Monet eläimien "oikeuksia" markkinoivista ihmisistä, kuten Linkola, elävät jossakin esimodernissa kaipuussa 1800-luvun totalitaarisin elementein (Ks. esimerkiksi natsien puuhastelu ns. eläinoikeuksien parissa tai esimerkiksi osa siitä "keskustelusta", jota on käyty sosiaalibiologisten aiheiden ympärillä), eivätkä ole halunneet/kyenneet seuraamaan tieteen kehitystä siltä osin kuin mitä tällä hetkellä ymmärrämme neurobiologiasta, etologiasta tai vaikkapa AI:n kehittämisestä. Filosofisesti asioita lähestyviä (~ matemaattisesti lahjattomat käsienheiluttelijat) suositan tutustumaan Daniel C. Dennettin asiaa sivuavaan tuotantoon, antaumuksella.
Monet piirteet näiden ihmisten ajattelusta ovat itse asiassa keskiajalta, minkä postmodernismi on jollakin tapaa onnistunut legitimisoimaan joidenkin mielestä vakavasti otettavaksi keskusteluksi, valitettavasti jopa oikeustieteiden puolella.
Sinällään mielenkiintoista olisi itse kullekin huomata, että monet asiat ja alat syvätasollaan eivät ole pohjimmiltaan sitä kaikkein uusinta uutta, vaan usein jopa sitä kaikkein vanhinta vanhaa, vrt. esimerkiksi uskonnolliset käsitykset asiaan liittyen.