Mainos

Feminismi – tasa-arvon asialla?

  • 372 615
  • 2 911

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Lukekaa nyt Emmin kirjoitus miksi on miesten vika ettei hän löydä Tinderistä seuraa.

Paras lopussa: "Kirjoittaja harkitsee kehittävänsä Tinderprofiilin laatimiseen liittyviä konsulttipalveluita heteromiehille" Kai niitä femakkomiehiä löytyy pilvin pimein.

 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, juridiset esteet
Lukekaa nyt Emmin kirjoitus miksi on miesten vika ettei hän löydä Tinderistä seuraa.

Paras lopussa: "Kirjoittaja harkitsee kehittävänsä Tinderprofiilin laatimiseen liittyviä konsulttipalveluita heteromiehille" Kai niitä femakkomiehiä löytyy pilvin pimein.

Hupsista heijaa kun unohtuu Emmiltä mainita se varsin keskeinen näkökulma, että nuoret naiset ovat deittimarkkinoilla ylivoimaisesti halutuimpia ja näin ollen heillä on myös kaikista eniten valtaa näillä markkinoilla.

Ei sovi feministiseen narratiiviin, että edes jollain naisella olisikin valtaa jossain, joten tämä luonnollisestikin jätetään mainitsematta. Tämä on tavanomainen tapa feministeille esittää yhteiskunnallisia näkemyksiä; Emmi vieläpä yhdistää tähän strategiaan etukäteispuolustuksensa siitä, miten eriävät mielipiteet aiheesta ovat ”miesasiamiesten kertomuksia”.

Jännästi unohtuu mainita myös se, että naiset pitävät ensisijaisesti maskuliinisista miehistä, mikä luonnollisestikin saa monet miehet esittämään itsensä maskuliinisena mitä epätäydellisimmillä tavoillaan. Emmin mielestä tämä on tietenkin jälleen toksista maskuliinisuutta, joka pitää hakata miehistä lempeästi ulos, jotta heistä saadaan jotain fantastisia, intersektionaalisia brunssiseksuaaleja.
 

Redimor

Jäsen
Lukekaa nyt Emmin kirjoitus miksi on miesten vika ettei hän löydä Tinderistä seuraa.

Paras lopussa: "Kirjoittaja harkitsee kehittävänsä Tinderprofiilin laatimiseen liittyviä konsulttipalveluita heteromiehille" Kai niitä femakkomiehiä löytyy pilvin pimein.

Tällaiset naiset eivät välttämättä ole etsimässä miestä. He haluavat itselleen söpön lemmikin, jonka kanssa on kivaa ja joka suostuu melkein kaikkeen mitä keksii ehdottaa.
Se miten nainen vetää mutkat suoriksi omilla johtopäätöksillään onkin taas toinen asia. Ensin viittaa tutkimuksiin joiden tulokset johtuvat jostain omasta mielipiteestään. Näin sitä "mutua" jaetaan taas faktana.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Tällaiset naiset eivät välttämättä ole etsimässä miestä. He haluavat itselleen söpön lemmikin, jonka kanssa on kivaa ja joka suostuu melkein kaikkeen mitä keksii ehdottaa.
Se miten nainen vetää mutkat suoriksi omilla johtopäätöksillään onkin taas toinen asia. Ensin viittaa tutkimuksiin joiden tulokset johtuvat jostain omasta mielipiteestään. Näin sitä "mutua" jaetaan taas faktana.
Näitä feministimiehiä kutsutaan yleensä nimellä kynnysmatto.
 

Maukka187

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Florida Panthers, Koovee, FC Haka, NHL
Lukekaa nyt Emmin kirjoitus miksi on miesten vika ettei hän löydä Tinderistä seuraa.
Kai sitä seuraa on jo löytynyt, kun mainitsee kumppaninsa tossa kuitenkin, mutta onpahan sekava kirjotus. Tuskin edes moni feministi tuon kanssa samaa mieltä on, kun heti ensalkuun otsikossa mainittu pariutuminen tarkoittaakin jotain lapsien hommaamista yms ja sit jaetaan vielä ihmiset naisiin ja miehiin niin, että naiset haluavat perustaa perheen ja ukot haluaa paneskella ympäriinsä. Näinhän sen on sitten varmaan mentävä, koska ihmiset eivät ole yksilöitä, jotka haluavat eri asioita.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku





Tuokin oli nyt saatu naisvihaks. " Totta, naisvihan klassinen muoto, naisten vika kun en kelpaa" Eikös tuossa kolumnissa nainen just valittanu, kun ei miehille kelpaa? Eli onko siis miesvihaa kolumnissa? No noiden mielestä varmaan ei. Ja toisekseen, kun Emmillä on jo kumppani, niin vois miettiä sitä kautta, että monella muulla ei ole ensimmäistäkään.




"Kirjoittaja viettää tänä kesänä parisuhteensa 10-vuotisjuhlaa, koska uskalsi vuosi sitten kertoa puolisolleen olevansa onneton." Mitähän se mies on sitten Emmille tuumannut, kun on saanut tietää naisensa olevan onneton? Ilmeisesti sopivat, että Emmillä saa olla muitakin kumppaneita? Eikä kenenkään tarvi olla yhden ihmisen kanssa ikuisesti ja saa olla samaan aikaan vaikka kymmenen ihmisen kanssa, jos se kaikille osapuolille on ok. En minä ainakaan sillä idealla kuitenkaan ole seurustellu, että katotaan nyt kaks vuotta ja sitten erotaan, niin etin uuden. No tämä vaan minun mielipide.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tuo kolumni on hyvä esimerkki siitä, miksi YLEn budjettia pitäisi leikata: joukko mielipiteitä, joille ei ole muuta perustelua kuin oma mutu. Kiinnostavuutta yritetään ilmeisesti lisätä syöttämällä muutamia provokatiivisia koukkuja, kuten tuo, että miesten kuvissa vilisee kalsareita ja aseita.

Tinderistä löytyy monelle ihmiselle seuraa. Ei sen takia, että siellä pätisi jotkin uudet säännöt, vaan siksi, että sen kautta pääsee tapaamaan ihmisiä.

Se on toki totta, että yliopistokaupungeissa voi olla epäsuhtaa sukupuolten välillä. Mutta nykymaailmassa mikään ei estä etsimästä oman lähiympäristön ulkopuolelta, ja sehän näissä sovelluksissa on hienointa.

Todennäköisin este "pariutumiselle" löytyy omista preferensseistä: jos tavoittelee kumppania hyvin erikoisilla kriteereillä, voi olla vaikeaa löytää. Tämä pätee aika moneen muuhunkin asiaan.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tuo kolumni on hyvä esimerkki siitä, miksi YLEn budjettia pitäisi leikata: joukko mielipiteitä, joille ei ole muuta perustelua kuin oma mutu. Kiinnostavuutta yritetään ilmeisesti lisätä syöttämällä muutamia provokatiivisia koukkuja, kuten tuo, että miesten kuvissa vilisee kalsareita ja aseita.
Tämä on mielenkiintoista. Ymmärtääkseni Emmi jonkinlainen viestintäosaaja, ellei peräti -ammattilainen. Kyllä hänellä pitäisi olla kykyä muotoilla kuvallinen ja sanallinen viesti sellaiseen muotoon, että joku voisi siitä kiinnostua, provokatiivisilla tai vähemmän provokatiivisilla koukuilla sitten ainakin.

Tietysti jos on koko nuoren aikuisikänsä tottunut lähestymään viestinnällään vain kitkeriä ämmiä, niin sitten heterosuuntaisen Tinder-profiilin tekeminen voi olla vähän uudempi juttu työstää.
 

Redimor

Jäsen
Tämä on mielenkiintoista. Ymmärtääkseni Emmi jonkinlainen viestintäosaaja, ellei peräti -ammattilainen. Kyllä hänellä pitäisi olla kykyä muotoilla kuvallinen ja sanallinen viesti sellaiseen muotoon, että joku voisi siitä kiinnostua, provokatiivisilla tai vähemmän provokatiivisilla koukuilla sitten ainakin.

Tietysti jos on koko nuoren aikuisikänsä tottunut lähestymään viestinnällään vain kitkeriä ämmiä, niin sitten heterosuuntaisen Tinder-profiilin tekeminen voi olla vähän uudempi juttu työstää.
Nämä nykyaikaiset naiset on nyt paljon rohkeampia kuin ennen oltiin. Paitsi että niitä lesbopareja oli ja vieraissa käytiin ja lapsiaki tehtiin muille miehille sodan jälkeenkin. Onkos nämä nykyaikaiset naiset sitten lopulta lainkaan rohkeita ja suunnan näyttäjiä vai vain edellisten sukupolvien perässä hiihtäjiä jotka osaavat paremmin valittaa asioista kuin toimia?
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Nämä nykyaikaiset naiset on nyt paljon rohkeampia kuin ennen oltiin. Paitsi että niitä lesbopareja oli ja vieraissa käytiin ja lapsiaki tehtiin muille miehille sodan jälkeenkin. Onkos nämä nykyaikaiset naiset sitten lopulta lainkaan rohkeita ja suunnan näyttäjiä vai vain edellisten sukupolvien perässä hiihtäjiä jotka osaavat paremmin valittaa asioista kuin toimia?
Naisista ja miehistä löytyy kaikenlaista seurakuntaa, kuten on löytynyt ennenkin. Enemmän jäin miettimään sitä, onkohan Emmi kuitenkaan ihan asian ytimessä, jos hän päättelee miesseuran etsimisen Tinderissä vaikeaksi sen takia, että miehet a) ovat joiltakin osin hänelle vääränlaisia juntteja, tai b) eivät osaa esitellä itseään Emmille oikeiden kuvien ja sanojen avulla.

Olen käyttänyt muutamaan otteeseen Tinderiä vuosien varrella. Olen löytänyt sieltä seuraa moneen lähtöön, pari kunnon seurustelusuhdetta plus useamman sortin yhdyntäystävää, ja matkan varrelta on tarttunut mukaan ihan tavallisia naispuolisia kavereitakin. Kivaa on ollut puolin ja toisin, arvostusta ja hyvää oloa on saatu ja annettu.

Tinderin selaamisia muistellessani voin tietyllä tavalla samaistua Emmin turhautumiseen, sillä myös naisista todella moni esittelee itsensä minun (ja uskoakseni monen muun miehen) näkökulmasta väärällä tavalla. En pidä tätä kuitenkaan absoluuttisesti oikeana tai täysin yleistettävänä piirteenä, vaan mielestäni kyse on kohderyhmäajattelusta. Minulle eivät ole toimineet tyrkkymäiset perseselfiet, höpsöt pusuhuulikuvat ja loputtomat sali-, pururata- ja rantahyppelykuvat. Eivät myöskään tekstittömät profiilit, eikä tapa kuvailla itseään 60 erilaisella emojilla. Toisin sanoen, minua väsyttää se osa naisista, joka on loputtoman viehättynyt oman itsensä, kroppansa, nättien vaatteidensa ja vuittonin kassiensa esittelemiseen. Iän karttuminen korjaa näitä asioita, mutta on noita elkeitä 40-50-ikäisissä naisissakin aika paljon. Toinen seikka, joka vituttaa jo valmiiksi, on pyrkimys tyhjänpäiväiseen dominointiin tai niuhottamiseen. Profiilista voi käydä ilmi suoraan tai rivien välistä, että naisella on läjäpäin kaikenlaisia vaatimuksia miestä ja vähän kaikkea muutakin kohtaan, jotta onnellisuuteen olisi edes jotain saumoja. Tuo on yllättävän yleistä, jopa keski-ikäisillä naisilla. Jos tuollainen fiilis tulee profiilin tai viimeistään treffien perusteella, niin voi olla varma, että naisen niuhotus- ja vaatimuslistaan tulee jatkossa runsaasti täydennystä, jos tutustuminen jatkuu.

On tietysti ihan oma juttunsa, antavatko miehet ja naiset tuollaisten asioiden häiritä. Tinderissä ja muissa kontaktipalveluissa on melkein kaikille sopivaa seuraa, joillekin enemmän ja toisille ehkä vähemmän, mutta ihan varmasti sitä on. Huonosti sopivaa ja tyystin sopimatonta on paljon enemmän, ja tuota jengiä pitää jaksaa kärsivällisesti sivuuttaa. Emmi lähestyy asiaa sillä tavalla, että hänen arvomaailmansa on absoluuttisesti oikea, ja ainakin osa miehistä joko oikeasti on ”väärässä”, tai kuviensa kautta tulee vain viestineeksi itseään väärällä tavalla näille absoluuttista oikeassaoloa edustaville naisille. Intersektionaalisen feminismin Emmi määritteli tuohon oikeiden asioiden laariin, saaliseläimet taas ovat vääriä asioita. Emmin ajattelussa kyse ei ollut siitä, että mietittäisiin sopivien matchien löytymisen problematiikkaa, vaan että soimataan miehiä siitä, että liian suuri osa heistä ilmentää elämässään Emmin mielestä vääriä arvoja. Tinder oli Emmin kirjoitelmassa vain kehyksen osassa, jota kautta jonkinmoinen oma kokemus, ihan sama onko kuviteltu tai todellinen, saadaan valjastettua palvelemaan omaa tuttua agendaa.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pieni reflektio menneestä. Sanotaan heti alkuun, etten pidä omaa "ratkaisuani" mitenkään ongelmattomana tai itsestäänselvän nerokkaana, mutta todetaan myös itsekehuna että aika lyhyessä ajassa tällaiset asioista paremmin perillä olleille "mystisenä hassutteluna" näyttäytyneet pohdiskelut alkavat urheilussa olla arkipäivää.


35-vuotiaana sukupuolensa korjanneen Hubbardin osallistuminen naisten painonnostokilpailuun olympialaisissa on näkökulmasta riippuen voitto transhenkilöiden oikeuksille tai tappio naisten oikeuksille, mutta joka tapauksessa se ja siitä viriävä (tai jo aiemmin virinnyt) keskustelu muuttavat naisten urheilua peruuttamattomasti. Kaukaa haetun mystisen hassuttelun sijaan alle lainattu viestini vuodelta 2017 vaikuttaa erittäin ajankohtaiselta eikä tuo ajatus sukupuolettomasta urheilusta sadan vuoden päästä tunnu lainkaan mahdottomalta ajatukselta. Joka tapauksessa naiseuden määrittäminen urheilussa on jo nyt, kuten minusta oli tuolloin jo päivänselvää, osoittautunut kovin kyseen- ja kiistanalaiseksi kun isot joukot näkevät ratkaisuiksi a) pelkän identifioitumisen riittävän, b) pelkän miehenä eletyn murrosikän poissulkevan, c) tietyn testosteronitason alittavat ovat naisia (ongelmina ääritapaukset biologisissa naisissa ja toisaalta se, että testosteronitaso ei riitä vangitsemaan miesten etua esim. voimassa), ja d) jotain näiden väliltä.

Aasinsillan kautta pääsemme kuumaan perunaan: Sukupuoli ei ole binäärinen, kuten on jo pitkään meitä ei-biologeja valistettu. Näkisin, että naisia aivan ylivoimaisesti heikommassa asemassa urheilussakin ovat transsukupuoliset ja ns. muunsukupuoliset. Sukupuolenvaihdoksen tehnyttä miestä ei huolita naisten peleihin ja sama kohtalo voi olla rajatapauksella. Ensimmäinen kuitenkin kokee olevansa nainen ihan siinä missä muutkin naiset ja hänelle lienee kestämätön vääryys, että naisten yhteisö ei päästä häntä edes naisten urheiluun mukaan. Skaalan ääripäiden välillä olevat muunsukupuoliset puolestaan eivät välttämättä pärjää ns. miesten sarjoissa samoista syistä kuin naisetkaan. Jos heitä ei huolita naisten sarjoihin, ovat he täydellisiä väliinputoajia. Ja vaikka huolittaisiin, pitääkö heidän valheellisesti identifioitua naisiksi jotta näin tapahtuisi?

On hyvin kyseenalaista tasa-arvonäkökulmasta, että miten naiseus urheilussa määritellään ja miksi se ominaisuutena riittäisi omien eksklusiivisten sarjojen olemassaoloon. Ns. feministien urheilukommentit monesti tuntuvat lähinnä vievän tasa-arvokehitystä taaksepäin sen selvimmän sorretun ryhmän kohdalla. Tasa-arvomielessä paras ratkaisu olisikin mielestäni lakkauttaa naisten urheilu ja siirtyä urheiluun, jossa jokainen on niin hyvä kuin on ja kilpailee sillä tasolla kuin rahkeet riittävät. Tällainen urheilu ei sulje ketään pois muuta kuin lajiin liittyvien fyysisten ja henkisten ominaisuuksien tuomien rajoitteiden kautta, joita sukupuolen sijaan ovat esim. raajojen pituus yms. Luonnollisesti tämä vaatii huimaa asennemuutosta, mutta sadan vuoden päästä näkisin tuon mahdollisena.

Loput tekstistäsi oli oletettavasti jotain mystistä hassuttelua, johon en halua sen kummemmin kommentoida. Ymmärrät varmaan itsekin, että oli aika kaukaa haettua.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Pieni reflektio menneestä. Sanotaan heti alkuun, etten pidä omaa "ratkaisuani" mitenkään ongelmattomana tai itsestäänselvän nerokkaana, mutta todetaan myös itsekehuna että aika lyhyessä ajassa tällaiset asioista paremmin perillä olleille "mystisenä hassutteluna" näyttäytyneet pohdiskelut alkavat urheilussa olla arkipäivää.
Oletan mystisen hassuttelun koskeneen erityisesti tätä kohtaa:

On hyvin kyseenalaista tasa-arvonäkökulmasta, että miten naiseus urheilussa määritellään ja miksi se ominaisuutena riittäisi omien eksklusiivisten sarjojen olemassaoloon. Ns. feministien urheilukommentit monesti tuntuvat lähinnä vievän tasa-arvokehitystä taaksepäin sen selvimmän sorretun ryhmän kohdalla. Tasa-arvomielessä paras ratkaisu olisikin mielestäni lakkauttaa naisten urheilu ja siirtyä urheiluun, jossa jokainen on niin hyvä kuin on ja kilpailee sillä tasolla kuin rahkeet riittävät. Tällainen urheilu ei sulje ketään pois muuta kuin lajiin liittyvien fyysisten ja henkisten ominaisuuksien tuomien rajoitteiden kautta, joita sukupuolen sijaan ovat esim. raajojen pituus yms. Luonnollisesti tämä vaatii huimaa asennemuutosta, mutta sadan vuoden päästä näkisin tuon mahdollisena.

Henk.koht katson, että on täysin perusteltua ylläpitää erillistä sarjaa naisille. Muussa tapauksessa käytännössä kaikissa fyysistä suorituskykyä vaativissa lajeissa olisi liki mahdotonta menestyä naisena. Olisiko sillä sitten suurta merkitystä? Ei välttämättä sen puolesta, että edelleen olisi huippu-urheilua, johon on jokaisella osallistumisoikeus. Toisaalta, miten kannustavaa olisi nuorille naisurheilijoille harrastaa jotakin lajia tietäen, että fysiikasta johtuen ei ole minkäänlaista mahdollisuutta nousta lajin huipulle?

Transasia on tietysti hankala urheilun näkökulmasta, enkä tiedä, mikä siihen olisi ratkaisu. Ja onhan tätä tosiaan pohdittu viimeistään Caster Semenyasta lähtien.

Edit: hiomista
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ehkä tämä on lähin ketju, Dannylle ei, ihmeellistä kyllä, ole omaa ketjua:

Kommentti: Dannyn puheet ”nuorista mimmeistä” ovat vastenmielistä luettavaa – aikuinen mies ei ole vastakkaisen sukupuolen uhri

IS:n Iida Tani on lukaissut Dannyn elämäkerran, joka piirtää hänen mielestään mies vs nainen -asetelmaa. Osa Tanin väitteistä on aika kummallisia:


Tässä yhteydessä siitä, ettei Helmin nimeä mainita kirjassa laisinkaan, tulee ongelmallista. Vaikka Dannyn kirjassa ehditään perehtyä sekä muusikon omiin että hänen ystäviensä parisuhteisiin, Helmille ei tunnu olevan kirjassa tilaa.


Ikään kuin Helmi olisi vain yksi monista Dannya vuosien varrella piirittäneistä nuorista naisista, joka ei ansaitse edes tulla mainituksi omalla nimellään. Syntyy kuva, että Helmi yritettäisiin kirjan avulla pyyhkiä kokonaan pois Dannyn elämästä, sillä hän ei ole tarpeeksi tärkeä.


Tämä onkin mielenkiintoista. Koska Helmi on esiintynyt Seiskassa veneilemässä Dannyn kanssa, Helmi on yhtäkkiä niin tärkeä, että pitäisi mainita nimellään eikä "vain" nuorena avustajana. Mikäli Helmi tosiaan on vain Dannyn avustaja, niin pitäisikö sitten jokaisen rutkasti nuoremman naispuolisen työntekijän nimet latoa tiskiin?

Vielä surullisemman tilanteesta tekee se, että tiedän Suomessa olevan yhä paljon sellaisia ihmisiä, jotka asettuvat Dannyn puolelle ja toden totta säälivät häntä. Niin kauan kuin Dannyn ja häntä nuorempien naisten suhteista on puhuttu julkisuudessa, räikeintä arvostelua ovat saaneet osakseen naiset. Sekä Helmiä että Erikaa on kuvailtu muun muassa sosiaalisessa mediassa sanoin, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Millähän palstoilla Iida Tani oikein käy? Dannyä on voittopuolisesti tituulerattu limaiseksi ukoksi, joka houkuttelee lastenlastensa ikäisiä naisia suhteeseen kanssaan. Häntä kyllä säälitään, mutta aivan päinvastaisista syistä kuin Tani antaa ymmärtää: Dannyn katsotaan olevan jotenkin höyrähtänyt setämies ja kompensoivan ikäänsä nuorilla naisilla. Hän on saanut aivan samalla mitalla kuin Helmi ja Erika, ellei pahemminkin. Vikmanhan takoo suhteen ansiosta kunnon tiliä.

Entä sitten se kirjan kohta, minkä ympärille Tani rakentaa koko kommenttinsa?

Koen joutuneeni tavallaan nuorten mimmien ansaan. He ovat kivoja ihmisiä, mutta heidän myötään julkinen kuva Dannysta on muuttunut. En olekaan enää musiikin tekijä ja laulaja, vaan tyyppi, joka seurustelee nuorten naisten kanssa.

No joo, voihan tuon tosiaan lukea niin, että Dannyn mielestä nuoret naiset ovat tuhonneet hänen perintönsä ilman että hän itse on siihen aktiivisesti osallistunut. Sen voi toisaalta myös lukea liki kahdeksankymppisen miehen harmituksena, kuinka pitkä ura unohtui yhden ihmissuhteen myötä. Eipä näin käynyt Katri Helenalle tämän seurustellessa Tommi Liimataisen (32 vuotta Metri-Helenaa nuorempi), Kauko Röyhkä on suoraan myöntänyt, että koska naisfaneilta saa pesää, he ovat tärkeämpiä kuin miehet.

En tietenkään ole Dannyn kirjaa vielä lukenut - tuskin koskaan luenkaan -, jotain artikkeleita olen lukenut. Kas, Erikaa on haastateltu kirjaa varten ja molemmat vakuuttavat kunnioittavansa toista. Jos Danny olisi halunnut uhriutua, Vikmania ei olisi haastateltu ollenkaan. Vie mielestäni aika paljon uskottavuutta Tanin Täni-kriitikiltä.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Entä sitten se kirjan kohta, minkä ympärille Tani rakentaa koko kommenttinsa?

Koen joutuneeni tavallaan nuorten mimmien ansaan. He ovat kivoja ihmisiä, mutta heidän myötään julkinen kuva Dannysta on muuttunut. En olekaan enää musiikin tekijä ja laulaja, vaan tyyppi, joka seurustelee nuorten naisten kanssa.
Iida Tani on mielestäni turhake, joka usein rakentaa tuohtumuksestaan kumpuavan kolumninsa virheellisille pohjille. Jos on äärimmäisellä tavalla sukupuoleen fiksaantunut yksilö, kuten Tani, tämän voi lukea niin, että Danny syyttää näitä nuoria naisia jostakin, mutta kyllä useimmat (varsinkin kokonaisuuden luettuaan) ymmärtävät sen niin, että Danny on nuoriin naisiin sortuvana ihmistyyppinä sabotoinut oman musiikillisen perintönsä. Hän syyttää itseään, ei seurustelukumppaneitaan. Ja ellei ole erityinen Dannyn musiikin fani, niin veikkaisin useimmille tulevan ensimmäisenä hänestä mieleen nuoret naiset. Ei Danny siis ole väärässä, joka vie pohjan tältä koko Tanin kolumnilta. Veikkaankin, että hän yritti löytyy kirjasta jotain lyömäasetta kolumnia varten, eikä tämän kummempaa löytänyt, joten päätyi rakentamaan taistelunsa yhden hänen korvaan särähtävän lauseen kautta. Ei Tanin kaltainen feministi lue toksisen kehdonryöstäjän elämänkertaa viihtyäkseen.

En ole tainnut koskaan lukea Iida Tanilta mitään oikeasti fiksua kolumnia - sellaista, joka pohjaisi itsensä vahvoihin perusteluihin, ja saisi oikeasti miettimään asiaa vahvemmin. Luen mielelläni kolumneja ihmisiltä, joiden näkemykset eroavat omastani, koska siten voi laajentaa omaa maailmankatsomustaan. Mutta nämä Tanin kolumnit saavat itseni vain pohtimaan miksi nämä löytyvät niinkin suositulta alustalta kuin Ilta-Sanomat, eikä joltain mielipidepalstalta muiden amatöörituohtujien seurasta. Sitten tajuan, että oikeastaan mitä laaduttomampia nämä ovat, sen enemmän ne ärsyttävät, ja kutsuvat ihmisiä linkittämään niitä edelleen. Klik klik. Ja tottakai vihaajille nämä ovat kissanminttua juuri tällaisenaan. Tämä on mielestäni kuitenkin sääli, koska toivoisin isommilta julkaisuilta jotain laatutasoa kolumnistiensa suhteen.
 

Byvajet

Jäsen
Olen odottanut, josko Naisasialiitto Unionin twiittauksesta syntyisi laajempaa mediassa käytävää keskustelua tai peräti kohu, mutta eipä näytä syntyvän.

Unioni twiittaa näin: "Esimerkiksi sukupuoli ei määrity kehon perusteella. Jo pientenkin lasten kanssa voi puhua siitä, että joillain tytöillä on pippeli tai pojilla pimppi. Anna hyvää esimerkkiä puhumalla omasta ja muiden kehoista aina kauniisti lapsille."




Olen varma, että sekä monet feministit itse että monet asiantuntijat ovat ajatusta vastaan, mutta minkäs teet, kun jyrkkään vastarintaan nousemisen seurauksena voi olla vakavia sosiaalisia ja psykologisia haittoja tai pahimmillaan työpaikan menetys.

Viimeistään Halla-ahon ajojahtien, tahallisen väärinymmärryksen ja poliittisen tuomion myötä yhteiskuntaan on syntynyt pelon ilmapiiri, jossa keskustelu on käynyt vaikeaksi tai mahdottomaksi. Enää ei voi tehdä tai sanoa harkitsematta tarkoin sosiaalisen paisuttelun seurauksia. Puolensa on valittava silloinkin, kun sitä ei todellisuudessa ole. Väärässä leirissä esiintymisen seuraukset voivat olla kurjat.

Niinpä olemme alkaneet elää maailmassa, jossa Unionin tööttäykseen reagoivat lähinna persuhenkiset, joiden on helppo valita puolensa. Sen sijaan todellinen keskustelu aiheesta puuttuu. Feministit onnistuivat kuin onnistuivatkin hiljentämään patriarkaatin ja siinä sivussa vähän kaiken muunkin.

Näin toimii yhteiskunta, jossa somen kohu- ja kuritusvalta on alkanut vaikuttaa ihmisten käytännön elämiin. Surullista kehitystä.
 

Maukka187

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Florida Panthers, Koovee, FC Haka, NHL
Olen odottanut, josko Naisasialiitto Unionin twiittauksesta syntyisi laajempaa mediassa käytävää keskustelua tai peräti kohu, mutta eipä näytä syntyvän.

Unioni twiittaa näin: "Esimerkiksi sukupuoli ei määrity kehon perusteella. Jo pientenkin lasten kanssa voi puhua siitä, että joillain tytöillä on pippeli tai pojilla pimppi. Anna hyvää esimerkkiä puhumalla omasta ja muiden kehoista aina kauniisti lapsille."




Olen varma, että sekä monet feministit itse että monet asiantuntijat ovat ajatusta vastaan, mutta minkäs teet, kun jyrkkään vastarintaan nousemisen seurauksena voi olla vakavia sosiaalisia ja psykologisia haittoja tai pahimmillaan työpaikan menetys.

Viimeistään Halla-ahon ajojahtien, tahallisen väärinymmärryksen ja poliittisen tuomion myötä yhteiskuntaan on syntynyt pelon ilmapiiri, jossa keskustelu on käynyt vaikeaksi tai mahdottomaksi. Enää ei voi tehdä tai sanoa harkitsematta tarkoin sosiaalisen paisuttelun seurauksia. Puolensa on valittava silloinkin, kun sitä ei todellisuudessa ole. Väärässä leirissä esiintymisen seuraukset voivat olla kurjat.

Niinpä olemme alkaneet elää maailmassa, jossa Unionin tööttäykseen reagoivat lähinna persuhenkiset, joiden on helppo valita puolensa. Sen sijaan todellinen keskustelu aiheesta puuttuu. Feministit onnistuivat kuin onnistuivatkin hiljentämään patriarkaatin ja siinä sivussa vähän kaiken muunkin.

Näin toimii yhteiskunta, jossa somen kohu- ja kuritusvalta on alkanut vaikuttaa ihmisten käytännön elämiin. Surullista kehitystä.

Täällä jatkoajassa saa onneksi kirjotella ihan vapaasti, niin kerro ihmeessä mikä tuossa on se suuri ongelma ja minkälaista keskustelua tosta pitäisi käydä?
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Unioni twiittaa näin: "Esimerkiksi sukupuoli ei määrity kehon perusteella. Jo pientenkin lasten kanssa voi puhua siitä, että joillain tytöillä on pippeli tai pojilla pimppi. Anna hyvää esimerkkiä puhumalla omasta ja muiden kehoista aina kauniisti lapsille."

Siis pikkulapsen vielä ihmetellessä pöksyissään olevien värkkien funktiota ja miksi ne toisilla erilaiset kuin toisilla, heidän mukaansa fiksu vastaus on, että ne vaan ilmestyy sinne ihan randomisti riippumatta onko tyttö vai poika?
No, ei kai siinä sitten. Niiden lasten kanssahan voi sitten samalla puhua vielä siitä, että perheen autosta tulee joskus Bumblebee ja sammakosta prinssi pussatessa.

Alaikäisten erityistason sukupuoli-identiteetin tutkimuksia korjaushoitoja varten tekevä TAYSin nuorisopsykiatrian ylilääkäri kertoi sunnuntain Aamulehdessä, että on tärkeä ymmärtää etteivät nuorten mielenterveyden häiriöt parane sukupuolta korjaamalla.
"Elää usein toive siitä, että sukupuolen korjaus poistaisi vakavat mielenterveyden häiriöt, mutta niin ei käy. On eettisesti arveluttavaa ikään kuin tarjota nuorille tätä mielikuvaa. Mielenterveyden häiriöitä on hoidettava niitten vaatimalla tavalla."
"Nuoret ovat nyt kovin tietoisia sukupuoli-identiteettiin liittyvistä kysymyksistä, koska se on pinnalla, mutta nuoruusikä on herkkää, eri identiteettien pohtimisen aikaa."

Niin, että kannattaakohan ihan oikeasti lasten päitä sotkea vielä entisestäänkin noilla vastuuttomilla höpinöillä?
 

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Alaikäisten erityistason sukupuoli-identiteetin tutkimuksia korjaushoitoja varten tekevä TAYSin nuorisopsykiatrian ylilääkäri kertoi sunnuntain Aamulehdessä, että on tärkeä ymmärtää etteivät nuorten mielenterveyden häiriöt parane sukupuolta korjaamalla.
"Elää usein toive siitä, että sukupuolen korjaus poistaisi vakavat mielenterveyden häiriöt, mutta niin ei käy. On eettisesti arveluttavaa ikään kuin tarjota nuorille tätä mielikuvaa. Mielenterveyden häiriöitä on hoidettava niitten vaatimalla tavalla."
"Nuoret ovat nyt kovin tietoisia sukupuoli-identiteettiin liittyvistä kysymyksistä, koska se on pinnalla, mutta nuoruusikä on herkkää, eri identiteettien pohtimisen aikaa."
Nykymeininki on kyllä (mainasin kirjoittaa pelottavaa), mutta sanotaan surullista. Alaikäisten sukupuolia korjaillaan ja kun sen yhditää esim tähän yhteen transnaisen avautumiseen siitä, että hän ei kelpaa useimmille miehille (syynä tietysti ne miehet). Tulee väistämättä mieleen, että tajuavatko operaation kohteet, mitä ovat tekemässä. Vaikka julkisuudessa kuinka rummutetaan asian "hienoutta" se kuitenkin rajaa tarjokkaiden kumppanien määrä todella rajusti. Lisäksi tässä operaatiossa ei ole peruutusmahdollisuutta. Niitä omia värkkejä ei saa takaisin, jos alkaa kaduttaa. Näin vanhana setänä pöyristyttää, että alaikäisille edes annetaan tämä mahdollisuus. Outoa, että naimisiin ei saa mennä eikä viinaa juoda, koska ei vielä ole riittävän kypsä, mutta sukupuolensa voi vaihdattaa. Puolisosta sentään pääsee nykyään aika helposti eroon.

Edit: lisätään nyt vielä, että olen hyvin tietoinen, että on olemassa tapauksia, jossa henkilöllä ei ole fyysisesti selkeää sukupuolta ja näissä tilanteissa korjaukset ovat tietysti täysin hyväksyttäviä.
 
Viimeksi muokattu:

Jeffrey

Jäsen
Turun Yliopisto on päättänyt hylätä pro-gradu tutkielman jossa on kritisoitu intersektionaalisen feminismin viitekehystä. Paljon on puhuttu siitä miten feminismi vaikuttaa nyky-yhteiskuntaan, mutta onhan siinä omanlaisensa raja ylitetty varsin dramaattisella tavalla kun arvostetussa Yliopistossa opiskelijaelämän työ hylätään ilmeisesti sen takia ettei sen aatesuuntaus miellyttänyt tiedekuntaa.

Opiskelijaa gradutyössä avustanut Helsingin Yliopiston aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo kommentoi hylkäyksen mahdollisia syitä seuraavasti:

– Ei gradu varsinaisesti mieltä ylentävää luettavaa woke-politiikan kannalta ollut. Siinä kerrottiin esimerkiksi transihmisten (tai sellaisiksi tekeytyneiden) tekemistä raiskauksista naisvankiloissa. On maailmalla tarinoita siitäkin, kuinka intersektionaaliseen feministijulkaisuun oli saatu läpi huijausartikkeli, johon oli napattu tekstiä suoraan Hitlerin Taisteluni-teoksesta vain vaihtamalla sana juutalainen mieheksi. Nämä esimerkit edustavat vain woke-kulttuurin lieveilmiöitä, mutta ilmeisesti sellaisistakaan ei ollut soveliasta intersektionaalisen tutkimuksen veteraaneja muistuttaa.

 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mitä on woke-politiikka?
Ilmeisesti uusi nimitys post-modernistiselle kulttuuri-marxismille, joka on kuulemma vallannut yliopistot ja opettaa että naiset, mustat, homot ja transsukupuoliset ovat ihmisiä ja tämä tuhoaa maailman.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ilmeisesti uusi nimitys post-modernistiselle kulttuuri-marxismille, joka on kuulemma vallannut yliopistot ja opettaa että naiset, mustat, homot ja transsukupuoliset ovat ihmisiä ja tämä tuhoaa maailman.

Jotenkin näin olen woke-kulttuurin myös ymmärtänyt. Ja woke-politiikka varmaankin on sitten sitä, kun tämä maailmaa tuhoava aate on omaksuttu polittisten päättäjien joukossa. Kyseessä on siis vähintäänkin vaarallinen salaliitto.

***

Tältä pohjalta on hyvä kysyä, että kuinka objektiivinen Helon seuraava lause on:

-Ei gradu varsinaisesti mieltä ylentävää luettavaa woke-politiikan kannalta ollut.

Omiin korviini tämä kuulostaa puhtaasti siltä, että Helon mielestä gradu ei ollut mieltä ylentävää luettavaa jonkun mystisen salaliiton kannalta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös