Mielenkiintoista tuloksissa on se, että Suomen pojat olivat selkeästi OECD:n poikien keskiarvoa parempia ja käytännössä samalla tasolla OECD maiden tyttöjen kanssa. Pitäisikö suomalaisten tyttöjen heikentää tuloksia, jotta poikien hieno menestys huomattaisiin.
Opetussuunnitelmalla ainakin nyt autetaan tätä eroa kun esim. Tekninentyö on "poistettu" kaikilla on yhteistä ainetta eikä valita teknisentyön ja käsityön välillä. Kummasti se heti vaikuttaa ennen kaikkea poikien arvosanoihin ja kiinnostukseen. Sitten kun vielä arvostelu on poistettu käytöstä käytännössä koko alakoulusta niin mistä voi edes tietää missä on ongelmia. Se numero nyt vaan kertoo enemmän kuin sanallinen arvostelu ja toiseksi lasten pitää myös oppia sietämään pettymyksiä ja siinä tuo tason peittely ei auta yhtään.Opetussuunnitelma ja resurssit ovat opettajan sukupuolta tärkeämpiä tekijöitä.
Opetussuunnitelma ja resurssit ovat opettajan sukupuolta tärkeämpiä tekijöitä.
Olisiko vastaava lähestymistapa asiaan korrektia, mikäli asetelma olisi toisinpäin? Valitsisitko itse saman lähestymistavan, jos ero olisi poikien hyväksi?
Keskustelussa tasa-arvosta pitää molempia sukupuolia kohdella samoin kriteerein. Ei voi aina olla niin, että poikiin ja miehiin kohdistuvat ongelmat yritetään selittää joksikin muuksi.
Ihme kiertelyä, en minä kysynyt että mikä on tärkeintä. Kysyin sinulta, että uskotko että opettajien sukupuolijakaumalla on vaikutusta siihen miksi tilanne on sellainen kuin on?
Viitsisitkö selittää tyhmemmälle, minkä takia tulotasoja käsittelevissä tutkimuksissa olennaista sitten tuntuu olevan sukupuolten väliset erot eikä Suomen vertailu muihin maihin.Minusta tässä tutkimuksessa olennaista on se, että Suomen peruskoulun taso on edelleen länsimaiden kärkeä.
Toki naisvaltaisilta aloilta löytyy poikkeuksiakin (esim. sairaanhoitajien palkat ovat liian alhaiset verrattuna työn tärkeyteen ja mahdollisiin yötöihin), joiden palkkoja pitäisi tarkistaa, mutta pääosin tunnutaan valittavan aika tyhjästä.
Mitä mieltä olet @TosiFani tästä?
https://www.opetin.fi/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-kouluarvosanoja/
Lisäksi Keltinkangas-Järvisen luennoi samasta asiasta suoratoistopalvelu Youtubessa, että nimenomaan nuorten naisopettajien kohdalla temperamentti vääristää eniten poikien arvosanoja alaspäin.
Ei varmasti olekaan, eikä viestini pääpointti ollut kampanjoida sairaanhoitajien palkankorotusten puolesta. Tämä toimi lähinnä esimerkkinä naisvaltaisesta alasta, jonka kohdalla voin jotenkin ymmärtää vaatimukset korkeammista palkoista. Toki vaikkapa lähihoitajat kuuluvat samaan ryhmään.Oma lähipiirissä hankittu käsitykseni on, että sairaanhoitajalla ei ole vaikeuksia tulla toimeen säällisesti omalla palkallaan.
Tätä olen itsekin ihmetellyt. Kun esimerkiksi monista termeistä yritetään poistaa sukupuolikytkökset tasa-arvoon vedoten, niin tasa-arvosta itsestään käytetään kuitenkin niinkin sukupuolittunutta termiä kuin feminismi.Itseäni ihmetyttää monikin asia feminismi-aatteen tiimoilta. Alkuun tulee mieleen väite, että feminismi ei suinkaan ajaisi naisten etua, vaan yleistä tasa-arvoa. Kuitenkin feminismiin yleisesti liitetty naisasialiitto unioni on esimerkiksi järjestö, joka ei ota jäsenikseen miehiä laisinkaan.
Samalla mm. YLE tietää kertoa, että Suomi on OECD-maiden epätasa-arvoisin maa peruskoulutuksen suhteen: Suomi ja Viro rinta rinnan Euroopan parhaat uusimmissa Pisa-tuloksissa | Yle Uutiset | yle.fi
"Tyttöjen ja poikien välillä ei ole missään yhtä suuria suorituseroja kuin Suomessa.
Tytöt selvittivät tehtävät kaikkialla paremmin kuin pojat, mutta Suomessa sukupuolten välinen piste-ero oli peräti 48, kun se OECD:ssä keskimäärin oli 29."
Feministinen ajatushautumo järjestääkin kiroiluillan, jossa puretaan ”patriarkaatin aiheuttamat paineet muiden feministien seurassa”.
Toisenlainen tulkinta Pisasta.
Professori Pisa-tutkimuksesta: ”Heikommin pärjääminen ei ole sukupuolikysymys” | Yle Uutiset | yle.fi
Ei tietenkään ole. Naisten pärjääminen huonosti on sukupuolikysymys, miesten huonosti pärjääminen ei. Luulisi tämän jo jokainen tietävän.Toisenlainen tulkinta Pisasta.
Professori Pisa-tutkimuksesta: ”Heikommin pärjääminen ei ole sukupuolikysymys” | Yle Uutiset | yle.fi
...Sinäkin voit olla Tosifani aivan varma, että seuraavan vuoden aikana taas kohistaan miesten ja naisten välisestä palkkaerosta, mutta silloin ei vertailla keskenään kaikkia ihmisiä vaan ainoastaan huipulla olevia miehiä kaikkiin naisiin.
Ei tietenkään ole. Naisten pärjääminen huonosti on sukupuolikysymys, miesten huonosti pärjääminen ei. Luulisi tämän jo jokainen tietävän.
Toisenlainen tulkinta Pisasta.
Professori Pisa-tutkimuksesta: ”Heikommin pärjääminen ei ole sukupuolikysymys” | Yle Uutiset | yle.fi
Viitsisitkö selittää tyhmemmälle, minkä takia tulotasoja käsittelevissä tutkimuksissa olennaista sitten tuntuu olevan sukupuolten väliset erot eikä Suomen vertailu muihin maihin.
Sinulla on iso tarve selittää kaikki poikiin ja miehiin kohdistuvat ongelmat siten, että syy on aivan muu kuin tasa-arvo-ongelma. Naisten kohdalla et toimi näin. Toimit järjestelmällisesti tuolla tavalla. @Byvajet jo hyvin vastasikin sinulle ja avasi logiikkaasi.
Sinä tiedät minun nimeni, mutta minä uskallan silti sanoa, etten arvosta sinua yhtään.
@TosiFani, sanoit, että olennaista Pisa-tutkimuksessa on se, että Suomen peruskoulun taso on edelleen länsimaiden kärkeä. Miten vastaat tuohon lainaamaani kohtaan? @Ceeht tyrmäsi sinut erinomaisen hyvin, etkä osannut vastata mitään. Joten ole hyvä, ja perustele näkemyksesi.
Sinun kaksoisstandardisi näkyvät aivan hirvittävän kauas.
Tämä ei hirveästi pure minuun, sillä olen menestynyt koulussa peruskoulun jälkeen varsin hyvin ja peruskoulussakin kohtuullisesti. Ongelma on sinun ja kaltaistesi ajattelijoiden kaksoisstandardit. Poikien huono koulumenestys on ongelmallisempi asia yhteiskunnallisesti kuin naisten palkkaero työelämässä. Ongelman kokoluokka on samaa tasoa kuin sukupuolten palkkaerot, ehkä jopa vähän suurempi. Ja toisin kuin aikuisilla ihmisillä, kouluikäisillä on huomattavasti vähemmän vaikutusvaltaa omaan elämäänsä ja kaikkien on koulu käytävä. Työelämässä ja aikuisiällä opiskelussa valinnan vara Suomessa on järisyttävän suuri.Tai sitten yleistetään tietystä näkökulmasta kirjoitettujen juttujen sisältö yleiseksi mielipiteeksi, eikä nähdä että erilaisia mielipiteitä on olemassa. Minusta tasa-arvokeskustelu on monella tapaa ongelmallinen, mutta valkoisten heteromiesten uhriutuminen on ainoastaan surullistaa.
Tämä ei hirveästi pure minuun, sillä olen menestynyt koulussa peruskoulun jälkeen varsin hyvin ja peruskoulussakin kohtuullisesti. Ongelma on sinun ja kaltaistesi ajattelijoiden kaksoisstandardit. Poikien huono koulumenestys on ongelmallisempi asia yhteiskunnallisesti kuin naisten palkkaero työelämässä. Ongelman kokoluokka on samaa tasoa kuin sukupuolten palkkaerot, ehkä jopa vähän suurempi. Ja toisin kuin aikuisilla ihmisillä, kouluikäisillä on huomattavasti vähemmän vaikutusvaltaa omaan elämäänsä ja kaikkien on koulu käytävä. Työelämässä ja aikuisiällä opiskelussa valinnan vara Suomessa on järisyttävän suuri.
Jakaumien tarkastelu osoittaa, että suoritusten vaihtelua on molemmissa ryhmissä runsaasti, eikä keskimääräinen ero kuvasta ryhmiä yhtenäisinä joukkoina."
Se, että pojat saavat pisa-testeissä 70 % (?) tyttöjen pistemäärästä. Siitähän me tässä puhumme, oletettavasti, siis suhteellisesta tasa-arvosta. Naiset pärjäävät joka koulutusasteella patemmin kuin miehet keskimäärin. Se on ongelma tasa-arvon suhteen.Selitätkö minulle mitä tarkoitaa poikien huono koulumenestys, jotta keskustelemme samasta asiasta. Pisa-tutkimusten mukaan suomalaiset pojat menestyvät koulussa hyvin, jopa erinomaisesti.
Se, että pojat saavat pisa-testeissä 70 % (?) tyttöjen pistemäärästä. Siitähän me tässä puhumme, oletettavasti, siis suhteellisesta tasa-arvosta. Naiset pärjäävät joka koulutusasteella patemmin kuin miehet keskimäärin. Se on ongelma tasa-arvon suhteen...
