Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[MustatKortit]

Mä olen Matti Apusen kanssa siitä samoilla linjoilla, että nämä kaikki prosentin kymmenesosien veivaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa ja Suomessa on vielä joukko ihmisiä, jotka eivät edes tajua, mitä globalisaatio tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa, kun sadat miljoonat aasialaiset tulevat työmarkkinoille laskemaan työn hintaa.

Tavallaan Jatkiksen talouskeskustelut ovat tästä loistava esimerkki, kumpikin ideologinen ääripää tuo julki näitä omia esimerkkejään ja lukujaan ja monesti vedotaan historiallisiin esimerkkeihin, vaikka nykytilanne on jotain aivan uutta.

No, saahan sitä toivoa parasta. Nykypäivän mielenosoituksista Apunen kirjoitti hyvin, että myös keskiajalla taikauskoiset kulkueet olivat valttia, uskottiin pahojen voimien kaikkoavan, kun marssitaan jonossa läpi kaupungin ja huudellaan loitsuja.

 

[mjr]

Mä olen Matti Apusen kanssa siitä samoilla linjoilla, että nämä kaikki prosentin kymmenesosien veivaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa ja Suomessa on vielä joukko ihmisiä, jotka eivät edes tajua, mitä globalisaatio tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa, kun sadat miljoonat aasialaiset tulevat työmarkkinoille laskemaan työn hintaa.

Niin, sitä voi tosiaan kysyä - että mitä se sitten tosiaan tarkoittaa? Minusta se tarkoittaa lähinnä sitä, että Suomen kaltaisen maan on täysin mahdotonta kilpailla työn hinnalla satojen miljoonien nälkärajalta nousevien aasialaisten ja (ilmeisesti pian) afrikkalaisten kanssa. Vuosituhannen alkuvuosina olin tilaisuudessa ratkoa erään monikansallisen it-yhtiön tukipalveluiden tuotanto-ongelmaa - tai minä mitään ratkonut vaan Kanadasta tullut konsultti kätevästi avasi Gordionin solmun sanomalla, että Intiasta saamme 10 tekijää yhden suomalaisen hinnalla, notta mitäs tässä turhaan itkemme. (Toki siitä seurasi ties mitä hankaluuksia asiakkaan kanssa, joka sittemmin vähin erin kotiutti erilaisia toimintoja takaisin oman it-hallintonsa alle.)

 

[MustatKortit]

Niin, sitä voi tosiaan kysyä - että mitä se sitten tosiaan tarkoittaa? Minusta se tarkoittaa lähinnä sitä, että Suomen kaltaisen maan on mahdotonta kilpailla työn hinnalla satojen miljoonien nälkärajalta nousevien aasialaisten ja (ilmeisesti pian) afrikkalaisten kanssa... Vuosituhannen alkupuolella olin tilaisuudessa ratkoa erään monikansallisen it-yhtiön tukipalveluiden tuotanto-ongelmaa - tai minä mitään ratkonut vaan Kanadasta tullut konsultti kätevästi avasi Gordionin solmun sanomalla, että Intiasta saamme 10 tekijää yhden suomalaisen hinnalla, notta mitä tässä turhaan itkemme. (Toki siitä seurasi ties mitä hankaluuksia asiakkaan kanssa, joka sittemmin vähin erin kotiutti erilaisia toimintoja takaisin oman it-hallintonsa alle.)

Se tarkoittaa sitä, että pitää olla valmis todella radikaaleihin ratkaisuihin. Apunen nosti mielestäni hyvän esimerkin Ranskasta, eli Ranskan täysin koskemattomana pidetty viikkotyöaika on muuttumassa... ja vieläpä sosialistisen presidentin aikana.

Minä luonnollisesti toivon, että nyt tehtävät kompromissit ja konsensukset auttavat, mutta olen aika skeptinen, ei me näillä päästä kuin nitkutellen muutama vuosi eteenpäin korkeintaan.

 

[TosiFani]

Niin, sitä voi tosiaan kysyä - että mitä se sitten tosiaan tarkoittaa? Minusta se tarkoittaa lähinnä sitä, että Suomen kaltaisen maan on täysin mahdotonta kilpailla työn hinnalla satojen miljoonien nälkärajalta nousevien aasialaisten ja (ilmeisesti pian) afrikkalaisten kanssa. Vuosituhannen alkuvuosina olin tilaisuudessa ratkoa erään monikansallisen it-yhtiön tukipalveluiden tuotanto-ongelmaa - tai minä mitään ratkonut vaan Kanadasta tullut konsultti kätevästi avasi Gordionin solmun sanomalla, että Intiasta saamme 10 tekijää yhden suomalaisen hinnalla, notta mitäs tässä turhaan itkemme. (Toki siitä seurasi ties mitä hankaluuksia asiakkaan kanssa, joka sittemmin vähin erin kotiutti erilaisia toimintoja takaisin oman it-hallintonsa alle.)

Tuskin Suomessa kannatta halpisvaatteita alkaa tekemään vaan työnkilpailukykyisyyteen täytyy liittyä muitakin osa-alueita. Osaaminen on tietysti tärkein, luotettavuus on toinen ja laatu kolmas. Kaksi jälkimmäistä ovat kärsineet jo pidempään, suomalainen työ ei ole ollut pitkään aikaan tae laadusta ja meillä työnjoustamattomuus on tehnyt luottavuudestakin kyseenalaisen.

 

[erku]

Se tarkoittaa sitä, että pitää olla valmis todella radikaaleihin ratkaisuihin. Apunen nosti mielestäni hyvän esimerkin Ranskasta, eli Ranskan täysin koskemattomana pidetty viikkotyöaika on muuttumassa... ja vieläpä sosialistisen presidentin aikana.

Matti Apunen saa palkkaa elinkeinoelämän edun valvomisesta. Siksi Apunen kertoo elinkeinoelämän edun mukaisia esimerkkejä edistääkseen kampanjaa, joka johtaisi duunarien palkkatason halpuutukseen. Siihen on ihan rationaaliset syyt, miksi Apunen ei ota esimerkkiä Ruotsista tai Tanskasta, jotka nyt kaiken järjen mukaan olisivat maina järkevimmät verrokit Suomeen suht samankokoisina pohjoismaisina hyvinvointivaltioina. Näissä maissa ei nimittäin olla lähdetty halpuutuksen tielle, vaan pyritään pärjäämään korkealla osaamisella, innovaatioilla ja jalostusarvolla pärjäämään globaalissa kilpailussa. Se, että elinkeinoelämä ja sen poliittinen osasto kokoomus haluavat tehdä suomesta jonkin Pohjolan halpatyömaan, ei tarkoita, että meidän pitäisi ryhtyä näihin apuslaisiin radikaaleihin ratkaisuihin, pikemminkin päinvastoin. Nyt jos koskaan suomalaista duunaria on puolustettava uusliberalistista propagandakampanjaa vastaan.

 

[MustatKortit]

Matti Apunen saa palkkaa elinkeinoelämän edun valvomisesta. Siksi Apunen kertoo elinkeinoelämän edun mukaisia esimerkkejä edistääkseen kampanjaa, joka johtaisi duunarien palkkatason halpuutukseen. Siihen on ihan rationaaliset syyt, miksi Apunen ei ota esimerkkiä Ruotsista tai Tanskasta, jotka nyt kaiken järjen mukaan olisivat maina järkevimmät verrokit Suomeen suht samankokoisina pohjoismaisina hyvinvointivaltioina. Näissä maissa ei nimittäin olla lähdetty halpuutuksen tielle, vaan pyritään pärjäämään korkealla osaamisella, innovaatioilla ja jalostusarvolla pärjäämään globaalissa kilpailussa. Se, että elinkeinoelämä ja sen poliittinen osasto kokoomus haluavat tehdä suomesta jonkin Pohjolan halpatyömaan, ei tarkoita, että meidän pitäisi ryhtyä näihin apuslaisiin radikaaleihin ratkaisuihin, pikemminkin päinvastoin. Nyt jos koskaan suomalaista duunaria on puolustettava uusliberalistista propagandakampanjaa vastaan.

Ihan noin yleisesti ottaen, minun likasankoni kaatuu kyllä tasaisesti kaikkien osapuolten päälle, mielestäni EK (röyhkeydessään) ja hallitus (munattomuudessaan) ovat ihan yhtä syyllisiä tähän nykymenoon kuin nämä mafiapomot. Suomessa ei ole mitään sellaista yhteistyön ja yhteisen edun ajamisen kulttuuria, kuin useimmissa verrokkimaissa.

Sen nyt jo tietää, että isossa kuvassa nämä nykypäätökset eivät tule ratkaisemaan yhtikäs mitään, muutaman vuoden viiveellä ollaan entistä pahemmassa lirissä. Itse en ylipäätään usko, että mitään päätöksiä saadaan edes aikaiseksi.

 

[Alfred E Neuman]

Siihen on ihan rationaaliset syyt, miksi Apunen ei ota esimerkkiä Ruotsista tai Tanskasta, jotka nyt kaiken järjen mukaan olisivat maina järkevimmät verrokit Suomeen suht samankokoisina pohjoismaisina hyvinvointivaltioina. Näissä maissa ei nimittäin olla lähdetty halpuutuksen tielle, vaan pyritään pärjäämään korkealla osaamisella, innovaatioilla ja jalostusarvolla pärjäämään globaalissa kilpailussa..

No verrataan sitten Ruotsiin ja Tanskaan. Montakos laitonta lakkoa Ruotsissa ja Tanskassa nähtiin viime vuonna? Entäs Suomessa?


Onkos täällä muuten yrittäjiä tai muuten vain palkanmaksun kanssa tekemisissä olevia? Tekisi mieli vaan tietää mitkä ovat todelliset kustannukset työnantajalle kun se palkkaa työntekijän. Eläkemaksut on siinä 25% mistä työnantaja maksaa 18%. Tähän tulee varmasti muitakin maksuja päälle. Eli siis, jos työntekijä saa palkkaa vaikkapa 2000 euroa kuussa, niin minkä verran tuohon tulee kuluja päälle mitkä työnantaja joutuu maksamaan?

 

[HekeK]

Eli siis, jos työntekijä saa palkkaa vaikkapa 2000 euroa kuussa, niin minkä verran tuohon tulee kuluja päälle mitkä työnantaja joutuu maksamaan?

Ei mene ihan pahasti pöpelikköön, kun laskee näin:

2 000 € × 1,65 = 3 300 €

Kuluja siis noin 1 300 €.

 

[Alfred E Neuman]

Ei mene ihan pahasti pöpelikköön, kun laskee näin:

2 000 € × 1,65 = 3 300 €

Kuluja siis noin 1 300 €.

Ok, eli työnantaja maksaa € 3300, työntekijä saa €2000 miinus verot eli sellaiset €1600(?) käteen.

No niin, eli yhteensä siis valtio tai joku muu instanssi vetää tuosta työntekijän €3300 panoksesta €1700 euroa välistä. Tämä 1700 euroa on myös maksettava vaikka se ei missään näy. Mihin tämä raha menee ja voisiko kilpailukyvyn parantamiseksi katsoa, voisiko näitä kuluja karsia jotenkin?

 

[heavy]

2 000 € × 1,65 = 3 300 €

Kuluja siis noin 1 300 €.

Ei kyllä tuo pidä paikaansa.

 

[mjr]

Se tarkoittaa sitä, että pitää olla valmis todella radikaaleihin ratkaisuihin. Apunen nosti mielestäni hyvän esimerkin Ranskasta, eli Ranskan täysin koskemattomana pidetty viikkotyöaika on muuttumassa... ja vieläpä sosialistisen presidentin aikana.

No, onnea vain sinun ja Matin valitsemalle tielle... Itse vähän ajattelen, että Washingtonin konsensuksen aikakausi on näiden eri kehityskulkujen myötä tulossa loppuunsa. Tarvittaneen lopulta peräti niin uusia ratkaisuja, ettei niitä ainakaan Apusen Matti tule esittämään.

 

[penaz]

Ei mene ihan pahasti pöpelikköön, kun laskee näin:

2 000 € × 1,65 = 3 300 €

Kuluja siis noin 1 300 €.

Menee pahasti pöpelikköön. Oikeamman suuntaiset luvut ovat:

2000 × 1,35 = 2700

Kuluja noin 700€

 

[HekeK]

Menee pahasti pöpelikköön. Oikeamman suuntaiset luvut ovat:

2000 × 1,35 = 2700

Kuluja noin 700€

Omassa työssäni sitten jonkin verran tätä asiaa pyöritellyt. LVI-alalla (Pirkanmaa) työntekijä maksaa yritykselle kutakuinkin palkka x 1,7. Työllistämiseen ei liity pelkästään palkkakuluja, jonka varmasti hyvin tiedät. Ne kulut pitää huomioida ihan yhtä lailla, koska ovat osa työllistämiskustannuksia.

Ei kyllä tuo pidä paikaansa.

Sinä nyt sitten varmasti kerrot miten se menee ihan oikeasti?

 

[Andi]

Omassa työssäni sitten jonkin verran tätä asiaa pyöritellyt. LVI-alalla (Pirkanmaa) työntekijä maksaa yritykselle kutakuinkin palkka x 1,7. Työllistämiseen ei liity pelkästään palkkakuluja, jonka varmasti hyvin tiedät. Ne kulut pitää huomioida ihan yhtä lailla, koska ovat osa työllistämiskustannuksia.?

Samoin rakennusalalla yleensä lasketaan sosiaalikulukertoimeksi n. 1,7.

Muiden alojen kertoimesta en osaa sanoa mitään, enkä sitäkään että tuleeko kuluista jotain vähennyksiä takaisin päin jos jossain on esim. 1,3? Tuo on jo sitten ihan toisten ihmisten kuin meikäläisen leipälaji noita pyöritellä enemmän.

 

[heavy]

Sinä nyt sitten varmasti kerrot miten se menee ihan oikeasti?

TyEL 18,9 + Sotu 2,12 + lomarahat yms. kustannukset n. 20% = n. 41%

Ei lähellekään 65%-70% kuten väität.

 

[Tuamas]

Jos lasketaan ihan puhtaasti pelkät lakisääteiset maksut X tuntipalkka, kerroin on 1,49.

Kuitenkin työntekijöille tulee tunteja joita ei voida veloittaa, sairaslomia ja yleensä tuo 1,7 on hyvä käyttää kertoimena, jottei mene persnetoksi.

 

[heavy]

yleensä tuo 1,7 on hyvä käyttää kertoimena,

Kyse oli työnantajamaksuista - ei kaikista kustannuksista.

 

[Alfred E Neuman]

Kyse oli työnantajamaksuista - ei kaikista kustannuksista.

Minähän tämän kysymyksen alunperin kysyin, joten on syytä tarkentaa. Kaikki kustannukset olisi hyvä olla mukana laskelmissa.

Kiitos kaikille vastanneille jo nyt. Tulee vähän perspektiiviä tähänkin asiaan.

 

[Tuamas]

Kyse oli työnantajamaksuista - ei kaikista kustannuksista.

Niin, no sen takia edellisessä kappaleessa mainitsin kertoimen 1,49 johon sisältyy ainoastaan lakisääteiset suorat kulut (lomaraha, tyel, stm, ttvak, tapatvak, rhvak., arkipyhät, lomapalkka ja muut sosiaalikulut).

Toki tuo ei suoraan sovellu esim. nollatuntilaisille, mutta normialoille kyllä.

 

[HekeK]

Kyse oli työnantajamaksuista - ei kaikista kustannuksista.

Kysymys oli muotoa "mitkä ovat todelliset kustannukset työnantajalle kun se palkkaa työntekijän." (Mun alleviivaus).

Sinä kirjoitat teoreettisista kustannuksista. Oletat siis, ettei kukaan koskaan sairasta. Tai että kukin sairastaa omalla kustannuksellaan. Hieno homma, mutta ei todellisuutta.

Tässä vähän lätinää niistä todellisista työntekijäkustannuksista: Katso minkä arvoinen olet töissä | Taloussanomat

 

[heavy]

Sinä kirjoitat teoreettisista kustannuksista. Oletat siis, ettei kukaan koskaan sairasta.

En oleta. Se sairaskustannus on siinä kahdentonnin kuukausipalkassa, ei siitä mitään lisämaksua aiheudu.

 

[Tuamas]

En oleta. Se sairaskustannus on siinä kahdentonnin kuukausipalkassa, ei siitä mitään lisämaksua aiheudu.

Shillälailla.

Jos tälle linjalle mennään, niin mihin niitä työntekijöitä ylipäätään tarvitaan?

 

[HekeK]

En oleta. Se sairaskustannus on siinä kahdentonnin kuukausipalkassa, ei siitä mitään lisämaksua aiheudu.

Anteeksi mitä että?

Luitko TalSan artikkelin? Minkämoisia ajatuksia se herätti? Siinä oli päästy samanlaiseen lopputulemaan mitä minä olen omassa työssäni laskeskellut.

 

[heavy]

Shillälailla

Kerro toki mikä extramaksu siitä pitää maksaa?

Anteeksi mitä että?

Edelleen puhutaan työnantajan palkan lisäksi maksamista maksuista. Sinä puhut ilmeisesti kustannuslaskennasta.

 

[Tuamas]

Kerro toki mikä extramaksu siitä pitää maksaa?.

Kun kysymys on tämä:

Tekisi mieli vaan tietää mitkä ovat todelliset kustannukset työnantajalle kun se palkkaa työntekijän.

Niin on melkoista älyllistä epärehellisyyttä vääntää asiasta tekemälläsi tavalla.

Todellisiin kustannuksiin kuuluu ihan yhtälailla laskennallinen sairaslomatuuraajan liksa/tunti.