ranger kirjoitti:
Oluttuoppikeskusteluissa olen muuten usein törmännyt yllättävän sitkeässä olevaan mielikuvaan, jonka mukaan Schumacher olisi ilman muuta voittanut mestaruuden kaudella 1999 ilman ikävää loukkaantumistaan Silverstonessa. Tätä käsitystä mm. Mika Salo tuntuu silloin tällöin ruokkivan haastatteluissaan/kommentaattorintehtävissään (syistä voi jokainen tehdä haluamiaan johtopäätöksiä). Todellisuudessahan Häkkinen johti MM-sarjaa ennen Britannian GP:tä kahdeksalla pisteellä, ja on luonnollisesti täydellinen arvoitus, miten sarja olisi Schumilla varustettuna kehittynyt.
Ranger
Hyvin pitkälle samaan käsitykseen olen törmännyt. Itse olen aikanaan analysoinut tuon kauden mahdollisesti näin. Omasta mielesätni olen pyrykinyt äärimmäiseen realismiin.
Kauden 1999 ensimmäiset seitsemän kisaa tultiin siis normaalilla käsikirjoituksella, jossa Häkkinen oli voittanut neljä kilpailua ja Schumacher kaksi. Pisteet olivat Häkkiselle 40-32.
Britannian GP:ssä Schumacher siis ajoi ulos ja loukkaantui, Häkkiseltä irtosi rengas joten nollat molemmille. Tässä ainut poikkeava oletus olisi ollut se, että Schumi ei olisi loukkaantunut, mutta ulosajo teknisestä viasta johtuen olisi kuitenkin tapahtunut.
Itävallan GP:ssä Schumin mukana ollessa olisi eturivin lähtöjärjestys voinut olla tyystin erilainen. Näin Coulthard ei välttämättä olisi törmäillyt Häkkiseen ja kisa olisi mennyt McLarenin komennossa kaksoisvoittoon asti. Häkkinen 10, Schumacher 4 pistettä.
Saksassa Schumacher olisi vienyt voiton, kuten Irvinekin ja Häkkiselle olisi tullut se rengasrikko. Pisteet Schumille 10-0. Pistetilanne tässä vaiheessa Häkkinen 60, Schumacher 56.
Unkarissa McLarenit dominoivat ja Schumilla tuskin olisi ollut mitään sijaa kolmatta sijaa korkeammalle, johon Irvine pääsi. Pisteet Häkkiselle 10-4.
Belgiassa Coulthard ajoi voittoon ja McLarenit vaikuttivat jälleen todella vahvoilta. Schumi olisi toki bravuuriradallaan olla korkealla, mutta Irvinenkin ero kärkeen olis niin suuri, että Schumin olisi todennäköisesti ollut vasta kolmas. Pisteet Häkkiselle 6-4 ja MM-tilanne tässä vaiheessa Häkkiselle 66-54.
Monzan GP:stä heitänkin sitten ilmoille kovimman spekulaation. Jos Schumacher olisi ollut Häkkisen perässä, niin Mika ei olisi koskaan tehnyt sitä virhettään. Mika ei tehnyt juuri koskaan paineen alla virheitä, vaan nimenomaan tuollaisessa täysin ylivoimaisessa johdossa, kun painetta ei ollut. Mika on itse todennut, että se Monzan aika-ajokierros on hänen uransa täydellisin ja Frentzen jäikin kakkosruudussa puolen sekunnin päähän. Itse uskon, että Schumi olisi vääntänyt itsensä tuossa kisassa kakkosruutuun ja ajanut Häkkisen perässä kisassa kakkoseksi. Se Schumin perässä ajaminen olisi pitänyt Mikan keskittymisen kurissa ja sieltä olisi tullut Suzuka 98/99 kaltainen jäätävänvarma suoritus. Pisteet Häkkiselle 10-6.
Nürburgringillä ajettiin sadekisa ja siellä oli silloin vähän jokainen vaikeuksissa. Häkkisen saalisti vain 2 pistettä ja Schumi olisi vahvana sadekuskina todennäköisesti loihtinut itsensä sateella voittoon. Näin pisteet Schumille 10-1.
Malesiassa Schumacher olikin jo mukana ja Ferrarien vauhti oli todella ylivoimaista. Schumi olisi ajanut ylivoimaiseen voittoon, ellei hänen olisi tarvinut turvata Irvinen selustaa. Häkkinen joka tapauksessa kolmas. Pisteet Schumille 10-4.
Näin Suzukaan olis lähdetty tilanteessa Häkkinen 81 pistettä, Schumacher 80 pistettä. Ja jokainen tietää kuinka siinä kisassa kävi. Mestaruus Häkkiselle pistein 91-86.
Tokihan jokainen voi spekuloida näitä kisoja omalla tavallaan, mutta itse olen pyrkinyt olemaan tuossa äärimmäisen realistinen noihin poikkavuuksiin vedoten. Tokihan pistetilanteet olisivat voineet poiketa parikymmentäkin pistettä suuntaan tai toiseen, mutta mitenkään päivänselvää ei todellaakaan ollut se, että Schumi olisi automaattisesti mestaruuden vienyt. Todennäköisyysprosentit olisivat mielestäni olleet vahvemmin Häkkisen puolella.