Joudun kirjoittamaan nyt niin lyhyesti, ettei varmaan pitäisi kirjoittaa ollenkaan, mutta kaupungit ja niiden sosiaaliset verkostot kiihdyttävät toimeliaisuutta ja sen tuottavuutta. Hajallaan asuvat 200 000 ihmistä keksivät paljon vähemmän ideoita ja näiden ideoiden tuottavuus on huonompi kuin jos samat 200 000 ihmistä asuvat keskenään kaupungissa. Joo, huonosti selitetty, mutta tämän kun katsoo niin pitäisi aueta:
Geoffrey West: The surprising math of cities and corporations | Talk Video | TED.com
Ja joo, tiedetään että juuri yliopistokaupungeissa työttömyysprosentit ovat maan huippuluokkaa, mutta se ei nyt liity tämän tyyppiseen työllistymiseen. Kyllä about jokaiselle työhaluiselle opiskelijalle kyllä löytyy näistä kaupungeista ns. paskaduuni-tyyppistä työtä jolla voi opintojaan rahoittaa.
Kiitos linkistä! Täytyy tutustua illempana sisältöön tarkemmin, TED Talkit ovat yleensä todella laadukkaita. Idean toit kyllä ymmärrettävästi jo esille, eikä minulla ole teorian osalta vastaan väittämistä, mutta millä lailla tai minkä takia tämä vaikuttaisi enemmän opiskelijakaupungissa kuin jossain muualla? Vertailuun voidaan ottaa vaikka Jyväskylä ja Lahti.
Joka tapauksessa olen eri mieltä käytännön tilanteesta ainakin Jyväskylässä. Kävin vielä huvikseni läpi työkkärin sivuilta Jyväskylän avoimet työpaikat kriteereillä, jotka sopivat päätoimiselle opiskelijalle, eli ilta-, yö- ja viikonlopputyöt ilman ammatillisia koulutusvaatimuksia. Tuloksena 6 puhelinmyyntipaikkaa, yksi tuote-esittelijä, 3 henkilökohtaista avustajaa ja järjestyksenvalvojia (tarvittaessa kutsuttavia). Nuokin ovat kaikki hommia, joihin kaikki eivät yksinkertaisesti pysty ja lisäksi suuri osa oli vain kesän mittaisia. Huomioitavaa on, että edes siivoojaksi ei pääse jos ei ole valmis joustamaan opinnoissaan.
Tunnen jo yksin enemmän työtä hakevia opiskelijoita kuin on vapaita (sopivia) paikkoja.
Tiedän että työpaikkoja on paljon työkkärin ilmoitusten ulkopuolellakin, mutta suurin osa ns. paskaduuneista tuolla varmasti on, koska niihin on muutenkin vaikeinta löytää tekijöitä.
Pääsääntöisesti opiskelijat ovat erinomaisia "tuuraajia" ja "osa-aikaisia" tekijöitä esimerkiksi palvelualoille. Se, mikä tietenkin on ongelmana, työnhaku vaatii melkoisen paljon omaa aloitteellisuutta sekä valmiutta työskennellä ilta- ja yöaikaan. Jos nämä ei onnistu, töitä lukion käyneelle insinööriopiskelijalle on melkoisen rajatusti ensimmäisten vuosikurssien aikana tarjolla.
Painottaisin tässä henkilön omaa halua ja motivaatiota työskennellä "paskahommissa".
50-80h kuukaudessa työtä opiskelujen päälle tarkoittaa 12,5-20h viikossa ja pidän tuosta tulevaa kokonaismäärää täysin normaalina työaikana nuorelle ihmiselle. Esimerkiksi tuommoinen tuntimäärä voisi tulla täyteen istumalla kaupan kassalla kolmena päivänä / iltana a`5h tai tekemällä kaksi 8h työpäivää viikossa. Henkisen puolen rasittavuuteen on hieman hankala ottaa kantaa yksittäistapauksissa mutta en pidä ko. työmäärää mitenkään raatamisena.
Opiskelijoilla on halu kouluttautua johonkin tehtävään ja suurimmalla osalla lienee halu myös edetä urallaan tämän jälkeen. Suuressa osassa päällikkö- ja johtotehtäviä työaika on melkoisen paljon suurempi kuin normaali 40h / viikko. Tämän lisäksi päälle tulee parisuhde ja perhe sekä osa rakentaa talon tai harrastaa säännöllisesti (5-10h / vko). Miksi nämä "vapaaehtoiset" "raatamiset" on hyvästä mutta opiskelujen aikana tehtävä tulonhankinta on pahasta?
Voi olla että minulla on vain pessimistisempi näkemys ihmisten ja etenkin nuorten jaksamisesta. Ymmärräthän kuitenkin, että kaksi 8h työpäivää opintojen päälle tarkoittaa 7 päivän työviikkoa? Viikonloppuvapaat kun on tarkoitettu siihen, että työntekijä saa levätä ja jaksaa tehdä taas koko viikon töitä. On tietysti ihmisiä jotka tekevät 7 päivää viikossa täysimittaista päivää ja nauttivat siitä, mutta harvassa he ovat. Suomella ei edes oli tuottavuusongelmia jos kaikki niin tekisivät. Jos vedetäänkin juustohöylällä kaikkien viikonloppuvapaat pois?
Melkoisen eri sivulla olemme minä ja lakikirja kanssasi normaaleista työmääristä. Nykyään kun säännöllinen työaika saa olla enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Tässä lisäksi pari otetta, lähteenä työsuojelu.fi:
"Pääsääntö on, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepoaika. Jaksotyössä vuorokausilepo on vähintään 9 tuntia.
Työntekijälle on pääsäännön mukaan annettava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön viikkolepoaika. Se on sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen."
Väitän että tavoiteajassa valmistuvalla opintojen ajan töitä tekevällä ihmisellä on aivan valtava kokonaistyökuorma, eikä laiskana vätyksenä voi pitää ihmistä joka siihen ei pysty.
Eikö opiskelija mielestäsi saa/pysty rakentamaan parisuhdetta, harrastaa liikuntaa tai olla perhettä? Ovatko kaikki opiskelijat 18 vuotiaita?
Minä en missään nimessä näe mitään väärää opintojen ohella töiden tekemisessä. Itsekin teen töitä opintojeni ohella, töitä jotka sain sekä osaamiseni että suhteiden avulla. Kummallakaan yksistään en olisi paikkaa saanut. Opinnoissa on kuitenkin pakko joustaa, enkä tule todennäköisesti tavoiteajassa valmistumaan. Ironista kyllä, teen nimittäin töitä joihin minun pitäisi vasta tulevaisuudessa valmistua. Se mitä kritisoin, on ajatus siitä, että opiskelijan pitäisi pystyä suorittamaan tutkintonsa tavoiteajassa tekemällä töitä samaan aikaan. Varsinkin kun työaikojen puolesta sopivasti räätäilöidyn työpaikan löytäminen on todella vaikeaa.
Ratkaisuni olisi koulutuspaikkojen rankka karsiminen, etenkin aloilta, joiden työllisyysnäkymät ovat todella heikot eikä niillä ole muutakaan yhteiskunnallista tai yleissivistävää hyötyä. Näin säästettäisiin iso summa niin tuki- kuin koulutuskustannuksissakin, saadaan tukisummat- ja kuukaudet pysymään riittävinä ja annetaan opiskelijalle suurempi varmuus työllistymisestä opintojen jälkeen, jolloin myös opintolaina on huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto. Opiskelua ei saa eriarvoistaa varakkaampien luokkien etuoikeudeksi nostamalla opiskelun kustannuksia, tai siitä seuraa niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin ongelmia. Nykysysteemissäkään ei ole järkeä, että koulutetaan kalliisti liian paljon ihmisiä, mutta tasa-arvoisuus on tärkeää niin nyt kuin jatkossakin.