhean hyvä asia ja toiseksi mihin tämä hallitus ei todellakaan tule lähtemään, tai kykenemään. Eli kaikki meni ihan vituiksi - eikä tässä tiedä itkeä vai nauraa tälle inkompetenssille ja munattomuudelle.

En ay-kysymyksen, mutta Suomen kysymyksen ratkaisemiseksi. Työmarkkinaosapuolet ja nyt lähinnä ay-liike ei siihen näköjään pysty. Kovasti huudetaan sopisen perään, mutta kun sitä tarjotaan jo ties kuinka monennen kerran niin vituiksihan se menee. En tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa tälle itsekkyydelle ja munattomuudelle.

Luulenpa, että jos Kepun puheenjohtajana olisi ollut joku punamultahenkinen tolkun ihminen niin vaalien jälkeen olisi muodostettu keskustan, sdp:n ja persujen hallitus ja olisi vältytty perkeleelliseltä vatuloinnilta ja maakuntahärvelilltä.

Vältytty maakuntahärveliltä? Enpä jaksa uskoa, että Demarit olisi sitä pystynyt yhtään sen paremmin torppaamaan.

No miksi sitten hallitus on missään tekemisissä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jos se yksinkin voisi tehdä kaikki päätökset?

Ihan kaikkia päätöksiähän se ei voi tehdä, mutta paljon voi tehdä ja kenties laittaakin taas pyörät pyörimään. Kumma, että sitten ay-puolelta huudellaan taas sopimisen perään.

 

[Jymäkkä]

Onneksi suuri osa ihmisistä näkee muutosten tarpeen ja nämä ay-liikkeen venkoilut alkavat vääjäämättä syödä ihmisten suosiota näitä kohtaan. Nyt tiukka linja, syksylle lakkoja, niin ihmiset kääntyvät ay-liikettä vastaan.

Minusta ei voida puhua enää ay- liikkeestä yhtenä kokonaisuutena. Enemmistö ay- liikkeestäkin on nyt toiminut vastuullisesti ja hyväksynyt tosiasiat. Sitten on nimenomaan tämä SAK:n vasen laita, joka tukahduttaa näköalattomalla omien etujen ajamisella koko sopimuskulttuurin. Tai no, ainakin minulle jäi kuva, että "tolkun SAK:laiset" olisivat oikeasti sopimuksen takana". Kyllähän tuon useampi liitto jo hyväksyikin ja käsittääkseni Lylykin vahvasti sopimuksen kannalla.

 

[erku]

Mitkä ovat nämä kuuluisat tosiasiat? Se, että tänä keväänä suomalaiset pörssiyhtiöt pitävät SE-tason osinkobileet? Se, että yritysten johdon palkkaus on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana moninkertaisesti suhteessa tavan palkansaajien palkkaukseen? Se, että kaavailtu yhteiskuntasopimus olisi rokottanut kotimaista kysyntää merkittävästi ja aiheuttanut joidenkin arvioiden mukaan talouskasvunäkymien heikkenemistä? Se, että monet yhteiskunnan isokenkäiset ovat nostaneet kädet pystyyn ja muuttaneet Portugaliin pakoilemaan veroja?

Näissä olosuhteissa ei ole nähdäkseni suurikaan ihme, ettei pienipalkkaisten duunareiden keskuudessa vapaaehtoisesti suostuta reaaliansioiden tuntuvaan alennukseen, etenkin kun vastineeksi ei ole tarjolla yhtikäs mitään konkreettista.

 

[Jymäkkä]

Mitkä ovat nämä kuuluisat tosiasiat? Se, että tänä keväänä suomalaiset pörssiyhtiöt pitävät SE-tason osinkobileet? Se, että yritysten johdon palkkaus on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana moninkertaisesti suhteessa tavan palkansaajien palkkaukseen? Se, että kaavailtu yhteiskuntasopimus olisi rokottanut kotimaista kysyntää merkittävästi ja aiheuttanut joidenkin arvioiden mukaan talouskasvunäkymien heikkenemistä? Se, että monet yhteiskunnan isokenkäiset ovat nostaneet kädet pystyyn ja muuttaneet Portugaliin pakoilemaan veroja?

Näissä olosuhteissa ei ole nähdäkseni suurikaan ihme, ettei pienipalkkaisten duunareiden keskuudessa vapaaehtoisesti suostuta reaaliansioiden tuntuvaan alennukseen, etenkin kun vastineeksi ei ole tarjolla yhtikäs mitään konkreettista.

Tosiasioita vaikkapa Suomen BKT:n, kilpailukyvyn, tai julkisen velan kehitys vuodesta 2008 eteenpäin, eli kohta jo lähes kymmenen vuoden ajan. Veropakolaisista samaa mieltä, mutta nuo eivät kuulu tähän keskusteluun vastenmielisyydestään huolimatta.

 

[Fordél]

Näissä olosuhteissa ei ole nähdäkseni suurikaan ihme, ettei pienipalkkaisten duunareiden keskuudessa vapaaehtoisesti suostuta reaaliansioiden tuntuvaan alennukseen, etenkin kun vastineeksi ei ole tarjolla yhtikäs mitään konkreettista.

Niin siis enitenhän tämä sopimus rokottaisi kaiketi JHL:n jäseniä, mutta he olivat sentään hyväksymässä sopimusta. Sen sijaan ei sanoi mm. AKT ja siellä esimerkiksi nämä pahassa palkkakuopassa olevat ahtaajat. Kyllä toi pienipalkkaiden duunarikin on käsite, jota ei voi liittää ihan jokaiseen ei sanoneeseen liittoon. Toki heitäkin löytyy.

 

[Repolainen]

Itse koitin aikoinaan hakea oppisopimuksella ahtaajaksi, kun telakalla oli noita lomautuspaineita. Osaston inssi oli ainoa joka tienasi vakinaista ahtaajaa paremmin. Työnjohtajat sai insinöörikoulutuksella 80-95 markkaa tunnissa, mutta ahtaajat sai yli satasen. Hakijoita oli 1500 ja 20 valittiin oppisopimuskoulutukseen.

 

[TosiFani]

Mitkä ovat nämä kuuluisat tosiasiat? Se, että tänä keväänä suomalaiset pörssiyhtiöt pitävät SE-tason osinkobileet? Se, että yritysten johdon palkkaus on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana moninkertaisesti suhteessa tavan palkansaajien palkkaukseen? Se, että kaavailtu yhteiskuntasopimus olisi rokottanut kotimaista kysyntää merkittävästi ja aiheuttanut joidenkin arvioiden mukaan talouskasvunäkymien heikkenemistä? Se, että monet yhteiskunnan isokenkäiset ovat nostaneet kädet pystyyn ja muuttaneet Portugaliin pakoilemaan veroja?

Näissä olosuhteissa ei ole nähdäkseni suurikaan ihme, ettei pienipalkkaisten duunareiden keskuudessa vapaaehtoisesti suostuta reaaliansioiden tuntuvaan alennukseen, etenkin kun vastineeksi ei ole tarjolla yhtikäs mitään konkreettista.

Osinkojen jako kertoo yritysten suhtautumisesta Suomeen investointeihin, mielummin jaetaan rahaa omistajille kuin sijoitetaan yrityksen tulevaisuuteen. Kyse ei ole siis yritysten poikkeuksellisista duunarin selkänahasta revityistä voitoista vaan Suomen epävarmasta investointi ilmapiiristä. Tietysti Nordea vääristää tätä tilastoa, sillä kun ei ole luontevaa investointi kohdetta vaan se tuottaa rahaa omistajilleen.

@mjr ja muiden keynisiläisten kannattaisi muistaa, että hyvinä aikoina te ette ole vaatimassa jakovaran säästämistä ja julkisten investointien siirtämistä laskusuhdanteen suuntaan. Myöskään ammattiyhdistys ei ole vaatinut hyvinä aikoina työttömien palkkaamista palkankorotusten sijaan.

Nyt kun eletään poikkeuksellisen pitkää lamaa ja kun tähän lisätään suurten ikäluokkien eläkekusetus, niin ollaan tilanteessa, joka vaatii poikkeuksellisia toimenpiteitä. Nykyhallitus on epäonnistunut, mutta opposition vaihtoehto jakaa Suomen entistä pahemmin kahtia, työllisiin ja syrjäytyviin työttömiin. Työpaikkojen luominen on ainoa lääke, tähän tarvitaan nykyisen byrokratian purkamista ja työsopimusjärjestelmän joustavuuden lisäämistä. Keskusjärjestöjen aika on ohi, liitojenkin koko saattaa olla liian suuri. Toimialojen erityisvaatimukset vaativat joustavuutta.

 

[Dee Snider]

Sipilä sanoi äsken telkkarissa, että pakkolait on haudattu lopullisesti, aika ei riitä valmisteluun. Eli jos YKS kariutuu, tulee jotain muuta tilalle. Eli juustohöylä viuhumaan ja muuta kivaa.

 

[Raid76]

Sipilä sanoi äsken telkkarissa, että pakkolait on haudattu lopullisesti, aika ei riitä valmisteluun. Eli jos YKS kariutuu, tulee jotain muuta tilalle. Eli juustohöylä viuhumaan ja muuta kivaa.

Kyllä tuo ulostulo ja veroalen vilauttelu viittasi myös siihen että keinot ovat sen verran vähissä, jotta vkl aikana neuvotellaan niin että maanantaina YKS syntyy.

 

[heavy]

Tässä minun natsiehdokkaani:

Esittely - Laura Huhtasaari (PS)

Linkki ehdokkaan kotisivuille.

Tuore ja asiallinen naisehdokas, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa....

Joo, Putous-hahmo sopisi kyllä loistavasti tämän Benny Hill Show:n isä aurinkoiseksi.

Huutonaurua Dee Sniderin arvostelukyvylle!

 

[erku]

Veropakolaisista samaa mieltä, mutta nuo eivät kuulu tähän keskusteluun vastenmielisyydestään huolimatta.

Jos kyse olisi vain työmarkkinasopimuksesta, asia olisi näin. Nyt on puhuttu raflaavasti yhteiskuntasopimuksesta, eli ikään kuin palkansaajien yhteiskunnan edun nimissä tulisi suostua työehtojen polkemiseen, niin kyllä silloin on perusteltua myös katsoa, että mitä ne yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmat ovat valmiita tekemään ja joustamaan, jotta maalla menisi paremmin. Tähän mennessä hyväosaisten näytöt ovat arvioni mukaan varsin leipäpappihenkisiä.

 

[Jymäkkä]

Jos kyse olisi vain työmarkkinasopimuksesta, asia olisi näin. Nyt on puhuttu raflaavasti yhteiskuntasopimuksesta, eli ikään kuin palkansaajien yhteiskunnan edun nimissä tulisi suostua työehtojen polkemiseen, niin kyllä silloin on perusteltua myös katsoa, että mitä ne yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmat ovat valmiita tekemään ja joustamaan, jotta maalla menisi paremmin. Tähän mennessä hyväosaisten näytöt ovat arvioni mukaan varsin leipäpappihenkisiä.

Vähän kohtuutonta vaatia, että kaikki hyväosaiset käyttäytyisivät saman mallin mukaan kuin yhtenä joukkueena. He ovat kuitenkin yksittäisiä ihmisiä ja tekevät omat ratkaisunsa. Suurin osa hyvätuloisista asuu kuitenkin Suomessa ihan niin kuin ennenkin ja hoitaa velvoitteensa.

Ja toinen asia on sitten se, että kilpailukyky paranee vain työn hintaa laskemalla. Ja kuten aina, rikkaimmat ja köyhimmät ovat tässä marginaaliryhmiä, vain suureen enemmistöön eli keskiluokkaan vaikuttamalla saadaan todellisia tuloksia aikaan. Silti palkkamaltin, jopa leikkausten kuten duunareilla, pitäisi totta kai näkyä nyt eliitinkin palkoissa, vaikkei sillä kansantaloudellista merkitystä olisikaan. Se nyt ei vaan näytä hyvältä eikä ole moraalisesti oikein, jos yritysjohto korottaa palkkojaan samalla kun suorittava porras kiristää vyötä yhteisen hyvän edistämiseksi. Sitä paitsi yhden rikkaan palkkamaltti auttaa joka tapauksessa enemmän kuin yhden duunarin palkkamaltti, että sikäli.

 

[Rainer Zufall]

Niin siis enitenhän tämä sopimus rokottaisi kaiketi JHL:n jäseniä, mutta he olivat sentään hyväksymässä sopimusta. Sen sijaan ei sanoi mm. AKT ja siellä esimerkiksi nämä pahassa palkkakuopassa olevat ahtaajat. Kyllä toi pienipalkkaiden duunarikin on käsite, jota ei voi liittää ihan jokaiseen ei sanoneeseen liittoon. Toki heitäkin löytyy.

Äijäliitto näyttää taas esimerkkiä solidaarisuudesta, mutta kyllähän Odinin soturitkin kuulemma puolustavat naisia. Ero on siinä, että ahtaajien toimet kohdistuvat yksinomaan suomalaisiin. Huvikseen ei tietenkään lakkoilla eikä vedetä ketään turpaan.

 

[erku]

Ja toinen asia on sitten se, että kilpailukyky paranee vain työn hintaa laskemalla. Ja kuten aina, rikkaimmat ja köyhimmät ovat tässä marginaaliryhmiä, vain suureen enemmistöön eli keskiluokkaan vaikuttamalla saadaan todellisia tuloksia aikaan. Silti palkkamaltin, jopa leikkausten kuten duunareilla, pitäisi totta kai näkyä nyt eliitinkin palkoissa, vaikkei sillä kansantaloudellista merkitystä olisikaan. Se nyt ei vaan näytä hyvältä eikä ole moraalisesti oikein, jos yritysjohto korottaa palkkojaan samalla kun suorittava porras kiristää vyötä yhteisen hyvän edistämiseksi. Sitä paitsi yhden rikkaan palkkamaltti auttaa joka tapauksessa enemmän kuin yhden duunarin palkkamaltti, että sikäli.

Tuo boldaamani kohta on yksiselitteisesti käsittämätön. Ruotsissa oman ymmärrykseni mukaan kilpailukyky on maailman huippuluokkaa, vaikka dunnareiden palkkataso onkin maailman top-kolmessa. Kilpailukykyä voi kehittää myös muuta kautta kuin hinnan alentamisen kautta. Osaaminen, koulutus ja niin edelleen, mutta toki perskekolaisten keskuudessa moiset arvot ovat nyt pannassa, kun ei sovi ideologiaan.

 

[Cobol]

Ruotsissa oman ymmärrykseni mukaan kilpailukyky on maailman huippuluokkaa, vaikka dunnareiden palkkataso onkin maailman top-kolmessa. Kilpailukykyä voi kehittää myös muuta kautta kuin hinnan alentamisen kautta. Osaaminen, koulutus ja niin edelleen, mutta toki perskekolaisten keskuudessa moiset arvot ovat nyt pannassa, kun ei sovi ideologiaan.

Tässä erku on suhteellisen oikeassa. Ruotsin duunareiden palkkataso ei ehkä ole maailman TOP-3, mutta ostovoima on ainakin lähellä sitä. Ruotsin kilpailukyky perustuu laaja-alaiseen osaamiseen, omaan valuuttaan, ulkomaisten ja kotimaisten yritysten investointihalukkuuteen ja siihen, että palkankorotukset sovitaan vientiyritykset edellä.

Kun Suomi on tilanteessa, joka on monessa suhteessa päinvastainen Ruotsin kanssa, Suomen talouden pelastaminenkin tapahtuu eri tavalla. Esimerkiksi kun Ruotsi on voinut aikanaan ensin pelastaa ja sitten kasvattaa vientiä ja vientiyrityksiä oman valuuttansa hekentämisella, Suomella ei tällaista mahdollisuutta ole (ilman euroeroa). Vaikka asiaa miten kierretään, on vain yksi tie: palkkojen alentaminen. Ruotsin tilanteesta ja sen vertailusta Suomeen alla olevassa linkissä kansainvälisen talouden professori Lars Calmforsin silmin:

Ruotsalaisilla on millä mällätä – ostovoima Euroopan huippua | Yle Uutiset | yle.fi

 

[varjo]

Jos kyse olisi vain työmarkkinasopimuksesta, asia olisi näin. Nyt on puhuttu raflaavasti yhteiskuntasopimuksesta, eli ikään kuin palkansaajien yhteiskunnan edun nimissä tulisi suostua työehtojen polkemiseen, niin kyllä silloin on perusteltua myös katsoa, että mitä ne yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmat ovat valmiita tekemään ja joustamaan, jotta maalla menisi paremmin. Tähän mennessä hyväosaisten näytöt ovat arvioni mukaan varsin leipäpappihenkisiä.

Niin, ketä nyt ne hyväosaiset ovat? Omien laskujeni mukaan omasta palkastanikin rapiat 40% menevät jonnekin muualle kuin omaan taskuuni (erityisesti jos eläkemaksut eivät siis suoranaisesti päädy minun eläkkeekseni) ja vähän nyt mietyttää että vielä enemmänkö pitäisi antaa vs. se PAM:lainen perusduunari jolla vastaava prosenttiosuus on 10-20.

Juuri kaltaisena ylempi keskiluokka on se joka kaikista kovimman maksun maksaa nyt ja tulevaisuudessa ja toisaalta ei varsinaisesti omaa reaalisia mahdollisuuksia ruveta veropakolaiseksi. Lisäksi, työttömyydet yms. vaikuttavat kaikista koviten suhteellisesti juuri tähän väestönosaan missä pudotus tulotasossa on valtava verrattuna pienipalkkaisiin jolloin marginaali työttömyysetuuksiin yms. on merkittävästi pienempi euromääräisesti ja tämä on loppupeleissä se mikä eniten vaikuttaa yleisesti elintason viitekehykseen. Eli toisaalta suurin osa vertaisryhmästä on töissä 24/7, maksaa ison osan yhteiskunnan laskuista ja toisaalta kaikesta ansionnoususta iso osa päätyy aina jaettavaksi. Se ainoa plussapuoli lienee siinä että perinnöksi jää se velaton asunto (parhaassa tapauksessa jopa alueelta jolla sillä on jotain arvoakin), mutta noin jokapäiväisen elämän kannalta se joustonvara on vähän kyseenalainen noin aidosti.

Jotenkin vasemmiston puolella aina unohtuu herravihassa se että loppukädessä progression takia verokertymää syntyy aika runsaasti jo ennen vuorineuvos-tasoa.

 

[Dee Snider]

Huutonaurua Dee Sniderin arvostelukyvylle!

Huutonaurua ihan itsellesi vaan!

Missä minä olen vaatinut Huhtasaaresta diktaattoria? Tuo lainaamasi on mielestäni vuoden 2011 vaalien ajoilta ja silloin äänestin kyllä Huhtasaarta eduskunnan jäseneksi, en Suomen diktaattoriksi. Selvitä Googlesta, että mitä tarkoittaa diktatuuri ja mitä tarkoittaa eduskunta?

 

[Dee Snider]

Tuo boldaamani kohta on yksiselitteisesti käsittämätön. Ruotsissa oman ymmärrykseni mukaan kilpailukyky on maailman huippuluokkaa, vaikka dunnareiden palkkataso onkin maailman top-kolmessa. Kilpailukykyä voi kehittää myös muuta kautta kuin hinnan alentamisen kautta. Osaaminen, koulutus ja niin edelleen, mutta toki perskekolaisten keskuudessa moiset arvot ovat nyt pannassa, kun ei sovi ideologiaan.

Eli nämä mainitsemasi asiat, kilpailukyky ym.., ovat muokkautuneet 8 kuukaudessa?

 

[Jymäkkä]

Tuo boldaamani kohta on yksiselitteisesti käsittämätön.

Kyllä, tuo vain sana olisi pitänyt jättää pois, muuta käsittämätöntä siinä ei ole. Kilpailukyky kasvaa myös tuottavuutta kasvattamalla, joka voidaan tehdä muutenkin kuin palkkoja alentamalla, ja tuohan oli yhtenä osana jo ihan alkuperäisessäkin yhteiskuntasopimuksessa. Mutta kuten Cobolkin totesi, niin Suomessa tuo kilpailukyvyn parantaminen lähtee nyt ensisijaisesti palkkapuolelta, tuottavuutta ei kuitenkaan ihan hetkessä koroteta millään taikatempulla. Itse uskon edelleen myös nollaratkaisujen parantavan kilpailukykyä, koska esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on kuitenkin ollut nyt isompia korotuksia.

Näiden rinnalle sitten rakenteellisia uudistuksia niin työmarkkinoille(paikallinen sopiminen, mutta ei mitään kertarysäystä, vaan voidaan aloittaa pienemminkin askelin) kuin julkisellekin sektorille(ei juustohöylää tai ylimitoitettuja leikkauksia tulevaisuudesta, esimerkiksi koulutuksesta, vaan priorisointia siitä, mitkä palvelut tulee julkisesti tuottaa. Kuntien velveoitteita ei voi enää lisätä, niitä pitää vähentää!).