Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Morgoth]

Ilmavoimien kapteenin vaatiluokan ukolle vain kapteenin palkkaa, ja olkoon onnellinen siitä, että saa lentää vallan ilmaiseksi.

Yhden hävittäjälentäjän koulutus on älyttömän kallista. Siinä saa hyvän koulutuksen, jonka jälkeen voi siirtyä siviilipuolella nauttimaan parempaa liksaa, kun on saanut ilmaisen koulutuksen eikä kapteenin liksa motivoi. Jos AY-mafia vituttaa niin toinen samanlainen on lääkäriliitto ja sen edunvalvonta. Juu-u, onhan lääkäreistä pulaa, kun pidetään huolta että niitä valmistuu liian vähän, jotta saadaan ihan helvetin isot liksat.

 

[dana77]

Säästöt tappavat, ei lama - Jani Kaaron kolumnit - Tiede - Helsingin Sanomat

PS. Minä kyllä tykkään Jani Kaarosta.

En ole kirjaa lukenut, mutta selvää on, että joko a) kirjan sisältö on höpö höpöä b) Kaaro ei ole sitä ymmärtänyt tai c) hän ei osaa kirjan sisältöä tuoda esiiin.

Vaikkei mentäisi siihen, että Thaimaan ja Malesian vertailu on yhtä järkevää kuin Sveitsin ja Liettuan vertailu (Malesian BKT asukasta kohti 10 538,06 USD vs Thaimaan 5 778,98 USD, Malesialla on 4 mrd barrelia öljyä ja se on Aasian helmiä ja kovimpia teknologia-tuotteiden valmistajia alueella), niin tuo Kreikka-vertaus on lapsellinen.

Jos maan talous on kymmeniä prosentteja alijäämäinen, niin kyse ei oikeasti ole siitä, että maksetaanko velat pois vai hoidetaanko terveydenhuoltoa. Vaikka velkoja ei maksettaisi pois euroakaan, niin tulot ei riitä terveydenhuollon menojen maksamiseen. Jos vanhoja ei makseta, niin uudesta on turha haaveilla, ja ilman uutta velanottamista talouden sopeuttamistarve olisi suurempi, sillä omat tulot eivät riitä menoja kattamaan.

 

[Noitarumpu]

Eivät yliopistokaupungit todellakaan mitään töitä antavia mestoja ole opiskelijoille. Oma tytär, joka on YTM ei ole valmistumisensa jälkeenkään saanut alansa töitä, vaan tekee sitä sun tätä, mitä sattuu saamaan. Muutenkin akateemisesti koulutetuilla menee huonommin tänä päivänä. Kovasti pakerretaan tutkinnon eteen ja silti ei aukea ura välttämättä. Tiedän monia, joille näin on käynyt, vaikka ovat fiksuja. Niinkö se suhdepeli toimii joka tasolla ja joku vähemmän pätevä saa paikan, kun sattuu olemaan"tuttu".

Toinen tytär kouluttautui aivan uudelle, ei akateemiselle alalle ja kas, sieltä töitä saikin. Terapiatyössä hommia piisaa paremmin, mutta palkka laahaa siinäkin perässä. Kiitollinen varmaan pitää silti olla niistä murenista, jotka herramme pöydästä tipahtelevat, vai mitä. Lainaa on kiva maksaa, kun ainakin joksikin aikaa on töitä tiedossa, isosta huomenesta nyt ei kukaan tiedä, miten maa silloin makaa.

Uskon, että oikeistolaispolitiikan kiimassa kepu, persut ja kokkarit eivät laukeamispisteessään huohottaen ole tajunneet, että kaikki ei mene komentelemalla ja ylimielisesti ylikävelemällä, sekä uhkailemalla jollain pahemmalla, jos ei tähän ensimmäiseen käskyyn nöyrrytä. Liitto näyttää voimansa ja taka-askelia tansseissaan on hallitustyyppienkin osattava ottaa, muuten tulee itku pitkähköstä ilosta.

Ei ammattiyhdistysliike mitkään taivas ole ja siellä on omat mädännäisyytensä, joista on päästävä eroon, ettei kuolio leviä. SILTI se on työntekijän tuki ja turva ja tiedän ihmisiä, joita liitto on oikeasti auttanut, kun työnantaja on maksanut vuosikausia liian pientä palkkaa ja kehdannut vielä inistä kiinni jäätyään. Itsekin maksanut ikäni liiton maksuja, vaikken ole palveluksiaan tarvinnut ja maksan niin kauan kuin työelämässä olen. Jos ne roposeni jotenkin auttavat toista työntekijää selviytymään eteenpäin, ei se raha ole mennyt hukkaan. Mitään herrahissiä liitossa en hyväksy ja sitäkin siellä valitettavasti on. Voisi osan porukasta pistää kilometritehtaalle syömästä duunarin jäsenmaksuja omaan tiliinsä. Aika iso läjä niistä pienistä virroistakin koostuu.

Joku viitseliäämpi voisi laittaa muuten tänne miten esim. 10 vuoden sisään firmat ovat antaneet maassamme potkuja ja siirtäneet tuotantonsa halpismaihin. Olisi mielenkiintoista nähdä kehityssuunta sen suhteen. Kuinka paljon firmat ottavat halpisduunareita huonommalla ammattitaidolla töihin, ettei tarvi maksaa lakisääteistä palkkaa. Uskon edelleenkin, että lakia ja pykäliä kierretään minkä voidaan ja onhan näitä "ihania"työnantajia paljastunut, jotka pitävät orjatyövoimaakin. Tämä kaikki suloisessa Suomessamme.

Olen sitä mieltä, että jos joku tuottava tehdas häipyy halvan kustannuksen maahan, niin kansalaisuus pois. Ei nämä verojakaan tänne maksele vaan laittavat niille paratiisisaarille. Ai niin, eikös se jokin katumusverokin tainnut tulla voimaan. Elikkä rosvot saavat veroja takaisin maksaen palata ja pöytä on taas putipuhdas! Ei siinä ole mietitty kuinka monen työntekijän kilometritehtaalle laitto on tuhonnut. Sitä katumista saa odottaa ja sitähän ei voi millään korvata. Että tällaista oikeutta ja mitä kaikkea vielä tuleekaan, kun oikeusministerkin on vimosen päälle ammattilainen.

 

[dana77]

Se oli joku muu mutta kommentoin silti. Viimeksi kun noita yritettiin 90-luvulla joutui maan hallitus perääntymään yleislakkouhan edessä. Suomi ei ole Britannia.

Minä saatoin olla se joku muu. Näitä keinoja ei ole Suomessa yritetty koskaan. Mielenkiintoista olisi muutenkin nähdä galluppi, että kuinka iso osa kansasta olisi hallituksen takana. En olisi yllättynyt vaikka reilu enemmistö olisi (hiljattaisen vaalituloksen mukaan porvaripuolueiden kannattajat + rkp).

Varsinkin tuo, että lakon aloittaminen edellyttää jäsenkunnan äänestystä asiasta on konseptina nerokas. Päällisin puolin se on erittäin demokratinen ja kaikinpuolin reilu vaatimus, että enemmistön ääni ratkaisee heitä koskevan asian. Käytännössä se vielä näiltä Timo Rädyiltä ja muilta sosiopaateilta työkalut aiheuttaa rajattomasti vahinkoa ilman mitään vastuuta. Ne duunarit jotka oikeasti lakot aikana jäävät ilman palkkaa ovat ihan toisella tavalla valmiita kompromisseihin, kuin viisinumeroista kk-palkkaa nostavat lakimiehen nilviäiset.

 

[Syöttöpiste]

Minusta tuntuu, että olet tämän asian suhteen kassalla. Ari Mannio esimerkiksi toi esiin taannoin Urheiluruudussa, että hän tekee kuukauden vuodessa kersantin hommia ja muu aika on pyhitetty harjoittelemiselle ja kilpailemiselle. Judoka Jaana Sundberg vähän aikaa sitten kiitteli sitä, että työnantaja (eli PV) mahdollistaa täysipainoisen keskittymisen urheiluun. Judokoiden kohdalla kansainvälinen kilpailukalenteri ja leiritysohjelma on niin tiivis, että on yksinkertaisesti sula mahdottomuus, että hän tekisi niin aktiivisesti oikeata työtä kuin oletat.

Lisäksi on maanpuolustuksellisesta näkökulmasta varsin kyseenalaista resurssienhallintaa, että Urheilujoukkojen varusmiehille taataan niin laajasti kallista ulkomaanleiritystä. Urheilujoukoissa oleville ampujille kuulemma vielä PV kustantaa kaikki harjoitteluun kuluvat patruunat ja asehuoltopalvelut. Maailman huipulle pyrkivän nuoren ampujan kohdalla nämä kustannukset ovat vähintään kymppitonnin vuodessa, mieluummin 20 000 euroa.

Kuten sanoin, olen osittain kanssasi samaa mieltä. Nämä olymiatason urheiljat ovat asia erikseen ja nimenomaan heidän funktiotaan PV:ssä en oikein ymmärrä. Urheiluvalmennettavat pitävät sisällään toki muitakin ja heidän osaltaan tuo työhön osallistuminen on hieman parempaa. Tämä on kuitenkin asia mistä itsekin olisin karsimassa pois.

Niin tosiaan, perinteiden vaaliminen on tärkeää PV:lle. Samalla se on myös kallista. Muissa valtion organisaatioissa on pyritty tehostamaan toimintaa ja tämä on tarkoittanut joistakin perinteistä luopumista. Vaikeaa ymmärtää miksi PV:llä pitäisi olla jokin erioikeus tämän suhteen elää kuin pellossa.
Ja olennainen juttuhan on se, että näillä soittokunnilla ei ole mitään lisäarvoa Suomen maanpuolustuskyvyn kannalta. Täten miljoonien roiskiminen tällaiseen vastuutonta. Ei millään muullakaan hallinnon alalla moisia soittokuntia ole, vaikka sinällään piristäviä olisivat myös vaikkapa vanhustenhuollossa tai lasten päivähoidossa.

Kuinka paljon näiden tilaisuuksien toteuttamiseen sitten menisi rahaa, jos soittokuntien sijasta heidän tehtävänsä hoidettaisiin ostopalveluna? Keneltä nämä palvelut ostettaisiin? Teräsbetonilta vai Cheekiltä? Kuten aiemmin kirjoitin, Paraatit ja katselmukset ovat tärkeä osa PV:n näkyvyyttä kansalaisille. Soittokunnat ovat tärkeä osa näitä tilaisuuksia. Niitä on yllättävän paljon vuodessa. Soittokunnista on jo säästetty aika paljon lakkauttamalla esimerkiksi nyt viimeisen organisaation yhteydessä useita soittokuntia. Muistaakseni nämä soittokunnat muuten ovat tehneet "keikkoja" myös suunnattuna vanhustenhuollolle ja lasten päivähoidolle. Nämä ulkopuolelle tehtävät keikat muuten eivät ole mitään ilmaiseksi tehtäviä, vaan PV saa niistä korvauksen vastineeksi. Eli Soittokunnat rahoittavat tavallaan osittain itse toimintaansa kiertueilla ja julkaisuilla.

No komppanian vääpeliä tarkoitin. Ainakin omana inttiaikana tuota tehtävää hoiti yliluutnantti ja ansiot todennäköisesti liikkuvat kymmeniä prosentteja yli suomalaisen palkansaajan mediaaniansion. Tehtävät kuitenkin ovat tasoa ruokien tilaaminen, lomakuljetusten järjestely, päivärahojen maksaminen, varustehävikeistä ilmoittaminen, erilaisten listojen ja luetteloiden ylläpitäminen jne. Muissa organisaatioissa tällaisia hommia enimmäkseen hoitavat juurikin merkonomit eivätkä maisterit. Ja merkonomien liksat taas ovat kymmeniä prosentteja alle suomalaisen palkansaajan mediaaniansion.

Komppanian vääpeliin tehtäviä ei ole koskaan hoitaneet maisterit. Silloin kun sinä olet ollut armeijassa, on tehtävää hoitanut yliluutnantti ollut opistoupseeritaustainen sotilas. Huomaa tuo sana "opisto" tuolla, tehtävänhoitajalla ei ole ollut edes kandin papereita. Nykyisin näitä tehtäviä hoitavat pääasiassa aliupseerit. On totta, että jokaisessa perusyksikössä olisi tarvetta yhdelle sihteerille, joka nämä mainitsemasi tehtävät voisi hoitaa ja sotilaat, kuten komppanian vääpelit voisivat tehdä niitä sotilaan töitä. Ennen tämän vuoden alkua PV säästi rahoituksestaan yhteensä yli 800milj euroa edellisen viiden vuoden aikana. Sitä ennen kiristettiin myös vyötä ja kaikki säästötavoitteet saavutettiin ainoana hallinnonalana täysimääräisesti. Tässä on syy, miksi sotilaille on annettu tehtäväksi siviilien töitä komppaniatasolla. Niin paljonko se oli sen korkeapalkkaisen tulot? Tuon yksikön vääpelinä toimivan opistoupseerin peruspalkka on 2484€ ja siihen sitten henkilökohtainen lisä (7-37%) päälle, riippuen henkilön suorituksista.

 

[Shardik]

Jos AY-mafia vituttaa niin toinen samanlainen on lääkäriliitto ja sen edunvalvonta. Juu-u, onhan lääkäreistä pulaa, kun pidetään huolta että niitä valmistuu liian vähän, jotta saadaan ihan helvetin isot liksat.

Lääkärien määrä on kuitenkin koko ajan lisääntynyt ja lisääntymässä. Nyky-Suomessa on 4000 lääkäriä enemmän kuin 15 vuotta sitten ja projektion mukaan 15 vuoden päästä on vielä 2000 lisää. Myös erikoislääkärien määrä on kasvanut/tulee kasvamaan. Yksi tapa lisätä lääkärien määrää on ollut koulutusmäärien kasvattaminen. Viimeisen 2-3 vuoden aikana useimmissa lääkiksissä on sisäänottomääriä kasvatettu ja loputkin taitavat seurata lähivuosina. Tätä vain ei voi loputtomiin lisätä ilman resurssien lisäystä. Lääkärikoulutukseen kuuluu paljon pienryhmässä tapahtuvaa "hands-on" opetusta, jonka ryhmäkoot paukkuvat jo nyt äärirajoilla. Anekdoottina olen kuullut, että erästä potilastutkimusta oli muutama kymmenen vuotta sitten seuraamassa neljä opiskelijaa, mutta nykyään ryhmäkoko on kasvatettu jo kuuteentoista! Siinä ei enää jokainen pääse edes kokeilemaan itse ja sitten ihmetellään, kun nuoret lääkärit eivät osaakaan kaikkea.

En siis välttämättä ole eri mieltä siitä, etteikö lääkäreitä tarvittaisi lisää, mutta ratkaisu ei ole ihan niin helppo, että lisätään vain tuntuvasti koulutusmääriä (ilman vastaavaa resurssilisäystä).

 

[dana77]

Jotenkin vituttaa aina ajatuskin siitä, että lentämisestä pitäisi saada enemmän palkkaa kuin muista duuneista.

Minulle on ihan sama että lentäjille maksetaan, mutta sen verran olen lentäjiä nähnyt, että on sillä ainakin suuria terveydellisiä vaikeuksia. G-voimat ovat sellaisia, että niskat ovat jäykät ja varmasti muissakin nivelissä tuntuu.
Lentäjät ovat vähän kuin jääkiekkoilijat, että nelikymppisenä on hommat pääsääntöisesti ohi. Jos jos turvaistuimeen joutuu turvautumaan, niin aikaisemminkin.

 

[Stonewall]

Säästöt tappavat, ei lama - Jani Kaaron kolumnit - Tiede - Helsingin Sanomat

PS. Minä kyllä tykkään Jani Kaarosta.

Kyllä tuo Kreikan esimerkki käy oppitunnista koko maailmalle. Aikanaan Kreikka eli ylivarojensa. Nyt vain on niin, että sitä pidetään yksin vastuullisena, ja sille liian helposti rahaa antaneet Ranskalaiset ja Saksalaiset pankit pelastettiin koko muun Euroopan verorahoin, vaikka olisi ehdottomasti ollut oikeampaa antaa ainakin muutaman pankin kaatua.

Nyt sitten Kreikka on ajtettu IMF:n ja EKP:n rahoituksen takia umpikujaan. Sen talous on leikattu syöksykierteenomaiseen taantumaan. Se on kuin konkurssiinmennyt yrittäjä, joka ei pääse velkasaaneeraukseen. Kaikki tulot menevät vanhojen velkojen maksamiseen ja silti IMF vaatii lisäleikkauksia ja talouden edelleen kurjistamista. Moraalisesti oikein olisi tietenkin ollut antaa osan pankeista kaatua ja jäljelle jääneestä velsta Kreikka olisi ehkä jollain aikavälillä toipunut. Nyt koko Eurooppa tukee - ei Kreikkaa - vaan Saksan pankkeja. Vaikka Kreikkalaisten pitää tietenkin kantaa oma osuutensa vastuusta, niin ei ollenkaan ihme, että maassa on noussut vihaa saksalaisia kohtaan, ja sen takia ollaan ruvettu puhumaan sotakorvauksista, koska ne koetaan suunnilleen yhtä oikeudenmukaiseksi kuin IMF:n, EKP:n pakottama talouden rämpiminen. Niiden tavoitteena ei ole nostaa Kreikan taloutta kuntoon, vaan varmistaa, että velkojat saavat rahansa.

Kreikan esimerkki myös osoittaan kuinka surkeaan jamaan talous joutuu, kun sitä leikataan äärimmilleen ja rahoitusta ei ole saatavana. Nyt siis puhutaan siiitä talouden tilasta, joka johtuu leikkausten kutistamasta aivan olemattomasta talosukasvusta. Tämä ei toki suoraan peilaudu Suomeen, mutta on osaltaan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin leikkaukset helposti johtavat. Mikäli talous kasvaisi, velkojen hoito helpottuisi, mutta talous ei kasva, kun kovasti leikataan. Tämän takia mekin elämme veitsen terällä.

 

[Pavlovin Koira]

Näitä keinoja ei ole Suomessa yritetty koskaan. Mielenkiintoista olisi muutenkin nähdä galluppi, että kuinka iso osa kansasta olisi hallituksen takana. En olisi yllättynyt vaikka reilu enemmistö olisi (hiljattaisen vaalituloksen mukaan porvaripuolueiden kannattajat + rkp).

Esko Ahon hallitus esitti vuoden 1994 syksyllä valtion budjettilakina ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista mutta veti esityksen pois koska palkansaajakeskusjärjestöt uhkasivat yleislakolla.

Sinänsä olisi kyllä kiinnostavaa nähdä vaikkapa omallakin työpaikalla että kuinka suuri osa ihmisistä jäisi pois ja kuinka moni tulisi töihin jos sellainen tilanne tulisi eteen.

 

[BigRedBob]

Puhemiesvaali on silkka farssi. Suomi on nyt totalitaristinen fasistivaltio, jossa valehtelevat hymypojat kiristävät yhteiskuntaa kaikilla saatanan ehdoilla ja yrittävät tukahduttaa kaiken opposition.

JA VOI HYVÄ LUOJA MITÄ POPULISTIPASKAA kutsua hyvätuloiset ikään kuin mukaan talkoisiin, eli siis hyvätuloisten osallistuminen on vapaaehtoista, muilta leikataan.

 

[olkikuukkeli]

En ole kirjaa lukenut, mutta selvää on, että joka a) kirjan sisältö on höpö höpöä b) Kaaro ei ole sitä ymmärtänyt tai c) hän ei osaa kirjan sisältöä tuoda esiiin.

Jos maan talous on kymmeniä prosentteja alijäämäinen, niin kyse ei oikeasti ole siitä, että maksetaanko velat pois vai hoidetaanko terveydenhuoltoa. Vaikka velkoja ei maksettaisi pois euroakaan, niin tulot ei riitä terveydenhuollon menojen maksamiseen. Jos vanhoja ei makseta, niin uudesta on turha haaveilla, ja ilman uutta velanottamista talouden sopeuttamistarve olisi suurempi, sillä omat tulot eivät riitä menoja kattamaan.

Kaaron tekstin ansio on se, että se osoittaa talouskriisin vastaisten toimien olevan politiikkaa ja siten vaihtoehtoja on "aina" (kuvailemasi kymmenien prosenttien alijäämä voi olla poikkeus). Jos terveydenhuollon ja alimman yhteiskuntaluokan tukeminen on jotenkin mahdollista, se kannattaa kirjan mukaan tehdä - siitä ei ole haittaa taloudelle vaan pikemminkin päinvastoin. Toinen menettelytapa taas johtaa suureen inhimilliseen kärsimykseen.

Stucklerin ja Basun kirja on saanut ansaittuakin kritiikkiä varsinkin sen käyttämistä tilastoista. Tässä Kaarokin astuu lähdekritiikittömyyden ansaan mainitsemasi maavertailun suhteen. Sitä on kuitenkin myös - niin ikään ansaitusti - kiitelty inhimillisen näkökulman tuomisesta talouskriisien hallintaan. Itsekin olen sitä mieltä, että inhimillisen kärsimyksen minimointi on kaiken politiikan peruslähtökohta. Säästöjä voi olla pakko tehdä, mutta sosiaali- ja terveyspuolen menojen pitäisi olla viimeinen mihin kosketaan.

Kreikan esimerkki myös osoittaan kuinka surkeaan jamaan talous joutuu, kun sitä leikataan äärimmilleen ja rahoitusta ei ole saatavana. Nyt siis puhutaan siiitä talouden tilasta, joka johtuu leikkausten kutistamasta aivan olemattomasta talosukasvusta. Tämä ei toki suoraan peilaudu Suomeen, mutta on osaltaan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin leikkaukset helposti johtavat. Mikäli talous kasvaisi, velkojen hoito helpottuisi, mutta talous ei kasva, kun kovasti leikataan. Tämän takia mekin elämme veitsen terällä.

Kreikan esimerkissä minua kiinnostavat vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Olisiko ollut mahdollista "tehdä Islannit"?

 

[dana77]

Esko Ahon hallitus esitti vuoden 1994 syksyllä valtion budjettilakina ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista mutta veti esityksen pois koska palkansaajakeskusjärjestöt uhkasivat yleislakolla.

Sinänsä olisi kyllä kiinnostavaa nähdä vaikkapa omallakin työpaikalla että kuinka suuri osa ihmisistä jäisi pois ja kuinka moni tulisi töihin jos sellainen tilanne tulisi eteen.

Kaikenlaisia toiveita ja tavoitteita on esitetty, mutta noita mainitsemiani keinoja AY-liikkeen vallan hillitsemiseksi ei ole koitettu.

Omalta työpaikaltani kaikki tulisivat töihin. Ellei sitten lähdettäisi porukalla juopottelemaan kun olisi noin hyvä tekosyy/selityskin.

 

[Stonewall]

Puhemiesvaali on silkka farssi. Suomi on nyt totalitaristinen fasistivaltio, jossa valehtelevat hymypojat kiristävät yhteiskuntaa kaikilla saatanan ehdoilla ja yrittävät tukahduttaa kaiken opposition.

Suomessa valta on kansalla, joka valitsee haluamansa edustajat. Jos nämä edustajat haluavat, niin he voivat tehdä mitä tahansa. Vaikka lopettaa AY-liikkeen tai julistaa punatukkaisuuden kielletyksi. Oikeastaan on demokratian vastaista, että kansaa edustavan eduskunnan nimittämä hallitus joutuu nöyristelemään kenenkään edessä. Opposition tehtävänä on tietenkin esittää (mielellään rakentavaa) kritiikkiä, ja siihen heillä on koko ajan oikeus.

 

[DAF]

Varsinkin tuo, että lakon aloittaminen edellyttää jäsenkunnan äänestystä asiasta on konseptina nerokas. Päällisin puolin se on erittäin demokratinen ja kaikinpuolin reilu vaatimus, että enemmistön ääni ratkaisee heitä koskevan asian. Käytännössä se vielä näiltä Timo Rädyiltä ja muilta sosiopaateilta työkalut aiheuttaa rajattomasti vahinkoa ilman mitään vastuuta. Ne duunarit jotka oikeasti lakot aikana jäävät ilman palkkaa ovat ihan toisella tavalla valmiita kompromisseihin, kuin viisinumeroista kk-palkkaa nostavat lakimiehen nilviäiset.

En tiedä, mistä tämä "konsepti" on, enkä täysin vastustaisi ajatuksena (jäsenäänestyksistä kai joidenkin liittojen säännötkin säätävät), mutta toteuttaminenhan on käytännössä mahdotonta millän hallituksen päätöksellä. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat tavallisia yhdistyksiä, yhsistysten autonomia tulee perustuslaista ja se, että niiden sääntöihin yhden yhdistysluokan osalta pakotettaisiin tällainen mekanismi on kyllä lakitekninen mahdottomuus (vaikka se säädettäisiin molemmille puolille). Tällainen voitaisiin toteuttaa lähinnä niin, että työmarkkinajärjestöt irrotettaisiin yhdistyslaista omaksi tyypikseen, lähi nä kai julkisoikeudellisiksi, ja sitä tuskin haluaa mikään maan hallitus saati yksikään järjestö.

 

[olkikuukkeli]

Sinällään on tietenkin täysin selvää, että esim ilmastonmuutos kannattaa ottaa hallintaan. Mutta asiaa ei yhtään auta esim. tuollainen valheellinen propaganda "elämän edellytysten tuhoamisesta". Tuommoiset höpö höpö- pelottelut ovat omiaan silloin kun kerätään kannatusta vihreydellä ratsastavalle poliittiselle järjestölle, mutta niitä ei pitäisi sekoittaa päätöksentekoon.

Ahaa. Kannatat siis näkemystä tieteilijöiden salaliitosta tutkimusapurahojen toivossa?

 

[Stonewall]

Kreikan esimerkissä minua kiinnostavat vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Olisiko ollut mahdollista "tehdä Islannit"?

Ilman muuta olisi. Toki erona oli se, että Islannissa ne pankitkin olivat Islantilaisia, Kreikassa taas Saksalaisia ja Ranskalaisia. Kreikan tilanne olisi varmuudella parempi mikäli pankitkin olisi pakotettu kantamaan oma vastuunsa. Nyt ongelmana oli, että Ranskan ja Saksan johtajat saivat peloteltua muun Euroopan sosialisoimaan pankkien riskin kaikkien Eurooppalaisten niskoille. Talouskasvu olisi toki voinut tuonkin seurauksena vähän hidastua, mutta niinhän se on tehnyt nytkin kiristyneen finanssivalvonnan vedettyä rahahanat melkein kiinni.

 

[Stonewall]

Ahaa. Kannatat siis näkemystä tieteilijöiden salaliitosta tutkimusapurahojen toivossa?

Ei. Aidosti vakavan ongelman liioittelu ei kuitenkaan palvele ketään (paitsi niitä, jotka saavat pelottelemalla kannatusta tai rahaa).

 

[TweetyLeaf]

No tässä puhutaan nyt kyllä todella marginaalisista säästöistä

Tottakai kyse on tässä yhdessä kohtaa "marginaalisista säästöistä" mutta puroista se jokikin muodostuu. Minut pakotettiin työkkärin työnhaku kurssille väkisin vaikka opiskelen ja teen osa-aika töitä.... Montahan tonnia tostakin olisi säästänyt ?

Ihan turha mielestäni keskittyä yksittäiseen asiaan, kun sinäkin varsin hyvin ymmärsit, että kyseessä on kokonaisuus ja ns. "iso kuva".
Henkilökohtaisesti en ymmärrä sitä, mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää, että joka ikisestä suunnasta pitää karsia julkisen sektorin raskasta toimintaa ja suoraviivaistaa sitä, vähentää sääntelyä ja byrokratiaa ihan kaikkialta. 63 vitun virastoa pyörittää paskapaperia tuolla, valtio instanssina tämänmuotoisena on vaan liian kallis.

 

[MPN]

Oma tytär, joka on YTM ei ole valmistumisensa jälkeenkään saanut alansa töitä, vaan tekee sitä sun tätä, mitä sattuu saamaan. Muutenkin akateemisesti koulutetuilla menee huonommin tänä päivänä. Kovasti pakerretaan tutkinnon eteen ja silti ei aukea ura välttämättä. Tiedän monia, joille näin on käynyt, vaikka ovat fiksuja. Niinkö se suhdepeli toimii joka tasolla ja joku vähemmän pätevä saa paikan, kun sattuu olemaan"tuttu".

Toinen tytär kouluttautui aivan uudelle, ei akateemiselle alalle ja kas, sieltä töitä saikin. Terapiatyössä hommia piisaa paremmin, mutta palkka laahaa siinäkin perässä. Kiitollinen varmaan pitää silti olla niistä murenista, jotka herramme pöydästä tipahtelevat, vai mitä.

Kenen vika se sinun mielestäsi sitten on jos ei saa oman alansa töitä? YTM:tkin työllistyvät muistaakseni pääasiassa julkiselle puolelle, olisko kolmannes ollut yksityisellä sektorilla? Osaksi akateemisten työttömyyteen on syynä turhat tutkinnot, sitten itketään kun egyptologian maisterina ei uraputki aukeakkaan. Ei kai koulutuksen pidä olla automaattinen oikeus kovapalkkaisiin töihin? Suhdepeliä on varmasti jonkun verran (paha sanoa kun en suhteilla ole töihin päässyt), mutta tuttu työntekijä on keskimäärin pienempi riski kuin tuntematon. Eli sinällään ymmärrettävää toimintaa. Toinen tyttäresi kouluttautui alalle jossa ei ole töitä ja sitten kävi koulun uudestaan ja sai töitä, miksi kitiset? Pitäisi saada akateemisena, mutta alemman koulutuksen työstä, akateemisen palkkaa?

Jos sinä tai tyttäresi ette ole tyytyväisiä hänen/heidän palkkaansa (joita herrat pöydältä tiputtavat), niin laittakaa oma firma pystyyn. Voitte sitten samalla maksaa kaikille työntekijöille ruhtinaallista liksaa ja ottaa ihmisiä töihin, vain työllistämisen ilosta.

Ihan käsittämätöntä itkemistä "herrojen pahuudesta" taas vaihteeksi, ilman mitään käsitystä asiasta. Kaikki on vain muiden vikaa ja "herrojen" takia joudutaan kärsimään. Ei saatana oikeasti..

 

[dana77]

En tiedä, mistä tämä "konsepti" on, enkä täysin vastustaisi ajatuksena (jäsenäänestyksistä kai joidenkin liittojen säännötkin säätävät), mutta toteuttaminenhan on käytännössä mahdotonta millän hallituksen päätöksellä.

Thatcher teki näin Britanniassa vuonna 1984 Hiilityöläisten liiton lakon jälkeen. Maggie-täti sääti lain, että jäsenäänestykset ovat pakollisia. En tiedä miten tuolla laki poikkeaa Suomen vastaavasta, mutta ehkä siihen joku jonkun keinon keksisi.

 

[Ahar]

Yhden hävittäjälentäjän koulutus on älyttömän kallista. Siinä saa hyvän koulutuksen, jonka jälkeen voi siirtyä siviilipuolella nauttimaan parempaa liksaa, kun on saanut ilmaisen koulutuksen eikä kapteenin liksa motivoi. Jos AY-mafia vituttaa niin toinen samanlainen on lääkäriliitto ja sen edunvalvonta. Juu-u, onhan lääkäreistä pulaa, kun pidetään huolta että niitä valmistuu liian vähän, jotta saadaan ihan helvetin isot liksat.

Niin, ja olisihan lääkärin ammattiinkin tulossa kymmeniä- ellei satojatuhansia suomalaisia tekemään tuota askartelua huomattavasti pienemmällä palkalla. Vielä kun pidetään mielessä, että kaikkeista parhaimmat lääkärit löytyvät juuri niistä, jotka eivät ole päivääkään lääkärin töitä tehneet, mutta jotka yleisönosastoilla osaavat löytää ratkaisun aina vaivaan kuin vaivaan, niin pitääkin ihmetellä, että miksi ihmeessä hallitus ei tee mitään?

 

[janbo]

Joudun kirjoittamaan nyt niin lyhyesti, ettei varmaan pitäisi kirjoittaa ollenkaan, mutta kaupungit ja niiden sosiaaliset verkostot kiihdyttävät toimeliaisuutta ja sen tuottavuutta. Hajallaan asuvat 200 000 ihmistä keksivät paljon vähemmän ideoita ja näiden ideoiden tuottavuus on huonompi kuin jos samat 200 000 ihmistä asuvat keskenään kaupungissa. Joo, huonosti selitetty, mutta tämän kun katsoo niin pitäisi aueta: Geoffrey West: The surprising math of cities and corporations | Talk Video | TED.com

Ja joo, tiedetään että juuri yliopistokaupungeissa työttömyysprosentit ovat maan huippuluokkaa, mutta se ei nyt liity tämän tyyppiseen työllistymiseen. Kyllä about jokaiselle työhaluiselle opiskelijalle kyllä löytyy näistä kaupungeista ns. paskaduuni-tyyppistä työtä jolla voi opintojaan rahoittaa.

Kiitos linkistä! Täytyy tutustua illempana sisältöön tarkemmin, TED Talkit ovat yleensä todella laadukkaita. Idean toit kyllä ymmärrettävästi jo esille, eikä minulla ole teorian osalta vastaan väittämistä, mutta millä lailla tai minkä takia tämä vaikuttaisi enemmän opiskelijakaupungissa kuin jossain muualla? Vertailuun voidaan ottaa vaikka Jyväskylä ja Lahti.

Joka tapauksessa olen eri mieltä käytännön tilanteesta ainakin Jyväskylässä. Kävin vielä huvikseni läpi työkkärin sivuilta Jyväskylän avoimet työpaikat kriteereillä, jotka sopivat päätoimiselle opiskelijalle, eli ilta-, yö- ja viikonlopputyöt ilman ammatillisia koulutusvaatimuksia. Tuloksena 6 puhelinmyyntipaikkaa, yksi tuote-esittelijä, 3 henkilökohtaista avustajaa ja järjestyksenvalvojia (tarvittaessa kutsuttavia). Nuokin ovat kaikki hommia, joihin kaikki eivät yksinkertaisesti pysty ja lisäksi suuri osa oli vain kesän mittaisia. Huomioitavaa on, että edes siivoojaksi ei pääse jos ei ole valmis joustamaan opinnoissaan.

Tunnen jo yksin enemmän työtä hakevia opiskelijoita kuin on vapaita (sopivia) paikkoja.

Tiedän että työpaikkoja on paljon työkkärin ilmoitusten ulkopuolellakin, mutta suurin osa ns. paskaduuneista tuolla varmasti on, koska niihin on muutenkin vaikeinta löytää tekijöitä.

Pääsääntöisesti opiskelijat ovat erinomaisia "tuuraajia" ja "osa-aikaisia" tekijöitä esimerkiksi palvelualoille. Se, mikä tietenkin on ongelmana, työnhaku vaatii melkoisen paljon omaa aloitteellisuutta sekä valmiutta työskennellä ilta- ja yöaikaan. Jos nämä ei onnistu, töitä lukion käyneelle insinööriopiskelijalle on melkoisen rajatusti ensimmäisten vuosikurssien aikana tarjolla.

Painottaisin tässä henkilön omaa halua ja motivaatiota työskennellä "paskahommissa".



50-80h kuukaudessa työtä opiskelujen päälle tarkoittaa 12,5-20h viikossa ja pidän tuosta tulevaa kokonaismäärää täysin normaalina työaikana nuorelle ihmiselle. Esimerkiksi tuommoinen tuntimäärä voisi tulla täyteen istumalla kaupan kassalla kolmena päivänä / iltana a`5h tai tekemällä kaksi 8h työpäivää viikossa. Henkisen puolen rasittavuuteen on hieman hankala ottaa kantaa yksittäistapauksissa mutta en pidä ko. työmäärää mitenkään raatamisena.

Opiskelijoilla on halu kouluttautua johonkin tehtävään ja suurimmalla osalla lienee halu myös edetä urallaan tämän jälkeen. Suuressa osassa päällikkö- ja johtotehtäviä työaika on melkoisen paljon suurempi kuin normaali 40h / viikko. Tämän lisäksi päälle tulee parisuhde ja perhe sekä osa rakentaa talon tai harrastaa säännöllisesti (5-10h / vko). Miksi nämä "vapaaehtoiset" "raatamiset" on hyvästä mutta opiskelujen aikana tehtävä tulonhankinta on pahasta?

Voi olla että minulla on vain pessimistisempi näkemys ihmisten ja etenkin nuorten jaksamisesta. Ymmärräthän kuitenkin, että kaksi 8h työpäivää opintojen päälle tarkoittaa 7 päivän työviikkoa? Viikonloppuvapaat kun on tarkoitettu siihen, että työntekijä saa levätä ja jaksaa tehdä taas koko viikon töitä. On tietysti ihmisiä jotka tekevät 7 päivää viikossa täysimittaista päivää ja nauttivat siitä, mutta harvassa he ovat. Suomella ei edes oli tuottavuusongelmia jos kaikki niin tekisivät. Jos vedetäänkin juustohöylällä kaikkien viikonloppuvapaat pois?

Melkoisen eri sivulla olemme minä ja lakikirja kanssasi normaaleista työmääristä. Nykyään kun säännöllinen työaika saa olla enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Tässä lisäksi pari otetta, lähteenä työsuojelu.fi:

"Pääsääntö on, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepoaika. Jaksotyössä vuorokausilepo on vähintään 9 tuntia.

Työntekijälle on pääsäännön mukaan annettava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön viikkolepoaika. Se on sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen."

Väitän että tavoiteajassa valmistuvalla opintojen ajan töitä tekevällä ihmisellä on aivan valtava kokonaistyökuorma, eikä laiskana vätyksenä voi pitää ihmistä joka siihen ei pysty.

Eikö opiskelija mielestäsi saa/pysty rakentamaan parisuhdetta, harrastaa liikuntaa tai olla perhettä? Ovatko kaikki opiskelijat 18 vuotiaita?

Minä en missään nimessä näe mitään väärää opintojen ohella töiden tekemisessä. Itsekin teen töitä opintojeni ohella, töitä jotka sain sekä osaamiseni että suhteiden avulla. Kummallakaan yksistään en olisi paikkaa saanut. Opinnoissa on kuitenkin pakko joustaa, enkä tule todennäköisesti tavoiteajassa valmistumaan. Ironista kyllä, teen nimittäin töitä joihin minun pitäisi vasta tulevaisuudessa valmistua. Se mitä kritisoin, on ajatus siitä, että opiskelijan pitäisi pystyä suorittamaan tutkintonsa tavoiteajassa tekemällä töitä samaan aikaan. Varsinkin kun työaikojen puolesta sopivasti räätäilöidyn työpaikan löytäminen on todella vaikeaa.

Ratkaisuni olisi koulutuspaikkojen rankka karsiminen, etenkin aloilta, joiden työllisyysnäkymät ovat todella heikot eikä niillä ole muutakaan yhteiskunnallista tai yleissivistävää hyötyä. Näin säästettäisiin iso summa niin tuki- kuin koulutuskustannuksissakin, saadaan tukisummat- ja kuukaudet pysymään riittävinä ja annetaan opiskelijalle suurempi varmuus työllistymisestä opintojen jälkeen, jolloin myös opintolaina on huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto. Opiskelua ei saa eriarvoistaa varakkaampien luokkien etuoikeudeksi nostamalla opiskelun kustannuksia, tai siitä seuraa niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin ongelmia. Nykysysteemissäkään ei ole järkeä, että koulutetaan kalliisti liian paljon ihmisiä, mutta tasa-arvoisuus on tärkeää niin nyt kuin jatkossakin.

 

[Noitarumpu]

Ei saatana oikeasti..

Samat sanat sulle, joka luet kuin piru raamattua kirjoitustani. Tarkoitukseni oli rautalangalla väännettynä kertoa, että vaikka ihminen kuinka kouluttautuisi, ei se tosiaan ole automaatio töihin ja hyvään palkkaan. Tämän ajan henki on se, että sun on kouluttauduttava monen monituista kertaa ja tehtävä niitä ns."paskahommiakin", mutta mielestäni on oikeus ja kohtuus jossain vaiheessa saada myös jotain takaisin opiskeluistaan. Sekö on väärin?

Toki pitää kouluttautua alalle, joka kiinnostaa ja olle on taipumusta. Mitä järkeä on mennä alalle, jolla on töitä, mutta jolla ei viihdy mitenkään. Siinä niitä mielenterveysongelmia varmastikin voi jatkossa tulla. Sen verran on tervettä katsoa minne lähtee, eikä tämä nyt tarkoita mitään egyptologin vakanssia.Sitten nämä ,jotka ahkerasti ovat kouluttaneet itseään varmasti turhautuvat, kun ei töitä löydy. Eli ei se koulutus kaikkea kerro ja anna. Enkä nyt arvon muti tarkoita tällä sitä, ettei kouluttautua pitäisi, ettet taas tajua päin persettä kirjoitustani. En ole myöskään puhunut "kovasta palkasta", mikä se sun mielestä sitten lieneekään. Se tuskin on muutenkaan vaarana naisvaltaisella alalla ainakaan, sen tiedän omasta työstäni.

Eivät kaikki ole yrittäjiä, eikä tarvitse sellaiseksi tullakaan. Uskomatonta, että usein on törmännyt tuohon, että perustappas oma firma. Halpa tapa päättää kirjoitus, kun muuta ei keksi.

 

[MPN]

Samat sanat sulle, joka luet kuin piru raamattua kirjoitustani. Tarkoitukseni oli rautalangalla väännettynä kertoa, että vaikka ihminen kuinka kouluttautuisi, ei se tosiaan ole automaatio töihin ja hyvään palkkaan. Tämän ajan henki on se, että sun on kouluttauduttava monen monituista kertaa ja tehtävä niitä ns."paskahommiakin", mutta mielestäni on oikeus ja kohtuus jossain vaiheessa saada myös jotain takaisin opiskeluistaan. Sekö on väärin?

Millä tavalla tuo sitten olisi pitänyt lukea? Tuosta rautalanka-kohdasta olen saman mieltä, eli koulutus ei ole automaatio töihin ja hyvään palkkaan, miksi pitäisikään olla? En tiedä kuinka montaa kertaa joudun vielä itse kouluttautumaan (ainakin yhden tutkinnon hommaan vielä, jos jaksan, tosin se on puhtaasti omasta mielenkiinnosta, ei työllisyydestä tai pakosta, eikä tule luultavasti näkymään edes tuloissani), kun yksi ns. oikea tutkinto löytyy taskusta (eli lukiota en laskenut mukaan tähän), töitä on ainakin riittänyt tähän mennessä ja "paskahommia" olen tehnyt viimeksi opiskeluaikoina. En itse ainakaan näe että nykyään on pakko kouluttautua useampaan kertaan, mutta en myöskään näe että opiskeluistaan olisi oikeus ja kohtuus saada jotain takaisin. Miksi pitäisi? Jos kyseiselle työlle (tai oikeastaan työntekijälle) ei ole tarvetta, joko kysynnän pienuuden tai työntekijä-tarjonnan takia, niin miksi pitäisi päästä oman alan töihin? Olisihan se hienoa että nämä kaikki egyptologian maisterit työllistyisivät tuottaviin/kannattaviin töihin, mutta se ei vain ole realistista. Jos välttämättä haluaa oman alansa töitä, eikä niitä ole tarjolla, niin yrittäjyys on oikeasti lähes ainoa vaihtoehto. En oikeasti pysty käsittämään että mikä "oikeus" tutkinnon suorittaneella pitäisi olla oman alansa töihin.

Toki pitää kouluttautua alalle, joka kiinnostaa ja olle on taipumusta. Mitä järkeä on mennä alalle, jolla on töitä, mutta jolla ei viihdy mitenkään. Siinä niitä mielenterveysongelmia varmastikin voi jatkossa tulla. Sen verran on tervettä katsoa minne lähtee, eikä tämä nyt tarkoita mitään egyptologin vakanssia.Sitten nämä ,jotka ahkerasti ovat kouluttaneet itseään varmasti turhautuvat, kun ei töitä löydy. Eli ei se koulutus kaikkea kerro ja anna. Enkä nyt arvon muti tarkoita tällä sitä, ettei kouluttautua pitäisi, ettet taas tajua päin persettä kirjoitustani. En ole myöskään puhunut "kovasta palkasta", mikä se sun mielestä sitten lieneekään. Se tuskin on muutenkaan vaarana naisvaltaisella alalla ainakaan, sen tiedän omasta työstäni.

Eli kärjistäen ihmisen pitää itse vapaasti saada päättää koulutuksensa (totta nykyisinkin jossain määrin, eli pääsykokeet yms vaikuttaa) ja sitten pitäisi saada vielä töitä siltä alalta? Eli yksilöllä itsellään ei ole vastuuta oikeastaan mistään? Jos kouluttautuu alalle jossa työllistyminen on epätodennäköistä, niin oma vikansa. Toki Nokian puhelinyksikön myynti ja vastaavat ovat vaikeasti ennustettavia, mutta onhan tuolle alalle kouluttaneet päässeet muualle töihin aika hyvin. Myös erityisen suhdanneherkälle alalle kouluttautuminen saattaa olla typerää (luen tähän myös ns. pehmeät humanistiset tieteet). Ja koulutus kannattaa aika usein, siitä olemme sentään samaa mieltä.

Puhuit aiemmin herrojen murusista, niin käsitin jostain syystä että vuosipalkka (bruttona tietenkin, ilman ylitöitä) voisi olla 30k kehä kolmosen sisällä ja 25k sen ulkopuolella. Nykyinen kova palkka akateemisella (joko vähällä oman alan työkokemuksella tai ilman oman alan työkokemusta) voisi olla 10k lisää noihin aikaisempiin arvoihin (eli 40k ja 35k). Joka ei tietenkään ole mikään "helvetin hyvä palkka", mutta kohtuullinen palkka 0-2v työkokemuksella yleistäen eri alat yhteen nippuun.

Ja tuohon yhteen kysymykseen, eli mitä järkeä mennä töihin alalle jolla ei viihdy. Niin sieltä saa yleensä sellaista asiaa kuin palkka, jolla kustannetaan mm. terveydenhuoltoa, poliisia, työttömiä jne. Lisäksi sillä mystisellä palkalla voidaan ostaa itselle myös jotain extraa, vaikka lyhentää sitä Volvon tai rivarikaksion lainaa. Vaikka palkka olisi pieni ja olisi tulonsiirtojen saama-puolella, olisi silti yksi osanen joka kannattaa tätä yhteiskuntaa. Otetaan vaikka siivoojat, kaupan kassahenkilöt tai puhelinmyyjät esimerkiksi, kuinka monelle se mahtoi olla kutsumatyö? En tiedä oikeaa vastausta, mutta veikkaisin että suurin osa tekee sitä sen palkan takia.

Eivät kaikki ole yrittäjiä, eikä tarvitse sellaiseksi tullakaan. Uskomatonta, että usein on törmännyt tuohon, että perustappas oma firma. Halpa tapa päättää kirjoitus, kun muuta ei keksi.

Vai voisiko kyseessä olla joku muu asia, kuin tuo että ei keksi muuta? Valitetaan aina siitä että haetaan kustannussäästöjä, ei makseta tarpeeksi isoa palkkaa, ei työllistetä tarpeeksi ihmisiä tai työaikaa/tehoa kytätään, mutta itse ei kanneta riskejä kauheasti mistään. Suomessa on onneksi mahdollisuus lähteä yrittäjäksi ja hoitaa hommat eri tavalla kuin muut firmat, sitten on taas täysin eri asia että onko se kannattavaa. Yksityisen yrityksen on kuitenkin tarkoitus tuottaa voittoa omistajilleen (toki lakia noudattaen, mutta aina löytyy bulvaaneja jotka kikkailevat liikaa), eihän kukaan muuten lähtisi siihen hommaan. Jos Suomessa tuotettu tavara on liian kallista (vaikkapa verotuksen, palkkojen tai niiden sivukulujen takia), niin yrityshän kannattaa siirtää ulkomaille. Se että rahat katoavat niistäkin ulkomaille on osaksi verotuksen vika, jos useammalla suomalaisella olisi osakkeita, myös osinkotuloja tulisi Suomeen enemmän. Osake-/rahastosäästämisessä verotus on kuitenkin piensijoittajille erittäin iso pakollinen kulu, sitä koitetaan monella tavalla pienentää, jotta piensijoittajakin saisi joskus ylimääräistä rahaa käyttöönsä (josta luonnollisesti maksetaan yleensä verot Suomeen). Myös kikkailu listaamattomien ja listattujen yritysten välillä, 10% omistusten, yhtiöiden ja vastaavien välillä on perseestä. Se toki palvelee enemmän näitä "herroja" kuin tavallista ihmistä, mutta tähänkin olisi keinoja. Muistaakseni jos kaikki osingot verotettaisiin samalla tavalla, voisi niiden veroasteen laskea sieltä n.25-27% jopa viiteen prosenttiin. Mutta nyt mennään jo kauaksi alkuperäisestä aiheesta, niin en puhu tästä enempää.

 

[JypFabu]

Mutta onko nykyinen tilanne vertailukelpoinen aikaisempaan? Änkyröitä on siirtynyt eläkkeelle tai mullan alle ja nykyisin työnantaja ei ole sellainen peikko kuin oli aiemmin. En pitäisi mitenkään mahdottomana että tuo onnistuisi nykyään.

Tähän se luottaa varmaan Sipiläkin. Vaan saas nähdä kuinka käy. Onko kansaa tyhmennetty vielä tarpeeksi. Insinöörillä on vielä karikkoa edessä ennen tuloksia, varsinkin jos meijän pate kaivaa multaa hänen ja kenttäväen välille, mikä ei välttämättä ole ihan kaukaa haettua, koska ainakin alku näyttää kohtalaisen sanelevalta agendalta. Niinhän sitä sanotaan, että vaarallisin puukko tulee omilta ja selkään.