Sukellusveneteoria on jostakin syystä kovin suosittu vaihtoehtoinen selitys Estonian uppoamiselle.
Se olisi varmaan se mielikuvituksellisin ja jännittävin skenaario, joten moni tarttuu varmasti siksi siihen.
Jos pitäisi miettiä joku ns. uskottavimmalta kuulostava salaliittoteoria Estonian uppoamiseen/upottamiseen, niin se olisi jonkinlainen sabotaasi. Esimerkiksi keulavisiirin / rampin peukalointi niin, että katastrofi pääsee tapahtumaan. En tiedä kuitenkaan, onko tällaista teoriaa juurikaan spekuloitu salaliittopiireissä? Ehkäpä liian mielikuvitukseton ja tylsä teoria.
Pommi (tai torpedo!) olisi myöskin "todennäköisempi" tapa suunnitella laivan upottamista kuin se, että se päätettäisiin upottaa törmäämällä siihen tahallaan sukellusveneellä. Pommi (ja toisen maailmansodan aikainen miina) ovatkin olleet ainakin semisuosittuja selityksiä, mutta uusista reikälöydöistä huolimatta sillä ei oikein pysty selittämään laivan uppoamista.
Sukellusveneteoriasta on kai ainakin kolme eri versiota, joista minä
kaikkien alojen ei-asiantuntijanakin keksin aika monta vastausta odottavaa avointa kysymystä:
1) venäläinen sukellusvene tahallaan: "Estonia upotettiin törmäämällä sihen, koska lastin ei haluttu pääsevän perille"
- kuka sukellusveneen kapteeni suostuisi moiseen itsemurhatehtävään?
- onnistuminen vähintäänkin epävarmaa, miksi tehtäisiin näin riskaabeli suunnitelma, kun helpompia ja varmempiakin tapoja olisi?
- mitä sille sukellusveneelle kävi ja missä se on?
- missä uppoamiseen tarvittavat vauriot Estonian hylyssä?
- sattuiko se keulavisiiri irtoamaan säkällä samaan aikaan?
- miksi kaikki muut (Ruotsi, Suomi, Viro ja puolueettomat tahot) haluaisivat pitää tämän salassa?
- saman teorian mukaan kyseenalainen lasti sukellettiin salaa hylystä: jos asialla oli venäläiset, niin ei olisi luultavasti onnistunut ilman että ruotsalaiset olisivat tietoisia, jos taas asialla oli ruotsalaiset, niin miksi Suomi suostuisi salaamaan asian?
2) venäläinen sukellusvene vahingossa: "salaisella tehtävällä tai harjoittelemassa ollut sukellusvene törmäsi Estoniaan"
- samoja kysymyksiä kuin yllä: vauriot, sukellusveneen kohtalo, keulavisiirin irtoaminen, syyt salailuun?
- lisäksi: miksi sukellusvene olisi tuolla säällä ollut sukelluksissa laivareitillä?
- täysi vahinko, joten olisiko lastin hakeminen sitten ihan oman ja erillisen salaliiton juttuja?
3) ruotsalainen sukellusvene vahingossa: "oli saattamassa ja suojaamassa tärkeää lastia kuljettamassa ollutta Estoniaa ja kylkikosketus kovassa merenkäynnissä"
- kuten yllä: vauriot, sukellusveneen kohtalo, lasti, keulavisiirin irtoaminen?
- miksi Suomi, Viro ja Venäjä haluaisivat pitää tämän salassa?
- olisivatko kaikki asiasta tietävät (tai edes vahvoja epäilyksiä omaavat) ruotsalaiset valmiina pitämään tällaisen salassa?
- miksi, miltä ja miten Estoniaa suojeltaisiin sukellusvenesaattajalla? Merirosvoilta? Venäjän hyökkäykseltä? Ruotsilla oli vuonna 1994 käytössään Näcken- ja Sjöörmen-luokkien sukellusveneitä, jotka oli valmistettu 1960-1970-luvuilla. En tiedä millä sukellusveneillään venäläiset ovat tyypillisesti Itämerellä liikkuneet, mutta jos olisivat pyrkineet hyökkäämään ja tienneet Ruotsin saattajasta, niin eiköhän sieltä olisi löytynyt sellaista arsenaalia, mitä vastaan ruotsalaisveneellä ei olisi ollut mitään palaa. Venäläiset sukellusveneet tuppasivat olemaan 2- tai 3-kertaa isompia, nopeampia ja todella merkittävästi paremmin aseistettuja kuin ruotsalaiset.
- Näcken- ja Sjöörmen-luokkien sukellusveneiden huippunopeudeksi sukelluksissa on ilmoitettu 20 ja 25 solmua. Autolauttojen normaali matkanopeus on suurin piirtein tuota luokkaa ja Estoniakin aloitti kovista sääoloista huolimatta matkansa 19 solmun nopeudella. Olisiko sukellusvenellä ollut edes teoreettista mahdollisuutta pysyä tuossa säässä laivan vauhdissa mukana, kuten saattajalta edellytettäisiin?
- Ruotsin käytössä olleet sukellusveneet olivat hyvin pieniä verrattuna Estoniaan, kummalle kylkiosumasta aiheutuisi enemmän vaurioita?
- Ruotsin armeijalla oli käytössä tuolloin noin viisi sukellusvenettä. Eikö kukaan ns. "ulkopuolinen" olisi muka huomannut, jos yksi näistä harvoista laivoista olisi tullut takaisin pahasti vaurioutuneena tai ollut korjattavana pitkän aikaa?
- Mitään Ruotsin armeijan tuolloisista sukellusveneistä ei ole tietääkseni poistettu käytöstä pian turman jälkeen. Sen sijaan suurin osa on myöhemmin myyty muualle, esim. Singaporeen tai Tanskan puolustusvoimille. Jos joku näistä myydyistä veneistä olisi ollut osallisena massiiviseen törmäykseen, niin eikö uusi omistaja olisi huomannut sille tehdyt isot korjaustoimet? Tai eikö Ruotsin olisi kannattanut ennemmin romuttaa vähin äänin todistusaineisto kuin korjata, säilyttää ja mahdollisesti myydä se?