Estonian uppoaminen

[Everton]

Ehime Maru oli 54m pitkä (vs 155m) ja 9 metriä leveä (vs 24m) ja 500 tonnia painanut (vs. 16 000 tonnia) kalastusalus, eli merkittävästi pienempi kuin USS Greeneville, saati Estonia.

Kokoluokka tuossa oli Estoniaan verrattuna kevyen rekan törmäys vs. henkilöauto vs. viisiakselinen rekka ja kevyt rekka.

Ja lisäksi tuo oli muutenkin vähän poikkeuksellinen juttu. USS Greeneville demonstroi tuossa onnettomuudessa kuinka hätänousu toimii. Eli se painui ensin syvälle, nosti sitten nokan kohti pintaa ja pamautti sieltä itsensä pinnalle melkein kuin ohjus. 120 metrin syvyydestä pintaan muutamassa sekunnissa ja sellaisella voimalla, että sukellusveneen keulapää tulee reilusti merenpinnan yläpuolelle. Huonoksi onneksi Ehime Maru oli siinä justiinsa päällä ja sukellusvene lävisti suoraan sen pohjan - kuin ohjus tai keihäänkärki.

Tämä on ilmeisesti myös ainoa tunnettu tapaus koko maailmassa, missä sukellusvene on upottanut laivan törmäämällä?

 

[Huppu]

Sukellusvene hommeli. Olisiko törmäys sukellusveneeseen voinut upottaa estonian kokoisen aluksen? Ja olisiko sukellusvene voinut säilyä ehjänä? Kyllä. Toisin kuin täällä tuntuu käsitys olevan että laiva jatkaisi matkaa tukholmaan ja sukellusvene pohjaan, tosi asia on että estonian kaltaiset alukset oli suunniteltu kestämään siihen kohdistuvat aallot, kun taas ns. väkivalta-alukset suunnitellaan kestämään ohjukset, torpedot ja syvyyspommit.
Jos Estoniaan olisi törmännyt kohtuullisella nopeudella, vaikka vain tuplasti painavampi sukellusvene olisi jälki ollut todennäköisesti nähtyä karumpaa. Uss greenevillen törmätessä Ehime maruun laiva katkesi ja upposi noin viidessä minuutissa ja sukellusveneessä oltiin ihmeissään että taidettiin osua johonkin mennäänpä pintaan katsomaan.
Olisiko joku ajanut tahallaan päin risteilyalusta (venakot)? No ei todellakaan, ihmisiä nekin on ja riski omaan hengenlähtöön olisi olemassa. Ne olisi torpeedoinut sen laivan kuleksimasta. ja taas jälki olisi ollut eri luokkaa.
Olisiko ollut mahdollista että törmäys sattui vahingossa(hurrit)? Ei koska joku sven olisi jo tähän mennessä kuolinvuoteellaan paljastanut tapauksen, eli ei olisi pystytty salaamaan tapahtunutta.

Estonia ja Ehime Maru ovat keskenään kovin eri kokoluokkaa, USS Greeneville isompi sukellusvene kuin on tainnut koskaan Itämerellä käydä ja tuossa paikassa ei syvyys riittäisi siihen Greenevillen tekemään manööveriin. Törmäys pinnassa toki olisi aivan toisenlainen muutenkin. Mutta siis joo, jäljet kyllä yksiselitteisesti kertovat ettei näin ole käynyt. Ja olennaisintahan on että mikä olisi saanut sukellusveneen pintaan näissä olosuhteissa? Ei tietenkään juuri mikään paitsi tilanne, jossa törmäyksen jälkeen olisi joko etsitty kadonnutta sukellusvenettä tai veteen joutuneita ihmisiä olisi hengaillut sen päällä. Ja kun kuitenkin on helppo selvittää, mitä sukellusveneitä ympäröivistä valtioista löytyy, sieltä se äkkiä löytyisi se tieto. Siksi tämä sukellusveneteoria tosiaan jaksaa aina ihmetyttää.

Mutta on nyt pakko sanoa että venakko tarkoittaa venäläistä naista ja hurri suomenruotsalaista.

Olisiko saksalainen insinööri voinut laskea keulavisiirin rakenteet ihan vihkoon? Kyllä ja samoja keulaportti ongelmia on tässäkin ketjussa jo lueteltu.

Ei kai tätä sinänsä tarvitse miettiä kun valmistuessaan keulaportti ei ylipäätään ollut luvallinen tälle reitille. Mutta jonkun toisen maan lipun alla ei ole niin tarkkaa.

 

[Mäyräkoira]

Ei kai tätä sinänsä tarvitse miettiä kun valmistuessaan keulaportti ei ylipäätään ollut luvallinen tälle reitille. Mutta jonkun toisen maan lipun alla ei ole niin tarkkaa.

Ja toinen reitti millä Estonia oli ollut Turun reitin lisäksi, oli Merenkurkun ylitys
Molemmilla on aika lailla eri olosuhteet kun Itämeren ulapalla.

 

[OLLI58]

NatGeolla oli suunnittelumokat (tjsp) sarjassa myös osio Estoniasta. Siinä ei sinänsä tuotu tapaukseen mitään uutta, mutta selitettiin kuinka hyvin riskit roro-alusten rakenteessa tunnistettiin jo kaukan aikaa ennen Estoniaa. Lisäksi siinä avattiin hyvin tätä ns vapaan veden ongelmaa, kuinka pienikin määrä vettä avoimessa lastitilassa saa aluksen balanssin nopeasti pettämään.

 

[Schwein]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt näitä salaliittoteorioita, eikö yksinkertaisempaa hommaa voi olla että laiva ei pysy pinnalla ilman keulaa.

Juuri näin itsekin ajattelen. Siksi onkin hauska katsoa Yleltä löytyvää Estonia ja myytit -dokumenttia, jossa muiden mukana saksalaistoimittaja, Estonia-salaliittohörhö, Jutta Rabe pääsee ääneen. Hänen on helpompi uskoa, että ruotsalaiset itse tai sitten amerikkalaiset, britit, israelilaiset tai kuka vaan olisi ampunut laivan upoksiin, tai että se olisi törmännyt sukellusveneeseen. Myös laivalla kuljetetut ydinaseet voisivat olla syynä uppoamiseen.

Mikä tahansa kelpaa, paitsi se ilmeisin jo moneen kertaan todistettu selitys.

 

[D.A.D]

Estonia ja Ehime Maru ovat keskenään kovin eri kokoluokkaa, USS Greeneville isompi sukellusvene kuin on tainnut koskaan Itämerellä käydä ja tuossa paikassa ei syvyys riittäisi siihen Greenevillen tekemään manööveriin. Törmäys pinnassa toki olisi aivan toisenlainen muutenkin. Mutta siis joo, jäljet kyllä yksiselitteisesti kertovat ettei näin ole käynyt. Ja olennaisintahan on että mikä olisi saanut sukellusveneen pintaan näissä olosuhteissa? Ei tietenkään juuri mikään paitsi tilanne, jossa törmäyksen jälkeen olisi joko etsitty kadonnutta sukellusvenettä tai veteen joutuneita ihmisiä olisi hengaillut sen päällä. Ja kun kuitenkin on helppo selvittää, mitä sukellusveneitä ympäröivistä valtioista löytyy, sieltä se äkkiä löytyisi se tieto. Siksi tämä sukellusveneteoria tosiaan jaksaa aina ihmetyttää.

Lihavoitu osa ei pidä paikkaansa, loppuosa hyvin pitkälti pitää.

Voisin kuvitella että ajatus siitä ettei sukellusvene aiheuttaisi yhteentörmäyksen sattuessa risteilyalukseen kuin pienen maalivaurion, on muodostunut katsellessa Suomenlinnan rannalle nostettua Vesikkoa ja sen jälkeen ohimenevää Silja serenadea. Oikeat sukellusveneet on aika vakuuttava näky merellä kohdatessa.

 

[Ramirez]

Estonian rungossahan on useampikin reikä. Ja koska nuo vauriot eivät ole voineet mitenkään syntyä laivan osuessa pohjaan eivätkä irronneesta visiiristä on lopputulos se että Estonia on uponnut osuttuaan sukellusveneparveen josta vain hämärissä olosuhteissa kadonneet Avo Piht ja Kalev Vahtras ovat olleet tietoisia.

 

[Huppu]

Voisin kuvitella että ajatus siitä ettei sukellusvene aiheuttaisi yhteentörmäyksen sattuessa risteilyalukseen kuin pienen maalivaurion, on muodostunut katsellessa Suomenlinnan rannalle nostettua Vesikkoa ja sen jälkeen ohimenevää Silja serenadea. Oikeat sukellusveneet on aika vakuuttava näky merellä kohdatessa.

Ja vesikkojen sijaan ne ajatukset voi löytyä ihan tällaisista tapauksista:

Eilen katsoin telkkarista National Geographicin sukellusvenesarjasta osaa, jossa kerrottiin USS Growlerin tarina. Se törmäsi japanilaiseen tykkiveneeseen. Arvaatteko, kumpi koki pahempia vaurioita?

Tässä kuva sukellusveneen 90° vääntyneestä keulasta:

https://www.ozatwar.com/usnavy/ussgrowler05.jpg

Growler pääsi kuin pääsikin vielä turvaan mittavista vaurioistaan huolimatta ja kunnostettiin vielä takaisin taistelukuntoon.

Siitä minulla ei tosin ole pienintäkään hajua, että kuinka tuollaisen (vanhan) sotalaivan ja autolautan kyljen iskunkestokyky vertautuvat toisiinsa.

Johon oli vielä lisätty mm. tällaisia huomioita:

M/S Estonia painoi n. 10 brittiläisen, tai 5 Toisen Maailmansodan aikaisen raskaan saksalaisen hävittäjän verran. Ja noillahan oli ihan taktiikkaa yrittää ajaa sukellusveneitä päin aina kun mahdollista. Koska se aina upotti sukellusveneen, eikä koskaan hävittäjää. Toki olivat 1,5-2 kertaa nopeampia, mutta iskun voimaan on massa X nopeus.

Lisäksi Estonian jääluokitus oli 1A, joten se oli kulkukelpoinen jopa 0,8 metrin jäässä. Mm Miinalaiva Pohjanmaalla, joka on painoltaan lähellä WW2 saksalaisia hävittäjiä, on tuo sama luokitus.

Estonia olisi katkaissut sukellusveneen kahtia leikiten, sen displacement oli 10-kertainen esimerkiksi ruotsalaisiin sukellusveneisiin verrattuna.

 

[Bruno]

NatGeolla oli suunnittelumokat (tjsp) sarjassa myös osio Estoniasta. Siinä ei sinänsä tuotu tapaukseen mitään uutta, mutta selitettiin kuinka hyvin riskit roro-alusten rakenteessa tunnistettiin jo kaukan aikaa ennen Estoniaa. Lisäksi siinä avattiin hyvin tätä ns vapaan veden ongelmaa, kuinka pienikin määrä vettä avoimessa lastitilassa saa aluksen balanssin nopeasti pettämään.

Estoniallahan se ajoramppi myös meni visiirin sisään ja ainakin yhtenä teoriana on esitetty, että visiiri repi irrotessaan rampin auki ja vesi pääsi vapaasti virtaamaan sisään.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=sF4xe70PJrU

Estonia 25 vuotta -seminaarissa Silja Europan kippari kertoo tuosta yöstä ja oli ainakin itse ihmetellyt, että se laiva upposi eikä jäänyt kellumaan pohja ylöspäin. Ja samanlaisia lausuntoja on tullut vastaan klipeissä mitä esimerkiksi Youtubesta löytyy.

Ensinhän hylkyä oltiin kovin innokkaasti nostamassa ja Ruotsin hallitus oli siinä ensin mukana. Joku norjalainen lafka oli ilmoittanut hoitavansa homman, mikäli joku pyytää. Kuitenkin samana syksynä nosto vaihtui betonin kaatamiseen päälle.

Onnettomuus itsessään johtui kyllä visiirin irtoamisesta ja autokannelle päässeestä vedestä, mutta kaikenlaista omituista tuohon ympärille silti tuntuu kytkeytyvän.

Onnettomuuden jälkeenhän muuten keulaportteja hitsattiin innokkaasti kiinni. Siitäkin Mäkelä sanoi, että esimerkiksi Silja Europassa Ja Silja Serenadessa (ja itseasiassa lähes kaikissa nykylaivoissa) olevat perhosportit eivät voi samaan tapaan pudota vaan hakkaava vesi painaa niitä enemmän kiinni.

"Ainoa ongelma on, ettei niitä saa enää auki"

Tuossa HBO Maxilta katsottavissa olevassa dokkarissa monet pelastautuneet sanovat, ettei heiltä ole kysytty mitään, mikä on myös aika kummallista. Luulisi selviytyneiden tiedot kiinnostavan.

 

[OLLI58]

Tuota ajoramppiahan oli jälkikäteen pidennetty koska alkuperäinen lyhyt ramppi hidasti laivan purkua ja lastausta. Ja tämä pidennys aiheutti sen että rampin pää oli keulavisiirin sisällä.

 

[Rommeli]

Tuota ajoramppiahan oli jälkikäteen pidennetty koska alkuperäinen lyhyt ramppi hidasti laivan purkua ja lastausta. Ja tämä pidennys aiheutti sen että rampin pää oli keulavisiirin sisällä.

Tuo ei pidä paikkaansa.

 

[Kuuukko]

Ja vesikkojen sijaan ne ajatukset voi löytyä ihan tällaisista tapauksista:



Johon oli vielä lisätty mm. tällaisia huomioita:

Oma "tietämys" sukellusveneiden kestävyydestä perustuu myös toisen maailmansodan dokkareihin, joissa nimenomaan hävittäjien taktiikka oli rullata sukellusveneiden yli jos vain suinkin ehtivät. Tuohon peilaten olisi kyllä täyttä järjettömyyttä yrittää sopivasti raapaista Estoniaa, jotta uppoaisi pohjaan.

Ymmärrän että jotkut elää ja hengittää salaliittoteorioita, mutta eiköhän case Estonia ole nimenomaan onnettomuus. Kyydissä on voinut olla jotain epämääräistä tai sitten ei, mutta ei laiva sen takia uponnut.

 

[Jakedeus]

Estonia 25 vuotta -seminaarissa Silja Europan kippari kertoo tuosta yöstä ja oli ainakin itse ihmetellyt, että se laiva upposi eikä jäänyt kellumaan pohja ylöspäin. Ja samanlaisia lausuntoja on tullut vastaan klipeissä mitä esimerkiksi Youtubesta löytyy.

Tämä on hyvä esimerkki huomiosta, joka antaa salaliittoteorioille käyttövoimaa. Mäkelähän ei esitä klipissä sinänsä arviota Estonian uppoamisesta, vaan kertaa vain omia ajatuksia heidän lähestyessään viimeistä Estonian ilmoittamaa paikkaa. Olettavasti Mäkelä jälkikäteen kaiken tiedon ollessa saatavilla on sitä mieltä, että Estonian kaltainen, virallisen selityksen mukainen uppoaminen on mahdollinen.

Toinen esimerkki tästä ketjusta noin viikon takaa: keskustelussa oli että keulaportti makasi kaukana hylystä, johon ''kriitikko'' nosti mahdolliseksi selitykseksi sukellusveneen, jonka jälkeen hänelle selitettiin yksityiskohtaisesti sukellusveneteorian mahdottomuus. Jonka hän sinänsä myönsi, mutta samaan aikaan piti kiinni siitä, että ''kaikenlaista outoa tässä on''. Mikä sen sijaan unohtui ilman mitään ongelmaa: se keulaportti, jonka selittämiseen sukellusvenettä alun alkaen tarvittiin. Eli päättelyn johdonmukaisuus puuttui kokonaan.

 

[Huppu]

Tämä on hyvä esimerkki huomiosta, joka antaa salaliittoteorioille käyttövoimaa. Mäkelähän ei esitä klipissä sinänsä arviota Estonian uppoamisesta, vaan kertaa vain omia ajatuksia heidän lähestyessään viimeistä Estonian ilmoittamaa paikkaa. Olettavasti Mäkelä jälkikäteen kaiken tiedon ollessa saatavilla on sitä mieltä, että Estonian kaltainen, virallisen selityksen mukainen uppoaminen on mahdollinen.

Muistan kun luin selviytyneiden kertomuksia. Joku ainakin mainitsi että ikkunoita rikkoutui kaatuneessa laivassa. Toinen taas ikkunoiden päällä liikkuessaan että sinne sisälle jäi ihmisiä, joilla ei ole toivoakaan.

Mutta mutta siis jos siellä on jokunen ikkuna hajonnut ja bonarina autokannen portaikkojen ovia romun, kuten rekkojen, pudotessa päälle niin onhan siellä sekä vesi että ilma päässyt liikkumaan.

Tietysti ihmisen havainnot kriisitilanteessa on jotakuinkin epäluotettavin asia. Jos uskottaisiin Titanicilta pelastuneita, laiva katkesi. Paitsi ettei katkennut taas toisten mukaan. Eli miten päin tässä tulisi olla? Kun näissä salaliittojutuissa usein nostetaan esiin että Estonialla oli joku 15 pelastunutta, joiden kertomus ei sopinut raporttiin että miksei heitä huomioitu. No, tähän on selkeät syyt ja ne ei liity salaliittoihin.

 

[OLLI58]

Tuo ei pidä paikkaansa.

Tästä on mainittu ruotsalaisessa dokkarissa, en tiedä oliko svt:n vai ylen ruotsikielisen toimituksen ohjelma.

 

[Rommeli]

Tästä on mainittu ruotsalaisessa dokkarissa, en tiedä oliko svt:n vai ylen ruotsikielisen toimituksen ohjelma.

Joko muistat väärin tai sitten dokumentissa puhutaan paskaa. Keulavisiirin ja -rampin rakenne oli alun alkaenkin tuollainen.

 

[Huppu]

Joko muistat väärin tai sitten dokumentissa puhutaan paskaa. Keulavisiirin ja -rampin rakenne oli alun alkaenkin tuollainen.

Jännä sinänsä että tällainen myytti on lähtenyt kiertämään koska itsekin kyllä muistan jostain uutisesta missä Estonian onnettomuuden kulusta ja taustoista on kerrottu noista muutostöistä lukeneeni.

Sen sijaan tänä vuonnahan tehtiin uusi löydös kaiteenpalasesta mikä taas vahvisti virallista tulkintaa onnettomuuden kulusta. Salaliittopuoli on siis yhä heikommilla korteilla.