Joku voisi tosiaan tuon suomentaa.
Sen verran on tullut Virossa rampattua, että tässä amatöörikäännös:
Annan katsauksen keskiviikkona 14.7.2021 tehdyistä tutkimuksista. Aloitimme vedenalaisten robottien avulla tutkimukset laivan keulassa, oikealla kyljellä ja tutkimme myös laivan pohjaa sekä peräosaa. Lisäksi aikaisemmalle profilaattorilla tehdylle meren pohjan tutkimukselle suoritimme geofyysisen tutkimuksen saadaksemme katsauksen meren pohjan geologiasta. Tarkoittaa, että onko ja missä kohden graniittikerrosta ja kohoaako graniittikerros jossain kohden (merenpohjan) pinnalle eli olisiko kyseessä paljastuma. Lopuksi porasimme merenpohjasta näytteitä. Illalla Tukholman yliopiston tutkimusalus siirtyi kotisatamaan..... (sanoo ”peale punkri mõõtmist”, mutta en ymmärrä mitä se tarkoittaa). Torstaina 15.7. jatkoimme vedenalaisilla roboteilla tehtäviä tutkimuksia, joiden aluksi keskityimme kansirakennukseen (deckhouse), vasemman kyljen palleköliin (bilge keel), mittasimme tarkemmin oikean kyljen vaurion ja se on vähintään 22 metriä pitkä ja 4 metriä korkea. Vaurion tarkka laajuus ei ole tiedossa, koska se jää laivan rungon alle. Vaurioissa on kyse repeämistä, niin ulkolevyjen kuin sisärakenteiden laajamittaisesta deformaatiosta. Laivan sisätiloihin pystyy näkemään. Näimme joitakin autoja autokannella. Vauriot eivät ole säännönmukaisen ulkoisen kappaleen synnyttämiä. Vaurioalan kohdalla on luultavasti graniittipaljastuma. Vaurioiden tarkastelun perusteella geometria sopii yhteen graniittipaljastuman geometrian kanssa. Huomasimme, että keularampin oikean kylkeen kuuluva pieni palanen on keularampin oikean puolen saranaa vasten. Lisäksi vedenalaisen robotin avulla huomasimme, että keularampin oikeanpuoleisesta sisimmäisestä nurkasta puuttuu palanen. Keularampin rakenteista löysimme erilaisia vaurioita. Eniten sen keskiosassa. Keulapotkurin edestä löysimme yhden pienemmän raon. Seiskakannen ylimmäisestä reunasta löysimme vähintään kaksi lyhyempää halkeamaa, missä kohdin oleva metalli, eli kansirakennuksen ulkolevyt, ovat taipuneet ulospäin. Peräkannella, kuudennen kannen kohdalla, joka on siis avoin, vasemman kyljen kohdilta löysimme vähintään yhden tukipylvään, joka on repeytynyt irti alkuperäisesti kiinnityksestään ja taipunut. Lisäksi kuudennen kannen peräosassa on nähtävissä sisäkaton kannatinrakenteiden deformaatiota. Peräosan viidennen kannen ulkolevyt ovat suurelta osin repeytyneet auki. Suurinta osaa seiska- ja kasikansia ei ole mahdollista tutkia vedenalaisen robotin avulla, koska siellä roikkuu erilaisia päitä, vaijereita ja muuta vedenalaisen robotin kannalta vaarallisia elementtejä. Löysimme myös laivan ympäriltä meren pohjasta erilaisia kohteita, jotka luultavasti ovat Estoniasta peräisin. 16.7. yöllä päätimme tutkimukset ja aloitimme paluumatkan Tallinnan satamaan. Voidaan todeta, että niinä päivinä kun suoritimme kaikuluotaimella (sonar) erilaisia tutkimuksia, niin enemmän ja vähemmän esiintyi häiriösignaaleja, joiden takia emme pystyneet näkemään kaikuluotaimella siinä laajuudessa kuin sillä pystyisi näkemään ja kaikuluotaimen kantavuus rajoittui 20 metriin. Jos tarkastelemme toimintasuunnitelmaa, josta sovimme 9.7., voin vahvistaa, että kaikki suunnitellut toimet on saatu tehtyä. Ja tässä kohtaa haluan kiittää koko miehistöä...jne.