Mainos

Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 176 479
  • 10 753

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olettaen että hallitus kaatuisi niin mitä sinä arvioisit sen seurauksena tapahtuvan? Mitkä puolueet muodostaisivat hallituksen ja mitä ne tekisivät?

Jos hallitus kaatuisi, pidettäisiin uudet eduskuntavaalit. Se on kuitenkin epätodennäköistä juuri siksi, että perussuomalaiset eivät suostu uusiin vaaleihin, koska heidän kannatuksensa puolittuisi. Uusien vaalien kautta valtaan tulisi todennäköisesti hallitus, joka peruisi osan näistä pahimmista leikkauksista (mm. koulutuksesta) ja työmarkkinaratkaisu saataisiin aikaan painottaen maltillista palkkaratkaisua. Turha kuitenkaan spekuloida, kun näin ei tule käymään persujen valtapolitiikan takia.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Toisaalta on hukattu helvetisti aikaa, mutta toisaalta jotkut asiat vaativat aikaa. Ongelma on, että eduskunta ei ymmärrä tuon ajankäytön tasapainoa. Hallitus- ja oikeistopuolueet saivat viime keväänä vaalivoiton: 140-60. Hallitus teki toukokuussa Sipilän johdolla hyvät pläänit ja kaikki näytti hyvältä. Sitten tuli kesä, eduskunnan kesälomat eikä sen jälkeen enää mitään tapahtunutkaan, paitsi kaikenmaailman immoset hyppi seinille. Tuli pakolaiskriisi, jonka jälkeen hallitus olikin paskat housussa, kun olisi pitänyt alkaa töitä tekemään. Ay-liike oli ehtinyt asettua barrikaadeille, kuten syksyllä ja talvella on huomattu.

Täytyy vaan toivoa, että huomenna Sipilän vierailun avittamana SAK päättää lähteä mukaan viikko sitten neuvoteltuun kilpailukykysopimukseen. Jos ei lähde, niin ihmettelen, että millä mandaatilla SAK:n pj. Lauri Lyly neuvotteli kilpailukykysopimusneuvotteluissa? Itse tekisin Lylynä johtopäätöksen, että "hitto mitä paskaa ja pitäkää tunkkinne" ja sanoutuisin irti puheenjohtajan tehtävästä. Saa nähdä, miten huomenna käy ja nytkähtääkö kilpailukykypaketti eteenpäin. Sinällään riittämätönhän tuo paketti paljon alla viidellä miljardillaan on, mutta kai laiha sopu on lihavaa riitaa parempi? Valtakuntaan palautuisi jonkinlainen rauha.

Itse en osaa sanoa, että ketä äänestän seuraavissa vaaleissa. Seuraaviin vaaleihin on kolme vuotta aikaa ja paljon ehtii tapahtua sitä ennen. Tällä hetkellä asetelmat ovat gallupien mukaiset. Suomalaisten mielikuvat ja fiilikset liikkuvat politiikassa paljon puolueiden puheenjohtajien mukana. Luulen, että ennen seuraavia EK-vaaleja isoista puolueista Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset vaihtavat puheenjohtajiaan. Suomalaiset seuraavat hyvän johtajan perässä ja tuo asia tulee vaikuttamaan todella paljon seuraavissa vaaleissa. Paikallisilla ehdokkailla on huomattavasti pienempi merkitys - varsinkin kun suuriin kaupunkeihin on muuttanut paljon ihmisiä muualta eikä nämä tunne paikallisia ehdokkaita. Päätös tehdään puolueen ja johtajan "mielikuvan" perusteella.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos hallitus kaatuisi, pidettäisiin uudet eduskuntavaalit. Se on kuitenkin epätodennäköistä juuri siksi, että perussuomalaiset eivät suostu uusiin vaaleihin, koska heidän kannatuksensa puolittuisi. Uusien vaalien kautta valtaan tulisi todennäköisesti hallitus, joka peruisi osan näistä pahimmista leikkauksista (mm. koulutuksesta) ja työmarkkinaratkaisu saataisiin aikaan painottaen maltillista palkkaratkaisua. Turha kuitenkaan spekuloida, kun näin ei tule käymään persujen valtapolitiikan takia.
Ihan yhtälailla Keskusta eikä Kokoomuskaan ei halua hallituksen hajoavan. Kokoomus tietää olevansa oppositiossa seuraavassa (vasemmisto)hallituksessa.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos hallitus kaatuisi, pidettäisiin uudet eduskuntavaalit. Se on kuitenkin epätodennäköistä juuri siksi, että perussuomalaiset eivät suostu uusiin vaaleihin, koska heidän kannatuksensa puolittuisi. Uusien vaalien kautta valtaan tulisi todennäköisesti hallitus, joka peruisi osan näistä pahimmista leikkauksista (mm. koulutuksesta) ja työmarkkinaratkaisu saataisiin aikaan painottaen maltillista palkkaratkaisua. Turha kuitenkaan spekuloida, kun näin ei tule käymään persujen valtapolitiikan takia.

Tuskin tulisi moista hallitusta, koska puolueiden vaikuttavat ryhmät Suomessa kyllä varsin laajasti tuntevat taloudellisen tilanteen ja vaihtoehtojen vähyyden huolimatta poliittisesta retoriikastaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kuuluisa six-pack hallitus joka sekin harjoitti pitkälti samanlaista politiikkaa kuin nykyinen. Vuosikymmeniä ovat puolueet vaihdelleet hallituksessa ja päälinja on kuitenkin ollut pitkälti samanlainen.

Kyllä ne kaikki eduskuntapuolueet haluavat nykyisen hallituksen pysyvän koossa ja saavan muutokset ajettua läpi, nykyisestä oppositiosta on sitten hauskempi nousta vasta 2019 hallitukseen nauttimaan hedelmistä.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuskin tulisi moista hallitusta, koska puolueiden vaikuttavat ryhmät Suomessa kyllä varsin laajasti tuntevat taloudellisen tilanteen ja vaihtoehtojen vähyyden huolimatta poliittisesta retoriikastaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kuuluisa six-pack hallitus joka sekin harjoitti pitkälti samanlaista politiikkaa kuin nykyinen. Vuosikymmeniä ovat puolueet vaihdelleet hallituksessa ja päälinja on kuitenkin ollut pitkälti samanlainen.

Huomiosi on totta sikäli, että kokoomusvetoinen sateenkaarihallitus harjoitti kiristävää finanssipolitiikkaa. Niin laajapohjaisessa hallituksessa oli myös omat ongelmansa eikä Urpilainen ollut todellakaan oikea henkilö demareiden johdossa. Tällaiseen työmarkkinasaneluun se ei kuitenkaan ikinä olisi lähtenyt eikä olisi pistänyt esimerkiksi yliopistoja noin polvilleen. Perusturvaa nimenomaan myös vahvistettiin, ei heikennetty, niin kuin nyt mm. opintotukiuudistus tekisi. Tämä hallitus ylipäänsä suorastaan halveksii tieteellistä ja faktapohjaista tietoa, mikä on aivan ennen näkemätöntä lähimmässä poliittisessa historiassa.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Huomiosi on totta sikäli, että kokoomusvetoinen sateenkaarihallitus harjoitti kiristävää finanssipolitiikkaa. Niin laajapohjaisessa hallituksessa oli myös omat ongelmansa eikä Urpilainen ollut todellakaan oikea henkilö demareiden johdossa. Tällaiseen työmarkkinasaneluun se ei kuitenkaan ikinä olisi lähtenyt eikä olisi pistänyt esimerkiksi yliopistoja noin polvilleen. Perusturvaa nimenomaan myös vahvistettiin, ei heikennetty, niin kuin nyt mm. opintotukiuudistus tekisi. Tämä hallitus suorastaan halveksii tieteellistä ja faktapohjaista tietoa.

Sekin hallitus kuitenkin leikkasi koulutuksesta. Mitkä ovat ne tieteelliset ja faktapohjaiset tiedot joita nykyinen hallitus "halveksii"? Ovatko ne esimerkiksi väitteitä "tuloerojen kasvusta" tai "investointilamasta" ?
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sekin hallitus kuitenkin leikkasi koulutuksesta. Mitkä ovat ne tieteelliset ja faktapohjaiset tiedot joita nykyinen hallitus "halveksii"? Ovatko ne esimerkiksi väitteitä "tuloerojen kasvusta" tai "investointilamasta" ?

Jos nyt aloitetaan siitä, että hallituksen talouspoliittinen kokonaislinja perustuu virheellisiin oletuksiin (oletetaan kansantalouden toimivan kuin kotitalous..). Tai kaikenmaailman dosenteista puhumisesta. Tai hallintorekisteriasiassa eduskunnalle valehdelluista tiedoista. Tai siitä että tällaisena aikana kehitysavusta viedään noin paljon, jolloin moni projekti loppuu kuin seinään. Tai Kansalliskirjaston (liittyy Helsingin yliopiston leikkauksiin..) aivan käsittämättömästä kohtelusta, joka sekin voi olla perustuslain vastaista. Samoin kuin nämä pakkolait olisivat voineet olla - sekin asia oli tehty ilman asiantuntijoiden kunnollista kuulemista. Sen lisäksi että ns. pakkolakien vaikutus talouskehitykseen jo sinällään olisi ollut negatiivinen.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Tai kaikenmaailman dosenteista puhumisesta.
No tuo nyt oli ihan turha kohu. Menee samaan sarjaan kuin se Stubbin kertomasta professorivitsistä aiheutunut pöyristys eli todellisuudessa itsensä nolasivat kyseiset mielensäpahoittajat eivätkä Sipilä ja Stubb.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos nyt aloitetaan siitä, että hallituksen talouspoliittinen kokonaislinja perustuu virheellisiin oletuksiin (oletetaan kansantalouden toimivan kuin kotitalous..). Tai kaikenmaailman dosenteista puhumisesta. Tai hallintorekisteriasiassa eduskunnalle valehdelluista tiedoista. Tai siitä että tällaisena aikana kehitysavusta viedään noin paljon, jolloin moni projekti loppuu kuin seinään. Tai Kansalliskirjaston (liittyy Helsingin yliopiston leikkauksiin..) aivan käsittämättömästä kohtelusta, joka sekin voi olla perustuslain vastaista. Samoin kuin nämä pakkolait olisivat voineet olla - sekin asia oli tehty ilman asiantuntijoiden kunnollista kuulemista. Sen lisäksi että ns. pakkolakien vaikutus talouskehitykseen jo sinällään olisi ollut negatiivinen.

Mutta mitkä ovat ne tieteelliset ja faktapohjaiset tiedot näistä asioista? Ja mikä olisi se budjettiraami joka mahdollistaisi sen että kehitysavusta ja koulutuksesta ei leikata euroakaan? Ketkä ovat ne asiantuntijat joita olisi tullut kuulla ja millä tieteellisellä ja faktapohjaisella perusteella on osoitettavissa että pakkolakien vaikutus talouskehitykseen olisi ollut jo sinällään negatiivinen?

Mitä nyt tulee esimerkiksi hallintarekisteriasiaan ja sen lukuihin niin kuka loppujen lopuksi määrittelee sanamuodossa olevista lausunnoista joissa kaikissa arvatenkin on huomioita puolesta ja vastaan että onko se kokonaisuutena negatiivinen vai positiivinen? Minusta on erikoista kenenkään päätyä mihinkään lukuihin sellaisesta asiasta.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mutta mitkä ovat ne tieteelliset ja faktapohjaiset tiedot näistä asioista? Ja mikä olisi se budjettiraami joka mahdollistaisi sen että kehitysavusta ja koulutuksesta ei leikata euroakaan? Ketkä ovat ne asiantuntijat joita olisi tullut kuulla ja millä tieteellisellä ja faktapohjaisella perusteella on osoitettavissa että pakkolakien vaikutus talouskehitykseen olisi ollut jo sinällään negatiivinen?

En ehdi nyt juuttua vänkäämään näistä, mutta viittaan nyt vaikkapa kansainväliseen taloustieteelliseen tutkimukseen (tuossa ylempänä yksi linkki asiasta..) ja kotimaiseenkin kenttään, josta on kuultu ääniä hyvin valikoivasti. Pertti Haaparanta, Matti Tuomala jne. ovat kyseenalaistaneet koko finanssipoliittisen linjan ja tukeutuvat tässä ihan kansainväliseen tutkimukseen (esim. Euroopan taantumassa kysyntä keskeinen tekijä tutkimuskonsensuksen mukaan..), Koulutuksesta ja kehitysavusta ei tarvitsisi leikata euroakaan, kun harjoitettaisiin edes vähemmän kireää finanssipolitiikkaa. Ei tarvitsisi edes erityisemmin elvyttää (mikä olisi monen asiantuntijan mielestä nimenomaan se oikea linja). Sosiaalipolitiikan linjan taas ovat kyseenalaistaneet vaikkapa Heikki Hiilamo ja Juho Saari. Koulutusleikkauksia ei pitänyt muuten hyvänä edes EK...

Gentleman kirjoitti:
Mitä nyt tulee esimerkiksi hallintarekisteriasiaan ja sen lukuihin niin kuka loppujen lopuksi määrittelee sanamuodossa olevista lausunnoista joissa kaikissa arvatenkin on huomioita puolesta ja vastaan että onko se kokonaisuutena negatiivinen vai positiivinen? Minusta on erikoista kenenkään päätyä mihinkään lukuihin sellaisesta asiasta.

Eli Stubb ei tarkoitushakuisesti vääristellyt asiantuntijalausuntoja? Heh, eihän tuohon usko varmaan mies itsekään :)
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En ehdi nyt juuttua vänkäämään näistä, mutta viittaan nyt vaikkapa kansainväliseen taloustieteelliseen tutkimukseen (tuossa ylempänä yksi linkki asiasta..) ja kotimaiseenkin kenttään, josta on kuultu ääniä hyvin valikoivasti. Pertti Haaparanta, Matti Tuomala jne. ovat kyseenalaistaneet koko finanssipoliittisen linjan ja tukeutuvat tässä ihan kansainväliseen tutkimukseen (esim. Euroopan taantumassa kysyntä keskeinen tekijä tutkimuskonsensuksen mukaan..), Koulutuksesta ja kehitysavusta ei tarvitsisi leikata euroakaan, kun harjoitettaisiin edes vähemmän kireää finanssipolitiikkaa. Ei tarvitsisi edes erityisemmin elvyttää (mikä olisi monen asiantuntijan mielestä nimenomaan se oikea linja). Sosiaalipolitiikan linjan taas ovat kyseenalaistaneet vaikkapa Heikki Hiilamo ja Juho Saari. Koulutusleikkauksia ei pitänyt muuten hyvänä edes EK...

Kyseenalaistaminen on helppoa, vaihtoehtojen esittäminen ilmeisen vaikeaa. Sitten kun ehdit niin jaa ihmeessä niitä erilaisia vaihtoehtoja, niille olisi kysyntää yli valtakunnan rajojen.



Eli Stubb ei tarkoitushakuisesti vääristellyt asiantuntijalausuntoja? Heh, eihän tuohon usko varmaan mies itsekään :)

Oli myös Stubbilta varsin kyseenalaista muodostaa arvioista mitään prosenttinäkemyksiä. Mutta näyttää valitettavasti olevan eduskunnassa edelleen tapana heitellä lukuja ja väitteitä sen enempää niiden perusteita miettimättä.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyseenalaistaminen on helppoa, vaihtoehtojen esittäminen ilmeisen vaikeaa. Sitten kun ehdit niin jaa ihmeessä niitä erilaisia vaihtoehtoja, niille olisi kysyntää yli valtakunnan rajojen.

Tuoltahan ne vaihtoehdot lyhykäisyydessään jo löytyvät, vaikka en tosiaan nyt ehdi ja jaksa niistä romaania kirjoittaa. Löysempi finanssipolitiikka. Siinä on selkeä vaihtoehto. Vaihtoehto on myös harjoittaa oikeudenmukaisempaa sosiaalipoliitiikkaa ja panostaa koulutukseen/sivistykseen.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tuoltahan ne vaihtoehdot lyhykäisyydessään jo löytyvät, vaikka en tosiaan nyt ehdi ja jaksa niistä romaania kirjoittaa. Löysempi finanssipolitiikka. Siinä on selkeä vaihtoehto. Vaihtoehto on myös harjoittaa oikeudenmukaisempaa sosiaalipoliitiikkaa ja panostaa koulutukseen/sivistykseen.

Eli vaihtoehto on jatkaa entiseen malliin ja kasvattaa velkaa. Kieltämättä siten saisi ostettua jatkoaikaa mutta mitä silmällä pitäen? Löysän finanssipolitiikan tiellä ollaan menty jo vuosia, kuinka kauan pitäisi vielä jatkaa? Onko tosiaan niin että et näe mitään akuuttia tarvetta muutokselle?

Millainen olisi sinusta "oikeudenmukaisempi" sosiaalipolitiikka? Ja miten sinusta tulisi panostaa koulutukseen/sivistykseen? Arvaanko oikein että sinusta ongelma on se että vastikkeetonta massia ei vaan jaeta tarpeeksi?
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Kyllähän SSS-miehillä kiirettä pitää näinä päivinä. Iltalehdessä on uutinen, jonka mukaan maksamalla 120 euroa voi osallistua katolisen Timo Soinin pitämään rukoukseen Kalastajatorpalla. Sitä ei ole ilmoitettu, paljonko pitäisi maksaa, että sielun taivaaseen pääseminen varmistuisi.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eli vaihtoehto on jatkaa entiseen malliin ja kasvattaa velkaa. Kieltämättä siten saisi ostettua jatkoaikaa mutta mitä silmällä pitäen? Löysän finanssipolitiikan tiellä ollaan menty jo vuosia, kuinka kauan pitäisi vielä jatkaa? Onko tosiaan niin että et näe mitään akuuttia tarvetta muutokselle?

Millainen olisi sinusta "oikeudenmukaisempi" sosiaalipolitiikka? Ja miten sinusta tulisi panostaa koulutukseen/sivistykseen? Arvaanko oikein että sinusta ongelma on se että vastikkeetonta massia ei vaan jaeta tarpeeksi?

Heh, ei ole menty löysällä vaan kireällä finanssipolitiikalla, kysy vaikka Vartiaiselta. Muutosta mää siihen tosiaan haluaisinkin, koska se on yksi este talouskasvulle. Sinä et haluaisi vaan ilmeisesti kannatat hallituksen entisestään kiristynyttä linjaa. Sillä vaan ei kunnon kasvuun päästä, jos ei maailmantalous yhtäkkiä ala vetämään kunnolla, jolloin täysin tuurilla voitaisiin saada jotain.

Koulutuksen osalta voitaisiin ensimmäiseksi perua leikkaukset, joita EK:kin kritisoi. Vastikkeetonta rahaa, määrittele nyt termisi auki. Koulutuksen arvo yhteiskunnan kannalta on laaja-alainen, eikä sitä pitäisi kyllä oikeistolaisissakaan piireissä ymmärtää vastikkeettoman rahan jakamiseksi.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Monia asioita on saatu aikaan, mutta isot asiat ovat edelleen ratkaisematta, lähinnä sote-uudistus ja yhteiskuntasopimus. Tosin kannattaa muistaa, että sote-uudistus on valtavan iso muutos suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken maailman aluehallintouudistukset jne. ovat olleet ihan vain lämmittelyä sote-uudistukseen verrattuna. Yhteiskuntasopimuksen tapaista sopimustakin on joskus yritetty, mutta esim 1990-luvulla siinä epäonnistuttiin. Nyt ollaan jo hyvin lähellä.

Eli kun ymmärtää näiden isojen asioiden laajuuden ja vaikeuden, ei ole erityinen ihme, että niitä ei ole saatu vielä vietyä maaliin.

Tämä. Tosin asia, jota syy-seuraus-suhteissa ja keskustelun kestossa on nostettu aivan liian vähän on se, miksi yhtäkkiä erityisesti kepulle, mutta myös muulle hallitukselle työmarkkinaratkaisu on sellainen aihe, että sitä tunnutaan venyttävän hallituksenkin suunnasta ja miettivän toista ja kolmatta takaporttia. Kun on täysin epäuskottavaa, ettei mitään muita vaihtoehtoja olisi pohdittu - onhan niitä esitettykin kiertoreittejä. Viimeksi eilen Vihriälä.

Todellisempi tähän vaikuttava syy on se, että soteuudistus/maakuntauudistus on vielä enemmän jumissa ja esitetyssä muodossaan ei tule toteutumaan. Luitte oikein - ei tule toteutumaan. Tämä kaatuu niin rajusti hallituksen ja erityisesti kepun niskaan, että on paljon edullisempaa vatuloida työmarkkinaratkaisun kanssa ja pitää keskustelu poissa asiasta, jossa varsinkin julkistalouden kannalta on paljon suurempi panos. Ei millään pakkolaeilla ja yhteiskuntasopimuksilla pureuduta niin suuriin summiin kuin sotella järkevästi tehtynä tehtäisiin.
 

Fordél

Jäsen
Todellisempi tähän vaikuttava syy on se, että soteuudistus/maakuntauudistus on vielä enemmän jumissa ja esitetyssä muodossaan ei tule toteutumaan. Luitte oikein - ei tule toteutumaan. Tämä kaatuu niin rajusti hallituksen ja erityisesti kepun niskaan, että on paljon edullisempaa vatuloida työmarkkinaratkaisun kanssa ja pitää keskustelu poissa asiasta, jossa varsinkin julkistalouden kannalta on paljon suurempi panos. Ei millään pakkolaeilla ja yhteiskuntasopimuksilla pureuduta niin suuriin summiin kuin sotella järkevästi tehtynä tehtäisiin.

En usko, että yhteiskuntasopimuksen kanssa vatuloitaisiin tahallaan, jotta voitaisiin pitää katse poissa sote-uudistuksesta. Hallitus tarvitsee kipeästi onnistumisia ja yhteiskuntasopimuksen osalta olisi mahdollista saada yksi sulka hattuun. Ja se sulka halutaan varmasti mahdollisimman nopeasti.

Siitä ihan samaa mieltä, että sote-uudistus näyttää edelleen kaikkea muuta kuin varmalta. Epäilen niin ikään, että tuleeko nytkähtämään eteenpäin tällä mallilla. Eipä taida.

Mitä tulee säästöihin niin niihin on sote-uudistuksen osalta vielä todella pitkä matka. Nyt puhutaan vasta raameista, lainsäädännöstä jne, mutta nämä eivät tuo vielä säästöjä. Vasta kun päästään suunnittelemaan itse palveluiden toteutusta ja sisältöjä sekä toteuttamaan niitä, voi säästöjä tulla. Tällöin ollaankin jo 2020-luvulla.
 
Alexander Stubb totesi muuten eilen Turun Sanomille, että huolella ja pitkään valmistellulla pakkolakipaketilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia läpimenoon:

– Me teimme paljon töitä kilpailukykypaketin kanssa, siis pakkolakien kanssa, mutta huomasimme, että sen talousvaikutukset ja perustuslailliset läpimenomahdollisuudet, niitä ei kerta kaikkiaan ollut.

Eli käytännössä pakkolakipaketti oli pelkkää SSS-hallituksen bluffia, jonka ay-liikkeet päättivät katsoa.

(Linkki vie Turun Sanomien kotisivuille)
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Alexander Stubb totesi muuten eilen Turun Sanomille, että huolella ja pitkään valmistellulla pakkolakipaketilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia läpimenoon:

– Me teimme paljon töitä kilpailukykypaketin kanssa, siis pakkolakien kanssa, mutta huomasimme, että sen talousvaikutukset ja perustuslailliset läpimenomahdollisuudet, niitä ei kerta kaikkiaan ollut.

Eli käytännössä pakkolakipaketti oli pelkkää SSS-hallituksen bluffia, jonka ay-liikkeet päättivät katsoa.

(Linkki vie Turun Sanomien kotisivuille)

Persujen puoluetoimistolla ollaan varmaan todella tyytyväisiä, käytännössä tämä pakkolakipaketti tuhosi Persujen kannatuksen duunarimiesten keskuudessa. Mutta joo, toisaalta kuitenkaan nämäkään neuvottelut eivät olisi toteutuneet mikäli mitään painetta ei olisi hallituksen taholta ay-liikkeeseen kohdistunut.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
En usko, että yhteiskuntasopimuksen kanssa vatuloitaisiin tahallaan, jotta voitaisiin pitää katse poissa sote-uudistuksesta. Hallitus tarvitsee kipeästi onnistumisia ja yhteiskuntasopimuksen osalta olisi mahdollista saada yksi sulka hattuun. Ja se sulka halutaan varmasti mahdollisimman nopeasti.
Samaa mieltä tästä. Koska Sipilän inkkaripäähineestä ei montaa sulkaa löydy, olisi parikin siihen jo hyvä lisä. Spekulointi yhteiskuntasopparin tahallisesta venyttämisestä kuulostaa ilman lähteitä epäuskottavalta. DAF toki kirjoittajana harvoin sortuu haihatteluun, joten sikäli väite on mielenkiintoinen.

Stubbilla on vielä pahempi sulkasato kokoomuksen oikean laidan suuntaan, joten sotesta tarvitaan lisähyvitystä, jos paikallinen sopiminen jää taas kerran pääosin korulauseiden varaan. 18+15-malli ei tule toteutumaan, siitä olen samaa mieltä. Kokoomus on jo pohjustanut maaperän valmiiksi mm. mediassa ulostulojen kautta tätä varten, joten sen kariutumista ei voi pitää yllättävänä. Eli soten lopputulos on varmaan tyyliin "18 maakuntaa ja jokin 5 erityisvastuusuperpiiriä niiden päällä".
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Heh, ei ole menty löysällä vaan kireällä finanssipolitiikalla, kysy vaikka Vartiaiselta. Muutosta mää siihen tosiaan haluaisinkin, koska se on yksi este talouskasvulle. Sinä et haluaisi vaan ilmeisesti kannatat hallituksen entisestään kiristynyttä linjaa. Sillä vaan ei kunnon kasvuun päästä, jos ei maailmantalous yhtäkkiä ala vetämään kunnolla, jolloin täysin tuurilla voitaisiin saada jotain.

Löysä ja kireä ovat varsin subjektiivisia määritelmiä, kannatan sinänsä sellaista linjaa että mietitään mihin on varaa ja vähennetään velaksi elämistä. Minulla on omat varsin radikaalit linjaukseni jotka koskevat esimerkiksi sitä että pitääkö kaikkia sairauksia edes yrittää hoitaa loppuun asti.

Kunnon kasvuun päästään sillä että on tuotteita jotka pärjäävät kilpailussa. Kilpailukykyä voidaan avittaa monella eri tavalla koska tuotantokustannukset eri aloilla muodostuvat varsin eri tavoin. En vaan näe keinona sitä että sisämarkkinoille pumpataan rahaa jolla "ostetaan jotain" nuo ostokset kun hyvin helposti kohdistuvat sitten tuotteisiin joista ei verotuloja juuri Suomeen tule (kaljaralli, nettikaupat)

Koulutuksen osalta voitaisiin ensimmäiseksi perua leikkaukset, joita EK:kin kritisoi. Vastikkeetonta rahaa, määrittele nyt termisi auki. Koulutuksen arvo yhteiskunnan kannalta on laaja-alainen, eikä sitä pitäisi kyllä oikeistolaisissakaan piireissä ymmärtää vastikkeettoman rahan jakamiseksi .

Suomen valtion budjetista koulutukseen menee 6-7 miljardia, pelkästään yliopistot saavat siitä 2 miljardia, erilaisia tutkimuksia kustantavia tahoja (Suomen Akatemia, TEKES..) rahoitetaan valtion puolesta miljardilla. Koulutuksen rahoitusta on koko 2000-luku nostettu ilman merkittävää vastinetta. Opiskelijat saavat paitsi ilmaisen opetuksen myös varsin anteliaat opintolainaehdot vastineeksi siitä että suorittavat pari opintoviikkoa kuukaudessa ja kokevat tekevänsä yhteiskunnalle suurenkin palveluksen. Miten tämä yhteiskunnan kannalta laaja-alainen arvo konkretisoituu joka koulutuksella on?
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Samaa mieltä tästä. Koska Sipilän inkkaripäähineestä ei montaa sulkaa löydy, olisi parikin siihen jo hyvä lisä. Spekulointi yhteiskuntasopparin tahallisesta venyttämisestä kuulostaa ilman lähteitä epäuskottavalta. DAF toki kirjoittajana harvoin sortuu haihatteluun, joten sikäli väite on mielenkiintoinen.

Stubbilla on vielä pahempi sulkasato kokoomuksen oikean laidan suuntaan, joten sotesta tarvitaan lisähyvitystä, jos paikallinen sopiminen jää taas kerran pääosin korulauseiden varaan. 18+15-malli ei tule toteutumaan, siitä olen samaa mieltä. Kokoomus on jo pohjustanut maaperän valmiiksi mm. mediassa ulostulojen kautta tätä varten, joten sen kariutumista ei voi pitää yllättävänä. Eli soten lopputulos on varmaan tyyliin "18 maakuntaa ja jokin 5 erityisvastuusuperpiiriä niiden päällä".

Puhuisin ehkä eksaktimmin siitä, että asian ratkaisuun ei ole millään osapuolella pakkoa kuin venyttämisestä sinänsä. Lähteistööni enempää menemättä. Tässä asiassa vatulointi on mukavasti huomio pois muualta.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Vasta nyt bongasin YLE:n haastattelun jossa Jari Lindström totesi seuraavaa:

"Ministeri Lindström nosti esiin mahdollisuuden liikkua kohti Tanskan mallia, jossa työttömyysturvaa saadakseen tulee hakea töitä myös oman alan ulkopuolelta."

Suomessa ammattisuoja on kolme kuukautta, Tanskassa ammattisuoja murtuu vasta kun aktivointisuunnitelma on tehty joka on 30-59 vuotiaille 9 kuukauden päästä työttömyyden alkamisesta. Tämät tarkottaisi että 1.1.2016 työttömäksi joutunut insinööri saisi Suomessa aprillipäivänä työhönosoituksen puhelinmyyjäksi, kun taas Tanskassa samana päivänä irtisanottu insinööri tapaisin työkkärin tädin 1.syyskuuta ja jos job plan olisi valmis päivässä niin ensimmäinen puhelinmyyjäksi osoitus voisi tulla 2.syyskuuta.

Tanskassahan työttömyyskorvaukset ovat merkittävästi korkeampia kuin Suomessa (jopa 90% entisestä palkasta jos työhistoriaa yli 52 viikkoa tai 1924 tuntia edelisen kolmen vuoden ajalta) ja tukea maksetaan 104 viikkoa eli 728 päivää. Maksimituki on 17 355 kruunua eli n. 2500euroa kuussa.

Kun Suomessa siirrytään "kohti Tanskan mallIia" niin eikö se tarkoittaisi että että _kasvaisi_ kolmesta kuukaudesta? Ja eikö se tarkottaisi tukien tason nostamista?

En ota kantaa siihen että mitä pitäisi tehdä - puutun vaan näihin perusteisiin. Tanskan malli on ollut jo yli kymmenen vuotta sellainen konsepti jonka tajuaminen tuntuu olevan politiikoille hiton vaikeaa.

Sen lisäksi että poliitikoilla on vaikeuksia ymmärtää millaisia lakeja he säätävät niin ymmärrysvaikeuksia on myös sen suhteen että mitkä lait ovat jo voimassa.

T: SergeiK (HR asioita joskus muinoin Tanskassa hoitanut)
 
Suomen valtion budjetista koulutukseen menee 6-7 miljardia, pelkästään yliopistot saavat siitä 2 miljardia, erilaisia tutkimuksia kustantavia tahoja (Suomen Akatemia, TEKES..) rahoitetaan valtion puolesta miljardilla. Koulutuksen rahoitusta on koko 2000-luku nostettu ilman merkittävää vastinetta. Opiskelijat saavat paitsi ilmaisen opetuksen myös varsin anteliaat opintolainaehdot vastineeksi siitä että suorittavat pari opintoviikkoa kuukaudessa ja kokevat tekevänsä yhteiskunnalle suurenkin palveluksen. Miten tämä yhteiskunnan kannalta laaja-alainen arvo konkretisoituu joka koulutuksella on?

Koulutus on investointi. Investointi on luopumista tänään, jotta tulevaisuudessa saisi vielä suuremman hyödyn. Investoinnit eivät varsinkaan koulutuksesta puhuttaessa kanna hedelmää heti huomenna, vaan vasta vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Juuri koulutukseen panostaminen on suuri sille, että Suomi on näinkin hyvä yhteiskunta kuin tänä päivänä. Se, että yhteiskunnan koulutuksen taso on korkea, tarkoittaa suurempaa kokonaishyötyä koko yhteiskunnalle. Yksilön korkea ja laaja osaaminen, sivistys, palkkataso -> kansalaisten korkea keskimääräinen henkisen pääoman määrä, paremmat ja tehokkaammat palvelut, suurempi veropotti -> paremmat julkishyödykkeet, etuudet etc. -> korkeampi hyvinvoinnin taso.
 
Mulle on jäänyt täysin epäselväksi se, että nyt kun rakas hallituksemme kaavailee leikkauksia, etujen karsimia ym. ym. ym. millä tämä maa pitäisi muka pelastua, niin minkä mittaisista ajanjaksoista tässä nyt puhutaan? Siis jos nämä kaavaillut muutokset vietäisiin läpi, niin onko näillä herroilla nyt jokin visio siitä, että koska ja missä vaiheessa näiden uhrauksien pitäisi kantaa hedelmää kansalaisen arjessa? Puhutaanko parista vuodesta, kymmenestä vuodesta, hamassa tulevaisuudessa vai ihan vain ehkä joskus - tuloksista? "Meillä ei ole vaihtoehtoa" thatcherismit on kyllä jääneet mieleen, mutta tämä ennuste ei.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös