Mainos

Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 175 751
  • 10 753

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mitä helvettiä? PV edelleenkin on se valtion organisaatio, jonka toiminnassa on eniten rönsyjä suhteessa sen lakisääteisiin tehtäviin. Kyseisen organisaation palkkalistoilla on esimerkiksi kymmenittäin ammattiurheiljoita, jotka tekevät täyttä korvausta vastaan vuodessa ehkä kuukauden tai kaksi varsinaisia töitä, mutta muuten keskittyvät urheilemiseen. Ei kuulosta kovin tehokkaalta rahan käytöltä. Myös täysipäiväisten soittokuntien ylläpitäminen muutamaa hassua vuosittaista paraatia varten lienee kovin kallista lystiä, jos ajatellaan maanpuolustuksellista hyötyä suhteessa panostuksiin. Sitäkin sopii ihmetellä, että miksi korkeapalkkainen upseeri hoitaa komppaniassa ne tehtävät, jotka muissa organisaatioissa hoitaa joku merkonomi. Tai sitten esiin voi nostaa vaikkapa parin tonnin lentolisät, jos vain lentää kaksi tuntia kuukaudessa. Kallista lystiä veronmaksajille.

Kuulostavat kovin pieniltä murheilta ja unohdit mainita ainakin sotilaspapit, jotka olet aiemmin maininnut. Tonni sieltä, toinen täältä, kyllä minulle tällaisten "rönsyjen" korjaileminenkin käy, mutta isossa kuvassa nämä ovat merkityksettömiä.

PV on saamassa tulevina vuosina muutaman sata miljoonaa lisää, samoilla linjoilla ovat tästä periaatetasolla olleet kaikki eduskuntapuoluteet, pl. Vasemmistoliitto. Eli myös poliittista tahtoa asian suhteen löytyy. Ongelma on se, ettei tämä lisäraha, saati ehdottamasi trumpetistien tai hiihtoa harrastavien sotilaiden leikkaus muuta mitään, tulevina vuosina PV tarvitsisi jo kaluston uusimiseen satoja miljoonia enemmän, kuin mitä nyt on luvattu. Ja tästä muun muassa pm. Niinistö on jo ilmaissut huolensa.

Puhumattakaan miljardiluokan hävittäjähankinnoista, joka toki ei mene PV:n normirahoituksen alle, vaan siihen korvamerkitään tarvittava summa.
 
Ja sitten toisekseen, jos tuttu hyvinvointivaltio halutaan purkaa, niin mitä ihmettä saataisiin muka sen tilalle? Toivotalkoot hernaripalkalla?
Purkamishalu on eri asia kuin julkisten palveluiden vähentäminen olosuhteiden vuoksi. Jos suomalainen osaaminen ei ole enää erityisen laadukasta, niin silloin tuo osaaminen ei välttämättä enää mene kilpailijamaita kalliimmalla hinnalla kaupaksi.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Tämän kesän neuvottelut määrittävät Suomen tilan seuraavaksi vuosikymmeneksi, ellei useammaksikin. Kädet ristiin, joka sellaiseen uskoo, että hallitus ja työmarkkinjärjestöt (pöydän kaikilla sivuilla) löytävät sovun. Hallituksen onnistumisen avain ei ole onnistua leikkaamisessa, vaan onnistua kilpailukyvyn palauttamisessa. Jos se epäonnistuu, niin edessä lienee 1960-1970 lukujen kaltainen satojen tuhansien työikäisten maastapako. Saa laittaa talteen


Ettei kenenkään nyt tarvitse pidättää hengitystään voin sanoa jo tässä vaiheessa: ei tule onnistumaan vaan hallitus ottaa syksyllä käsiteltäväkseen ne lisäleikkaukset. Kysehän on siitä, että palkansaajajärjestöjen pitäisi suostua 5 prosentin suuruiseen kustannustason leikkaukseen. Malleja tähän on käytännössä kolme:
- pidetään palkka samana, mutta pidennetään työaikaa (tyrmätty jo)
- pidetään työaika samana mutta pienennetään palkkaa (uskoisin että vielä mahdottomampi hyväksyttäväksi)
- pienennetään sivukuluja. Ehkä realistisin muttei helppo sekään. Palkansaajajärjestöille helpointa olisi alentaa tuloveroja, mutta vastaavasti pitäisi sitten korottaa kulutusveroja. Tämä lienee ainakin pienipalkkaisia edustavalle SAK:lle hankala niellä. Muista sivukuluista (eläke, työttömyysvakuutus, sairausvakuutus) leikkaaminen tarkoittaisi puolestaan myös kyseisten etuuksien leikkaamista ja se tuskin onnistuu.

Mutta summa summarum: kun varsinkin SAK:n liittoja edustavien puolue SDP on nyt oppositiossa ei niillä ole mitään syytä tukea porvarihallituksen onnistumista leikkaamalla omia etujaan. AKT lateli jo tänään sen verran myrkyllisiä kommentteja että he eivät varmasti heikennyspaperiin puumerkkiään laita.
 
Purkamishalu on eri asia kuin julkisten palveluiden vähentäminen olosuhteiden vuoksi. Jos suomalainen osaaminen ei ole enää erityisen laadukasta, niin silloin tuo osaaminen ei välttämättä enää mene kilpailijamaita kalliimmalla hinnalla kaupaksi.

Hallituksella olikin tähän hieno ratkaisu. Nostetaan veroja ja leikataan koulutuksesta 600 milliä :)

Miksei ne juntit tajua, että julkinen sektori on liian iso, mutta se ei ole sitä tukien takia ? Se on liian iso siksi, että Valtio tekee tällä hetkellä miljoonaa hommaa joihin ei todellisuudessa ole tarvetta, eikä siitä ole veronmaksajalle vitunkaan hyötyä. Byrokratiaa on paisutettu niin helvetin isoksi, että tarvitaan virkamiestä ja asiantuntijaa joka helvetin nippelin pyörittämiseen. On jumalauta alkoholitarkastajaa, terveystarkastajaa, revontulitutkijaa, soittokuntia, museoviraston neuvonantajaa, verotarkastajan verotarkastajaa, trafin byrokratian asiantuntijaa jne, VR:n ylempiä toimihenkilöitä.... Voitte kuvitella millainen setti näistä tulee... Valtion hommat voisi hoitaa helvetin paljon pienemmällä porukalla ja osa virastoista voitaisiin jopa lopettaa.

Verotusta ja lainsäädäntöä pitäisi purkaa ja yksinkertaistaa, ei kasvattaa ja monimutkaistaa. Kasvattaminen ja monimutkaistaminen johtaa valtion menojen kasvuun.

Perustulokokeilu on lähes ainoa positiivinen pilkahdus tuolla. Perustulolla saataisiin helvettiin ainakin puolet kelan, työkkärin ja sossun hommista.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Tämä on vähän pelottava tilanne, kun kaksi gangsterilaumaa ovat toistensa kurkuissa kiini. EK on muuttunut Häkämiehen käsissä kulutuspuolen yrittäjien todelliseksi painajaiseksi. Nyt halutaan lomarahat pois. Joo, kuten täälläkin on todettu, ilmankin tulee toimeen. Mutta Häkämies ottaa TosiFanin kaveriksi ja lähtevät sitten kertomaan näitä viisauksia esim. Entiset matkailualan yrittäjät ry:n tilaisuuksiin. Matkailuala ei pyöri pelkästään japseilla. Kun Venäjäkin huojuu ja heiluu, niin kotimaan matkailun lakkauttamisella loppuu kaikki.

Luulisi myös muidenkin ostovoimasta riippuvaisten yrittäjien haukkovan henkeä näistä Häkämiehen touhuista.

Toisaalla AKT on valmis pysäyttämään koko Suomen viennin ja matkustuksen jäänmurtajien messiapulaisten Tes-riidan takia. Täysin edesvastuutonta toimintaa tämäkin.

Toivottavasti Sipilä ei asetu kummankaan ajokoiraksi, Stubb on toki puoluekaverinsa talutushihnassa ja Soinille jää myös nyt rooli jäädyttää EK:n suurinta kiimaa. Yhteiskuntasopimus olisi hyvä saavutus, mutta siihen on pakko saada muutakin, kuin Häkämiehen halut. Jos Sipilä ei tule pätkääkään vastaan, niin sitten alkaa ennennäkemättömän kova lakkomylly. Se asettaa hallituksen myös veitsenterälle, koska PS:n sisällä alkaa kuohua varmasti.

Mutta nämä vaikeat päätökset on pakko jonkun tehdä, koska velkakello pirisee siihen malliin, että jos olisi jatkettu Paavon velkaa lisää-linjalla, niin sitten astuu IMF kehiin ja tekee ne päätökset. Sitten ei naura enää Jeesuskaan, Sir Mika Luttista mukaillen. Nämä päätökset antaa luottoluokittajille selvän viestin, että velkaantumista yritetään pysäyttää ihan tosissaan ja korot pysyy kurissa.

Kreikan katastrofi on sellainen murheenkryyni, ettei yhdenkään maan anneta valua samaan tilaan. Siksi nämä vittumaiset päätökset on hyvä tehdä itse ja on hienoa, että näiltä kolmelta ne pallit löytyy. En hyväksy kaikki leikkauskohteita, mutta ymmärrän kyllä miksi näitä tehdään.

Rikkaiden verotuksen kiristäminen olisi toki se peruspaavolainen ehdotus, mutta kun niillä perkeleillä on varaa lähteä nykimään jos siltä tuntuu ja Suomella ei ole varaa oikein siihenkään. Muistetaan nyt vielä, että Vasemmistoliitto oli hyväksymässä järjetöntä osinkoverohelpotusta ökyrikkaille, mutta onneksi Sipilä sai taiviteltua Paavon pois.
 
Viimeksi muokattu:

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Perustulokokeilu on lähes ainoa positiivinen pilkahdus tuolla. Perustulolla saataisiin helvettiin ainakin puolet kelan, työkkärin ja sossun hommista.

Perustulokokeilu on ihan jees. Mutta edelleen olisi hyvä huomata, että kynnys avun hankkimiseen saattaa kasvaa perustulon myötä ja tämä on sellainen asia, johon on keksittävä ratkaisu. Puhutaan sitten alkoholisteista, masentuneista tai vammaispalvelujen ulkopuolella olevista lievästi vammaisista henkilöistä. Ne, jotka ovat yhteiskunnassa aivan alimmassa luokassa voi helposti jäädä oman onnensa nojaan perustulon myötä. Tähän tulisi kiinnittää huomiota perustulon kokeilussa. Sosiaalitoimiston kautta yli puolet kuitenkin ohjataan esim. kuntouttavaan pajatoimintaan mikä voi olla kuntoutujille ja lievästi vammaisille henkilöille äärimmäisen tärkeää, jo ihan elämän sisällön kannalta.

Pahimmassa tapauksessa perustulo näkyy entisestään yhteiskunnan luokkaerojen kasvuna, heikommassa olevien asema heikkenee entisestään. Parhaimmillaan toki voidaan tehdä huikeita säästöjä.

Enkä ymmärrä miksi nostit työkkärin tuohon listaan? Samaan aikaan, kun työttömien määrä kasvaa on TE-toimiston työntekijöiden määrä pysynyt ennallaan, viime vuosina jopa vähentynyt(!). Ylipäätään näkemykseni mukaan TE-toimiston työntekijät ja sossun työntekijät enemmänkin paikkailevat jo tapahtuneita vahinkoja, koska kädet eivät riitä ennakointiin. Kyllä he tietävät mitä heidä tulisi tehdä, jotta suuremmat vahingot saataisiin estettyä, mutta kädet eivät vain riitä. Nähdään tulipalon syttyvän, mutta kun ei tekijät riitä ennen kuin siinä vaiheessa kun tuli tosissaan alkaa riehumaan, sitten onkin pakko jo reagoida ja laskun loppusumma kasvaa päivä päivältä. Kelasta minulla ei ole tietoa enkä ota siihen kantaa.

Tässä HS:n uutinen tuosta TE-toimiston tilanteesta.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Mutta summa summarum: kun varsinkin SAK:n liittoja edustavien puolue SDP on nyt oppositiossa ei niillä ole mitään syytä tukea porvarihallituksen onnistumista leikkaamalla omia etujaan. AKT lateli jo tänään sen verran myrkyllisiä kommentteja että he eivät varmasti heikennyspaperiin puumerkkiään laita.
En muista olitko se sinä vai joku muu, kuka luetteli hallituksen keinoja puuttua mahdollisiin kiristyksiin. Mutta kyllähän AKT:kin ruotuun saadaan niillä. Eli aluksi jäsenmaksujen verovähennyksen poistaminen ja muiden verohelpotusten poistaminen, kassojen toiminnan raju muuttaminen (ansiosidonnainen kaikille, jos kassaan kuuluu, voi saada sen "puuttuvan" osan sieltä, mutta kassa kerää nuo täysin jäsenmaksuista, ilman mitään tukiaisia), laittomista lakoista kunnon korvaukset ja laittomaan lakkoon osallistuvien välitön irtisanominen, ilman korvauksia, sekä pakolliset lakkoäänestykset. Jokainen ay-liike saadaan polvilleen jos halutaan eikä yleislakolla uhkailut auta kun vaarana on työpaikan menettäminen. En itse ainakaan olisi osallistumassa lakkoon, eikä tuttavapiiristäni kauhean moni muukaan.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Mitä enemmän hallitusohjelmaa pureksii, sen paremmalta se tuntuu. Ainoa iso miinus on minusta isot koulutusleikkaukset. Ymmärtäisi, jos olisivat olleet todella pakolliset. Koulutuksen leikkauksia olisi voitu loiventaa selvästi hajauttamalla noita leikkauksia alueille jotka säästyivät kokonaan, ja myös leikkaamalla hieman enemmän esimerkiksi maatalous- ja yritystuista. Nythän nuo edellä mainitut taisivat säästyä muutaman kymmenen miljoonan leikkauksilla.

Samaa mieltä EK:n hihhuloinnista. Yrittävät nyt taloudellisen tilanteen varjolla syöttää jatkuvasti "välttämättömiä" heikennyksiä työetuihin. Toivottavasti tosiaan Sipilä ei hairahdu ajopuuksi. Nyt on jonkinlaista halua yhteiskuntasopimukseen, ei kannata kaataa idioottimaisilla vaatimuksilla sitä. Pitkäjänteinen kilpailukykyä parantava sopimus pitää olla tavoitteena, eikä saa takertua yksityiskohtiin.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Vihervasurit eivät ole hiiskuneetkaan perustulokokeilusta, melko erikoista vaikenemista kun niin kiihkeästi ovat tuota ajaneet. Väärin kokeiltu.

Köyhien, lapsien ja työläisten verenvuodatuksen keskeltä löytyi myös maininta etsivään nuorisotyöhön ja nuorten mielenterveyspalveluihin panostamisesta. Mutta väärin kai tuokin.

Opp0ositio voi seuraavat neljä vuotta istua kuin tatti perseellään tekemättä mitään, tulos on joka tapauksessa varma suraavissa arpajaisissa. Kukas sitä perustuloa on kokeilemassa ja missä? Voihan sen tietty ajatella olevan väärin kokeiltu, jos sitä ei edes kokeilla.

Oikeastaan se on noiden valehtelujen jälkeen ihan sama, tulema kun hölmöläisyydellä on se, että nimi pitää muuttaa väisteleväksi nuorisotyöksi, Sillä niin paljon ei mikään hallitus kykene mt - palveluja lisäämään, kun tämä niitä tuottaa. Voisi kiteyttää, ettei nämä sentään ammu itseään jalkaan, vaan suoraan päähän, meriitti sekin.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
En muista olitko se sinä vai joku muu, kuka luetteli hallituksen keinoja puuttua mahdollisiin kiristyksiin. Mutta kyllähän AKT:kin ruotuun saadaan niillä. Eli aluksi jäsenmaksujen verovähennyksen poistaminen ja muiden verohelpotusten poistaminen, kassojen toiminnan raju muuttaminen (ansiosidonnainen kaikille, jos kassaan kuuluu, voi saada sen "puuttuvan" osan sieltä, mutta kassa kerää nuo täysin jäsenmaksuista, ilman mitään tukiaisia), laittomista lakoista kunnon korvaukset ja laittomaan lakkoon osallistuvien välitön irtisanominen, ilman korvauksia, sekä pakolliset lakkoäänestykset. Jokainen ay-liike saadaan polvilleen jos halutaan eikä yleislakolla uhkailut auta kun vaarana on työpaikan menettäminen. En itse ainakaan olisi osallistumassa lakkoon, eikä tuttavapiiristäni kauhean moni muukaan.

Se oli joku muu mutta kommentoin silti. Viimeksi kun noita yritettiin 90-luvulla joutui maan hallitus perääntymään yleislakkouhan edessä. Suomi ei ole Britannia.

Mitä enemmän hallitusohjelmaa pureksii, sen paremmalta se tuntuu. Ainoa iso miinus on minusta isot koulutusleikkaukset. Ymmärtäisi, jos olisivat olleet todella pakolliset. Koulutuksen leikkauksia olisi voitu loiventaa selvästi hajauttamalla noita leikkauksia alueille jotka säästyivät kokonaan, ja myös leikkaamalla hieman enemmän esimerkiksi maatalous- ja yritystuista. Nythän nuo edellä mainitut taisivat säästyä muutaman kymmenen miljoonan leikkauksilla.

Samaa mieltä. Olettaisin että tuossa väännössä Kepu otti niskalenkin Kokoomuksesta.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
No mikäs se ay-liikeiden ehdotus olisi? Täten valtio saisi alv veroa lisää. Vai mitenkä?

No jos nyt laittais ukaasin vaikka yritysten ja joidenkin yksityistenkin veroparatiisikikkailulle, nehän tosiassa varastavat rahaa tältä maalta ilman sanktioita, puhutaan sadoista miljoonista, jotkut jopa yli miljardista summana. Eipä tarttis lapsilta, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä enää leikkailla. Minä vaatisin vielä raippaverot päälle tai linnaan moiset mulkut. Ne toimet kun ei tätä maata edesauta kun konkurssiin.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Kela ei maksa mitään, ennen kun on työkkäristä saatu ohjeistus.

No tässä puhutaan nyt kyllä todella marginaalisista säästöistä, kun kuitenkin työttömyyskassat olisivat jatkossakin hengissä, ja heille niitä työvoimapoliittisia lausuntoja on käsittääkseni tehtävä vastaisuudessakin (tai sitten muutos on aika helvetin paljon suurempi kuin pelkkä perustulokokeilu, joka on mielestäni jo aika suuri kokeilu itsessään). Toisekseen, pointti oli, että TE-toimisto ei tällä hetkellä pysty välittämään ihmisille töitä, kun ei työntekijät riitä. Ja sinä edelleen karsisit sieltä, missä on jo nyt tekijäpula? Samaten haluaisin vielä kysyä, että tarkoittaako tämä nyt sitä, että jatkossa täysimääräistä perustuloa voi saada ilman, että pitää työnhakua voimassa? Yhteiskunnan täysimääräisellä tuella eläminen on siis jatkossa ihan hyväksyttävä tapa elää?
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Kyllähän noissa työmarkkinajärjestöissä on isoa ongelmaa molemmilla puolilla. Hallitus tarjoaa molemmille puolille kovasti keppiä, sillä ehdolliset leikkaukset kolahtavat kyllä niin duunarin kuin omistajankin leukaan. Mutta sitten pitäisi vielä keksiä jotakin mistä oikeasti neuvotella, sillä SAK n liitoista AKT tai toisaalta EK eivät kyllä ihan kumileimaisimen osaankaan tyydy. Hallituksen pitää miettiä sellainen tarjous heinäkuussa, että sen pohjalta olisi jotain mahdollisuuksia päästä hyvin nopeasti eteenpäin. Yllättävänä ongelmana tässä voi olla ihan työskentelykulttuurin ero. Sipilä ei ole tottunut työmarkkinaosapuolten tyypilliseen vatulointipäätöksentekoon ja voi puhaltaa pelin poikki liiankin aikaisin.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Mutta sitten pitäisi vielä keksiä jotakin mistä oikeasti neuvotella, sillä SAK n liitoista AKT tai toisaalta EK eivät kyllä ihan kumileimaisimen osaankaan tyydy.

Hallituksen toimeksianto on kyllä hyvin selkeä: neuvotelkaa yhteiskuntasopimus jolla suomalaisen työn kustannustasoa alennetaan vähintään 5 prosenttia. Toiselle työmarkkinaosapuolista tuo on kyllä julkisuudessa esitettyjen kommenttien puolesta kelvannut oikein hyvin. Saat pillimehun jos arvaat kummalle.

Taustallahan tuossa on Ruotsin entisen valtiovarainmisteri Borgin ja nyt entisen VATT:n ylijohtajan, nykyisen kansanedusta Vartiaisen raportin suositukset Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mitä helvettiä? PV edelleenkin on se valtion organisaatio, jonka toiminnassa on eniten rönsyjä suhteessa sen lakisääteisiin tehtäviin. Kyseisen organisaation palkkalistoilla on esimerkiksi kymmenittäin ammattiurheiljoita, jotka tekevät täyttä korvausta vastaan vuodessa ehkä kuukauden tai kaksi varsinaisia töitä, mutta muuten keskittyvät urheilemiseen. Ei kuulosta kovin tehokkaalta rahan käytöltä. Myös täysipäiväisten soittokuntien ylläpitäminen muutamaa hassua vuosittaista paraatia varten lienee kovin kallista lystiä, jos ajatellaan maanpuolustuksellista hyötyä suhteessa panostuksiin. Sitäkin sopii ihmetellä, että miksi korkeapalkkainen upseeri hoitaa komppaniassa ne tehtävät, jotka muissa organisaatioissa hoitaa joku merkonomi. Tai sitten esiin voi nostaa vaikkapa parin tonnin lentolisät, jos vain lentää kaksi tuntia kuukaudessa. Kallista lystiä veronmaksajille.

Olen osasta asioista kanssasi samaa mieltä. Välillä itsekin ihmettelen näiden urheiluvalmennettavien funktiota organisaatiossa. Tuo pari kk töissä on tosin vahvaa liioittelua. Muistaakseni näillä urheiljoilla on n 100vrk vuodessa mahdollisuus saada harjoittelua ja kilpailua varten vapaata. Voin olla toksin väärässäkin tuon määrän suhteen, mutta jotenkin tuo lukema tuli muistin syövereistä mieleeni. Lopun ajan nämä urheilijat tekevät sitä työtä, mikä heille on käsketty.

Soittokunnat keikkailevat vähän enemmän kuin "muutaman hassun keikan" vuodessa. Viimeisimpien organisaatiouudistusten jäljiltä on PV:ssä jäljellä kuusi soittokuntaa. Osa PV:n tehtäviä on nämä paraatit, joissa PV esittäytyy kansalaisille esitellen niissä kalustoaan ja perinteitään. PV on vahvasti perinteitä vaaliva organisaatio ja osana näitä perinteitä ovat nämä paraatit ja katselmukset. Soittokunnilla on oma näkyvä roolinsa näissä tilaisuuksissa ja heidän toimintansa muutenkin on osa tätä perinteiden vaalimista. Tunnen yhden soittokunnassa soittavan henkilön ja hänestä on ainakin saanut kuvan, että kyllä siellä hommia paiskitaan eikä vain räitä kattoon seuraavaa keikkaa odotellessa.

Voisitko vähän tarkentaa mitä ovat ne tehtävät komppaniatasolla, joita merkantin koulutuksen saanut henkilö voisi tehdä ja joita "korkeapalkkainen" upseeri tällä hetkellä tekee? Tuo korkeapalkkaisuus komppaniatasolla on tosin väitteenä aika absurdi, voit samalla määritellä kuinka paljon palkkaa pitää saada, että on korkeapalkkainen.

Lentolisistä olen osittain samaa mieltä. En tosin täysin tunne lentolisien korvausperusteita ja määriä, joten en ota siihen sen tarkemmin kantaa. Sen verran kuitenkin, että aktiivisesta lentopalveluksesta siirtynyt lentäjäupseeri joutuu kuitenkin sodanajan tehtäväänsä varten pitämään yllä osaamistaan, joten sen vuoksi hän käy lentämässä ajoittain, vaikkei se hänen rauhanajan varsinaisiin tehtäviin suoraan kuuluisikaan. Sama pätee myös PV:n sukeltajiin. Sillä erolla, että heistä vielä harvempi on sellainen joka lähes päivittäin viettää aikansa sukellellen. Oikeastaan vain sukeltajia kouluttavat henkilöt ovat tällaisia. Muut ovat sitten saaneet sukeltajan koulutuksen sodanajan tehtävää ajatellen ja esimerkiksi rauhanaikana vedenalaisten raivaustöiden tai viranomaiselle annettavan virka-avun vuoksi. Myös he pitävät omaa osaamista yllä tarvittaessa, käyden sukeltamassa ajoittain saaden siitä korvauksen. Lentolisät ovat suoraan kytköksissä lentäjien tekemään 10 vuoden palvelussitoumukseen. He sitoutuvat palvelemaan PV:ssä tuon ajan, eivätkä karkaa Finnairille tai muulle firmalle leveämmän leivän perässä. PV sitoutuu heidän osaltaan takaamaan tietyn tulotason näille lentäjille. Tuo on aikoinaan ollut neuvottelujen tulos osapuolien välillä kun PV:n piti saada lentäjien liian varhainen siirtyminen siviilipuolelle kuriin. Ei PV hyvää hyvyyttään tuota korvausta maksa, vaan se on tullut työntekijän ja -antajan välisen neuvottelun tuloksena. Ymmärrän toisaalta korvauksen, kun ottaa huomioon tuon 10 vuoden sitoumuksen eri velvoitteineen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jotenkin vituttaa aina ajatuskin siitä, että lentämisestä pitäisi saada enemmän palkkaa kuin muista duuneista. Perhana, kun kaikki muut lentämisen nautinnosta osalliseksi haluavat joutuvat maksamaan itsensä kipeiksi päästäkseen lentämään jollain propelliprutkulla, niin sitten näille suhareille pitäisi muka maksaa jotain saatanan lentolisiä. Ilmavoimien kapteenin vaatiluokan ukolle vain kapteenin palkkaa, ja olkoon onnellinen siitä, että saa lentää vallan ilmaiseksi. Jos ei kelpaa, niin jonossa on satoja ellei tuhansia sellaisia, joille riittäisi pienempikin korvaus siitä, että saa lentää uusimmalla kalustolla, ja ovat varmasti valmiita sitoutumaan vaikka viideksitoista vuodeksi.

Noin muuten pidän ehdottoman hyvänä, että PVn rahoitusta edes vähän paikataan.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Se oli joku muu mutta kommentoin silti. Viimeksi kun noita yritettiin 90-luvulla joutui maan hallitus perääntymään yleislakkouhan edessä. Suomi ei ole Britannia.
Mutta onko nykyinen tilanne vertailukelpoinen aikaisempaan? Änkyröitä on siirtynyt eläkkeelle tai mullan alle ja nykyisin työnantaja ei ole sellainen peikko kuin oli aiemmin. En pitäisi mitenkään mahdottomana että tuo onnistuisi nykyään.
 

janbo

Jäsen
Tämä kuvastaa omia fiiliksiä 110%:sesti. Se lainahan on suorastaan ilmaista rahaa, jos yhtään on rahaymmärrystä. Valmistu ajallaan (5v. tai vastaava) ja lainasta leikataan 40% pois. *PUFF*. Viiden vuoden lainoilla olet saanut nostettua valtion takaamaa lainaa pankista n. 18000 euroa. Siitä katoaa hetkessä n. 8000 pois. Itse olen käyttänyt omat lainani siten, että ~50/50 menee sijoitusportfoliooni ja kulutukseen. Kun se laina kasvaa korkoa sijoituksissa niin eihän tuosta voi kuin hyötyä. Hyvä hajautettu portfolio tuottaa keskipitkällä 5 vuoden aikavälillä sellaisen 7-10% per vuosi niin loppujen lopuksi opintojen jälkeen siellä salkussa onkin yllättäen päälle kymppitonni rahaa. Lainat on kuitattu ja rikastuttukin siinä samassa. Ja se sijoittaminen ei todellakaan vaadi suurta aikapanosta.

Se vaan on valitettavaa, että suomalaisista suurin osa ei vieläkään osaa leikkiä rahoillaan oikein. 60% suomalaisten säästöistä taitaa edelleenkin lojua jossain paikallisosuuspankin tilillä menettämässä arvoaan ja pörssissä kauppaa käy vain n. neljännes. Massa opiskelijoistakin vannoo Leninin nimeen ja leimaa tällaisen pienenkin riskin oton kapitalistisikojen pelleilyksi. Ei näin. Ei todellakaan.

Muutkin opiskelijat voisi pikkasen ottaa itteensä niskasta kiinni eikä aina olla kitisemässä muutoksista. Ei mistään menoerästä valtion budjetissa voida leikata niin paljon, ettei mikään merkittävä kuluerä säästyisi lihakirveeltä. Se oli lähtökohtana, että mahdollisimman moni joutuisi leikkausten piiriin, mutta siten ettei kenenkään asemaa vedetä vessasta alas. Vanhukset, perheelliset, tuilla eleskelijät ja opiskelijat. Noissa luokissa on niin paljon ihmisiä, että pienetkin leikkaukset per naama vaikuttavat rahallisesti aivan vitusti.

"No mut miksei Westendin pohatat joudu maksamaan 70% tuloistaan veroa?" No helvetti siksi, ettei niitä ole kuin kourallinen. Kilo höyheniä on isompi läjä kuin kilo kiviä.

Lainattuna tragikoomisuudessaan vertaansa vailla oleva ulostulo.

Ei pitäisi olla liian ankara, sillä tekstissäsi epäsuorasti kerroit olevasi juuri korkeakouluopinnot aloittanut, koska kuvailemasi opintolainan "katoaminen" koskee vain uusia opiskelijoita.

Suosittelen lämpimästi ensi syksyn ensimmäiseksi kurssiksi Johdatus rahoitukseen, tai jotain vastaavaa kokonaisuutta, niin ainakin tiedät mihin olet ryhtymässä.

Osakemarkkinoiden historiallinen pitkäaikainen tuotto on n.10% ennen kuluja, veroja, inflaatiota ja pääoman vaihtoehtoiskustannuksia. Piensijoittaja, joka opintolainaansa sijoittava henkilö epäilemättä on, kärsii suhteessa huomattavasti enemmän osakekauppaan liittyvistä kuluista. Pitääkseen portfolionsa plussan puolella piensijoittaja ei voi käydä aktiivista kauppaa, eikä tule todennäköisesti saavuttamaan tuota 10% edes vaikka jättäisi verot, inflaation ja vaihtoehtoiskustannukset pois laskuista.

Tästä huolimatta lasket saavasi tulevien vuosien aikana 7-10% vuosittaista tuottoa, joka ei kyllä minun korvaani kuulosta kovin realistiselta hajautetulla passiivisella sijoitusstrategialla. Lisäksi on otettava huomioon, että kaikki opiskelijat eivät opiskele kauppakorkeakoulussa ja hyvä niin.

Mikäli osakesijoittaminen on oikeasti noin helppoa, varmaa ja yksinkertaista, niin miksi tässä mitään leikataan? Valtio ottakoon jumalattomasti vipuvelkaa ja sijoittakoon Migufutuurin neuvojen mukaisesti, niin Suomi on parissa vuodessa maailman rikkain valtio.

Loppuun vielä kysymys: Kerta sijoitat opintolainasi ja valmistut ajallaan (eli et käy töissä), niin millä elät? 470€:sta kun vähentää Espoon asumiskulut, niin vähillä tulet toimeen, vai tuletko sittenkään?

----

Ketjussa on muutenkin ollut paljon puhetta opiskelusta ja hyvä niin, onhan se suurin yksittäinen leikkauskohde.

Monet ihmettelevät opiskelijoiden "kitinää" tukien leikkaamisesta. Mielestäni tämä pieni rahallinen muutos kuukausittaiseen tukeen ei muuta yhtään mitään ainakaan niin kauan kuin keskuspankin rahapainoelvytykset eivät iske silmille jyrkän inflaation muodossa, mutta silloin ollaan niin kuseen hukkuvia jo muutenkin, että se on silloinkin aika yhdentekevää.

Henkilökohtaisesti pidän erittäin ongelmallisena tukikuukausien vähentämistä entisestään. Opintotuki on jo nyt niin alhainen, että sillä yksissään ei voi Suomessa elää. On siis otettava lainaa tai tehtävä töitä, monessa tapauksessa molempia elämäntilanteesta riippuen. Kesäkuukausina kun ei tukia saa, niin kesällä on tehtävä töitä tai elettävä lainalla. Mikäli elää lainalla, niin se laina on pois muun lukukauden aikana nostettavissa olevasta lainasta. Ongelmaa ei sinänsä olisi, jos töitä riittäisi. Työttömyysaste on kuitenkin korkea ja nuorisotyöttömyys on vielä korkeampaa, joten ei yksinkertaisesti ole mahdollista että kaikki opiskelijat pystyisivät rahoittamaan opintonsa töitä tekemällä. Tähän liittyen toinen kirjoitus, jota en ymmärrä alkuunkaan:

Uskallan väittää että isoissa yliopistokaupungeissa riittää opiskelijoille töitä, joista saa elämiseen riittävän rahamäärän.

Elimiseen riittävä rahamäärä on kuukausitasolla 500-600€ tukien päälle. Tuon summan saamiseksi täytyy tehdä kuukausitasolla töitä esimerkiksi Hesburgerissa noin 50-80h. Hyvien lisien tunneilla jopa vähemmän. Tuohon tuntimäärään ei vielä tarvitse varsinaisesti kenenkään raataa tai pidentään opintojensa kestoa.

Ihme nillitystä koko keskustelu, eikö kyseessä kuitenkin ole tulevien indeksien jäädytys ja mahdollisesti senttien tai eurojen leikkaus, ei mikään 20% leikkaus? Ko. rahamäärällä ei ole pitäisi olla mitään vaikutusta kenenkään talouteen.

Millä perusteella yliopistokaupungeissa riittää enemmän opiskelijoille töitä, jos kerran opiskelijoita on enemmän kuin muualla ja nuorisotyöttömyys jyllää? Millä logiikalla asukaslukuun suhtettuna eniten opiskelijoita asuttavassa Jyväkylässä "riittää opiskelijoille töitä"? Pitäisikö opiskelijoiden pestä toistensa paitoja korvausta vastaan? Ainakin saataisiin talouskasvua..

Olen samaa mieltä kanssasi elämiseen riittävästä rahamäärästä, tosin pitkiä aikoja on selvitty pienemmälläkin.

Minua kuitenkin kiinnostaa, että miten voit tehdä 50-80h kuukaudessa töitä opiskeluiden ohessa raatamatta saati pidentämättä opintojen kestoa. Kouluissa on luonnollisesti eroa, mutta ainakin omalla pääaineellani yliopistossa on kursseilla läsnäolopakko, joka tarkoittaa, että kolmannesta poissaolosta tulee hylätty, oli syynä sitten työ/sairaus tai mikä vain. Ammattikorkeakouluissa on sama juttu. "Opiskelu on teidän työ", sanoo opettajat ja koulu. Toisin kuin palstalla monet tuntuu luulevan, niin opintotuen saamiseksi on tehtävä 60 opintopistettä lukukaudessa. Yksi opintopiste vastaa laskennallisesti 26.7 tuntia työtä, mikä tarkoittaa 44.5h / vko yhdeksän kuukautta kestävän lukuvuoden aikana. Mikäli tarkoituksena on valmistua ajallaan, niin työt on tehtävä viikonloppuna tai iltaisin/öisin koulun jälkeen. Mainitsemillasi palkkatyötuntimäärillä kokonaistyömäärän haitari asettuu lukemiin 57-64.5h / vko. Missä menee mielestäsi raatamisen raja?

Lienee sanomattakin selvää, että harva ihminen moista kestää montaa vuotta putkeen. On siis pidennettävä opintoja kuorman tasaamiseksi. Koko esimerkki perustuu kaiken lisäksi siihen, että on saanut työpaikan, jossa voi itse määrittää työaikansa, tai ne muuten osuvat yksiin koko vuoden vaihtelevien lukujärjestysten kanssa. Kukin miettiköön, kuinka todennäköistä on, että suuri joukko opiskelijoita saa näillä ehdoilla tässä taloustilanteessa töitä.

Palaan vielä siihen, miksi tukikuukausimäärän leikkaaminen on väärin. Tällä hetkellä ja itseasiassa jo pitkän aikaa tässä maassa on koulutettu aivan liikaa väkeä ja paljon vieläpä aloille, joilla ei käytännössä ole työllistymismahdollisuutta. On siis uudelleenkouluttauduttava, eikä siihen tule enää saamaan tukia, jos on yhden tutkinnon jo suorittanut. Ei lukiosta juuri valmistuneen voi olettaa olevan niin perillä koulutus- ja työmarkkinoista, että voisi täysin hänen vastuulleen jättää tehdä juuri oikea kouluttautumispäätös siinä hetkessä. Lisäksi on yhteiskunnalle ja liike-elämällekin tärkeitä ammatteja, joiden elinkaari on kuitenkin lyhyt. Konekirjoittaja lienee ymmärrettävä esimerkki.

Teknologian kehitys on suurin yksittäinen talouskasvun veturi läpi historian. Jotta Suomi voi jatkossakin tuottaa korkean teknologian tuotteita kansainvälisille markkinoille ja pysyä kilpailukykyisenä ns. henkisen pääoman osalta, niin etenkin näin pienen väestömäärän valtion on käytettävä henkilöstöresurssinsa mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi Thomas Piketty käsittelee tutkimuksessaan (Capital in the Twenty-First Century) koulutusta ja sen merkitystä talouskasvulle ja tuloeroille painottaen erityisesti Pohjoismaisen ilmaisen koulutuksen mallia parhaana mahdollisena. Suosittelen tutustumaan.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Olen osasta asioista kanssasi samaa mieltä. Välillä itsekin ihmettelen näiden urheiluvalmennettavien funktiota organisaatiossa. Tuo pari kk töissä on tosin vahvaa liioittelua. Muistaakseni näillä urheiljoilla on n 100vrk vuodessa mahdollisuus saada harjoittelua ja kilpailua varten vapaata. Voin olla toksin väärässäkin tuon määrän suhteen, mutta jotenkin tuo lukema tuli muistin syövereistä mieleeni. Lopun ajan nämä urheilijat tekevät sitä työtä, mikä heille on käsketty.

Minusta tuntuu, että olet tämän asian suhteen kassalla. Ari Mannio esimerkiksi toi esiin taannoin Urheiluruudussa, että hän tekee kuukauden vuodessa kersantin hommia ja muu aika on pyhitetty harjoittelemiselle ja kilpailemiselle. Judoka Jaana Sundberg vähän aikaa sitten kiitteli sitä, että työnantaja (eli PV) mahdollistaa täysipainoisen keskittymisen urheiluun. Judokoiden kohdalla kansainvälinen kilpailukalenteri ja leiritysohjelma on niin tiivis, että on yksinkertaisesti sula mahdottomuus, että hän tekisi niin aktiivisesti oikeata työtä kuin oletat.

Lisäksi on maanpuolustuksellisesta näkökulmasta varsin kyseenalaista resurssienhallintaa, että Urheilujoukkojen varusmiehille taataan niin laajasti kallista ulkomaanleiritystä. Urheilujoukoissa oleville ampujille kuulemma vielä PV kustantaa kaikki harjoitteluun kuluvat patruunat ja asehuoltopalvelut. Maailman huipulle pyrkivän nuoren ampujan kohdalla nämä kustannukset ovat vähintään kymppitonnin vuodessa, mieluummin 20 000 euroa.

Soittokunnat keikkailevat vähän enemmän kuin "muutaman hassun keikan" vuodessa. Viimeisimpien organisaatiouudistusten jäljiltä on PV:ssä jäljellä kuusi soittokuntaa. Osa PV:n tehtäviä on nämä paraatit, joissa PV esittäytyy kansalaisille esitellen niissä kalustoaan ja perinteitään. PV on vahvasti perinteitä vaaliva organisaatio ja osana näitä perinteitä ovat nämä paraatit ja katselmukset. Soittokunnilla on oma näkyvä roolinsa näissä tilaisuuksissa ja heidän toimintansa muutenkin on osa tätä perinteiden vaalimista. Tunnen yhden soittokunnassa soittavan henkilön ja hänestä on ainakin saanut kuvan, että kyllä siellä hommia paiskitaan eikä vain räitä kattoon seuraavaa keikkaa odotellessa.

Niin tosiaan, perinteiden vaaliminen on tärkeää PV:lle. Samalla se on myös kallista. Muissa valtion organisaatioissa on pyritty tehostamaan toimintaa ja tämä on tarkoittanut joistakin perinteistä luopumista. Vaikeaa ymmärtää miksi PV:llä pitäisi olla jokin erioikeus tämän suhteen elää kuin pellossa.

Ja olennainen juttuhan on se, että näillä soittokunnilla ei ole mitään lisäarvoa Suomen maanpuolustuskyvyn kannalta. Täten miljoonien roiskiminen tällaiseen vastuutonta. Ei millään muullakaan hallinnon alalla moisia soittokuntia ole, vaikka sinällään piristäviä olisivat myös vaikkapa vanhustenhuollossa tai lasten päivähoidossa.

Voisitko vähän tarkentaa mitä ovat ne tehtävät komppaniatasolla, joita merkantin koulutuksen saanut henkilö voisi tehdä ja joita "korkeapalkkainen" upseeri tällä hetkellä tekee? Tuo korkeapalkkaisuus komppaniatasolla on tosin väitteenä aika absurdi, voit samalla määritellä kuinka paljon palkkaa pitää saada, että on korkeapalkkainen.

No komppanian vääpeliä tarkoitin. Ainakin omana inttiaikana tuota tehtävää hoiti yliluutnantti ja ansiot todennäköisesti liikkuvat kymmeniä prosentteja yli suomalaisen palkansaajan mediaaniansion. Tehtävät kuitenkin ovat tasoa ruokien tilaaminen, lomakuljetusten järjestely, päivärahojen maksaminen, varustehävikeistä ilmoittaminen, erilaisten listojen ja luetteloiden ylläpitäminen jne. Muissa organisaatioissa tällaisia hommia enimmäkseen hoitavat juurikin merkonomit eivätkä maisterit. Ja merkonomien liksat taas ovat kymmeniä prosentteja alle suomalaisen palkansaajan mediaaniansion.
 
Millä perusteella yliopistokaupungeissa riittää enemmän opiskelijoille töitä, jos kerran opiskelijoita on enemmän kuin muualla ja nuorisotyöttömyys jyllää? Millä logiikalla asukaslukuun suhtettuna eniten opiskelijoita asuttavassa Jyväkylässä "riittää opiskelijoille töitä"? Pitäisikö opiskelijoiden pestä toistensa paitoja korvausta vastaan? Ainakin saataisiin talouskasvua..
Joudun kirjoittamaan nyt niin lyhyesti, ettei varmaan pitäisi kirjoittaa ollenkaan, mutta kaupungit ja niiden sosiaaliset verkostot kiihdyttävät toimeliaisuutta ja sen tuottavuutta. Hajallaan asuvat 200 000 ihmistä keksivät paljon vähemmän ideoita ja näiden ideoiden tuottavuus on huonompi kuin jos samat 200 000 ihmistä asuvat keskenään kaupungissa. Joo, huonosti selitetty, mutta tämän kun katsoo niin pitäisi aueta: Geoffrey West: The surprising math of cities and corporations | Talk Video | TED.com

Ja joo, tiedetään että juuri yliopistokaupungeissa työttömyysprosentit ovat maan huippuluokkaa, mutta se ei nyt liity tämän tyyppiseen työllistymiseen. Kyllä about jokaiselle työhaluiselle opiskelijalle kyllä löytyy näistä kaupungeista ns. paskaduuni-tyyppistä työtä jolla voi opintojaan rahoittaa.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Millä perusteella yliopistokaupungeissa riittää enemmän opiskelijoille töitä, jos kerran opiskelijoita on enemmän kuin muualla ja nuorisotyöttömyys jyllää? Millä logiikalla asukaslukuun suhtettuna eniten opiskelijoita asuttavassa Jyväkylässä "riittää opiskelijoille töitä"? Pitäisikö opiskelijoiden pestä toistensa paitoja korvausta vastaan? Ainakin saataisiin talouskasvua..

Pääsääntöisesti opiskelijat ovat erinomaisia "tuuraajia" ja "osa-aikaisia" tekijöitä esimerkiksi palvelualoille. Se, mikä tietenkin on ongelmana, työnhaku vaatii melkoisen paljon omaa aloitteellisuutta sekä valmiutta työskennellä ilta- ja yöaikaan. Jos nämä ei onnistu, töitä lukion käyneelle insinööriopiskelijalle on melkoisen rajatusti ensimmäisten vuosikurssien aikana tarjolla.

Painottaisin tässä henkilön omaa halua ja motivaatiota työskennellä "paskahommissa".

Olen samaa mieltä kanssasi elämiseen riittävästä rahamäärästä, tosin pitkiä aikoja on selvitty pienemmälläkin.

Minua kuitenkin kiinnostaa, että miten voit tehdä 50-80h kuukaudessa töitä opiskeluiden ohessa raatamatta saati pidentämättä opintojen kestoa. Kouluissa on luonnollisesti eroa, mutta ainakin omalla pääaineellani yliopistossa on kursseilla läsnäolopakko, joka tarkoittaa, että kolmannesta poissaolosta tulee hylätty, oli syynä sitten työ/sairaus tai mikä vain. Ammattikorkeakouluissa on sama juttu. "Opiskelu on teidän työ", sanoo opettajat ja koulu. Toisin kuin palstalla monet tuntuu luulevan, niin opintotuen saamiseksi on tehtävä 60 opintopistettä lukukaudessa. Yksi opintopiste vastaa laskennallisesti 26.7 tuntia työtä, mikä tarkoittaa 44.5h / vko yhdeksän kuukautta kestävän lukuvuoden aikana. Mikäli tarkoituksena on valmistua ajallaan, niin työt on tehtävä viikonloppuna tai iltaisin/öisin koulun jälkeen. Mainitsemillasi palkkatyötuntimäärillä kokonaistyömäärän haitari asettuu lukemiin 57-64.5h / vko. Missä menee mielestäsi raatamisen raja?

50-80h kuukaudessa työtä opiskelujen päälle tarkoittaa 12,5-20h viikossa ja pidän tuosta tulevaa kokonaismäärää täysin normaalina työaikana nuorelle ihmiselle. Esimerkiksi tuommoinen tuntimäärä voisi tulla täyteen istumalla kaupan kassalla kolmena päivänä / iltana a`5h tai tekemällä kaksi 8h työpäivää viikossa. Henkisen puolen rasittavuuteen on hieman hankala ottaa kantaa yksittäistapauksissa mutta en pidä ko. työmäärää mitenkään raatamisena.

Opiskelijoilla on halu kouluttautua johonkin tehtävään ja suurimmalla osalla lienee halu myös edetä urallaan tämän jälkeen. Suuressa osassa päällikkö- ja johtotehtäviä työaika on melkoisen paljon suurempi kuin normaali 40h / viikko. Tämän lisäksi päälle tulee parisuhde ja perhe sekä osa rakentaa talon tai harrastaa säännöllisesti (5-10h / vko). Miksi nämä "vapaaehtoiset" "raatamiset" on hyvästä mutta opiskelujen aikana tehtävä tulonhankinta on pahasta?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös