Greenpeace – aktivismia vai terrorismia?

  • 106 963
  • 887

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Oikestaan haluat kysyä, miksi hyökätään VAIN Suomen kimppuun, eikö niin? Voin toki kertoa sinulle, että esim. täällä Ruotsissa Greenpeace on ollut todella aktiivinen, kun on kysymys metsien suojelusta.

Mikä ylipäätään antaa Greenpeacelle sen jumalallisen ainoan oikeassa olevan tiedon metsäasioissa? Varsinkin kun kansainväliset asiantuntijat pitävät Suomen metsäpolitiikkaa esimerkillisenä. Suonet anteeksi mutta hihasta heitetyt höpötykset vanhojen metsien hakkuista eivät kertakaikkiaan vakuuta, kun tieteelliset tilastot kertovat jotain aivan muuta.

Kyllähän Jehovalaisetkin ymmärtävät Raamattua paremmin kuin kukaan muu...vai oliko se sittenkin Lestadiolaiset? Greenpeace ei tiedosta, että sekään ei pidä hallussaan mitään muihin verratuna täydellistä viisauden kiveä. Kiistanalaisessa tilanteessa on kuitenkin oikein pitää itseään muita parempana, ja mennä kampanjoimaan tuhotakseen toisten elinkeinot? Ja kun vaikka eduskunnassa päätetään rakentaa lisäydinvoimaa, niin Greenpeacella, kaiken oikean tiedon omistajana, on tietenkin oikeus pyrkiä vaikeuttamaan ja mahdollisesti estämään eduskunnan ilmaisema kansan tahto?
Korpeaa, että joku on niin tyhmä, että luulee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Ikävää ylimielisyyttä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Greenpeacen vuosi- ja toimintakertomukset ovat kaikille avointa luettavaa. Saadaksesi tälle heitolle lisää painoa, olisi suotavaa, jos palaisit asiaan faktan kanssa. Tiedätkö edes, miten paljon Greenpeace kerää rahaa, miten paljon varoista menee luonnonsuojeluun ym. toimintaan? Veikkaan, että et tiedä.

Kukapa sitä voisi tietää minkä verran GP käyttää luonnonsuojeluun. Oman ilmoituksensa mukaanhan he käyttävät 70% kampanjointiin (Jos nyt joku luottaa GP:n ilmoituksiin, mitä en suosittele). Monien kampanjoiden luonnonsuojelullinen arvo on aika pieni. Joillakin kampanjoilla taas voidaan nähdä jotain pientä luonnonsuojelullista arvoa olevan, mutta miten sitä voisi mitata - ei mitenkään. Kuitenkin on selvää, että kaikki kampanjat eivät vie luonnonsuojelua himppuakaan eteenpäin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Näin erään dokumentin tämän päivän kalavesistä (ympäristöjärjestöt eivät olleet sekaantuneet siihen), jossa kalastajat olivat todella vihaisia, sillä heidän mielestään meressä on nyt aivan kuhisemalla kalaa ja todisteiden muodossa tuli kalansaaliit. He eivät tosin kerro koskaan sitä, miten kauas he nykyään joutuvat seilaamaan, päästäkseen käsiksi näihin suuriin kalansaaliisiin. Entisiltä kalavesiltä ei saa enää mitään.

Kalastajat viittaavat näillä verukkeilla kintaalla kaikelle suojelulle, he ovat valmiita sijoittamaan vielä suurempi kalalaivoihin, päästäkseen vieläkin kauemmassa kalaan, tarpeen vaatiessa, eivätkä vihki ajatustakaan sille, että jonain päivänä ne kalavedet ovat sitten liian kerta kaikkiaan liian kaukana, niin kun moni kalastaja on jo tänä päivänä saanut karvaasti todeta.

Tässä suhteessa jaan kyllä GP:n huolen ja idean. Rajoituksista huolimatta edelleen pyydetään kielletyillä kalastusvälineillä ja kiellettyjä kalalajeja, sushin lisääntynyt kulutus - sushi-buumi - on lisännyt tonnikalan tarvetta huomattavasti ja se on jälleen saanut eräiden tonnikalojen kannat keikahtamispisteeseen ts. vironneet kannat uhkaavat jälleen ruveta hiipumaan. Samalla monet vastuulliset toimijat, huomatessaan kilpailukykynsä heikkenevän, siirtävät toimintaansa kolmansiin maihin, sellaisiin joissa voidaan hivenen oikoa mutkia ja näin lisätä kalansaaliita ja sitä kautta kokonaisvoittoja. Onneksi muutamat maat ovat ruvenneet vastustamaan ryöstökalastusta vesillään ja perustaneet vapaaehtoisesti suojelualueita, joilla saavat kalastaa esim. vain alkuperäiskansoihin kuuluvat asukkaat ja hekin vain perinteisin välinein, näin esim. osassa Papua-Uusi Guineaa sekä muutamilla muilla alueen saarien vesistöalueilla. Tietenkin myös teollisuusmaiden kohdalla on herätty suojelutoimiin mutta vastaavasti osa yrityksistä kieltää kv. sopimuksia toimimalla kolmansien maiden kautta.

Toinen johon olisi syytä kiinnittää huomiota on haiden pyynti. Vuosittain pyydetään miljoonia ja miljoonia haita ja suurin osa Kaakkois-Aasian perinteisen lääketieteen sekä ruokailun tarpeeseen (haineväkeitto). Pyynti on hyvin raakaa, siinä hai pyydetään, evät poistetaan ja tämän jälkeen uimakyvytön hai heitetään takaisin mereen. Alueen maat eivät myöskään ole valmiit allekirjoittamaan sopimusta, jolla kielletään uhanalaisten hailajien pyynti. Japani muun muassa perustelee sitä sillä koska valvonta on vaikeaa, joten japanilaiset itsekin saavat pyytää kyseisiä hailajeja. Hieno esimerkki alueen köyhemmille valtioille. Tavallaan myös lännessä tuetaan tätä pyyntiä, koska läheskään kaiken terveysvaikutteisten hainrustovalmisteiden taustaa ei tiedetä ts. pyyntimenetelmät voivat olla mitä ovat ja pyyntipaikka voi olla mikä on.

vlad.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
On toki myönnettävä, että Suomessa yhteenotot viranomaisten ja GP:n välillä ovat vielä olleet muuta maailmaa vähäisempiä. Itse en muista kuin sen 2007 vuoden kevään tapauksen, kun Greenpeacen iso kumivene ajoi tahallaan mielenosoittajia valvomassa olleen merivartioston pienemmän päälle. Kukaan ei onneksi loukkaantunut, ja syyllinenkin saatiin kiinni. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, etteikä vastaavaa tai pahempaakin olisi luvassa jatkossa, jos uhoaminen ydinvoiman vastustamisesta johtaa tekoihin.

Tieteellisten tulosten vääristelystä muistuu mieleeni ylä-Lapin metsäkampanjan perustelu porojen riippuvaisuudella luposta. Tämähän on johtavien tutkijoiden mukaan täyttä tuubaa, mm vihreiden kansanedustaja Oulun yliopiston eläintieteen professori Erkki Pulliainen totesi väitteiden olevan täysin vailla todellisuuspohjaa.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Mikä ylipäätään antaa Greenpeacelle sen jumalallisen ainoan oikeassa olevan tiedon metsäasioissa? Varsinkin kun kansainväliset asiantuntijat pitävät Suomen metsäpolitiikkaa esimerkillisenä. Suonet anteeksi mutta hihasta heitetyt höpötykset vanhojen metsien hakkuista eivät kertakaikkiaan vakuuta, kun tieteelliset tilastot kertovat jotain aivan muuta.
En ole hakkuiden puolesta enkä vastaan, mutta ehkä haluaisit väitteesi tueksi linkittää nuo tieteelliset tilastot.

Korpeaa, että joku on niin tyhmä, että luulee tietävänsä asiat paremmin kuin muut. Ikävää ylimielisyyttä.
Tämä kommentti sopii myös moneen mielipiteeseen tässä ketjussa.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
On myös tärkeätä huomioida, ettei Greenpeace vastusta P-koreaa, ei Irania, tai Libyaa ja Burmaa, vaan ydinaseita. Myös riskit on tietenkin pakko ottaa huomioon. Joissakin maissa saa kuulan päähän heti, jos alkaa uhomaan. Myös Greenpeacen on pakko ottaa huomioon tällaiset asiat.

Niin, Greenpeace vastustaa noista vastuullisimman maan ydinaseita aktiivisesti ja muiden suhteen sitten ollaan vähän kuin normikansaa: hiljaa kuiskutellaan ja tuomitaan mutta that's it. Mielestäni tuossa on juuri se ero, mikä erottaa Greenpeacen monista muista ihmisoikeus- ja luontojärjestöistä: maailmaa parannetaan tai "parannetaan" siellä, missä kaikilla on mukava olla. Ei siellä, missä todellinen ongelma on. Jos Greenpeacen jäsenistö olisi oikeasti asialleen omistautuneita ja ydinaseita vastaan, olisivat he muun muassa Pakistanissa toimineet aktiivisesti ja ottaneet vähän suurempia riskejä. Noh, joillekin tulee hyvä mieli ranskalaisten viinien boikotoinnista, vaikka suurempi ongelma on muun muassa Pakistanin ydinaseistus.

Kaikki paperi taitaa olla pian huomattavasti ympäristöystävällisempää, kuin ennen. Kahvinsuodatinpaperikin valmistetaan nykyään paperista, jota ei valkaista kloorilla.

Siis tässä tapauksessa Greenpeace vastusti juomaveden kloorittamista. Moore itse piti tuota erittäin hyödyllisenä terveyden kannalta, mutta osa järjestöstä vastusti. En nyt jaksa googlata perusteita vastustukselle, mutta Mooren mukaan tässä tapauksessa hylättiin tieteellinen objektiivisuus. Toisin sanoen järjestön tuolloisen johtajan mukaan järjestö ajettu asia ei vastannut tieteellisiä tuloksia. Mielestäni tuossa on kohtuullisen hyvä osoitus siitä, miten järjestön kaikki toiminta ei perustu tieteellisiin tosiasioihin.

Noh, joka tapauksessa, Moore teki paljon Greenpeacen eteen ja puhuu tänä päivänä paljon ydinvoiman puolesta, mutta ei se tee hänestä profeettaa nytkään.

En itsekään pidä Moorea profeettana tai muutenkaan edes parhaana lähteenä ympäristöasioista puhuttaessa, mutta itse väittäisin silloisen johtajan kritiikin olevan melko luotettava lähde. Varsinkin kun oman tietämykseni mukaan esimerkiksi veden kloorittaminen on terveyttä edistävä juttu, aivan kuten hän sanoi.

Poromiehet ja kalamiehet ovat aika pitkälti samaa jengiä. Jos esim. kalamiehille annettaisiin täydet vapaudet, he tyhjäisivät meren alta aikayksikön. Miten siis Greenpeace voisi vaikuttaa poromiesten elämään negatiivisesti, puhumalla metsien suojelun puolesta?

Tuossa tilanteessa en halua ottaa kantaa siihen millaisia miehiä poromiehet ovat tai millaista heidän normaali elinkeinotoimintansa on. Pointti on siinä, että Greenpeacen mukaan he puolustivat poromiesten ihmisoikeuksia, vaikka suurin osa (kukaan?) heistä ei kokenut olevansa puolustuksen tarpeessa. Samoin Greenpeace ei keskittynyt tuossa poromiesten asian ajamiseen vaan oman agendansa toteuttamiseen käyttäen hyväkseen poromiesten asiaa.

Tuossa on yksi esimerkki siitä, miten Greenpeacelle suoranainen valehtelu suurelle yleisölle on vain yksi keino muiden keinojen lomassa. Kun otit kalamiehet mukaan, niin tuo olisi verrattavissa Greenpeacen asettumista "puolustamaan kalastajien ihmisoikeuksia", vaikka todellisuudessa toiminta tähtäisi juuri kalastuksen lopettamiseen/reiluun vähenemiseen johtavaan muutokseen. Mielestäni reilumpi teko olisi suoraan ollut sanoa oma agenda sen sijaan, että olisi haettu säälipisteitä vetoamalla sellaiseen tahoon, joka ei kannata omaa toimintaasi.

Yhtä hullulta tuntuu, että joskus sai pystyttää naapuriin minkälaisen tehtaan halusi, lempata jätteet takapihalle, kuskata myrkkytynnyrit mereen ja päästää loput huurut taivaalle. Tässä ei puhuttu koskaan demokratiasta, vaan nämä päätökset tehtiin erittäin pienten ryhmien toimesta.

Vaikka ympäristörikkomus tapahtuu ja kyseessä on pienen piirin (joku voisi käyttää sanaa eliitti) teko, niin se ei tee lainrikkomisesta yrityksiä vastaan yhtään demokraattisempaa. Jos demokraattista toimintaa pyritään puolustamaan, olisi melko tekopyhää käyttää epädemokraattisia keinoja.

Minälaisesta lainrikkomisesta puhutaan silloin, jos Greenpeace ripustaa lakanaa johonkin torniin? Varsinkin silloin, kun he vielä tarjoutuvat ottamaan täyden vastuun tekemisistään?

Mahdollisesti samasta asiasta kuin jonkun tunkeutuessa kiintiöön ilman lupaa, mahdollisesti jotain päälle riippuen muista murtautumiseen liittyvistä teoista. Rikosnimike on kuitenkin melko yhdentekevä seikka, se ei muuta laitonta statusta. Samoin vastuunotto ei mielestäni tee tekoa millään tavalla hyväksytymmäksi, lakia rikotaan kuitenkin.

Kuinka moni "vastapuolen" peluri tekee saman tarjouksen?

On hiukan eri asia tunnustaa useita miljoonia ja mahdollisesti tuhansien ihmisten työpaikan maksava skandaali kuin muutaman päiväsakon hintainen homma, joka vielä todennäköisesti tuo mediahuomion kautta järjestöllisesti myös taloudellista voittoa.

Tukijäseniä taitaa olla sellaiset 100 000 tänä päivänä. Ja he kaikki maksavat siitä, joka on luettavissa Greenpeacen kotisivulta. Mutta joidenkin on kuljettava kärjessä ja oltava kasvot ulospäin, niin kauan kun ne paremmin tietävät ovat hiljaa.

Wikipedian mukaan jäsenmäärä Suomessa oli ollut jo reilu 26 000 pari vuotta takaperin. Olisin muistellut tuon 25 000 olleen koko Pohjoismainen määrä. Välillä on näköjään hyvä päivittää tietoja. Tosin tämä vain osoittaa vielä rajummin miten epädemokraattisesta toiminnasta on kyse.

Greenpeace ei toimi äänestäen, jo yksin siitä syystä, koska järjestön toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kaikilla on mahdollisuus osallistua toimintaan haluamallaan tasolla. Järjestön idea on toimia yhdessä paremman ympäristön puolesta, ilman mitään huutoäänestyksiä.

Kuinka monella ihmisellä on mahdollista vaikuttaa oikeasti asioihin? Jos minulla esimerkiksi olisi kantana ydinvoiman kannattaminen ja muurahaisten suojelu, niin olisinko rajattu kokonaan ulos päätöksenteosta? Niin kauan kuin muutama kymmen ihmistä päättää noin kolmen miljoonan ihmisen maailmanlaajuisesta toiminnasta, niin kyseessä on melko pitkälti ylhäältä johdettu epädemokraattinen järjestö.

Mutta yhdessä mennään ja kaikki toimenpiteet päätetään yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Tukijäsenille tiedoitetaan myös mihin panostetaan ja missä tarvittaisiin lisää apua. Mutta myös tässä pätee se vanha tuttu juttu; on helpompi arvostella sivusta, kun osallistua itse toimintaan.

Miten tuo yhdessä päättäminen oikein toimii silloin, kun pieni eliitti päättää suurista linjoista? Mielestäni kyseessä on yritysmaailmasta tuttu tilanne, jossa työntekijöille annetaan päätettäväksi esimerkiksi virkistysreissun kohde ja otetaan palautetta, mutta suuret linjat päätetään pienen piirin keskuudessa. Jos kuitenkin on olemassa joku konkreettinen ja varteenotettava reitti esimerkiksi ydinvoiman sallivan linjan ottamiseksi Greenpeacessa, niin mielellään kuulen tästä.

Periaatteessahan se olisi hieno juttu, jos pystyisi ohjaamaan rahansa juuri haluamaansa tarkoitukseen, mutta Greenpeacen(kään) resurssit eivät riitä tähän ja raha halutaan käyttää mahdollisimman tarkasti itse työhön, eikä administraatioon.

Korjaa jos olen väärässä, mutta eikö tällä hetkellä Greenpeace saa suurimman osan rahoistaan suoraan tilille menevistä lahjoituksista? Olisiko liian vaikeaa luoda esimerkiksi tili "GP nuke", "GP Whale", "GP nuclear" ja niin päin pois? Jos järjestöllä olisi halua, tämä olisi mahdollista järjestää pienin kustannuksin.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Kyse on siitä, että ympäristösertifikaatti, joka on puolueettoman, kolmannen osapuolen valvoma, ja maalimalla SE hyväksytty sertifikaatti (FSC - Forest Stewardship Council) EI kelpaa Suomalaiselle metsäteollisuudelle. Se on kehittänyt itse ihan oman (FFCS - Finnish Forest Certification System), jota se valvoo ITSE. Paperiteollisuus on teollisuuden valvomia sertifikaatteja (kuten PEFC) synnyttänyt kilpailemaan puolueettoman kanssa juurikin hämmentääkseen kuluttajia ja puolustamana omia etujaan.

Jäi vähän vaivaamaan tämä väitteesi ja tutkin sitä netistä aikani kuluksi. Paljastuikin, että kirjoittamasi on pitkälle propagandistista. Maailmassa on käytössä USEITA hyväksyttyjä sertifikaatteja, jotka kaikki edistävät metsien käsittelyn taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristönäkökulmaa, mutta painottavat niitä eri tavoin. Väitteesi, että FSC olisi sen parempi kuin FFCS on kyseenalainen. Molemmat lähtevät hyvästä metsänhoidosta ja kestävästä kehityksestä, ja molemmissa on edelleen kehitettävää. FFCS ei mahdollista painostusjärjetöille vaikutusmahdollisuuksia, joten on ymmärrettävää, että GP sitä vastustaa. Muuten erot ovat lähinnä painotuksissa. Sertifigaatioiden eroista voi lukea yhteenvedon vaikkapa WWF:n sivuilta täältä.
 

ferro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, NY Rangers, Liverpool, 49ers
On toki myönnettävä, että Suomessa yhteenotot viranomaisten ja GP:n välillä ovat vielä olleet muuta maailmaa vähäisempiä. Itse en muista kuin sen 2007 vuoden kevään tapauksen...

Itse muistan parhaiten Itämeren tapauksen viime vuodelta, jossa ydinvoimayhtiölle selkänsä kääntänyt geologi kaappasi ympäristöjärjestökavereidensa kanssa ruotsalaisen ydinjätettä kuljettavan laivan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Väitteesi, että FSC olisi sen parempi kuin FFCS on kyseenalainen.


huoh... Propagandaa levittävät teollisuuden omat standardit. Kyse on siitä, mikä on menetelmä valvoa standardien noudattamista. FCS on teollisuuden itsensä valvoma, FSC riiippumattoman kolmannesosapuolen. FFCS:n tarkoitus on kestävä metsätalous, totta kai on, sehän on metsäteollisuuden elinehto. Mutta se on luotu siksi, että ei kolmas osapuoli ei pääsisi sanomaan mitenkä asioiden pitää olla.

Näitä teollisuuden sertifikaatteja on useita. Niitä on myös kaivos- ja kalastusteollisuudessa. Yleisesti hyväksyttyjä niistä ovat ne, joissa valvonta perustuu riippumattomaan kolmanteen osapuoleen. Ne ovat myös kalleimmat hallinnoida (koska eihän se kolmas osapuoli ilman rahaa tietenkään toimi), joten suomessa metsäteollisuus kehitti omansa. Sille on haettu auditonita ja saatukin, mutta kyse on edelleen sertifikaatista, jota se valvoo itse.

Käytä nyt vähän omaakin päätäsi, ja mieti mikä motiivi omalla sertifikaatilla on? ruotsissa FSC:tä ei nähty ongelmana, vaan katsottiin sen tekevän parempaa sidosryhmäpolitiikkaa. Ja näihin on ollutkin. Suomessa oltiin tyypilliseen tapaan lyhytnäköisiä ja ajateltiin säästää vähän rahaa (ja saada sillä kilpailuetua) ja pistettiin oma pystyyn. Vuosikymmenen sumutustiedotuksen (tiedotukseen, sertifikaatin auditointiin, median juottamiseen jne. poltetun rahan jälkeen) jälkeen on paperitonostajat saatu vakuuttumaan omasta sertifikaatista. Ja sen perusperiaatteet on hienot, ok, mutta sitä valvoo teollisuus itse.

juurikin se esimerkki tuomarin sairastumisesta juuri ennen Ilves – roki Liigakarsintamatsia. Sun mielestä on ok, että Ilveksen kakkosvalmentaja vakuuttaa olevansa puolueeton ja kertoo erittäin vakuuttavasti, että kykenee tähän.

sun mielestä tää on sen jälkeen ok?
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Greenpeacen vuosi- ja toimintakertomukset ovat kaikille avointa luettavaa.

Itse en tue Greenpeacea kolikollakaan, ennen kuin kyseinen järjestö on demokraattisesti johdettu ja toteuttaa läpinäkyvää päätöksentekojärjestelmää. Amnestylle tililtäni siirtyy kuukausittain automaattisesti pieni tukisumma, mutta Amnestyn suhteen tiedämme, mitä järjestössä tapahtuu, kuka päättää ja mitä, ja mitä on kenties tulossa. Greenpeacen feissareiden on aivan turha lähestyä minua.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
PÄÄSTÖT on yksi näistä pätevistä perusteista ydinvoiman lisärakentamiselle, ei toki ainoa.

Ei ole, tai osoita luvuilla.

Minä voin osoittaa luvilla, että näin ei ole,. Ydinvoimalobbystä ei luvun lukua ole asiasta tullut. Ainoastaan vastaavan energiamäärän tuottamisesta hiilellä syntyvä co määrä. Ja tämähän on siis se esimerkkisi sitä, että ydinvoimala olisi yksittäinen saareke. Ei ole, se on osa kokonaistuotanto infraa. Suomessa sen kokonaistuotantoinfrastruktuurissa vaikutus on marginaalinen. Suomi lämpiää kaukolämmöllä. Jos päästöjä haluttaisiin vähentää ydinvoimalla, pitäisi sillä tuottaa kaukolämpöä, eli käytännössä korvata Vuosaari A ja B Helsingissä. Vain näin sen päästövähennys olisi merkityksellinen. Toinen vaihtoehto olis muuttaa suomen lämmitysinfrastruktuuri sähkölämmitykseen, mutta se vasta maksaisikin, kun toimiva ja energiatehokas CHP laitoskanta ajettaisiin alas.

Lukuja kehiin, eikä käsien heiluttelua tässä asiassa.





Kuinka kauan "nykyinen" kapasiteetti on olemassa? Kapasiteetti ei ole ikuista. Kuinka suuri osa tuosta kapasiteetista tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla? Onko tuossa kapasiteetissa mukana esim. Inkoon hiilivoimala?

Ensinnä, kapasiteetti ei ole ikuista, sitä rakennetaan eri muodoissa kokoajan. Toisekseen, on jälleen energiainfran tuntemisen puutetta puhua ”kuinka paljon siitä tuotetaan fossiilisilla”, kun kysymys on, kuinka paljon sitä tuotetaan fossiilisilla erillislauhdevoimaloissa. Katsos kun se fossiilinen palaa CHP voimaloissa (hiili ja maakaasu esim vuosaaressa, suomen suurimmissa CHP voimaloissa). CHP voimala on siis kaukolämpövoimala, joka tuottaa lämpöä ja sähköä. Ne toimivat lämmöntarpeen mukaan, joten mikään määrä ydinvoimaa ei vähennä niiden käyttöastetta lainkaan. Korkeintaan nostaa niiden tuottaman lämmön hintaa, kun oheistuotteena tuotettava sähkö ei mene halvan ydinmyllyn varjossa kaupaksi.

Se erillislauhdevoima, jota ydinvoima voi osaltaan korvata, vastaa noin 4% suomen co2 päästöistä (stat.fi, jos kiinnostaa tarkistaa). Näitä ei voida korvata ydinvoimalla kokonaan, koska järjestelmä tarvitsee säätövoimaa. Säätövoimaa ei saada vesivoimasta, ei tuulivoimasta eikä kaukolämpölaitoksista talvisaikaan. Näinpä erillisvoimaloita on joka tapauksessa oltava (niin ydinvoimaa ei saa säätää IAEA:n ohjeiden mukaan. Kas kun Tsernobilin onnettomuus johtui juurikin säätökokeiluista).

Kyse on millä polttoaineilla käytetään paollista määrää erillislauhdetta ja CHP voimaloita. Ydinvoima on päästöjen kannalta täysin marginaalinen tekijä.


Tarkoittaako "helppoa" myös kustannustehokasta?

Ei tarkoita. Tästä on kyse, uskommeko halvan energian mahdollistamaan perustuotantoon? Jos näin on, niin kyllä, energian hinta on kilpailukykytekijä. Mutta pikku pointtina tähän uskoon, juuri uutisoitiin, että Stora Enso sulkee kaksi paperikonetta Varkaudessa
http://yle.fi/alueet/savo/2010/07/stora_enso_sulkee_kaksi_paperikonetta_varkaudessa_1812786.html
Tämä on se teollisuuden ala, jolle halpa sähkö on kilpailuetu. Sähköhän on suomessa halvimpien joukossa. Nythän tämä saattaa kääntyä vielä omaan nilkkaan, jos sähköä aletaan myydä NordPoolin ulkopuolelle, jolloin eurooppalainen markkinahinta tulee tännekin. Ja jos Mankala periaate puretaan (kuten syytä olisi, sillä kuten veroasiantuntijat ovat todennet suomessakin, väärä taho joutuu maksamaan veroja Manklaa käytetäisessä. Piilo osingonjakoahan tuo on).

No itsen näen asian niin, että energian hinta tulee nousemaan joka tapauksessa fossiilisista luovuttaessa. Siinä ei suomessa olevat ydinmyllyt auta, koska kyse on markkinahinnoista.

Laskelmia voi laatia lähes minkätahansa johtopäätöksen tueksi.

no totta kait voi (paitsi että päästövähenevästä ei hallitus uskaltanut tehdä mitään laskelmia.. ymmärrettävistä syistä, niitä ei juuri olisi olut). Kysehän on siitä, kuinka luotettaviksi ne nähdään ja millaisia tulevaisuusskenaarioita pidetään todennäköisenä.

Ydinmyllyihmiset eivät tunnu kykenevän ajattelemaan pitkillä aikaväleillä. Ajatellaan vain paria seuraavaa vuosikymmentä vaikka päätöksen vaikutukset ulottuvatkin 70 – 80 vuoden päähän.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
huoh... Propagandaa levittävät teollisuuden omat standardit. Kyse on siitä, mikä on menetelmä valvoa standardien noudattamista. FCS on teollisuuden itsensä valvoma, FSC riiippumattoman kolmannesosapuolen. FFCS:n tarkoitus on kestävä metsätalous, totta kai on, sehän on metsäteollisuuden elinehto. Mutta se on luotu siksi, että ei kolmas osapuoli ei pääsisi sanomaan mitenkä asioiden pitää olla.

Onhan se nyt selvää, ettei kukaan järkevä ihminen anna painostujärjestöille kuten Greenpeacelle institutionaalista asemaa, jos sen vaan voi välttää. Olisi aivan eriasia antaa vaikka WWF:n osallistua metsistä päättämiseen kuin tahon, joka on jäänyt valheesta kiinni. Eli FCS standardissa Greenpeacen kaltaisilla järjestöillä on sanavaltaa, joten se ei ole ihan niin puolueeton kuin olet antanut itsesi ymmärtää.
WWF:n mukaan käytännössä kaikki seitsemän yleisintä standardia ovat hyvin lähellä toisiaan. Suurimmat erot ovat juuri FFCSn ja FCSn välillä. WWFn mukaan FCSn pitäisi ottaa aavistuksen paremmin huomioon metsien kaupallinen käyttö, ja FFCS voisi ottaa paremmin huomioon sidosryhmiä. Ero on selvä, joskaan ei kuitenkaan suuri, ja lähinnä ainoa jota asia millään tavalla kiukuttaa on rannalle (ymmärrettävästi) jätetty Greenpeace. Esim WWF ei laita sertifikaateja järjestykseen, vaan toteaa kaikkien olevan käyttökelpoisia ja itseasiassa suosittelee molempia (ja muitakin), koska ne edistävät vastuullista metsänhoitoa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Heh, hassua että mainitsit. Ehkäpä biovoimakin kielletään Vihreiden ja GP:n toimesta yo. syyhyn vedoten? .

biovoimaloiden ainoa mahdollinen polttoaine ei ole metsähake. Se on ainoa vaihtoehto Kepulle, joka ajaa metsänomistajien asiaa.. energiapajun ja energiaruokohelpen viljely ao. tuotteista tilalla valmistetun biodieselin voimalla olisi VTT:n mukaan Co taseen kannalta paras järjestelmä. Tämä vaan vaatisi infran muutosta, eikä toisi automaattisesti raahaa kepun kannattajien taskuun.
niinpä keräämme kannot metistä.
Ja tällä kepun haarukoimalla risupaketilla ei luoda muutenkaan uusia keksintöjä synnyttäviä kotimarkkinoita, vaan tarkoitus on ajaa vain metsähaketta nykyisiin voimaloihin hiilen asemasta. Tämä näkyy päätöksessä rajata syöttötariffiin vain isot yl 300voimalat. Eli hajautettua tuotantoa ei synny, eikä täten pienyrityksiä.
Tämän suurteollisuuden yksipuolinen pönkittämien on kyllä kummallista kokoomukselta, kun äänestäjistä suurin osa on kuitenkin pienyrittäjiä. Ja yrittäjyyttä haluttaisin kannustaa, paitsi silloin kun se syntyy ”ideologisesti” väärille markkinoille.

Sehän sopisi hyvin itkuun tuulivoiman aiheuttamista lintukuolemista ja merivirtauksien muutoksista sekä vesivoiman lisärakentamisen vastustaminen ties mistä syystä.

Lintukuolemat on hauska uusiutuvien vastustajien tekemä ”data minig”. Löydettiin tilasto, jossa Tanskassa tuulimyllyihin kuolee 30000 lintua vuosittain. Tästä revittiin isot otsikot. No samssa tilastossa vähän ylemmällä rivillä oli luku paljonko lintuja kuolee liikenteen aiheuttaman. Luku oli 1 000 000. jep, jep,

Vesivoiman rakentaminenkaan ei ole mikään yksinkertainen asia jos jaksaisi asiaa ajatella. Ei kyse ole ”me vastustetaan kaikkea” piiperryksestä, jos puolustetaan viimeisiä lapin vapaita jokia. Kyse on paikallisten pienyrittäjien toimentulosta. Se liiketoiminnan alue, joka on lapissa kasvussa on matkailu. Taas mene suuryityksen tarve vs. paikallisten yrittäjien tarve vastakkain. Metsänomistaja ja voimalaitososakkaat haluaa vesimyllyjä, pienyrittäjät koskematonta mastoa matkailijoille.

Merien vuorovesivoimalat ja aaltovoimalatkaan eivät ole ongelmattomia jne.

Mikään energiantuotantomuoto ei ole ongelmaton. Mitään niistä ei pidä saada rakentaa vain siksi, että just nyt saisi hyvä voittoja. energiantuotantoinfrastruktuuria pitää kyetä suunnitelmaan siten, että mitään pikapäätöksiä ei yhdenkään projektin kohdalla tarvitse tehdä. Tämä ei tarkoita, että mitään ei saisi rakentaa, vana sitä, että rakentamisien tulee olla suunniteltuja ja kaikkia osapuolia kuuleva projekteja..

Ydinvoimapäätöstäkin olis pitänyt kyetä pohtimaan pitempään, mutta vaalit (politiikan realismi) oli liian lähellä (galluppelkopersuuksissa)
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Ei ole, tai osoita luvuilla.

Minä voin osoittaa luvilla, että näin ei ole,. Ydinvoimalobbystä ei luvun lukua ole asiasta tullut. Ainoastaan vastaavan energiamäärän tuottamisesta hiilellä syntyvä co määrä. Ja tämähän on siis se esimerkkisi sitä, että ydinvoimala olisi yksittäinen saareke. Ei ole, se on osa kokonaistuotanto infraa. Suomessa sen kokonaistuotantoinfrastruktuurissa vaikutus on marginaalinen. Suomi lämpiää kaukolämmöllä. Jos päästöjä haluttaisiin vähentää ydinvoimalla, pitäisi sillä tuottaa kaukolämpöä, eli käytännössä korvata Vuosaari A ja B Helsingissä. Vain näin sen päästövähennys olisi merkityksellinen.

Kuten olet itsekin todennut lämmöntarve on pitkälle vakio. Jatkossa kaukolämmöntuotannossa käytettävät fossiiliset polttoaineet tullaan korvaamaan uusiutuvilla. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on vähentää fossiilisten osuus puoleen nykyisestä. Näin ollen kaukolämmön päästöt vähenevät toisin kuin usein väitetään (ei toki ydinvoimalla, olet siinä aivan oikeassa). Toki voimaloiden lämpöä voidaan käyttää suuremmassa mitassa kaukolämpöön, mutta tästähän ei ole päätöksiä, joten sitä ei kannata tässä vaiheessa ottaa huomioon.
Lämmön ohella kaukolämpövoimaloissa tuotetaan jonkin verran sähköä (15 -16000GWh). Osuus sähköntuotannossa tulee laskemaan sähkönkulutuksen kasvaessa, sillä lämmön tarpeen ollessa vakio kaukolämmön osuus laskee jonkin verran.
Ydinvoimalla taas korvataan mm. Venäjän tuontisähkö sekä pidetään huoli siitä että päästöt eivät kasva, vaikka sähkönkulutus kasvaa. Vaihtoehtona oltaisiin tietenkin voitu lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. En nyt tiedä missä määrin Suomessa tuotetaan pelkästään sähköä fossiilisilla, mutta ydinvoimalla voitaisiin korvata tämäkin (marginaalinen?) tuotanto, mikäli tahtoa on.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Toinen vaihtoehto olis muuttaa suomen lämmitysinfrastruktuuri sähkölämmitykseen, mutta se vasta maksaisikin, kun toimiva ja energiatehokas CHP laitoskanta ajettaisiin alas.

Lukuja kehiin, eikä käsien heiluttelua tässä asiassa.

Sinähän täällä käsiä heiluttelet joten turha keulia muille.

Sinun laskelmistasi puuttuu monta olennaista seikkaa jonka takia ne ovat täysin irrelevantteja. Ensinnäkään et huomioi tulevaisuutta millään tavalla (pl. metsäteollisuuden energiantarpeen), et teollisuuden osalta (Outokummun investoinnit pelkästään tarvitsevat suuren määrän lisäenergiaa), et asumisen kehitystä (matalaenergia ja passiivitalot) etkä liikenteen kehitystä.

Sinun väitteesi perustuu nykyiselle ja menneelle etkä huomioi tulevaisuutta.

Nykyiset voimalaitokset menevät uusiksi tietyllä aikavälillä ja niiden tuottama energia pitää korvata jollain. Jos kaikki nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset korvataan biovoimalla, hyvä. En usko että tämä on mahdollista tosin, sekä raaka-aine että kannattavuussyistä. Sähköä tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa yhä enemmän ja enemmän kun taas lämpöenergiaa todennäköisesti vähemmän ja vähemmän.

Ensinnä, kapasiteetti ei ole ikuista, sitä rakennetaan eri muodoissa kokoajan. Toisekseen, on jälleen energiainfran tuntemisen puutetta puhua ”kuinka paljon siitä tuotetaan fossiilisilla”,

Höpöhöpö, et vain ymmärtänyt kysymystä ja näit tarpeen leijua. Kysyin sinulta kuinka paljon Suomen sähköstä tuotetaan fossiiilisilla polttoaineilla, voit jättää pätemiset CHP:stä ja kaukolämmöstä sinne paikallisen Esson baariin jossa voit jopa saada uskottavuutta.

Eli vastaa kysymykseen ja jätä käsien heiluttelu Essolle.

Ei tarkoita. Tästä on kyse, uskommeko halvan energian mahdollistamaan perustuotantoon?

Tätä voit käydä kysymässä Torniossa jossa about 400 ihmistä saa lisää töitä kiitos ydinvoimapäätöksen. Halpa energia myös mahdollistaa metsäteollisuuden jatkon Suomessa vaikka edes halpa energia ei mahdollista kaikkien yksiköiden toimintaa. Se että et kustannustehokkuutta ota huomioon kertoo vain siitä yksinkertaisesta tarkoituksenhakuisuudesta mitä täällä viestität.

Ydinmyllyihmiset eivät tunnu kykenevän ajattelemaan pitkillä aikaväleillä. Ajatellaan vain paria seuraavaa vuosikymmentä vaikka päätöksen vaikutukset ulottuvatkin 70 – 80 vuoden päähän.

Päinvastoin, ydinvoimalla ostetaan lisää aikaa tehdä oikeita päätöksiä tulevaisuuteen. Ydinvoima on kustannustehokas ja päästötön energianlähde.

Teidän viheritujen asioiden käsittelykyky loppuu kuin seinään siinä vaiheessa kun huomioon pitäisi ottaa esim. teollisuuden tarpeet.
 

Viljuri

Jäsen
Minusta on melkoisen huvittavaa, että kun sijoittajat, yritykset ja työnantajat laittavat omaa rahaansa kiinni uusiin voimaloihin (siis lainattua, mutta kuitenkin) ja kaikenkaikkiaan puhutaan kymmenien vuosien rahoituspaketista, niin sitten jotkut muiden rahojen kanssa yhden vuoden horisontin kanssa leikkivät naperot sanovat, että pitkäaikaisia laskelmia ei oltaisi tehty.

Meillä on jotakin 50 ja vähän päälle isompaa metsäteollisuuden yksikköä vielä Suomessa. Siis aivan posketon osuus teollisuudenalan kapasiteetista siihen nähden, että miten pieni maa Suomi on, ja miten kaukana se on maailmanmarkkinoista. Jos ja kun energian (tukku)hintaa kyetään pitämään järkevällä tasolla, niin meillä on jokunen yksikkö jäljellä myös tulevaisuudessa. Siis työtä ja veroeuroja.

Siirtoverkot muuten asettavat omat rajoituksensa sähkömarkkinoiden toteuttamiselle.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Lintukuolemat on hauska uusiutuvien vastustajien tekemä ”data minig”. Löydettiin tilasto, jossa Tanskassa tuulimyllyihin kuolee 30000 lintua vuosittain. Tästä revittiin isot otsikot. No samssa tilastossa vähän ylemmällä rivillä oli luku paljonko lintuja kuolee liikenteen aiheuttaman. Luku oli 1 000 000. jep, jep,

Nyt olet tainnut erehtyä. Lintukuolemista eniten ääntä pitävät löytyy sieltä teitin riveistä, ei todellakaan uusiutuvien vastustajista (ketä he muuten ovat? Kuka oikeasti vastustaa uusiutuvia?)

Jos muutama harakka ja lokki päättää päivänsä turbiinin siipiin niin se ei ainakaan minua hetkauta.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Mitä sää horiset?

No ei todellakaan ole.

tutustu ny asiaan, äläkä heiluttele käsiäs ilmassa

http://www.fsc.org/about-fsc.html

No, jos kerran FSC ei ota sen paremmin sidosrymiä huomioon kuin muut järjestelmät, niin eihän sen puolesta sitten puhu yhtään mikään! Sittenhän on aivan sama minkä seitsemästä yleisimmästä standardista valitsee. Miksi et voi vaan myöntää tätä, kun WWF:kin pystyy vaikka oli aikanaan luomassa FSC standardia?? FSCn paremmuudesta ei puhu yksikään fakta ei WWFn eikä muidenkaan tekemissä verailuissa (linkki).
Esiinnyt täällä muka tietäjänä, mutta et kuitenkaan ole vaivautunut selvittämään muiden sertifikaatien ominaisuuksia, vaan vannot sokeasti Greenpeacen/vastaavien propagandasta oppimasi nimeen vaivautumatta asioita itse selvittämään.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Niin, Greenpeace vastustaa noista vastuullisimman maan ydinaseita aktiivisesti ja muiden suhteen sitten ollaan vähän kuin normikansaa: hiljaa kuiskutellaan ja tuomitaan mutta that's it.

Luonnonsuojelussa ja ydinaseiden vastustamisessa on myös rajansa. Toimintaa ei voida harjoittaa koskaan samalla tavalla, joka paikassa, sillä eroja on niin paljon muutakin, kuin vain kieli. Greenpeace(kaan) ei suosi toimintatapoja, joiden seurauksena jäsenten henki on vaarassa.

mutta Mooren mukaan tässä tapauksessa hylättiin tieteellinen objektiivisuus. Toisin sanoen järjestön tuolloisen johtajan mukaan järjestö ajettu asia ei vastannut tieteellisiä tuloksia. Mielestäni tuossa on kohtuullisen hyvä osoitus siitä, miten järjestön kaikki toiminta ei perustu tieteellisiin tosiasioihin.

Tiedemiehet ovat monista asioista eri mieltä. Moore ei ole tiedemies, vaan hän on valinnut ketä hän uskoo.

mutta itse väittäisin silloisen johtajan kritiikin olevan melko luotettava lähde.

Varmasti joissakin asioissa. Henkilökohtaisesti otan tosin aina mukaan mahdollisuuden, että lausunnot saattavat tulla myöskin katkeruuden seurauksena, kysymyksessähän on järjestö, joka on enemmän tai vähemmän Mooren elämäntyö ja se näyttää vieläkin siltä, miltä se näytti silloin, kun Moorella itsellään oli mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Ymmärrätkö mitä ajan takaa? Moore kritisoi omaa elämäntyötään. Mikä siis sanoo nyt, että hänen nykyisen linjansa olisi parempi?

Tuohon veden kloorittamiseen en ole tutustunut, joten en voi sanoa siitä mitään.

Pointti on siinä, että Greenpeacen mukaan he puolustivat poromiesten ihmisoikeuksia, vaikka suurin osa (kukaan?) heistä ei kokenut olevansa puolustuksen tarpeessa.

Sama tilanne kalastajien kanssa. Heillä olisi kaikki hyvin, jos he vain saisivat kalastaa niin paljon kuin he haluvat. Mutta siitä huolimatta, Greenpeacen tavoite on se, että kalaa on myös tulevaisuudessa - myös kalastajille, eikä vain ruokapyötään.

Liikakalastus tulee loppumaan. Joko se loppuu kalojen puutteeseen, tai sitten se onnistutaan säätelemään siten, että kalaa riittää ja eri kalalajien tulevaisuus turvataan. Greenpeace pyrkii tähän.

Vaikka ympäristörikkomus tapahtuu ja kyseessä on pienen piirin (joku voisi käyttää sanaa eliitti) teko, niin se ei tee lainrikkomisesta yrityksiä vastaan yhtään demokraattisempaa. Jos demokraattista toimintaa pyritään puolustamaan, olisi melko tekopyhää käyttää epädemokraattisia keinoja.

Samalla tavalla me keskustelemme tänä päivänä, miten asiallinen päätös armomurha on. Joidenkin mielestä ok ja jotkut jopa harjoittavat sellaista, vaikka se on lainvastaista. Kansalaistottelemattomuus on aina ollut yksi sellainen tapa, jolla viedä tietoa eteenpäin ja se on myös todettu tehokkaaksi tavaksi.

Voisin sanoa myös, ikävä kyllä. Mutta muistanet viime vuoden autopoltot Ruotsissa? Vaikka kysymys on tuomittavasta touhusta, niin koskaan eivät poliitikot ole kuunnelleet lähiöiden nuoria samalla tavalla kuin silloin, kun he tuikkivat autoja tuleen.
Vaikka en itse tuekaan tällaista toimintaan, niin täytyy kuitenkin myöntää, että näiden nuorten sanoma on mennyt perille.

On hiukan eri asia tunnustaa useita miljoonia ja mahdollisesti tuhansien ihmisten työpaikan maksava skandaali kuin muutaman päiväsakon hintainen homma,

Nyt on minun vuoroni todeta, että kyseessä on kuitenkin sama asia - siis kantaa vastuu tekemisistään. Yleensä ympäristörikolliset eivät koskaan kanna vastuutaan, eivät vaikka sen kantaminen ei yleensä edes merkitse heille mitään henkilökohtaisia menetyksiä.

joka vielä todennäköisesti tuo mediahuomion kautta järjestöllisesti myös taloudellista voittoa.

Tästä voitosta haluasin kuulla sinulta lisää.
Greenpeacen tavoite on vaikuttaa mielipiteisiin, ei taloudelliseen voittoon. Yleensäkin, järjestö ei toimi sillä periaatteella, että sen pitäisi tuottaa voittoa, vaan kaikki jäsenten maksamat tuet ja lahjoitukset käytetään toimintaan.

Wikipedian mukaan jäsenmäärä Suomessa oli ollut jo reilu 26 000 pari vuotta takaperin. Olisin muistellut tuon 25 000 olleen koko Pohjoismainen määrä. Välillä on näköjään hyvä päivittää tietoja. Tosin tämä vain osoittaa vielä rajummin miten epädemokraattisesta toiminnasta on kyse.

Greenpeace nordenin jäsenmäärä on n. 100 000 ihmistä. Siitä oli kysymys.

Jäsenmäärä ei myöskään koskaan kerro mitään siitä, miten demokraattista toiminta on. Pienikin ryhmä voi toimia hyvinkin demokraattisesti. Samoin suurikin voi mennä ihan muutaman ihmisen linjojen mukaan.

Kuinka monella ihmisellä on mahdollista vaikuttaa oikeasti asioihin? Jos minulla esimerkiksi olisi kantana ydinvoiman kannattaminen ja muurahaisten suojelu, niin olisinko rajattu kokonaan ulos päätöksenteosta? Niin kauan kuin muutama kymmen ihmistä päättää noin kolmen miljoonan ihmisen maailmanlaajuisesta toiminnasta, niin kyseessä on melko pitkälti ylhäältä johdettu epädemokraattinen järjestö.

Greenpeace ei varsinaisesti päätä mitään, vaan tarttuu jo ajankohtaisiin ympäristöonglmiin. Toiminta rajoittuu varojen ja jäsenien mukaan, eikä se pysty takertumaan jokaiseen epäkohtaan.
Järjestön toiminta on myös ihmisten vetämää, joten myös virheitä tulee. Siinä(kään) mielessä Greenpeace ei tietenkään poikkea muista järjestöistä.

Miten tuo yhdessä päättäminen oikein toimii silloin, kun pieni eliitti päättää suurista linjoista?

Miten ehdotat, että linjoista voitaisiin "päättää"? Greenpeace toimii jäsentensä johtamana. Toiset jäsenistä ovat aktiivisia, toiset passiivisia. Näillä on mentävä. Mutta välitän varmasti eteenpäin ideasi, millä Greenpeace saataisiin niin demokraattiseksi, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

Tehtäväsi ei tosin ole helppo, sillä voin vakuuttaa sinulle, että vaikka ideasi olisi kuinka hyvä, niin rivien välissä myös muristaan aina.

Mielestäni kyseessä on yritysmaailmasta tuttu tilanne, jossa työntekijöille annetaan päätettäväksi esimerkiksi virkistysreissun kohde ja otetaan palautetta, mutta suuret linjat päätetään pienen piirin keskuudessa.

Väärin. Greenpeace kulkee niitä linjoja pitkin, jotka jäsenet ja tukijäsenet hyväksyvät. Ei tukijäseniä - ei Greenpeacea.
Lisäksi, järjestö näkisi mielellään sen, että suurempi osa tukijäsenistä ottaisi osaa aktiivisemmin toimintaan.

Jos kuitenkin on olemassa joku konkreettinen ja varteenotettava reitti esimerkiksi ydinvoiman sallivan linjan ottamiseksi Greenpeacessa, niin mielellään kuulen tästä.

Greenpeace ei vaadi, että ydinvoima on romutettava tässä ja nyt, vaan on esittänyt jo kymmeniä vuosia, että parempi vaihtoehto olisi sijoittaa ydinvoimaan sijoitettavat varat uusiutuvaan energiaan.

Korjaa jos olen väärässä, mutta eikö tällä hetkellä Greenpeace saa suurimman osan rahoistaan suoraan tilille menevistä lahjoituksista?

Suurin osa tukijäsenistä maksaa automaattisesti joka kuukausi tililtaan jonkun määrätyn summan Greenpeacen tilille. Lisäksi yksityishenkilöt tekevät suoria rahalahjoituksia ja jotkut myös testamenttaavat omaisuuttaan Greenpeacelle.

Olisiko liian vaikeaa luoda esimerkiksi tili "GP nuke", "GP Whale", "GP nuclear" ja niin päin pois? Jos järjestöllä olisi halua, tämä olisi mahdollista järjestää pienin kustannuksin.

Totta kai tuollainen onnistuisi. Ja jos tukijäseniä olisi enemmän, niin se olisi jopa helppoa. Järjestö ei tosin ole mikään varakas. Varoja ei sijoitella, eikä käytetä siten, että seuraavana vuotena olisi enemmän rahaa, vaan kaikki pyritään ohjaamaan toimintaan. Siksi myös kaikenlaista ylimääräistä administraatiota vältetään.

Greenpeacen jäsenet myös hyväksyvät tämän. Mutta usein järjestetään kampanjoita, joissa voi sijoittaa rahaa juuri johonkin määrättyyn asiaan - se toimisi varmasti sinullekin. Mutta tähän pitää olla jäsen, sillä nämä tarjoukset/tukipyynnöt lähetetään vain jäsenille postissa kotiin. Järjenstön kotisivun kautta löytyy tosin ohjeet, jos haluaa olla vain jossain tietyssä toiminnassa mukana.

Jos siis olisit kiinnostunut tällaista tuesta, voit liittyä myös täysin passiiviseksi tukijäseneksi ja tukea vain sellaisia asioita, joita haluat. Muutama vuosi sitten perustettiin myös ACTION SUPPORT, joka tarkoittaa, että tuet vain kampanjoita.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Amnestylle tililtäni siirtyy kuukausittain automaattisesti pieni tukisumma,

Olen usein ajatellut, löytyykö maailmasta täysin puhdasta ympäristö- tai avunantojärjestöä, nyt kun punaiselta ristiltäkin vedettiin huosut nilkkoihin?

Eikä ole säästynyt Amnestykään: http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/afghanistan/article7017810.ece

Itselläni tulee ensimmäisenä mieleen Amnestystä sen Ruotsinpuheenjohtajan, Jesús Alcalán ekonoominen rikollisuus. Hänhän käytti sinunkaltaistesi rahoja omaan elämäänsä, ostamalla hienoja autoja yms.

Jesús Alcalá tuomittiin lopulta hovioikeudessa 18 kuukauden vankeusrangaistukseen.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Teidän viheritujen asioiden käsittelykyky loppuu kuin seinään siinä vaiheessa kun huomioon pitäisi ottaa esim. teollisuuden tarpeet.

Teollisuuden sähköntarpeet on hankala kysymys jopa EK:lle. Viimeisin arvio on että teollisuus käyttää vuonna 2030 2-16% enemmän sähköä kuin ennen viimeisintä lamaa. Ja samainen järjestö ei voi kovin varmasti edes sanoa mitä sähkön kysyntä muuttuu lähiaikoina, saati sitten 20v päästä. Avainasemassa on tietysti metsäteollisuus suurinpana sähkönkäyttäjänä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sinun laskelmistasi puuttuu monta olennaista seikkaa jonka takia ne ovat täysin irrelevantteja. Ensinnäkään et huomioi tulevaisuutta millään tavalla (pl. metsäteollisuuden energiantarpeen), et teollisuuden osalta (Outokummun investoinnit pelkästään tarvitsevat suuren määrän lisäenergiaa), et asumisen kehitystä (matalaenergia ja passiivitalot) etkä liikenteen kehitystä. .

Ensin syytetään siitä, että teen tulevaisuuteen ulottuvia ennusteita, ja nyt siitä, että en tee…
Energiantarpeen kasvuennusteita löytyy niin VTT:n, IEA:n kuin TEMin tekeminä. Kaikki nämä ovat tiedossani. Mauri Pekkarinen lisäsi näihin lukuihin omiaan (teollisuuden vaatimia lukuja, jotta voimalat mahdolistuivat että saatas uus biness, sähkönmyynti).
Olen ottanut täysin huomioon VTT:n laskelman siitä, että Sähkön kulutuksen kasvusta sekä vanhojen voimalaitosten käytöstä poistosta seuraa uuden tuotantokapasiteetin tarve Suomessa, arvioiden mukaan noin 7500 MW vuonna 2020.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry arvoivat omassa raportissaan, että uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvittavan noin 7000-8000 MW.

Outokummun inventoinnit ovat tiedossa. Ne eivät nyt vaan ikävä kyllä ole niin isoja tehosyöppöjä, jotta ne vaikuttaisivat oleellisesti suomen enrgiankultuskasvuennusteisiin vuoteen 2050. Ja itsasissa kuittaantuvat lähes kokonaan juuri päätetyllä UPM:n paperitehtaiden alasajolla
nothing new here

Asumisen kehitys on otettu suoraan huomioon. Asumisen kehitys tarkoittaa nimenomaan kaukolämmön suhteellisen osuuden nousua, kun muista lämmitysmuodoista mennään matalaenergiajärjestelmiin. Olemassa olevaa infraahan ei lähdetä purkamaan, joten CHP puksuttaa yli puolet lämmöstä pitkälle 2050 vuoden jälkeenkin.

Ja mitä tarkoitat liikenteen kehityksellä? Meinaatko että sähköauto yleistyisi niin rajusti, että sillä olisi merkitystä? Ei ole näköpiirissä, eihän edes hybridit le vielä saanet jalansijaa. Autoteolisuus sitä paitsi satsaa polttokennoautoon erittäin voimakkaasti, koska tällöin energiaa olis jaettavissa/saatavissa nykyisellä huoltamoinfrastruktuurilla, eikä latausaikahuolia olisi (ja nykyset öljyitiöt tukee tätä mallia). tästä voidaan lataa enemmänkin jatkossa…



Nykyiset voimalaitokset menevät uusiksi tietyllä aikavälillä ja niiden tuottama energia pitää korvata jollain. Jos kaikki nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset korvataan biovoimalla, hyvä. En usko että tämä on mahdollista tosin, sekä raaka-aine että kannattavuussyistä. Sähköä tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa yhä enemmän ja enemmän kun taas lämpöenergiaa todennäköisesti vähemmän ja vähemmän. .

Sähkön kasvutarve suomessa on laskeva. tätä mieltä on jopa Energiateollisuus ry. Keskimäräinen kasvuhan on ollut sellasa 2,2% luokkaa, mutta tästä jäätänee tulevaisuudessa runsaasti (joku 1,6%). Biovoimaloiden polttoainetuotanto tulee olemaan jatkossa ongelma, sillä nythän iso osa biovoimasta suomessa syntyy paperitehtaiden tuotannon kylkiäisenä.

Spekulaatio: tulevaisuudessa jos nämä tässä lopettelevat, niin sähkönkulutus tipahtaa rajusti, ja meitin paine uusiutuvien käytölle nousee hurjasti



Höpöhöpö, et vain ymmärtänyt kysymystä ja näit tarpeen leijua. Kysyin sinulta kuinka paljon Suomen sähköstä tuotetaan fossiiilisilla polttoaineilla, voit jättää pätemiset CHP:stä ja kaukolämmöstä sinne paikallisen Esson baariin jossa voit jopa saada uskottavuutta. .

Mitä?
Senhän saat suoraan www.stat.fi
25000GWh
Eri asia on, osaatko lukea tilastoa. Tiedolla, paljonko suomen sähköstä tuotetaan fossiilisilla on keskustelunaiheena olevan PÄÄSTÖJEN kannalta merkityksetön. Kyse on siitä millaisissa voimalaitoksissa tuotetaan suone sähköä

Eli tuo jakautuu siten, että 18000 GWH tuotetaan CHP voimaloissa, siis niissä, joiden päästöjä lisäydinvoima EI vähennä.
7000GWH tuotetaan erillislauhdevoimalla polttoaineina
Hiili (67%), Turve (25%), Maakaasu (5%), Öljy (2%), Muut fossiiliset (1%)

Tämä taas vastaa siis kasvihuonepäästöissä n. 4%

JA realisisesti tuosta voi ajaa laas n. puolet.

Voit toki esittää omat lukusi tästä, jos haluat


Tätä voit käydä kysymässä Torniossa jossa about 400 ihmistä saa lisää töitä kiitos ydinvoimapäätöksen. Halpa energia myös mahdollistaa metsäteollisuuden jatkon Suomessa vaikka edes halpa energia ei mahdollista kaikkien yksiköiden toimintaa. Se että et kustannustehokkuutta ota huomioon kertoo vain siitä yksinkertaisesta tarkoituksenhakuisuudesta mitä täällä viestität.

Eli kansantalouden kokonaisedulle 400 työpaikkaa on merkittävä asia? ei mun katsannossa. Paperiteollisuuden toisen raaka-aineen, puun, hinnan kanssa ei voi kilpailla esim eucaleptuksen kasvunopeuden kanssa. Eli minä ainakaan en näe suomen tulevaisuutta paperiteollisuuteen nojautuvana bulkkituottajamaana. siihen ei ole yksinkertaisesti varaa.



Päinvastoin, ydinvoimalla ostetaan lisää aikaa tehdä oikeita päätöksiä tulevaisuuteen. Ydinvoima on kustannustehokas ja päästötön energianlähde.

Lisäaikaa jäädä kehityksestä jälkeen. Siinä vaiheessa kun tämä ”siirtymäaika” on ohi, niin avainkysymys on, joudummeko tuomaan tämän uuden teknologian ulkoa, vai olemmeko kenties niiden maiden joukossa, jotka myyvät sitä teknologiaa muille? Nyt on valittu se tie, että paperiteollisuus on se ”meidän juttu”, ja halpaa sähköä pukataan ydinmyllyillä. Tehokas tapa estää uusiutuvien markkinoiden syntyä. Mehän ollaan jo nyt tiputtu EU tasoola energiateknologian uusissa innovaatioissa.

Valtio panostaa perkeleesti VERO rahoja tutkimukseen ja kehitykseen. Niinkös ne hyvät innovaatiot on syntyneet? Valtion ”keskusjohtoisella” panostuksilla? Käsittääkseni yleensä paras innovaatio syntyy yrittäjyydestä, siitä, että monta tahoa kilpailee keskenään synnyttääkseen kilpailukykyisimmän tuotteen. Ilman kotimarkkinoita pienyrityksiä vaan ei synny. niinpä suomi satsaa vanhoihin isoihin hevosiin, joiden ketteryys näissä asioissa on tunnettu…



Teidän viheritujen asioiden käsittelykyky loppuu kuin seinään siinä vaiheessa kun huomioon pitäisi ottaa esim. teollisuuden tarpeet.

teollisuuden tarpeet nyt, vai yhteiskunnan kokonaisetu seuraavana 50 vuotena? Niinpä, arvokysymys.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös