Virolaisen
Raadio 2:n vieraana oli Margus Kurm, joka johtaa nyt tätä seuraavaa sukellusta. Hän toimi virolaisen Estonia-tutkimuskomission puheenjohtajana vuosina 2005−2009. Hän on myös entinen valtakunnan syyttäjä.
Tässä mielenkiintoisimpia kohtia, ihan kaikkea löpinää en kääntänyt.
Toimittaja:
Miksi on tarve taas sukeltaa Estonian hylylle?
Kurm:
Toki heinäkuussa Viron onnettomuustutkimuskeskus järjesti sukellukset Estonian hylylle. Toisaalta onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Rene Arikas on itse sanonut, että sukellusten aikana ei tehty läheskään kaikkia niitä töitä, joita tarvitaan, että Estonian hylyn kaikki vauriot saadaan kartoitetuksi ja niiden pohjalta tehdyksi päätelmiä.
Toimittaja:
Mikä konkreettisesti jäi tekemättä?
Kurm:
Tähän mennessä laivan hylkyä ei ole skannattu, tai ehkä ei ole tarpeenkaan skannata koko laivaa, mutta kaikki hylyssä olevat vauriot pitäisi skannata. Mikä tarkoittaa sitä, että niistä muodostuisi 3D-malli, jota voidaan etänä tutkia. Lisäksi vedenalaisten robottien tutkimukset, kuten Rene Arikas on itse sanonut, olivat luonteeltaan valmistelevia, jotta saataisiin yleiskuva vaurioista. Mutta tarkka mallinnus ja laivan rungon kokonaisvaltainen ja systemaattinen tarkastelu vedenalaisella robotilla on toistaiseksi tekemättä.
Toimittaja
Saimme uutta tietoa, oliko se norjalaisten vai ruotsalaisten tekemästä, dokumenttisarjasta, jossa löydettiin uudet reiät. Vahvistavatko uudet tiedot vaiston varaista epäilyä virallista teoriaa kohtaa vai eikö siellä ollut sinulle uutta informaatiota?
Kurm:
Luonnollisesti, se reikä, mitä norjalaisten vuosi sitten tekemässä dokumenttielokuvassa näytettiin, tuli minulle yllätyksenä. Yllätyksenä siinä mielessä, että se on todellisuudessa olemassa. Se, että teoreettiset tutkimukset ja simulaatiot ovat olettaneet laivan rungossa olevan reiän, se on todellakin ollut kauan tiedossa. Jo heti alussa vuonna 1994, kun se onnettomuus tapahtui, heti sen jälkeen mm. mediassa ja onnettomuutta tutkineiden piireissä liikkui tietoa siitä, että laivan oikeassa kyljessä on vaurio.
Toimittaja:
Mutta entä ne perustelut, joita on ollut esillä, että laiva on ollut pohjassa 27 vuotta ja se rapistuu, kun vesi ja aika tekevät tehtävänsä ja kaikenlaiset raot syntyvät sen vuoksi. Eivätkö ne perustelut ole riittäviä?
Kurm:
Aivan varmasti laiva ei ole enää siinä kunnossa kuin se oli vuonna 1994.
Toimittaja:
Se kulma, jossa laiva on, ilmeisesti muuttunut ja mitä kaikkea siihen liittyykään...
Kurm:
Kyllä, se on hieman kääntynyt, ja on totta että meren pohjassa levätessään voi laivan runkoon syntyä väsymisvaurioita. On myös tiedossa, että laiva on liikkunut meren pohjassa, että se ei ole alkuperäisessä paikassaan, vaan on vajonnut etelän suuntaan. Ja myös sen vajoamisen tapahtuessa laivan runkoon voi syntyä vaurioita. Samaan aikaan niiden vaurioiden tyypin mukaan on mahdollista tunnistaa, mitkä ovat väsymisvauriot, millaisen vauriot ovat syntyneet laivan rungon liikkumisesta tai hankauksesta kovaa meren pohjaa vasten. Mutta myös ne vauriot, jotka ovat todennäköisesti olleet siellä jo silloin kun laiva vajosi pohjaan. Se onkin se syy, miksi vaurioita tulee hyvin tarkasti tutkia. Sillä niiden vaurioiden tyypin mukaan on mahdollista päätellä milloin ja mistä syystä ne vauriot ovat syntyneet. Sama asia on autojen kanssa. Kun tapahtuu törmäys, on tietynlaiset vauriot. Kun kyljet hankaavat toisiaan vasten, syntyy toisenlaiset vauriot. Kun auto jää seisomaan pihan perälle 10-20 vuodeksi, niin silloin myös syntyy tietynlaisia, niin sanotusti ruosteesta johtuvia vaurioita. Ne ovat erotettavissa. Ja sama asia on laivan rungon kanssa, pohjimmiltaan ne vauriot ovat erotettavissa ja se täytyy tehdä.
Toimittaja:
Heinäkuun keskipaikkeilla saimme kuulla, että Estonian keularamppi on täysin auki. Puolitoista-kaksi vuotta sitten kun ruotsalaiset kävivät siellä, sellaista näkymää silloin ei ollut. Kuinka tämä on mahdollista? Onko se väsymisestä vai mitä sinä arvelet, mistä se johtuu?
Kurm:
Teoriassa kyse on samasta asiasta, mitä sanoin laivan rungon vaurioista. Teoriassa on mahdollista, että metallin väsymisestä johtuen ramppi putosi paikoiltaan pois. On myös mahdollista, että joku auttoi asiassa ja se nostettiin paikoiltaan pois. Ja tätä on mahdollista havaita vain siten, että keularamppia tutkitaan. Vaurioita tutkitaan. Ja ei vain vaurioita vaan asentoa, että minkälaisessa asennossa se tällä hetkellä on. Onko mahdollista, että ramppi on pudonnut juuri siihen asentoon?
Toimittaja:
Margus Kurm, olet sanonut, että epäilet tiettyjä Ruotsin toimia. Ja melko voimakas lausunto oli se, että viis siitä, että Ruotsin lait suojelevat hylkyä, se on kansainvälisillä vesillä, siellä Ruotsin lait eivät ole voimassa. Onko ruotsalaisilla jotain tietoa, jota he eivät halua julkistaa? Ja ei kai vaan sellainen sotaisa äänenpaino tule haitaksi meille?
Kurm:
No mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? On selvää, että Estonian katastrofin tutkiminen aikoinaan oli täydellisesti Ruotsin hallussa. Ja myös myöhemmin valta on ollut ruotsalaisilla. Ne tehdyt päätökset, kuten hautarauhasopimus, ne ovat kaikki lähteneet ruotsalaisten aloitteesta. Kun olen niiden päätösten suhteen kriittinen, minun pitää olla myös ruotsalaisten suhteen kriittinen, se on tässä tilanteessa väistämätöntä. Jos mietimme sitä, onko Ruotsissa salaisia asiakirjoja, niin luulen että on. Tiedän sen, että Ruotsissa (uhrien) omaiset ovat toistuvasti kääntyneet eri valtion virastojen puoleen tiedustellen onko teillä salaisia Estoniaan liittyviä dokumentteja. Mutta heille ei vastata. Vastaukseksi kirjoitetaan, että meidän ei tarvitse vastata teille. Ei siis myönnetä eikä kielletä. Minusta jo tämä tosi-asia on itsessään moitittava ja vieläpä huomioiden onnettomuuden suuruuden ja kuolleiden ihmisten määrän.
Toimittaja:
Puhutaan vielä joistakin kuumemmista teorioista. Viimeinen kuorma-auto, jonka vuoksi laivan lähtöä viivästytettiin. Onko merkkejä siitä, että kuljetettiin jonkinlaisia aseita, kuljetettiinko volframia tai joitain raskasmetalleja, jotka voisivat potentiaalisesti liittyä ydinaseisiin. Ja sitten on myös ne ristiriitaiset ensimmäiset nimilistat eloon jääneistä, jotka myöhemmin eivät osoittautuneetkaan eloon jääneiksi. Kapteeni Piht ja muut vastaavat. Mikä on näiden suhteen sinun henkilökohtainen kanta?
Kurm:
Nyt tuli peräkkäin aika monta kysymystä, joiden käsittelyyn menisi päivä tai kaksi. Mutta lyhyesti. Mitä tulee aseiden kuljetukseen, on todistettu että viikkoa ja kahta ennen Estonialla kuljetettiin jonkinlaista sotilaallista tekniikkaa. Mitä se tarkemmin ottaen oli, sitä me emme tiedä. Mutta se fakta on vahvistettu. Oliko onnettomuusyönä aseita tai sotilastekniikkaa laivalla, sen osalta varmat tiedot puuttuvat. Mutta vihjeitä tai huhuja on melko paljon. Ja on totta, että yksi auto myöhästyi ja sitä odotettiin....ja itse asiassa on myös sellaisia tietoja, että sen auton jälkeen kyytiin meni vielä joku auto. Valitettavasti kaikki se informaatio on huhujen tasolla, siis siltä osin mitä autot kuljettivat.
Toimittaja:
Tavallisia ihmisiä ei olisi odotettu?
Kurm:
Se on ilmeisesti näin. Mutta toivomme edessä olevalla sukellusoperaatiolla kenties tuoda hieman valaistusta tähän asiaan. Se ei varmastikaan ole meidän tärkein tavoite selvittää, että mitkä autot siellä laivalla ovat, mutta autokantta me katsastamme jos se on mahdollista, selvitämme mitä ne viimeiset autot ovat ja ovatko ne virallisen rahtikirjan mukaisia.
Toimittaja:
Sanoit, että katsastatte autokantta. Menettekö sinne sisään?
Kurm:
Kyllä.
Toimittaja:
Jos menette autokannelle, menettekö muualle laivaan?
Kurm:
Emme. Suunnitelma on mennä autokannelle sisään. Eikä vain katselemaan, vaan autokannella prioriteetti on laivan keulaosa. Ne kohdat, jossa oli keularamppi, visiiri, visiirin kiinnikkeet tai hydrauliset nostosylinterit ja keulan väliseinät, joissa on väitteiden mukaan vaurioita. Ne ovat prioriteetit. Mutta suunnitelmissa on myös tehdä vedenalaisella robotilla kierros autokannella niin paljon tai niin kauas kun se on turvallisesti mahdollista.
Toimittaja:
Ihmisiä ei mene alas, teette koko työn roboteilla....?
Kurm:
Ei. Meillä on miehistössä neljä sukeltajaa ja heidän tukitiimi. Mutta on totta, että päätutkimukset teemme roboteilla. Sukeltajilla on avustava tehtävä. Sukeltajia me käytämme niiden alueiden tutkimiseen tai kuvaamiseen, jonne robotti ei pääse. Tai sellaisten toimenpiteiden tekemiseen, joihin robotti ei sovellu. Ihminen on sellainen taipuvampi, jos näin voi sanoa, ja ihmisen kyky filmata jotain kulman takana olevaa on parempi kuin robotilla.
Toimittaja:
Onko teillä tavoitteena, en tiedä onko se mahdollista, mutta onko tavoitteena mennä johonkin autoon sisään? Että mitä lastia kyydissä on ollut?
Kurm:
Ei, sellaista suunnitelmaa meillä ei ole. Sanotaan niin, että jos se on helposti ja turvallisesti mahdollista, silloin mahdollisesti vilkaisemme jonkun auton sisään. Mutta huomioiden, että laiva vajosi kyljelleen ja sitten pyörähti pohja ylöspäin, ja seuraavaksi nosti keulansa ylöspäin ja sen jälkeen oli melkeinpä pystyasennossa, kun laivan peräosa oli pohjassa ja keula oli veden yläpuolella. Ja sen pyörimisen seurauksena ilmeisesti ne autot ovat melkomoisessa kasassa laivan takaosassa. Eli ilmeisesti autojen sisään kurkistaminen on melko vaarallinen ja monimutkainen operaatio.
Toimittaja:
Kun te menette sinne pohjaan ja tutkitte keulaa ja niitä tärkeimpiä kohtia, joista on paljon puhuttu, kysyisin tässä kohtaa, että menettekö sinne hakemaan vahvistusta sille, että Estonia upotettiin? Tai missä vaiheessa teidän projekti on valmis olemaan samaa mieltä tähänastisen hypoteesin kanssa?
Kurm:
Sukellusoperaatio on vain puolet meidän projektista. Kun se on tehty, niin sukelluksilla kerätyt materiaalit kuin myös aikaisemmat onnettomuudesta kootut materiaalit annamme asiantuntijoille. Asiantuntijat ovat niitä, jotka sanovat laivan vaurioiden ja muun informaation perustella, mikä on kaikkein todennäköisintä mitä laivalle tapahtui. Minä en ala filmejä katsomaan enkä niiden perusteella päätelmiä tekemään. Sitä tekevät tutkijat ja asiantuntijat, joilla on siihen koulutusta ja kokemusta.
Toimittaja:
Ketä ne asiantuntijat ovat? Ovatko ne virolaisia, kansainvälisiä?
Kurm:
Tavoitteemme on palkata vähintään kaksi itsenäisesti työskentelevää asiantuntijaryhmää. Tähän mennessä meillä on solmittu sopimus dr.
Andrzej Jasionowskin kanssa, joka työskentelee Singaporessa toimivassa firmassa, joka onkin erikoistunut merionnettomuuksien tutkimukseen.
/img-s3.ilcdn.fi/67ae20b50d4521a111b85edda71838bbc7e2709e2f6c103111f636f5347dc02e.jpg)
www.iltalehti.fi
/img-s3.ilcdn.fi/cfc86a1a907d1ddd551f8ddf9d97fa31840e896f80882dd65d9af580cab1113b.png)
