No joo, en hirveesti pidä tästä Hassin ihannoimasta esimerkin näyttämisestä kiinalle ja muulle maailmalle...
Ei kysymys ole mistään esimerkkinä olosta. Kyse on varallisuudesta.
Me EU:ssa olemme USA:n kanssa räikeästi rikkaampia kuin Kiina ja Intia esimerkiksi. Kiinan BKT henkeä kohti on about sama kuin vaikkapa Armenialla. Pelkästään Suomen BKT on lähes 20 -kertainen per lärvi kuin Kiinan. EU ja USA on 40% koko maailiman BKT:sta (niin, pelkällä BKT:llä tai PPP korjatulla)
Joten, kun uutta teknologiaa halutaan ottaa käyttöön, niin uusinta ja hienointa käyttävät ne joilla siihen on varaa. Näin siitä tulee bulkkituote, jonka hinta laskee, ja siihen on varaa sen jälkeen köyhemmälläkin.
EU (ja suomi) on se rikas, jolla on varaa maksaa tästä uudesta teknologiasta enemmän ilman että hyvinvointi siitä merkittävästi kärsisi. Ja näin synnyttää markkinoita joissa volyymi laskee hintaa ja tekee uusia teknologioita saavutettavaksi myös köyhemmille.
Ei Kiinalla ja Intialla ole varallisuutta olla kehityksen kärjessä. EU:lla ja USA:lla on. Kun puhutaan ilmaton muutoksesta, niin tavallisen markkinamekanismin toimiminen on liian hidasta, joten markkinoita pitää vauhdittaa lainsäädännöllä. Ja niiden, joilla on siihen varaa. Eli EU ja USA
Ja kun tiedetään, (ISEW) ettei onnellisuus enää lisäänny varallisuuden lisääntymisen myötä yhteneväisenä janan länsimaissa, niin ne joilta puuttuu ihan perustarpeet, kuten puhdasta vettä pitäisi siis ensimmäisenä olla kallista teknologiaa hankkimassa…
*ISEW = Index of Sustainable Economic Welfare
Siinä missä BKT:n lähtökohtana on tuotannossa tapahtuvien arvonlisäysten kirjaaminen yhteen, lähtee ISEW liikkeelle ihmisten kulutuksesta ja heidän hyvinvointiaan lisäävien ja vähentävien tekijöiden ottamisesta huomioon. Lähtökohtana on asukasta kohden painotettu kulutus, johon lisätään muun muassa kotitaloustyön arvot sekä muut julkiset hyvinvointipalvelut (kuten terveydenhuolto, koulutus, liikenneväylien palvelut, kestokulutustavaroiden tarjoamat palvelut) ja vähennetään ympäristöhaitat ja muut hyvinvointia alentavat tekijät (kuten kestokulutustavaroiden osto, työmatkojen pidentyminen, erilaisten elinympäristöjen häviäminen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö) sekä pitkävaikutteisten ympäristövaurioiden arvot (muun muassa kasvihuonekaasupäästöt). Suomessa BKT:n nousu ei ole lisännyt hyvinvointia merkittävästi sitten 80 –luvun alkupuolen
Iltalukemiseksi kaikille:
Osmo Soininvaara: Vauraus ja aika