Ei jätetty. Kyllä Estonian reikien päälle on laskettu soraa ja kiviä, mutta nyt ne reiät näkyy taas kun alus on kallistunut meren pohjassa.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kanadalle valtava menetys – Latviaa vastaan loukkaantuneen huippulupauksen turnaus ohiLue lisää »
-
U20 MM-päiväraportti: Latvialle historiallinen sensaatiovoitto Kanadasta, Ruotsin lento jatkuuLue lisää »
-
KalPan pistenikkariksi noussut Jere Karjalainen nöyryytti sarjakärkeä hattutempullaanLue lisää »
-
Nihkeä esitys riitti avausvoittoon – Nuorten Leijonien pistetili auki Saksan kustannuksellaLue lisää »
-
KooKoo teki jatkosopimuksen parhaan pistemiehensä kanssa − "Koblížek on kasvanut vastuunkantajaksi"Lue lisää »
-
HPK:sta syksyllä potkut saanut Maso Lehtonen siirtyy Puolan liigaanLue lisää »
Estonian uppoaminen
- Viestiketjun aloittaja magnum37
- Alkaa
- 286 890
- 1 466
Ei jätetty. Kyllä Estonian reikien päälle on laskettu soraa ja kiviä, mutta nyt ne reiät näkyy taas kun alus on kallistunut meren pohjassa.
Weekend_Warrior
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Raipen SaiPa
Jaaha. En ole seurannut tätä keskustelua tällä foorumilla, mutta miksi tuo keulaportti on nyt sitten tänä päivänä täysin auki? Sopivasti pettänyt joku osa taas jälleen kerran eikä niin että joku on jo vuosia sitten hakenut sieltä jotain pois. Mistä näitä tietää, toivottavasti kuvia tulee julki paljon ja tietoa myös. Kiinnostelee.
Myös nuo määrät laivan päälle muka kaadetuista sora, kivi, betonimassasta hämää. Laiva tuskin pohjassa liikuskelee ihan hirveästi, miksi ei niistä ole minkäänlaista kuvamateriaalia olemassa?
Cloaca Maxima
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS, Philadelphia Flyers
Ei Estonian päälle ehditty sitä betonia syytämään, jos nyt oikein muistan. Soraa / kiviä kylläkin jonkin verran ja sitä näkyi ainakin yhdessä kuvassa siinä viime vuotisessa Dplayn dokumentissa.
Muistat ihan oikein. Soraa alettiin viemään, mutta hanke lopetettiin melkein heti:
Estonian peittäminen keskeytetty
Estonia hylyn peittäminen on keskeytetty viime kesänä sattuneen maansiirtymänjälkeen.
Ruotsi keskeyttää Estonian peittämisen
TUKHOLMA - Ruotsi on päättänyt keskeyttää Estonia-aluksen hylyn peittämisen ennen kuin työ on päässyt kunnolla edes alkuun. Hallitus perusteli päätöstään sillä, että Estonian onnettomuuden tutkijalautakunta ei ole saanut työtään valmiiksi.
www.hs.fi
En tiedä mikä tuo MTV3:n uutisessa mainittu maanvyörymä on ollut: turmapaikalla vai soran ottopaikalla? Jos turmapaikalla, niin on varmasti vaikuttanut hylkyyn ja sen liikkeisiin. Voi toki olla ottopaikallakin, sillä nehän ruoppasivat sitä hiekkaa merestä. Tuo nyt taisi joka tapauksessa olla aika kuolleena syntynyt idea alkujaankin, sitä soraa olisi tarvittu ihan tolkuton määrä, jotta koko laiva olisi saatu peitettyä ja vielä pysymäänkin peitossa.
Estonia | Virolainen tutkimusryhmä sukeltaa Estonian hylylle: taustalla uppoamisteoria sukellusveneestä
Yksityisrahoitteista tutkimusta johtaa sukellusveneväitteitä esittänyt Viron entinen valtionsyyttäjä Margus Kurm.
www.hs.fi
Virolainen ryhmä sukeltaa myös tutkimaan Estoniaa. Ainakin 2 tutkimusta on siis taas käynnissä, vaikka laiva upposi jo 1994.
Estonia | Virolainen tutkimusryhmä sukeltaa Estonian hylylle: taustalla uppoamisteoria sukellusveneestä
Yksityisrahoitteista tutkimusta johtaa sukellusveneväitteitä esittänyt Viron entinen valtionsyyttäjä Margus Kurm.
Virolainen ryhmä sukeltaa myös tutkimaan Estoniaa. Ainakin 2 tutkimusta on siis taas käynnissä, vaikka laiva upposi jo 1994.
Tutkimuksen johtajasta päätellen tulos lienee selvä jo ennakkoon.
waltteri21
Jäsen
Virolaisen Raadio 2:n vieraana oli Margus Kurm, joka johtaa nyt tätä seuraavaa sukellusta. Hän toimi virolaisen Estonia-tutkimuskomission puheenjohtajana vuosina 2005−2009. Hän on myös entinen valtakunnan syyttäjä.
Tässä mielenkiintoisimpia kohtia, ihan kaikkea löpinää en kääntänyt.
Toimittaja:
Miksi on tarve taas sukeltaa Estonian hylylle?
Kurm:
Toki heinäkuussa Viron onnettomuustutkimuskeskus järjesti sukellukset Estonian hylylle. Toisaalta onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Rene Arikas on itse sanonut, että sukellusten aikana ei tehty läheskään kaikkia niitä töitä, joita tarvitaan, että Estonian hylyn kaikki vauriot saadaan kartoitetuksi ja niiden pohjalta tehdyksi päätelmiä.
Toimittaja:
Mikä konkreettisesti jäi tekemättä?
Kurm:
Tähän mennessä laivan hylkyä ei ole skannattu, tai ehkä ei ole tarpeenkaan skannata koko laivaa, mutta kaikki hylyssä olevat vauriot pitäisi skannata. Mikä tarkoittaa sitä, että niistä muodostuisi 3D-malli, jota voidaan etänä tutkia. Lisäksi vedenalaisten robottien tutkimukset, kuten Rene Arikas on itse sanonut, olivat luonteeltaan valmistelevia, jotta saataisiin yleiskuva vaurioista. Mutta tarkka mallinnus ja laivan rungon kokonaisvaltainen ja systemaattinen tarkastelu vedenalaisella robotilla on toistaiseksi tekemättä.
Toimittaja
Saimme uutta tietoa, oliko se norjalaisten vai ruotsalaisten tekemästä, dokumenttisarjasta, jossa löydettiin uudet reiät. Vahvistavatko uudet tiedot vaiston varaista epäilyä virallista teoriaa kohtaa vai eikö siellä ollut sinulle uutta informaatiota?
Kurm:
Luonnollisesti, se reikä, mitä norjalaisten vuosi sitten tekemässä dokumenttielokuvassa näytettiin, tuli minulle yllätyksenä. Yllätyksenä siinä mielessä, että se on todellisuudessa olemassa. Se, että teoreettiset tutkimukset ja simulaatiot ovat olettaneet laivan rungossa olevan reiän, se on todellakin ollut kauan tiedossa. Jo heti alussa vuonna 1994, kun se onnettomuus tapahtui, heti sen jälkeen mm. mediassa ja onnettomuutta tutkineiden piireissä liikkui tietoa siitä, että laivan oikeassa kyljessä on vaurio.
Toimittaja:
Mutta entä ne perustelut, joita on ollut esillä, että laiva on ollut pohjassa 27 vuotta ja se rapistuu, kun vesi ja aika tekevät tehtävänsä ja kaikenlaiset raot syntyvät sen vuoksi. Eivätkö ne perustelut ole riittäviä?
Kurm:
Aivan varmasti laiva ei ole enää siinä kunnossa kuin se oli vuonna 1994.
Toimittaja:
Se kulma, jossa laiva on, ilmeisesti muuttunut ja mitä kaikkea siihen liittyykään...
Kurm:
Kyllä, se on hieman kääntynyt, ja on totta että meren pohjassa levätessään voi laivan runkoon syntyä väsymisvaurioita. On myös tiedossa, että laiva on liikkunut meren pohjassa, että se ei ole alkuperäisessä paikassaan, vaan on vajonnut etelän suuntaan. Ja myös sen vajoamisen tapahtuessa laivan runkoon voi syntyä vaurioita. Samaan aikaan niiden vaurioiden tyypin mukaan on mahdollista tunnistaa, mitkä ovat väsymisvauriot, millaisen vauriot ovat syntyneet laivan rungon liikkumisesta tai hankauksesta kovaa meren pohjaa vasten. Mutta myös ne vauriot, jotka ovat todennäköisesti olleet siellä jo silloin kun laiva vajosi pohjaan. Se onkin se syy, miksi vaurioita tulee hyvin tarkasti tutkia. Sillä niiden vaurioiden tyypin mukaan on mahdollista päätellä milloin ja mistä syystä ne vauriot ovat syntyneet. Sama asia on autojen kanssa. Kun tapahtuu törmäys, on tietynlaiset vauriot. Kun kyljet hankaavat toisiaan vasten, syntyy toisenlaiset vauriot. Kun auto jää seisomaan pihan perälle 10-20 vuodeksi, niin silloin myös syntyy tietynlaisia, niin sanotusti ruosteesta johtuvia vaurioita. Ne ovat erotettavissa. Ja sama asia on laivan rungon kanssa, pohjimmiltaan ne vauriot ovat erotettavissa ja se täytyy tehdä.
Toimittaja:
Heinäkuun keskipaikkeilla saimme kuulla, että Estonian keularamppi on täysin auki. Puolitoista-kaksi vuotta sitten kun ruotsalaiset kävivät siellä, sellaista näkymää silloin ei ollut. Kuinka tämä on mahdollista? Onko se väsymisestä vai mitä sinä arvelet, mistä se johtuu?
Kurm:
Teoriassa kyse on samasta asiasta, mitä sanoin laivan rungon vaurioista. Teoriassa on mahdollista, että metallin väsymisestä johtuen ramppi putosi paikoiltaan pois. On myös mahdollista, että joku auttoi asiassa ja se nostettiin paikoiltaan pois. Ja tätä on mahdollista havaita vain siten, että keularamppia tutkitaan. Vaurioita tutkitaan. Ja ei vain vaurioita vaan asentoa, että minkälaisessa asennossa se tällä hetkellä on. Onko mahdollista, että ramppi on pudonnut juuri siihen asentoon?
Toimittaja:
Margus Kurm, olet sanonut, että epäilet tiettyjä Ruotsin toimia. Ja melko voimakas lausunto oli se, että viis siitä, että Ruotsin lait suojelevat hylkyä, se on kansainvälisillä vesillä, siellä Ruotsin lait eivät ole voimassa. Onko ruotsalaisilla jotain tietoa, jota he eivät halua julkistaa? Ja ei kai vaan sellainen sotaisa äänenpaino tule haitaksi meille?
Kurm:
No mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? On selvää, että Estonian katastrofin tutkiminen aikoinaan oli täydellisesti Ruotsin hallussa. Ja myös myöhemmin valta on ollut ruotsalaisilla. Ne tehdyt päätökset, kuten hautarauhasopimus, ne ovat kaikki lähteneet ruotsalaisten aloitteesta. Kun olen niiden päätösten suhteen kriittinen, minun pitää olla myös ruotsalaisten suhteen kriittinen, se on tässä tilanteessa väistämätöntä. Jos mietimme sitä, onko Ruotsissa salaisia asiakirjoja, niin luulen että on. Tiedän sen, että Ruotsissa (uhrien) omaiset ovat toistuvasti kääntyneet eri valtion virastojen puoleen tiedustellen onko teillä salaisia Estoniaan liittyviä dokumentteja. Mutta heille ei vastata. Vastaukseksi kirjoitetaan, että meidän ei tarvitse vastata teille. Ei siis myönnetä eikä kielletä. Minusta jo tämä tosi-asia on itsessään moitittava ja vieläpä huomioiden onnettomuuden suuruuden ja kuolleiden ihmisten määrän.
Toimittaja:
Puhutaan vielä joistakin kuumemmista teorioista. Viimeinen kuorma-auto, jonka vuoksi laivan lähtöä viivästytettiin. Onko merkkejä siitä, että kuljetettiin jonkinlaisia aseita, kuljetettiinko volframia tai joitain raskasmetalleja, jotka voisivat potentiaalisesti liittyä ydinaseisiin. Ja sitten on myös ne ristiriitaiset ensimmäiset nimilistat eloon jääneistä, jotka myöhemmin eivät osoittautuneetkaan eloon jääneiksi. Kapteeni Piht ja muut vastaavat. Mikä on näiden suhteen sinun henkilökohtainen kanta?
Kurm:
Nyt tuli peräkkäin aika monta kysymystä, joiden käsittelyyn menisi päivä tai kaksi. Mutta lyhyesti. Mitä tulee aseiden kuljetukseen, on todistettu että viikkoa ja kahta ennen Estonialla kuljetettiin jonkinlaista sotilaallista tekniikkaa. Mitä se tarkemmin ottaen oli, sitä me emme tiedä. Mutta se fakta on vahvistettu. Oliko onnettomuusyönä aseita tai sotilastekniikkaa laivalla, sen osalta varmat tiedot puuttuvat. Mutta vihjeitä tai huhuja on melko paljon. Ja on totta, että yksi auto myöhästyi ja sitä odotettiin....ja itse asiassa on myös sellaisia tietoja, että sen auton jälkeen kyytiin meni vielä joku auto. Valitettavasti kaikki se informaatio on huhujen tasolla, siis siltä osin mitä autot kuljettivat.
Toimittaja:
Tavallisia ihmisiä ei olisi odotettu?
Kurm:
Se on ilmeisesti näin. Mutta toivomme edessä olevalla sukellusoperaatiolla kenties tuoda hieman valaistusta tähän asiaan. Se ei varmastikaan ole meidän tärkein tavoite selvittää, että mitkä autot siellä laivalla ovat, mutta autokantta me katsastamme jos se on mahdollista, selvitämme mitä ne viimeiset autot ovat ja ovatko ne virallisen rahtikirjan mukaisia.
Toimittaja:
Sanoit, että katsastatte autokantta. Menettekö sinne sisään?
Kurm:
Kyllä.
Toimittaja:
Jos menette autokannelle, menettekö muualle laivaan?
Kurm:
Emme. Suunnitelma on mennä autokannelle sisään. Eikä vain katselemaan, vaan autokannella prioriteetti on laivan keulaosa. Ne kohdat, jossa oli keularamppi, visiiri, visiirin kiinnikkeet tai hydrauliset nostosylinterit ja keulan väliseinät, joissa on väitteiden mukaan vaurioita. Ne ovat prioriteetit. Mutta suunnitelmissa on myös tehdä vedenalaisella robotilla kierros autokannella niin paljon tai niin kauas kun se on turvallisesti mahdollista.
Toimittaja:
Ihmisiä ei mene alas, teette koko työn roboteilla....?
Kurm:
Ei. Meillä on miehistössä neljä sukeltajaa ja heidän tukitiimi. Mutta on totta, että päätutkimukset teemme roboteilla. Sukeltajilla on avustava tehtävä. Sukeltajia me käytämme niiden alueiden tutkimiseen tai kuvaamiseen, jonne robotti ei pääse. Tai sellaisten toimenpiteiden tekemiseen, joihin robotti ei sovellu. Ihminen on sellainen taipuvampi, jos näin voi sanoa, ja ihmisen kyky filmata jotain kulman takana olevaa on parempi kuin robotilla.
Toimittaja:
Onko teillä tavoitteena, en tiedä onko se mahdollista, mutta onko tavoitteena mennä johonkin autoon sisään? Että mitä lastia kyydissä on ollut?
Kurm:
Ei, sellaista suunnitelmaa meillä ei ole. Sanotaan niin, että jos se on helposti ja turvallisesti mahdollista, silloin mahdollisesti vilkaisemme jonkun auton sisään. Mutta huomioiden, että laiva vajosi kyljelleen ja sitten pyörähti pohja ylöspäin, ja seuraavaksi nosti keulansa ylöspäin ja sen jälkeen oli melkeinpä pystyasennossa, kun laivan peräosa oli pohjassa ja keula oli veden yläpuolella. Ja sen pyörimisen seurauksena ilmeisesti ne autot ovat melkomoisessa kasassa laivan takaosassa. Eli ilmeisesti autojen sisään kurkistaminen on melko vaarallinen ja monimutkainen operaatio.
Toimittaja:
Kun te menette sinne pohjaan ja tutkitte keulaa ja niitä tärkeimpiä kohtia, joista on paljon puhuttu, kysyisin tässä kohtaa, että menettekö sinne hakemaan vahvistusta sille, että Estonia upotettiin? Tai missä vaiheessa teidän projekti on valmis olemaan samaa mieltä tähänastisen hypoteesin kanssa?
Kurm:
Sukellusoperaatio on vain puolet meidän projektista. Kun se on tehty, niin sukelluksilla kerätyt materiaalit kuin myös aikaisemmat onnettomuudesta kootut materiaalit annamme asiantuntijoille. Asiantuntijat ovat niitä, jotka sanovat laivan vaurioiden ja muun informaation perustella, mikä on kaikkein todennäköisintä mitä laivalle tapahtui. Minä en ala filmejä katsomaan enkä niiden perusteella päätelmiä tekemään. Sitä tekevät tutkijat ja asiantuntijat, joilla on siihen koulutusta ja kokemusta.
Toimittaja:
Ketä ne asiantuntijat ovat? Ovatko ne virolaisia, kansainvälisiä?
Kurm:
Tavoitteemme on palkata vähintään kaksi itsenäisesti työskentelevää asiantuntijaryhmää. Tähän mennessä meillä on solmittu sopimus dr. Andrzej Jasionowskin kanssa, joka työskentelee Singaporessa toimivassa firmassa, joka onkin erikoistunut merionnettomuuksien tutkimukseen.
Tässä mielenkiintoisimpia kohtia, ihan kaikkea löpinää en kääntänyt.
Toimittaja:
Miksi on tarve taas sukeltaa Estonian hylylle?
Kurm:
Toki heinäkuussa Viron onnettomuustutkimuskeskus järjesti sukellukset Estonian hylylle. Toisaalta onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Rene Arikas on itse sanonut, että sukellusten aikana ei tehty läheskään kaikkia niitä töitä, joita tarvitaan, että Estonian hylyn kaikki vauriot saadaan kartoitetuksi ja niiden pohjalta tehdyksi päätelmiä.
Toimittaja:
Mikä konkreettisesti jäi tekemättä?
Kurm:
Tähän mennessä laivan hylkyä ei ole skannattu, tai ehkä ei ole tarpeenkaan skannata koko laivaa, mutta kaikki hylyssä olevat vauriot pitäisi skannata. Mikä tarkoittaa sitä, että niistä muodostuisi 3D-malli, jota voidaan etänä tutkia. Lisäksi vedenalaisten robottien tutkimukset, kuten Rene Arikas on itse sanonut, olivat luonteeltaan valmistelevia, jotta saataisiin yleiskuva vaurioista. Mutta tarkka mallinnus ja laivan rungon kokonaisvaltainen ja systemaattinen tarkastelu vedenalaisella robotilla on toistaiseksi tekemättä.
Toimittaja
Saimme uutta tietoa, oliko se norjalaisten vai ruotsalaisten tekemästä, dokumenttisarjasta, jossa löydettiin uudet reiät. Vahvistavatko uudet tiedot vaiston varaista epäilyä virallista teoriaa kohtaa vai eikö siellä ollut sinulle uutta informaatiota?
Kurm:
Luonnollisesti, se reikä, mitä norjalaisten vuosi sitten tekemässä dokumenttielokuvassa näytettiin, tuli minulle yllätyksenä. Yllätyksenä siinä mielessä, että se on todellisuudessa olemassa. Se, että teoreettiset tutkimukset ja simulaatiot ovat olettaneet laivan rungossa olevan reiän, se on todellakin ollut kauan tiedossa. Jo heti alussa vuonna 1994, kun se onnettomuus tapahtui, heti sen jälkeen mm. mediassa ja onnettomuutta tutkineiden piireissä liikkui tietoa siitä, että laivan oikeassa kyljessä on vaurio.
Toimittaja:
Mutta entä ne perustelut, joita on ollut esillä, että laiva on ollut pohjassa 27 vuotta ja se rapistuu, kun vesi ja aika tekevät tehtävänsä ja kaikenlaiset raot syntyvät sen vuoksi. Eivätkö ne perustelut ole riittäviä?
Kurm:
Aivan varmasti laiva ei ole enää siinä kunnossa kuin se oli vuonna 1994.
Toimittaja:
Se kulma, jossa laiva on, ilmeisesti muuttunut ja mitä kaikkea siihen liittyykään...
Kurm:
Kyllä, se on hieman kääntynyt, ja on totta että meren pohjassa levätessään voi laivan runkoon syntyä väsymisvaurioita. On myös tiedossa, että laiva on liikkunut meren pohjassa, että se ei ole alkuperäisessä paikassaan, vaan on vajonnut etelän suuntaan. Ja myös sen vajoamisen tapahtuessa laivan runkoon voi syntyä vaurioita. Samaan aikaan niiden vaurioiden tyypin mukaan on mahdollista tunnistaa, mitkä ovat väsymisvauriot, millaisen vauriot ovat syntyneet laivan rungon liikkumisesta tai hankauksesta kovaa meren pohjaa vasten. Mutta myös ne vauriot, jotka ovat todennäköisesti olleet siellä jo silloin kun laiva vajosi pohjaan. Se onkin se syy, miksi vaurioita tulee hyvin tarkasti tutkia. Sillä niiden vaurioiden tyypin mukaan on mahdollista päätellä milloin ja mistä syystä ne vauriot ovat syntyneet. Sama asia on autojen kanssa. Kun tapahtuu törmäys, on tietynlaiset vauriot. Kun kyljet hankaavat toisiaan vasten, syntyy toisenlaiset vauriot. Kun auto jää seisomaan pihan perälle 10-20 vuodeksi, niin silloin myös syntyy tietynlaisia, niin sanotusti ruosteesta johtuvia vaurioita. Ne ovat erotettavissa. Ja sama asia on laivan rungon kanssa, pohjimmiltaan ne vauriot ovat erotettavissa ja se täytyy tehdä.
Toimittaja:
Heinäkuun keskipaikkeilla saimme kuulla, että Estonian keularamppi on täysin auki. Puolitoista-kaksi vuotta sitten kun ruotsalaiset kävivät siellä, sellaista näkymää silloin ei ollut. Kuinka tämä on mahdollista? Onko se väsymisestä vai mitä sinä arvelet, mistä se johtuu?
Kurm:
Teoriassa kyse on samasta asiasta, mitä sanoin laivan rungon vaurioista. Teoriassa on mahdollista, että metallin väsymisestä johtuen ramppi putosi paikoiltaan pois. On myös mahdollista, että joku auttoi asiassa ja se nostettiin paikoiltaan pois. Ja tätä on mahdollista havaita vain siten, että keularamppia tutkitaan. Vaurioita tutkitaan. Ja ei vain vaurioita vaan asentoa, että minkälaisessa asennossa se tällä hetkellä on. Onko mahdollista, että ramppi on pudonnut juuri siihen asentoon?
Toimittaja:
Margus Kurm, olet sanonut, että epäilet tiettyjä Ruotsin toimia. Ja melko voimakas lausunto oli se, että viis siitä, että Ruotsin lait suojelevat hylkyä, se on kansainvälisillä vesillä, siellä Ruotsin lait eivät ole voimassa. Onko ruotsalaisilla jotain tietoa, jota he eivät halua julkistaa? Ja ei kai vaan sellainen sotaisa äänenpaino tule haitaksi meille?
Kurm:
No mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? On selvää, että Estonian katastrofin tutkiminen aikoinaan oli täydellisesti Ruotsin hallussa. Ja myös myöhemmin valta on ollut ruotsalaisilla. Ne tehdyt päätökset, kuten hautarauhasopimus, ne ovat kaikki lähteneet ruotsalaisten aloitteesta. Kun olen niiden päätösten suhteen kriittinen, minun pitää olla myös ruotsalaisten suhteen kriittinen, se on tässä tilanteessa väistämätöntä. Jos mietimme sitä, onko Ruotsissa salaisia asiakirjoja, niin luulen että on. Tiedän sen, että Ruotsissa (uhrien) omaiset ovat toistuvasti kääntyneet eri valtion virastojen puoleen tiedustellen onko teillä salaisia Estoniaan liittyviä dokumentteja. Mutta heille ei vastata. Vastaukseksi kirjoitetaan, että meidän ei tarvitse vastata teille. Ei siis myönnetä eikä kielletä. Minusta jo tämä tosi-asia on itsessään moitittava ja vieläpä huomioiden onnettomuuden suuruuden ja kuolleiden ihmisten määrän.
Toimittaja:
Puhutaan vielä joistakin kuumemmista teorioista. Viimeinen kuorma-auto, jonka vuoksi laivan lähtöä viivästytettiin. Onko merkkejä siitä, että kuljetettiin jonkinlaisia aseita, kuljetettiinko volframia tai joitain raskasmetalleja, jotka voisivat potentiaalisesti liittyä ydinaseisiin. Ja sitten on myös ne ristiriitaiset ensimmäiset nimilistat eloon jääneistä, jotka myöhemmin eivät osoittautuneetkaan eloon jääneiksi. Kapteeni Piht ja muut vastaavat. Mikä on näiden suhteen sinun henkilökohtainen kanta?
Kurm:
Nyt tuli peräkkäin aika monta kysymystä, joiden käsittelyyn menisi päivä tai kaksi. Mutta lyhyesti. Mitä tulee aseiden kuljetukseen, on todistettu että viikkoa ja kahta ennen Estonialla kuljetettiin jonkinlaista sotilaallista tekniikkaa. Mitä se tarkemmin ottaen oli, sitä me emme tiedä. Mutta se fakta on vahvistettu. Oliko onnettomuusyönä aseita tai sotilastekniikkaa laivalla, sen osalta varmat tiedot puuttuvat. Mutta vihjeitä tai huhuja on melko paljon. Ja on totta, että yksi auto myöhästyi ja sitä odotettiin....ja itse asiassa on myös sellaisia tietoja, että sen auton jälkeen kyytiin meni vielä joku auto. Valitettavasti kaikki se informaatio on huhujen tasolla, siis siltä osin mitä autot kuljettivat.
Toimittaja:
Tavallisia ihmisiä ei olisi odotettu?
Kurm:
Se on ilmeisesti näin. Mutta toivomme edessä olevalla sukellusoperaatiolla kenties tuoda hieman valaistusta tähän asiaan. Se ei varmastikaan ole meidän tärkein tavoite selvittää, että mitkä autot siellä laivalla ovat, mutta autokantta me katsastamme jos se on mahdollista, selvitämme mitä ne viimeiset autot ovat ja ovatko ne virallisen rahtikirjan mukaisia.
Toimittaja:
Sanoit, että katsastatte autokantta. Menettekö sinne sisään?
Kurm:
Kyllä.
Toimittaja:
Jos menette autokannelle, menettekö muualle laivaan?
Kurm:
Emme. Suunnitelma on mennä autokannelle sisään. Eikä vain katselemaan, vaan autokannella prioriteetti on laivan keulaosa. Ne kohdat, jossa oli keularamppi, visiiri, visiirin kiinnikkeet tai hydrauliset nostosylinterit ja keulan väliseinät, joissa on väitteiden mukaan vaurioita. Ne ovat prioriteetit. Mutta suunnitelmissa on myös tehdä vedenalaisella robotilla kierros autokannella niin paljon tai niin kauas kun se on turvallisesti mahdollista.
Toimittaja:
Ihmisiä ei mene alas, teette koko työn roboteilla....?
Kurm:
Ei. Meillä on miehistössä neljä sukeltajaa ja heidän tukitiimi. Mutta on totta, että päätutkimukset teemme roboteilla. Sukeltajilla on avustava tehtävä. Sukeltajia me käytämme niiden alueiden tutkimiseen tai kuvaamiseen, jonne robotti ei pääse. Tai sellaisten toimenpiteiden tekemiseen, joihin robotti ei sovellu. Ihminen on sellainen taipuvampi, jos näin voi sanoa, ja ihmisen kyky filmata jotain kulman takana olevaa on parempi kuin robotilla.
Toimittaja:
Onko teillä tavoitteena, en tiedä onko se mahdollista, mutta onko tavoitteena mennä johonkin autoon sisään? Että mitä lastia kyydissä on ollut?
Kurm:
Ei, sellaista suunnitelmaa meillä ei ole. Sanotaan niin, että jos se on helposti ja turvallisesti mahdollista, silloin mahdollisesti vilkaisemme jonkun auton sisään. Mutta huomioiden, että laiva vajosi kyljelleen ja sitten pyörähti pohja ylöspäin, ja seuraavaksi nosti keulansa ylöspäin ja sen jälkeen oli melkeinpä pystyasennossa, kun laivan peräosa oli pohjassa ja keula oli veden yläpuolella. Ja sen pyörimisen seurauksena ilmeisesti ne autot ovat melkomoisessa kasassa laivan takaosassa. Eli ilmeisesti autojen sisään kurkistaminen on melko vaarallinen ja monimutkainen operaatio.
Toimittaja:
Kun te menette sinne pohjaan ja tutkitte keulaa ja niitä tärkeimpiä kohtia, joista on paljon puhuttu, kysyisin tässä kohtaa, että menettekö sinne hakemaan vahvistusta sille, että Estonia upotettiin? Tai missä vaiheessa teidän projekti on valmis olemaan samaa mieltä tähänastisen hypoteesin kanssa?
Kurm:
Sukellusoperaatio on vain puolet meidän projektista. Kun se on tehty, niin sukelluksilla kerätyt materiaalit kuin myös aikaisemmat onnettomuudesta kootut materiaalit annamme asiantuntijoille. Asiantuntijat ovat niitä, jotka sanovat laivan vaurioiden ja muun informaation perustella, mikä on kaikkein todennäköisintä mitä laivalle tapahtui. Minä en ala filmejä katsomaan enkä niiden perusteella päätelmiä tekemään. Sitä tekevät tutkijat ja asiantuntijat, joilla on siihen koulutusta ja kokemusta.
Toimittaja:
Ketä ne asiantuntijat ovat? Ovatko ne virolaisia, kansainvälisiä?
Kurm:
Tavoitteemme on palkata vähintään kaksi itsenäisesti työskentelevää asiantuntijaryhmää. Tähän mennessä meillä on solmittu sopimus dr. Andrzej Jasionowskin kanssa, joka työskentelee Singaporessa toimivassa firmassa, joka onkin erikoistunut merionnettomuuksien tutkimukseen.
Yllättävän asiallisia kommentteja Kurmilta, joskin muutamat yksityiskohdat on joka tahattomasti tai tahallisesti poskellaan. Erityisesti väite, että onnettomuustutkinta olisi ollut täydellisesti Ruotsin hallussa, on suhteellisen naurettava, koska... No tietäjät kyllä tietävät.
waltteri21
Jäsen
Kukuraadiossa Margus Kurm vieraana:
Toimittaja:
10 päivän päästä aloittaa yrittäjien rahoittama tutkimustiimi matkansa Estonian hautapaikalle. Tämä on otsikko tämän päivän Postimees-lehdessä. Kyseessä on Estoniassa kuolleiden omaisten aloitteesta perustetun säätiön Mare Liberumin järjestämä retkikunta, jota rahoitetaan mediaoikeuksien myynnistä mutta myös lahjoituksista, ja Virossa suurin tukija on Postimees group. Meillä on nyt studiossa kylässä säätiö Mare Liberumin johtaja Margus Kurm, hyvää huomenta.
Kurm:
Hyvää huomenta
Toimittaja:
Miksi? Meillä on menossa valtiollinen tutkimus tästä aiheesta ja on jo toteutettu yhdet sukellukset ja on sanottu, että näitä tutkimusretkiä tulee vielä lisää. Miksi on tarpeen tehdä yksityinen tutkimusretki?
Kurm:
Siksi, että voidaan luoda toinen näkökulma. Onnettomuustutkimuskeskuksen tutkimuksen tai toiminnan suurin ongelma on se, että he voivat niin sanotusti toimia rauhassa monopoliasemassa. Millaisiin lopputuloksiin he päätyvätkään, heidän ei tarvitse puolustaa väitteitään kenenkään edessä. Jos vertaamme esimerkiksi rikosoikeudelliseen menettelyyn, jossa tutkitaan rikoksia, niin mihin tahansa johtopäätökseen syyttäjä päätyykään pitää hänen myöhemmin oikeudessa puolustaa näkemyksiään. Ja tekemään sitä puolueettoman tuomarin sekä syyttäjää vastaan työskentelevän puolustuksen läsnä ollessa. Myös puolustuksella on oikeus esittää todisteita, tuoda asiantuntijoita jne. Ja tämä oikeudessa toimiva kontrollimekanismi on juuri se syy, mikä laittaakin syyttäjät yrittämään kovasti. Tämä tuo laatua tutkimukseen. Kun tarkastelemme onnettomuustutkintakeskusten toimintaa, he eivät tee minkään asian suhteen päätöstä. Ja siksi kukaan ei voi kyseenalaistaa heidän päätöstään oikeudessa. Ja niin sanotusti taata sitä, että todellakin tapahtuisi puolueeton tarkastelu. Tässä mielessä kilpailu ei ole hyväksi pelkästään taloudessa vaan myös erilaisten tutkimustöiden tapauksissa. Tähän voi suhtautua myös niin, että me tarjoamme onnettomuustutkintakeskukselle rakentavaa kilpailua. Ja uskon, että saamme aikaiseksi sellaista täydentävää aineistoa, jota he voivat omassa työssään hyödyntää ja täten päätyä itsekin laadukkaampaan loppuraporttiin.
Toimittaja:
Eli se tarkoittaa sitä, että jonkinlainen yhteistyö on mahdollista?
Kurm:
Ehdottomasti. Meidän näkökulmasta katsoen olemme valmiit jakamaan onnettomuuskeskuksen kanssa kaikkea vedenalaisten töiden tuottamaa filmimateriaalia ja muita todisteita, joita onnistumme hankkimaan. Ja myös työskentelemään erilaisten kysymysten erilaisten versioiden parissa. Painotan kuitenkin yhtä asiaa: hankituista todisteista tehtävän asiantuntija-arvion on oltava erillinen. Minä en usko sellaiseen ihmekomissioon, tai siihen, että jonkun onnistuu muodostaa sellainen tutkimuskomissio, jonka loppupäätelmät kaikki muut tutkijat koko maailmassa hyväksyvät. Aina on olemassa erineviä näkemyksiä, ja mitä enemmän sellaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä on, sitä enemmän jokainen on pakotettu omaa näkemystään tarkemmin tutkimaan, omaa argumentaatiotaan täydentämään jne. Ja tällaisen keskinäisen kriittisyyden ja kontrollin prosessin toteutuessa me voimme päästä tilanteeseen, jossa ollaan melko lähellä totuutta. Korostan, että tärkein tavoite on antaa muille kansainvälisesti tunnustetuille asiantuntijoille mahdollisuus tutkia materiaalia ja ehdottaa omaa ratkaisuaan.
Toimittaja:
Ketkä siellä ryhmän taustalla ovat, ne jotka alkavat toteuttaa projektia ja pystyvät takaamaan riippumattomuuden?
Kurm:
Tähän liittyy kaksi asiaa. Ensimmäiseksi on sukellusoperaatio ja ne toimenpiteet, joilla kerätään tietoa. Toinen osa on koko sen materiaalin tieteellinen analyysi. Sukellusoperaation toteutamme yhdessä saksalaisen yrityksen kanssa, joka on erikoistunut vedenalaisiin töihin. Yrityksen nimi on RS Offshore. Ja heiltä me siis vuokraamme tutkimuslaivan, jonka nimi on RS Sentinel. Ja myös asiantuntijat, jotka siellä laivalla käyttävät tutkimustekniikkaa. Näiden lisäksi mukaan tulee yksi vedenalaisten robottien miehistö, jolla on fotogrammetrisen skannaamisen osaamista. Kyseessä on siis sellainen teknologia, jonka avulla lopuksi syntyy tutkitusta kohteesta 3D-malli. Meidän tavoite on tehdä 3D-mallit kaikista laivan vaurioista. Jotta niitä voitaisiin myöhemmin etänä, tietokoneella, tutkia. 3D-malli on hyvin korkearesoluutioinen, sitä voi kaikin tavoin pyöritellä, suurentaa jne. Ja robottimiehistön lisäksi on mukana myös neljä sukeltajaa yhdessä oman aputiiminsä kanssa. Perustyö on tarkoitus tehdä roboteilla. Sukeltajien tehtävä on avustava. Siellä voi olla paikkoja, joihin robotti ei pääse. Eli sellaisten paikkojen tutkimisen vuoksi sukeltajat ovat mukana. Ja voi myös syntyä tilanteita, joissa robotti tarvitsee ihmiskäden apua. Eli sukeltajia on myös, mutta he ovat selkeästi avustavassa roolissa.
Toimittaja:
Monilla herää kysymyksiä. Meillä on se käsitys, että sinne ei saa mennä tai jos saa, niin vain erikoistapauksessa, josta pidetään hallitusten tasolla etukäteen neuvottelut. Mutta nyt näyttääkin siltä, että sinne voikin mennä jos vaan on halua ja rahaa. Miten löydetään tasapaino, ettei kuka tahansa mene sinne?
Kurm:
Tähän liittyy kaksi asiaa. Yksi on oikeudellinen puoli ja toinen on eettinen puoli. Jos puhumme oikeudellisesta puolesta, niin Virossa ei ole sellaista lakia, joka kieltäisi sukeltamasta Estonian hylylle. Itse asiassa se kansainvälinen sopimus, joka vuonna 1995 solmittiin Viron, Suomen ja Ruotsin välillä, myöskään se ei suoraan kiellä hylylle sukeltamista. Sopimuksella valtiot ovat ottaneet itselleen velvoitteen säätää rangaistavaksi sellaiset sukellukset, joilla rikotaan hautarauhaa, tuodaan laivalta ylös ruumiita tai esineitä. Myös Viron rikoslainsäädännössä on olemassa erillinen pykälä haudan ryöstämisestä. Jos joku rikkoo hautaa tai varastaa sieltä jotain on se rangaistavaa. Ja kun Estonia on määritelty hautapaikaksi, niin myös Estonian ryöstäminen tai joidenkin asioiden varastaminen sieltä on rangaistavaa. Mutta varmasti siihen pykälään ei sisälly toiminta tutkimustarkoituksessa. Jos jollakin on rahaa ja tarvetta Estonialle sukeltaa ja tehdä siellä tieteellistä tutkimusta tai hankkia todisteita oikeusprosessia varten, sitä Viron lait eivät kiellä. Mitä tulee siihen yleiseen käsitykseen, että se ei ole sallittua, perustuu se varmasti osittain Suomen ja Ruotsin sisäiseen lainsäädäntöön. Ruotsissa todellakin on tehty laki erikseen Estoniasta ja tämä laki on laajempi kuin kansainvälinen sopimus ja se laki todellakin kieltää kaikenlaisen sukeltamisen laivan hylylle. Mutta Ruotsin lait eivät ole voimassa Virossa, ei Viron kansalaisten suhteen eivätkä ole voimassa kansainvälisillä vesillä, jossa laivan hylky sijaitsee.
Toimittaja:
10 päivän päästä on 18. syyskuuta, jolloin tutkimukset alkavat. Milloin saattaisivat ensimmäiset tulokset tulla julkisuuteen?
Kurm:
Riippuu siitä, mitä te tuloksilla tarkoitatte. Sitä informaatiota, mitä vedenalaisilla kameroilla kuvataan, alkaa syntyä heti kun vedenalaiset robotit menevät alas. Se on yksi asia. Mutta jos puhumme tuloksista, me pidämme tuloksina asiantuntijoiden myöhemmin materiaalien pohjalta tekemää arviota. Kaikkien olemassa olevien materiaalien, niiden mitä meillä on tarkoitus kerätä kuin myös niiden, jotka on aikaisemmin kerätty, kaikkien näiden todisteiden kokonaisvaltainen analyysi ja kaikkein todennäköisimmän teorian syntyminen. Se on se, mikä meidän mielestä on tulos. Ja kauanko siihen menee aikaa, sitä ei ole tarkasti mahdollista ennustaa. Mutta tavoitteena on, että seuraavana vuonna varhain keväällä se materiaali olisi valmis.
Toimittaja:
10 päivän päästä aloittaa yrittäjien rahoittama tutkimustiimi matkansa Estonian hautapaikalle. Tämä on otsikko tämän päivän Postimees-lehdessä. Kyseessä on Estoniassa kuolleiden omaisten aloitteesta perustetun säätiön Mare Liberumin järjestämä retkikunta, jota rahoitetaan mediaoikeuksien myynnistä mutta myös lahjoituksista, ja Virossa suurin tukija on Postimees group. Meillä on nyt studiossa kylässä säätiö Mare Liberumin johtaja Margus Kurm, hyvää huomenta.
Kurm:
Hyvää huomenta
Toimittaja:
Miksi? Meillä on menossa valtiollinen tutkimus tästä aiheesta ja on jo toteutettu yhdet sukellukset ja on sanottu, että näitä tutkimusretkiä tulee vielä lisää. Miksi on tarpeen tehdä yksityinen tutkimusretki?
Kurm:
Siksi, että voidaan luoda toinen näkökulma. Onnettomuustutkimuskeskuksen tutkimuksen tai toiminnan suurin ongelma on se, että he voivat niin sanotusti toimia rauhassa monopoliasemassa. Millaisiin lopputuloksiin he päätyvätkään, heidän ei tarvitse puolustaa väitteitään kenenkään edessä. Jos vertaamme esimerkiksi rikosoikeudelliseen menettelyyn, jossa tutkitaan rikoksia, niin mihin tahansa johtopäätökseen syyttäjä päätyykään pitää hänen myöhemmin oikeudessa puolustaa näkemyksiään. Ja tekemään sitä puolueettoman tuomarin sekä syyttäjää vastaan työskentelevän puolustuksen läsnä ollessa. Myös puolustuksella on oikeus esittää todisteita, tuoda asiantuntijoita jne. Ja tämä oikeudessa toimiva kontrollimekanismi on juuri se syy, mikä laittaakin syyttäjät yrittämään kovasti. Tämä tuo laatua tutkimukseen. Kun tarkastelemme onnettomuustutkintakeskusten toimintaa, he eivät tee minkään asian suhteen päätöstä. Ja siksi kukaan ei voi kyseenalaistaa heidän päätöstään oikeudessa. Ja niin sanotusti taata sitä, että todellakin tapahtuisi puolueeton tarkastelu. Tässä mielessä kilpailu ei ole hyväksi pelkästään taloudessa vaan myös erilaisten tutkimustöiden tapauksissa. Tähän voi suhtautua myös niin, että me tarjoamme onnettomuustutkintakeskukselle rakentavaa kilpailua. Ja uskon, että saamme aikaiseksi sellaista täydentävää aineistoa, jota he voivat omassa työssään hyödyntää ja täten päätyä itsekin laadukkaampaan loppuraporttiin.
Toimittaja:
Eli se tarkoittaa sitä, että jonkinlainen yhteistyö on mahdollista?
Kurm:
Ehdottomasti. Meidän näkökulmasta katsoen olemme valmiit jakamaan onnettomuuskeskuksen kanssa kaikkea vedenalaisten töiden tuottamaa filmimateriaalia ja muita todisteita, joita onnistumme hankkimaan. Ja myös työskentelemään erilaisten kysymysten erilaisten versioiden parissa. Painotan kuitenkin yhtä asiaa: hankituista todisteista tehtävän asiantuntija-arvion on oltava erillinen. Minä en usko sellaiseen ihmekomissioon, tai siihen, että jonkun onnistuu muodostaa sellainen tutkimuskomissio, jonka loppupäätelmät kaikki muut tutkijat koko maailmassa hyväksyvät. Aina on olemassa erineviä näkemyksiä, ja mitä enemmän sellaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä on, sitä enemmän jokainen on pakotettu omaa näkemystään tarkemmin tutkimaan, omaa argumentaatiotaan täydentämään jne. Ja tällaisen keskinäisen kriittisyyden ja kontrollin prosessin toteutuessa me voimme päästä tilanteeseen, jossa ollaan melko lähellä totuutta. Korostan, että tärkein tavoite on antaa muille kansainvälisesti tunnustetuille asiantuntijoille mahdollisuus tutkia materiaalia ja ehdottaa omaa ratkaisuaan.
Toimittaja:
Ketkä siellä ryhmän taustalla ovat, ne jotka alkavat toteuttaa projektia ja pystyvät takaamaan riippumattomuuden?
Kurm:
Tähän liittyy kaksi asiaa. Ensimmäiseksi on sukellusoperaatio ja ne toimenpiteet, joilla kerätään tietoa. Toinen osa on koko sen materiaalin tieteellinen analyysi. Sukellusoperaation toteutamme yhdessä saksalaisen yrityksen kanssa, joka on erikoistunut vedenalaisiin töihin. Yrityksen nimi on RS Offshore. Ja heiltä me siis vuokraamme tutkimuslaivan, jonka nimi on RS Sentinel. Ja myös asiantuntijat, jotka siellä laivalla käyttävät tutkimustekniikkaa. Näiden lisäksi mukaan tulee yksi vedenalaisten robottien miehistö, jolla on fotogrammetrisen skannaamisen osaamista. Kyseessä on siis sellainen teknologia, jonka avulla lopuksi syntyy tutkitusta kohteesta 3D-malli. Meidän tavoite on tehdä 3D-mallit kaikista laivan vaurioista. Jotta niitä voitaisiin myöhemmin etänä, tietokoneella, tutkia. 3D-malli on hyvin korkearesoluutioinen, sitä voi kaikin tavoin pyöritellä, suurentaa jne. Ja robottimiehistön lisäksi on mukana myös neljä sukeltajaa yhdessä oman aputiiminsä kanssa. Perustyö on tarkoitus tehdä roboteilla. Sukeltajien tehtävä on avustava. Siellä voi olla paikkoja, joihin robotti ei pääse. Eli sellaisten paikkojen tutkimisen vuoksi sukeltajat ovat mukana. Ja voi myös syntyä tilanteita, joissa robotti tarvitsee ihmiskäden apua. Eli sukeltajia on myös, mutta he ovat selkeästi avustavassa roolissa.
Toimittaja:
Monilla herää kysymyksiä. Meillä on se käsitys, että sinne ei saa mennä tai jos saa, niin vain erikoistapauksessa, josta pidetään hallitusten tasolla etukäteen neuvottelut. Mutta nyt näyttääkin siltä, että sinne voikin mennä jos vaan on halua ja rahaa. Miten löydetään tasapaino, ettei kuka tahansa mene sinne?
Kurm:
Tähän liittyy kaksi asiaa. Yksi on oikeudellinen puoli ja toinen on eettinen puoli. Jos puhumme oikeudellisesta puolesta, niin Virossa ei ole sellaista lakia, joka kieltäisi sukeltamasta Estonian hylylle. Itse asiassa se kansainvälinen sopimus, joka vuonna 1995 solmittiin Viron, Suomen ja Ruotsin välillä, myöskään se ei suoraan kiellä hylylle sukeltamista. Sopimuksella valtiot ovat ottaneet itselleen velvoitteen säätää rangaistavaksi sellaiset sukellukset, joilla rikotaan hautarauhaa, tuodaan laivalta ylös ruumiita tai esineitä. Myös Viron rikoslainsäädännössä on olemassa erillinen pykälä haudan ryöstämisestä. Jos joku rikkoo hautaa tai varastaa sieltä jotain on se rangaistavaa. Ja kun Estonia on määritelty hautapaikaksi, niin myös Estonian ryöstäminen tai joidenkin asioiden varastaminen sieltä on rangaistavaa. Mutta varmasti siihen pykälään ei sisälly toiminta tutkimustarkoituksessa. Jos jollakin on rahaa ja tarvetta Estonialle sukeltaa ja tehdä siellä tieteellistä tutkimusta tai hankkia todisteita oikeusprosessia varten, sitä Viron lait eivät kiellä. Mitä tulee siihen yleiseen käsitykseen, että se ei ole sallittua, perustuu se varmasti osittain Suomen ja Ruotsin sisäiseen lainsäädäntöön. Ruotsissa todellakin on tehty laki erikseen Estoniasta ja tämä laki on laajempi kuin kansainvälinen sopimus ja se laki todellakin kieltää kaikenlaisen sukeltamisen laivan hylylle. Mutta Ruotsin lait eivät ole voimassa Virossa, ei Viron kansalaisten suhteen eivätkä ole voimassa kansainvälisillä vesillä, jossa laivan hylky sijaitsee.
Toimittaja:
10 päivän päästä on 18. syyskuuta, jolloin tutkimukset alkavat. Milloin saattaisivat ensimmäiset tulokset tulla julkisuuteen?
Kurm:
Riippuu siitä, mitä te tuloksilla tarkoitatte. Sitä informaatiota, mitä vedenalaisilla kameroilla kuvataan, alkaa syntyä heti kun vedenalaiset robotit menevät alas. Se on yksi asia. Mutta jos puhumme tuloksista, me pidämme tuloksina asiantuntijoiden myöhemmin materiaalien pohjalta tekemää arviota. Kaikkien olemassa olevien materiaalien, niiden mitä meillä on tarkoitus kerätä kuin myös niiden, jotka on aikaisemmin kerätty, kaikkien näiden todisteiden kokonaisvaltainen analyysi ja kaikkein todennäköisimmän teorian syntyminen. Se on se, mikä meidän mielestä on tulos. Ja kauanko siihen menee aikaa, sitä ei ole tarkasti mahdollista ennustaa. Mutta tavoitteena on, että seuraavana vuonna varhain keväällä se materiaali olisi valmis.
waltteri21
Jäsen
Tuli vaan mieleen, että kun puhutaan, että mediaoikeuksilla rahoitetaan. Voisikohan taustalla NG ja "Meret ilman vettä." Siinä sarjassahan ne tekee 3D-malleja uponneista laivoista. Kenties pääsee vielä töllöstä kattomaan Estonia-jakson? NG:llä ainakin on hilloa tarpeeksi.
/img-s3.ilcdn.fi/cfc86a1a907d1ddd551f8ddf9d97fa31840e896f80882dd65d9af580cab1113b.png)
Tuoreet kuvat paljastavat uutta tietoa Estonian reiästä
Ruotsin radio on saanut käsiinsä aiemmin salattuna pidettyjä videotallenteita Estonian hylyltä.
www.iltalehti.fi
Ekot avslöjar: Ny detaljerad film på Estonias hål - Nyheter (Ekot)
Se hela filmen på vår sajt sverigesradio.se (OBS ej i appen) Nytagna filmer på passagerarfärjan Estonias hål avslöjar fler detaljer kring skadorna ...
sverigesradio.se
Uutta materiaalia on tullut julki sukelluksista.
Hiljattain löydetyn reiän ympärillä siis jotain mustaa, mikä saattaa olla merkki räjähteiden käytöstä. IL:n jutussa jo tyrmättiin se mahdollisuus, että reikä olisi syntynyt pohjakosketuksessa. En tosin tiedä millainen auktoriteetti ruotsalainen kansanedustaja on tekemään tällaisia arvoita vaikka sabotaasia yhä epäilenkin. Katsotaan, mutta hämärämmäksi käy tämä.
Onko mystisellä reiällä ja keulaportin irtoamisella yhteys? Keulaportti irtosi räjähdyksen voimasta? Vai onko keulaportin irtoaminen vain lavastus, jolla todellinen uppoamissyy salataan. Sitä en ihmettele, että räjäytyksen ajankohdaksi valittiin helvetillinen myrskysää avomerellä, keskellä yötä, sillä olisihan hyvällä säällä keskellä kirkasta päivää voinut jäädä enemmän todistajia.
Robin Big Snake
Jäsen
Millä sabotaasilla siis uppoamisen syy eli irronnut keulavisiiri toteutettiin?
Sehän nostettiin heti tuoreeltaan eikä siitä löytynyt mitään.
Niin, totta kyllä. Eikai mikään silti teoriassa estä sitä, että visiiri on avattu ja poistettu sijoiltaan vasta uppoamisen jälkeen - kahdestakin syystä. Ensinnäkin jos autokannelta on haettu jotain arvokasta lastia ja samalla on yritetty lavastaa räjähdysaineen käyttö onnettomuudeksi. Koska asiakirjat ovat salaisia niin räjähdysteorian puolesta puhuvien todisteiden täytyy tässä vaiheessa olla melko vakuuttavia. Saa nähdä ovatko ne lopulta sitä.
Katsotaan nyt mitä tietoa nämä hylyn lisätutkimukset lähes 30 vuotta myöhemmin tuottavat. Tarvitaan mahdollisimman tarkka mallinnus ja mielellään varmasti metallurgisia tutkimuksia hylyltä. En ole varma onko sellaisia edes aikomus nyt tehdä.
Ruotsissa asiaa on käsitelty useissa medioissa ja useamman proffan toimesta. Mitä nopeasti luin, he kehottivat odottamaan lisätietoja. Musta ei olisi merkki räjähteistä, vaan tiettyä ruostetta metallien taitoskohdassa. Metalli vaikuttaisi taittuneen ulos. Jos tuosta vetää johtopäätöksen alustavasti, jotain olisi voinut tulla läpi rungosta jossain vaiheessa.
Tässä Ruotsin radion kokoomajuttua.
Ekot avslöjar: Ny detaljerad film på Estonias hål - Nyheter (Ekot)
Se hela filmen på vår sajt sverigesradio.se (OBS ej i appen) Nytagna filmer på passagerarfärjan Estonias hål avslöjar fler detaljer kring skadorna ...
sverigesradio.se
waltteri21
Jäsen
Visiirissä on keulabulbin tekemä lommo. Se todennäköisesti putosi mereen.
Tänään Viron uutisissa oli, että robotti meni syvälle autokannelle, 50 metriä. Kuvasi autokannen keskivaiheilla kahta ovea, joista matkustajat menevät autokannelta laivaan. Ovet olivat kiinni ja ehjät. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu (ei loppuraportissa, vaan myöhemmissä), että vedenpaine mursi autokannen keskivaiheilla olevat ovet ja sitä kautta vesi pääsi autokannen alle.
Yhteensä ovia autokannelta laivaan on toistakymmentä. Niitä ei pääse kaikkia kuvaamaan, koska romua on niin paljon. Kurm arvelee, että muutkin ovet ovat ehjät.
Yksi robotti oli jäädä nalkkiin autokannelle. Se saatiin kuitenkin ulos. Muovipussi oli siihen tarttunut kiinni.
Estonian autokannen ovet eivät olleet vesitiiviitä ovia. Ovien määrästä en osaa tarkemmin sanoa, kun äkkiseltään kaikki vapaassa jaossa olevat kuvat ovat niin epäselviä. Lisäksi autokannella oli käsittääkseni myös hissien ovia, jotka nekään tuskin olivat vesitiiviit.
Edit. Visiirissä tosiaan on keulabulbin tekemä lommo. Lisäksi keulabulbissa havaittiin onnettomuustutkintaraportin mukaan vastaavia jälkiä.
Nyt on esitetty teorioita siitä, että visiiri olisi putoamisen jälkeen tehnyt aluksen kyljessä havaitut vauriot, mutta äkkiseltään tuo kuulostaa monestakin syystä ihan fantasialta. Ensinnäkään pelastuneiden kertomukset eivät oikein tue kyseistä teoriaa, koska reikä ulottuu tietääkseni myös autokannen alapuolelle. Lisäksi tämä skenaario olisi taatusti jättänyt helposti havaittavissa olevat vauriot myös visiiriin. Vaikka joku suomalainen asiantuntija rinnastikin visiirin tuossa tapauksessa tölkinavaajaan, niin olisihan siihen jäljet tuollaisesta jääneet. Puhumattakaan siitä, ettei visiirin kelluminen edes tuohon vaadittua aikaa olisi kai ollut mitenkään realistinen skenaario, vaikka sama asiantuntija tuotakin piti mahdollisena.
Edit. Visiirissä tosiaan on keulabulbin tekemä lommo. Lisäksi keulabulbissa havaittiin onnettomuustutkintaraportin mukaan vastaavia jälkiä.
Nyt on esitetty teorioita siitä, että visiiri olisi putoamisen jälkeen tehnyt aluksen kyljessä havaitut vauriot, mutta äkkiseltään tuo kuulostaa monestakin syystä ihan fantasialta. Ensinnäkään pelastuneiden kertomukset eivät oikein tue kyseistä teoriaa, koska reikä ulottuu tietääkseni myös autokannen alapuolelle. Lisäksi tämä skenaario olisi taatusti jättänyt helposti havaittavissa olevat vauriot myös visiiriin. Vaikka joku suomalainen asiantuntija rinnastikin visiirin tuossa tapauksessa tölkinavaajaan, niin olisihan siihen jäljet tuollaisesta jääneet. Puhumattakaan siitä, ettei visiirin kelluminen edes tuohon vaadittua aikaa olisi kai ollut mitenkään realistinen skenaario, vaikka sama asiantuntija tuotakin piti mahdollisena.
Viimeksi muokattu:
Onnettomuusskenaariossa laivan alaosastojen ilmakuplan syntymisen on lähes varmasti estänyt juuri tuo ovien ja hissikuilujen eristämättömyys, jonka seurauksena vesi on päässyt virtaamaan autokannelta sen alapuolisiin osastoihin. Toki laiva on sen seurauksena uponnut eikä jäänyt ylösalaisin kellumaan. Kysymys on lähinnä siitä, miten paljon vettä on ehtinyt alakannelle päästä ennen vakauden menettämistä. Tästä antoi viitteitä aikoinaan tehty pienoismallisimulaatio, missä laiva upposi melko tarkalleen kuten oli onnettomuusraportissa päätelty. Tokikaan pienoismallisimulaatiolla ei ole konkreettista todistusarvoa. Menee samaan kategoriaan kuin sabotaasin puolesta puhuvat silminnäkijähavainnotkin.
Estonian alakannen eristämättömyden vaikutukset voin siis kyllä maallikkona ymmärtää. Tosin foliohatustani huolimatta olin avoin hyväksymään myös näiden nyt havaitujen kyljen repeämisten syntyneen mahdollisesti pohjakosketuksesta tai siitä, että hylky on musertunut oman painonsa alle pehmeällä ja liikkuvalla pohjalla maatessaan. Mutta tätä ollaan nyt ilmeisesti torppaamassa.
Odotan niitä lisätutkimuksia.
Estonian alakannen eristämättömyden vaikutukset voin siis kyllä maallikkona ymmärtää. Tosin foliohatustani huolimatta olin avoin hyväksymään myös näiden nyt havaitujen kyljen repeämisten syntyneen mahdollisesti pohjakosketuksesta tai siitä, että hylky on musertunut oman painonsa alle pehmeällä ja liikkuvalla pohjalla maatessaan. Mutta tätä ollaan nyt ilmeisesti torppaamassa.
Odotan niitä lisätutkimuksia.
Viimeksi muokattu:
Tänään tulee kuluneeksi jo 27 vuotta siitä, kun Estonialla kuultiin kuulutus ""Häire, häire, laeval on häire".
Tuskin tuolloin 1994 uskottiin, että uppoamisen syytä tutkitaan sukelluksilla vielä liki 30 vuotta myöhemmin. Monenlaisia käänteitä mahtuu tähän caseen.
Tuskin tuolloin 1994 uskottiin, että uppoamisen syytä tutkitaan sukelluksilla vielä liki 30 vuotta myöhemmin. Monenlaisia käänteitä mahtuu tähän caseen.
Mietityttää vaan miten tällainen oikeasti olisi mahdollista. Merivartioston katselu muualle? Moisessa salaisessa operaatiossa olisi täten useampi maa osallisena.
Montako sataa miestä moinen operaatio vaatisi? Satoja? Olisiko kaikki nämä vuosikymmenet jokainen osallinen ollut vain hiljaa ison rahasumman kera? Mystisiä katoamisia ei varmaankaan ole montaa ilmennyt sillä kymmenenkin sotilaan likvidointi olisi varmasti tullut omaisten kautta esille.
Jotain mätää tapauksessa voi olla mutta että tällainen megaoperaatio olisi tehty uppoamisen jälkeen kuulostaa vain uskomattomalta.
No ei kyllä arvannut. Uppoamisen syyhän paikantui silloin muistaakseni aika nopeasti keulavisiirin irtoamiseen, ja homma vaikutti olevan paketissa.
Ja oikeastaan minulla on edelleen kalvava epäilys, että samassa paketissa se vieläkin on. Erinäistä hälinää ja epäilyksiä on riittänyt, mutta varsinaista uutta tietoa ei ole tullut kuin että myös kyljessä on reikiä. Ja niistä ei ole varmaa tietoa minä vuonna ovat sinne ilmaantuneet.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy