Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Wiljami]

Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.

Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?

 

[Lätkä]

Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?

Voin kertoa, että asia ei ole noin mustavalkoinen!

Uusissa sarjajärjestelmissä on todella paljon neuvoteltavaa ja tietyissä asioissa keskustellaan mm. "siirtymäkauden" aikaisesta ajasta. Siirtymäkauteen kuuluisi mm. osakkeiden osalta annettavat maksuajat(5 vuotta), aivan kuten nykyisellään liigaan nostetuille joukkueille.

Neuvotteluissa tehtävät miljoonat kompromissit ja toimintatavat pyrkivät lopputulokseen, jossa seuroille muodostuvat rasitteet olisivat erittäin kohtuullisia. Kaikesta huolimatta olipa lopputulos mikä vaan, niin kaikkia se ei tule miellyttämään!

 

[Kuubextra]

Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

Tämä on ehdottomasti paras kuulemistani. Mukavasti pakottaa laajentaamaan seurojen bisnestä ja miettimään pidemmälle, mikä on pelkästään hyvä asia.

Hermeksellä on tehty muutaman kymppitonnin tilikauden tulokset menneiltä kausilta ja siihen oltu tyytyväisiä, samoilla metodeilla sitten jatkettu. Ei todellakaan noin.

 

[kahvakiekko]

Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

Tämähän on hyvä systeemi, niinkuin harava vakioveikkauksessa. Toimiiko sama vaihtokaupassa, että joukkue tippuu c-sarjasta jonnekkin alaspäin, niin c-sarjaan nousija maksaa osakkeen? Entä jos seura menee konkurssiin, mitä osakkeelle tapahtuu?

 

[444]

Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?

Se seura, joka Suomisarjasta olisi nousemassa Mestikseen varmaan nykäisee patjan välistä ja sukan varresta sen 300k€ (erotus tasojen välillä) ihan tuosta vain. Esimerkiksi tällä kaudella välierissä pelaavista joukkueista Nokian Pyry Oy pyörii 145 000 €:n liikevaihdolla (jatkuvasti tappiollinen) ja JHT Kalajoki on rekisteröity yhdistys. Vaikka tässä annettaisiin seuroille se 5 vuotta aikaa maksella osaketta, niin tuollainen 60 k€ menoerä olisi lähes 40 % Pyryn kokonaisbudjetista. Eli sama virsi jatkuu: seurojen on sarjatasosta riippumatta alettava tehdä oikeita suunnitelmia homman viemiseksi ammattimaisempaan suuntaan ja kehitettävä tulonhankintaansa. Jo pelkästään siksi, että saavat pelata edes nykyisellä sarjatasollaan.

 

[Tshekki77]

Eli sama virsi jatkuu: seurojen on sarjatasosta riippumatta alettava tehdä oikeita suunnitelmia homman viemiseksi ammattimaisempaan suuntaan ja kehitettävä tulonhankintaansa. Jo pelkästään siksi, että saavat pelata edes nykyisellä sarjatasollaan.

En mä näkisi tuota isoimpana haasteena. Eiköhän tuo ongelma voitaisi kiertää jollain kirjanpitokikkailulla tai jonkinlaisella kiekkoliiga pankilla, joka nousijalle myöntää lainan, lisenssin/osakkeen ostamiseen. Jos sitten seuraavana vuonna joukkue tippuu, niin se seuraava joukkue ottaa samanlaisen lainan ja lunastaa edellisen osakkeen. Siinä yhteydessähän sitten ensimmäinen joukkue "pääsee kuiville" ja tätä ruljanssiahan voi sitten jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ja jos joukkue on ollut ylempänä vaikka sen neljä vuotta ja jo melkein maksanut sen ylemmän osakkeen, niin kun seuraava ottaa sen lainan ja lunastaa osakkeen pois edelliseltä, niin edellinenhän joukkue pääsee jo pienellä pesämunalla "helpompaan" sarjaan ja antaisi ehkä paremmat edellytyksen pompata takaisin seuraavan kauden jälkeen.

Pahempana ongelmana itse näkisin nuo pelaajahankinnat yms. Meinaa vaikka kuinka kiellettäisiin sopimusten tekeminen pelaajien kanssa "liian aikaisin", niin eihän se nykysysteemillä tule toimimaan. Tottakai agenttien etu on taata asiakkailleen mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman turvattu tulevaisuus, mahdollisimman pitkälle. Eli jollain uudella tavalla pitäisi saada syntymään tilanne, jossa agenttien "ahneus" saataisiin pelaamaan heitä itseään vastaan. Tai olisiko Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista järjestää jonkinlainen "promotion draft", jossa nousija joukkue saisi valita yhden pelaajan jokaisesta muusta ylemmässä sarjassa pelaavasta joukkueesta, jos heillä on valmius ottaa näiden pelaajien olemassa olevat sopimukset hoitaakseen. Ja jos on mahdollista, niin suostuisivatko pelaajat tähän?

 

[444]

En mä näkisi tuota isoimpana haasteena. Eiköhän tuo ongelma voitaisi kiertää jollain kirjanpitokikkailulla tai jonkinlaisella kiekkoliiga pankilla, joka nousijalle myöntää lainan, lisenssin/osakkeen ostamiseen. Jos sitten seuraavana vuonna joukkue tippuu, niin se seuraava joukkue ottaa samanlaisen lainan ja lunastaa edellisen osakkeen. Siinä yhteydessähän sitten ensimmäinen joukkue "pääsee kuiville" ja tätä ruljanssiahan voi sitten jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ja jos joukkue on ollut ylempänä vaikka sen neljä vuotta ja jo melkein maksanut sen ylemmän osakkeen, niin kun seuraava ottaa sen lainan ja lunastaa osakkeen pois edelliseltä, niin edellinenhän joukkue pääsee jo pienellä pesämunalla "helpompaan" sarjaan ja antaisi ehkä paremmat edellytyksen pompata takaisin seuraavan kauden jälkeen.

Pahempana ongelmana itse näkisin nuo pelaajahankinnat yms. Meinaa vaikka kuinka kiellettäisiin sopimusten tekeminen pelaajien kanssa "liian aikaisin", niin eihän se nykysysteemillä tule toimimaan. Tottakai agenttien etu on taata asiakkailleen mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman turvattu tulevaisuus, mahdollisimman pitkälle. Eli jollain uudella tavalla pitäisi saada syntymään tilanne, jossa agenttien "ahneus" saataisiin pelaamaan heitä itseään vastaan. Tai olisiko Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista järjestää jonkinlainen "promotion draft", jossa nousija joukkue saisi valita yhden pelaajan jokaisesta muusta ylemmässä sarjassa pelaavasta joukkueesta, jos heillä on valmius ottaa näiden pelaajien olemassa olevat sopimukset hoitaakseen. Ja jos on mahdollista, niin suostuisivatko pelaajat tähän?

Tuossa olikin aiemmin yksi esimerkki (koska en jaksanut käydä jokaista joukkuetta läpi menestyshistorioineen yms.) Suomi-sarjan välierävaiheeseen päässeestä joukkueesta, ja miltä tuo budjetti näyttää. Oletettavasti muista oy-muotoisista seuroista löytäisi parhaimmillaankin saman suuruusluokan tietoja. Kun seura operoi 150k€ liikevaihdolla, niin ensin tarvitaan pääomitusta, jotta saadaan runtattua se 200k€ c-osake taseeseen. Tämä on siis se minimitaso, jota ei voi vain kikkailla kirjanpitoon. 5 vuoden koroton laina tietäisi 40k€ vuotuista lyhennystä, 27 % liikevaihdosta. Vieläkö kuulostaa helpolta? Tuon verran siis pitäisi lisätä liikevaihtoa pelkästään pysyäkseen alimmalla portaalla. Tai joku porho / sponsori työntämään lisää pääomaa kassaan.

Kun joukkue nousee ylempään sarjaan pitäisi saada revittyä tavalla tai toisella 300k€ lisää jostain. Viiden vuoden korottomalla lainalla tuo tekisi 60k€ vuodessa. 40 % lisää liikevaihtoa. Ylempään sarjaan tarvitaan toki myös isompaa pelaajabudjettia ja ehkä vähän enemmän panostusta ottelutapahtumiin. Pudotus alemmalle tasolle muuttaisi jälleen kaiken, kun iso osa joukkueesta menisi vaihtoon budjetin pienentyessä. Tietenkin jos yleisölle pystytään myymään korkeammat lippuhinnat sarjatasosta riippumatta niin ongelma pienenee. Kuinka moni sitten olisi valmis maksamaan 10€ sen vanhan 5€ sijaan lipuista? Kuinka moni sponsori olisi valmis lisäämään tukeaan seuralle samalla näkyvyydellä?

Osakejärjestelmä on mielestäni hyvä alku. Mutta vain alku. Seuroille jää hurjasti petrattavaa, että liikevaihto saadaan pysyvästi paremmalle tasolle ilman suuria riskejä. Samalla maksava yleisö pitää saada tottumaan kalliimpiin lippuihin.

 

[Tshekki77]

Vieläkö kuulostaa helpolta?

Ei tarkoitus ollut antaa kuvaa, että olisi helppo asia, mutta jos tällaisesta neuvotellaan, niin voisi kuvitella että aito tavoite olisi saada osakkeiden/lisenssien kiertokulku toimivaksi ja siksi en usko sen olevan isoin haaste tällaisessa kokonaisuudessa. Isoimpana haasteena siksi edelleen näkisin tilanteen, jossa nousija selviää vasta tyyliin maaliskuussa, jolloin pelaajilla on jo pääsääntöisesti seuraavan kauden pelipaikat jo katsottuna. Eli miten nousijajoukkue pystyy rakentamaan aidosti kilpailukykyisen joukkueen? Vai onko tarkoitus, että mahdollinen a ja b liiga pelaisi saman tv-sopimuksen alla ja siten se jokseenkin kilpailukykyinen joukkue olisi tarkoitus rakentaa jo sinne b liigaan?

 

[BlackWolf]

Toinen vaihtoehto on, että nousijajoukkue todella joutuu tekemään kovia ratkaisuja ja nostamaan pelaajabudjettiaan ja laajentamaan katsomokapasiteettiaan saadakseen täytettyä tuon alijäämän. Tässä vaiheessa kuvaan astuu paikallinen makkaramiljardööri, joka iskee muutaman miljoonalappusen tiskiin ja mahdollistaa nousijajoukkueen taipaleen ”kultapossukerhossa”. Tämä on jääkiekkoromantikkojen mielestä suorastaan ihailtavaa toimintaa, ja täysin eri asia kuin se, että jo valmiiksi Liigassa pelaavan joukkueen omistaja kuittaa tilikauden päätteeksi tappioita lainaamalla rahaa seuralle. Jälkimmäinen on syvästi halveksuttavaa toimintaa ja aiheuttaa oksennusreaktion urheiluromantikoissa, mutta jos rahoitus koskee nousijajoukkuetta, niin kaiken saa anteeksi.

Sinä unohdit yhden äärimmäisen tärkeän kohdan tästä kuvauksestasi. Sen miten ne samat Möttöset ja Töppöset, jotka oli edellisellä kaudella sen X joukkueen runkona, mikä putosi, todennäköisesti pelaa sillä seuraavalla kaudella Y sen Mestiksen sijaan juurikin siinä nousijajoukkueessa. Siinähän sitten saa kansa koko rahalla huvia kun saa niitä naamoja katsella joita oma seura viimekaudella pudotti sieltä Liigasta.

 

[rinne]

Tuossa olikin aiemmin yksi esimerkki (koska en jaksanut käydä jokaista joukkuetta läpi menestyshistorioineen yms.) Suomi-sarjan välierävaiheeseen päässeestä joukkueesta, ja miltä tuo budjetti näyttää. Oletettavasti muista oy-muotoisista seuroista löytäisi parhaimmillaankin saman suuruusluokan tietoja. Kun seura operoi 150k€ liikevaihdolla, niin ensin tarvitaan pääomitusta, jotta saadaan runtattua se 200k€ c-osake taseeseen. Tämä on siis se minimitaso, jota ei voi vain kikkailla kirjanpitoon. 5 vuoden koroton laina tietäisi 40k€ vuotuista lyhennystä, 27 % liikevaihdosta. Vieläkö kuulostaa helpolta? Tuon verran siis pitäisi lisätä liikevaihtoa pelkästään pysyäkseen alimmalla portaalla. Tai joku porho / sponsori työntämään lisää pääomaa kassaan.

Kun joukkue nousee ylempään sarjaan pitäisi saada revittyä tavalla tai toisella 300k€ lisää jostain. Viiden vuoden korottomalla lainalla tuo tekisi 60k€ vuodessa. 40 % lisää liikevaihtoa. Ylempään sarjaan tarvitaan toki myös isompaa pelaajabudjettia ja ehkä vähän enemmän panostusta ottelutapahtumiin. Pudotus alemmalle tasolle muuttaisi jälleen kaiken, kun iso osa joukkueesta menisi vaihtoon budjetin pienentyessä. Tietenkin jos yleisölle pystytään myymään korkeammat lippuhinnat sarjatasosta riippumatta niin ongelma pienenee. Kuinka moni sitten olisi valmis maksamaan 10€ sen vanhan 5€ sijaan lipuista? Kuinka moni sponsori olisi valmis lisäämään tukeaan seuralle samalla näkyvyydellä?

Osakejärjestelmä on mielestäni hyvä alku. Mutta vain alku. Seuroille jää hurjasti petrattavaa, että liikevaihto saadaan pysyvästi paremmalle tasolle ilman suuria riskejä. Samalla maksava yleisö pitää saada tottumaan kalliimpiin lippuihin.

Koko viesti ansiokasta pohdintaa. En tiedä olenko pessimisti tai jotain, mutta en näe tuon kuvion johtavan vain positiiviseen tulokseen. Tuossa mallissa rahalla mennään pitkälle. Maksetaan se uusi osake. Lyödään rahat riittävän laadukkaisiin pelaajiin. Panostetaan rahalla organisaatioon. Tämä kaikki kuulostaa pikavoittojen haulta. Ei Suomessa nykyisellään ole mielestäni lähellekään sitä määrää taloudellisesti vakaita seuroja, että tuo ehdotettu malli toimi ilman ulkopuolelta pumpattavaa rahaa. Vaikea myöskään nähdä, että parissa vuodessa seurat ehtisivät niin paljon toimintaansa kehittämään. Tuossa katetaan pöytä kaikenlaisille doereille, jotka isolla rahalla lähtevät tekemään maailmanluokan showta. Parhaassa tapauksessa kupla kestää mestaruuteen tai pariin asti. Lopulta doerin itsensä jo hylättyä uppoavan laivan hautaavat muut velkaiseksi konkurssipesäksi ajetun, mahdollisesti hyvinkin pitkän historian omaavan seuran. Koripallosta Suomessa voi katsoa esimerkkejä.

Tavoite on muutenkin järjettömän kunnianhimoinen. Pitäisin jopa utopistisena. Talous on se itsestäänselvin syy. Mistä se raha tulee? Suomen markkina on rajallinen. Urheilu on vain yksi viihteen muoto. Jääkiekko vain yksi, joskin suurin osa sitä. Oletetaanko tässä, että katsojien määrä räjähtää niin suuresti, että lipputulot kasvata ja näkyvyyden myötä uusia sponsoreita tulee ovista ja ikkunoista? Onko tämän skenaarion toteutumiselle yhtäkään uskottavaa syytä? Sitä vastaan on kyllä. Liigan yleisömääriä koskevissa keskusteluissa yhtenä syynä nousee toistuvista esiin jääkiekon tarjonnan lisääntyminen. Ns. "Pelejä on liikaa" ajattelu. Oletetaanko tässä nyt, että osa Liigan seuraajista luopuu Liigan seuraamisesta ja siirtyy seuraamaan Mestistä ja/tai Suomisarjaa? Vai oletetaanko tässä, että Suomesta löytyy jostakin merkittävästi lisää jääkiekon seuraajia? Vai oletetaanko tässä, että "liikaa jääkiekkoa" on syynä laskeville yleisömäärille paskapuhetta ja yht'äkkiä enemmän merkityksellisiä pelejä ei olekaan liikaa, vaan kaikki seuraavat kaikkia otteluita innoissaan? Onko missään ikinä toinen tai kolmas sarjataso oikeasti ollut kiinnostava kohde sponsoreille tai katsojille verattuna pääsarjaan? Voi olla, mutta itse en ole ikinä moisesta kuullut. Jopa paljon ihaillussa Ruotsissa rahan kerääntyminen pääsarjaan laajentaa eroa SHL:n ja Allsvenskanin välillä.

Aivan varmasti lajifanaatikkoja ja suurimpia urheiluromantikkoja kiehtoo kolmitasoinen avoin sarja nousuineen ja laskuineen. Mutta satunnaiskatsojat päätyvät pääosin pääsarjamatseihin. TV-rahat (ja sponsorit) menevät sinne, missä katsojat ovat. Eivät TV-yhtiöt maksa Liigalle hyvää hyvyyttään. Oletetaanko näissä "a- ja b-sarja saman tv-sopimuksen alle" ehdotuksissa siis sitä, että Liiga (tai a-sarja, taimikälie) maksaa osuuden omistaan B-sarjaan? Millä yhtälöllä päädytään johtopäätökseen, että lajin lippulaivan heikentäminen on itse asiassa positiivista? Vai onko Suomessa riittävästi lajiniiloja, jotta useampi nykyisin Mestiksessä tai Suomisarjassa pelaava seura kykenee suurin piirtein tuplaamaan liikevaihtonsa ja kehittymään ammatimaisiksi organisaatioiksi vain koska sarja on auki?

Jotenkin tuntuu, että moni antaa tässä keskustelussa rahallista arvoa urheiluromantiikalle. Arvoa, jota sillä ei ole niin merkittävästi ollut enää toviin.

 

[R & L]

Rinteeltä yllä hyvää pohdintaa, ja myös omaan ajatusmaailmaan nyt keskutelussa olevien summien suuruus kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä. Tällaisia isoja ratkaisuja tehtäessä on kumminkin mentävä jo ajatustasolle kuinka suosittua jääkiekko on Suomessa 10v päästä? Tai entä 20v päästä? Eli pystytäänkö jääkiekon suosiota kuluttajien ja sitä kautta yhteistyökumppaneiden silmissä kasvattamaan niin paljon, että tuollaiset joukkuemäärät ja rahalliset summat ovat realistisia? Onko meillä Suomessa edes 20v päästä tarpeeksi lajaa asukaspohjaa tuollaiseen viritykseen?

Yleisesti tuo 10+10 tuntuu toimivalta idealta jos halutaan tulevaisuudessa pelattavan kahdella sarjalla, mutta niin kuin todettu paljon on mutkia matkassa ennen kuin tuo saadaan toimimaan.

Luulen että liian paljon.

 

[Pratu]

Turku 10000 katsojaa, hinta 450 miljoonaa€.
Helsinki 14000 katsojaa, hinta 400 miljoonaa€.
Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.
Tampere 13000 katsojaa, hinta 124 miljoonaa€.
Oulu 9000 katsojaa, hinta 90 miljoonaa€.

Tuollaisia projekteja on polkaistu tai polkaisemassa käyntiin pääsosin yksityisellä rahalla. Kaikkien suunnitelmissa olisi olla valmista tulevan vuosikymmenen alkuvuosina. Uskon noissa halleissa pelattavan 2020-luvulla kansainvälistä kiekkosarjaa.

 

[R & L]

Turku 10000 katsojaa, hinta 450 miljoonaa€.
Helsinki 14000 katsojaa, hinta 400 miljoonaa€.
Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.
Tampere 13000 katsojaa, hinta 124 miljoonaa€.
Oulu 9000 katsojaa, hinta 90 miljoonaa€.

Tuollaisia projekteja on polkaistu tai polkaisemassa käyntiin pääsosin yksityisellä rahalla. Kaikkien suunnitelmissa olisi olla valmista tulevan vuosikymmenen alkuvuosina. Uskon noissa halleissa pelattavan 2020-luvulla kansainvälistä kiekkosarjaa.

Pitäisi varmaan saada ensin tuosta CHL:sta suositumpaa kuin jokaisen ison omasta sarjasta (NLA, SHL, Liiga, DEL ) .
Tällä puolella palloa melkein tarvitsisi nuo KHL:än parhaimmiston mukaan jotta tuossa olisi mitään realismia toimia.

 

[Tarinankertoja]

Oletetaanko näissä "a- ja b-sarja saman tv-sopimuksen alle" ehdotuksissa siis sitä, että Liiga (tai a-sarja, taimikälie) maksaa osuuden omistaan B-sarjaan?

Juuri näin. Ruotsissa juurikin allsevenskanin kompensaatio pienenee murskaavasti uuden TV sopparin tullessa voimaan. SHL tod. näk. laajenee ja menee sulki näillä näppäimillä, koska taso-ero tulee siellä repeämään kun kaikki Allsvenskanseurat yhteensä saa jatkossa puolet vähemmän rahaa kuin yksi (1) SHL seura. Tämä siis juurikin siksi, että miksi se SHL maksaisi oman tuotteensa myynnistä alemmalle sarjatasolle kompensaatiota? Hyvää hyvyyttään.. not going to happen. Ruotsissa viä vähän näin on, koska näin ole ennenvanhaankin. Nyt SHL on päässyt eroon putoamissarjasta ja kohta putoamisesta tapellaan vaan yhden otteluparin turvin, otetaan pari seuraa lisää SHL:ään ja Liigan tavoin sulki.


Mikähän toiveajattelu edes tämmösen mallin on tuonut kuvioon? A/B,C. Ei taatusti neuvotella tollasesta, kun se veisi Liigajoukkueiden resursseja. Tosiaan Tampere, Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Oulu on pykäämässä uutta hallia, Rauma ja Pori on just pistänyt miljoonilla omansa kuntoon. eivät taatusti tule tekemään sarjajärjestelmää, joka uhkaisi näiden taloutta millään tavalla.


Lisäksi se CHL, jos se oikeasti ottaa jossain vaiheessa tuulta alleen ja isot seurat lähtee jopa Liigasta pois.. joukkueita Liigaan alkaa olla vähänlaisesti.


Joku mestiskannattajaunelma kyseessä… ei jatkoon

 

[-pasi-]

Pahempana ongelmana itse näkisin nuo pelaajahankinnat yms. Meinaa vaikka kuinka kiellettäisiin sopimusten tekeminen pelaajien kanssa "liian aikaisin", niin eihän se nykysysteemillä tule toimimaan. Tottakai agenttien etu on taata asiakkailleen mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman turvattu tulevaisuus, mahdollisimman pitkälle. Eli jollain uudella tavalla pitäisi saada syntymään tilanne, jossa agenttien "ahneus" saataisiin pelaamaan heitä itseään vastaan. Tai olisiko Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista järjestää jonkinlainen "promotion draft", jossa nousija joukkue saisi valita yhden pelaajan jokaisesta muusta ylemmässä sarjassa pelaavasta joukkueesta, jos heillä on valmius ottaa näiden pelaajien olemassa olevat sopimukset hoitaakseen. Ja jos on mahdollista, niin suostuisivatko pelaajat tähän?

Toisaalta jos joku joukkue onnistuu itsensä nostamaan sarjatasoa ylöspäin niin ei se tasoero välttämättä niin suuri ole etteikö se kerkeäisi vielä nousunkin jälkeen vahvistamaan joukkuetta sarjatasolle edellyttämälle tasolle. Itseasiassa sillähän joukkueella varmaan se paras imu on. Sen sijaan se tippuja tuossa kusessa on kun pelaajat lähtisi varsinkin sen nousijan kelkkaan ja sen pitäisi silti pystyä vahvistumaan. Varsinkin vielä jos tuossa jotain draft systeemiä saisi nousija niin aika mahdotonta olisi yrittää nousua takaisin.

Sinällään varmaan idea tuo "promotion draft" olisi hyvä tuossa jos tulevaisuudessa kaikille kolmella sarjatasolla pystyisi pelaamaan jotenkin ammatikseen tai tavoittelemaan ammattilaisuutta, mutta varmaan hetki menisi että suomisarja saataisiin vaikka nykyisen mestiksen kaltaiseksi sarjaksi, nyt taitaa suurin osa pelata siellä ja myös mestiksessä pelata lätkää muiden töiden ohella, vaikea olisi varmaan pakottamalla saada niitä toiselle paikkakunnalle vaikka saiis jonkun siirtokorvauksen tai kasvaisi palkka/etuudet kun ei ne varsinaisesti pystyisi rahallisesti toimeen tulemaan, ainakaan perheelliset.

 

[BlackWolf]

Toisaalta jos joku joukkue onnistuu itsensä nostamaan sarjatasoa ylöspäin niin ei se tasoero välttämättä niin suuri ole etteikö se kerkeäisi vielä nousunkin jälkeen vahvistamaan joukkuetta sarjatasolle edellyttämälle tasolle. Itseasiassa sillähän joukkueella varmaan se paras imu on. Sen sijaan se tippuja tuossa kusessa on kun pelaajat lähtisi varsinkin sen nousijan kelkkaan ja sen pitäisi silti pystyä vahvistumaan. Varsinkin vielä jos tuossa jotain draft systeemiä saisi nousija niin aika mahdotonta olisi yrittää nousua takaisin.

No ihan aikuisten oikeasti, niin monenkos Liigatason pelaajan, varsinkin kärkikorin jätkien, työpaikat on auki huhtikuun alussa? Siinä saa pistää nousija parastaan, että saa rakennettua neljässä kuukaudessa Liigajengin, vieläpä sellaisen mikä siellä pärjäisi. Varsinkin jos putoajaa komensoidaan ja se ei näissä fantasioissa menisi konkurssiin, jolloin sinne saattaisi jopa joku jäädä.
Pelimiehet etsivät työtä – eli ketju sopimuksettomista pelaajista | sivu 42 | Jatkoajan keskustelupalsta Tuosta ketjusta voi vähän katsella osviittaa. Siitä kun katsoo ketä tällä hetkellä pelaa Liigassa, niin aika heikoilla olisi joukkueen rakentaminen.

 

[444]

Toisaalta jos joku joukkue onnistuu itsensä nostamaan sarjatasoa ylöspäin niin ei se tasoero välttämättä niin suuri ole etteikö se kerkeäisi vielä nousunkin jälkeen vahvistamaan joukkuetta sarjatasolle edellyttämälle tasolle. Itseasiassa sillähän joukkueella varmaan se paras imu on. Sen sijaan se tippuja tuossa kusessa on kun pelaajat lähtisi varsinkin sen nousijan kelkkaan ja sen pitäisi silti pystyä vahvistumaan. Varsinkin vielä jos tuossa jotain draft systeemiä saisi nousija niin aika mahdotonta olisi yrittää nousua takaisin.

Näinhän se toki voi olla, mikäli nousijan tarkoitus on tulla vain osallistumaan ylempään sarjaan. Siellä ylemmässä sarjassa olisi kuitenkin myös niitä, jotka pyrkivät ylemmäs, ja siellä olisi ihan eri panokset kuin juuri nousseella, ”ei tarvitse vahvistua”-joukkueella. Eikä siinä mitään, jos halutaan rauhassa rakennella muutaman vuoden tähtäimellä jengiä kohti seuraavaa vaihetta. Meillä vaan ikään kuin on jo sellainen järjestelmä... mikä tahansa joukkue voi nousta, kunhan puitteet on kunnossa. Ja sitä se edellyttäisi myös avoimella mallilla. Yksikään ”nokianpyry” ei nousisi tuollaisenaan pääsarjaan ja makselisi 1,8M€ osakkeita edes viiden vuoden maksuajalla, vaan hommaa pitäisi rakentaa infraa myöten pitkäjänteisesti vuosikausia. Aivan kuten nytkin. If it ain’t broken, why fix it?

Sarjojen avaaminen voisi saada aikaan pientä pöhinää alempiin sarjoihin. Liigan osalta en usko suureen muutokseen, koska aitoa putoamispelkoa ei kuitenkaan ole. Olisi myös koko suomalaisen kiekkoilun etu, että alemmat sarjat tarjoaisivat tasokkaampaa kiekkoa. Tämän ei kuitenkaan tule tapahtua pääsarjatason kustannuksella, eli Liigaa ei pidä keinotekoisesti heikentää vain siksi, että saadaan luotua paremmat puitteet alemmas.

 

[Kotikatsomo]

Turku 10000 katsojaa, hinta 450 miljoonaa€.
Helsinki 14000 katsojaa, hinta 400 miljoonaa€.
Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.
Tampere 13000 katsojaa, hinta 124 miljoonaa€.
Oulu 9000 katsojaa, hinta 90 miljoonaa€.

Tuollaisia projekteja on polkaistu tai polkaisemassa käyntiin pääsosin yksityisellä rahalla. Kaikkien suunnitelmissa olisi olla valmista tulevan vuosikymmenen alkuvuosina. Uskon noissa halleissa pelattavan 2020-luvulla kansainvälistä kiekkosarjaa.

Tänään kun Iltalehti teki näistä uutisia, niin aivan samankaltaisia ajatuksia tuli mieleen. Vähintäänkin tämä tarkoittanee, että erot liigassa tulevat kasvamaan kun kärkiseurat pääsevät viemään koko toimintaansa uudelle levelille uusien hallien myötä.

 

[SjV]

Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.

Jyväskylän uuden hallin hinta ei ole 300milj€, vaan tuo on koko Hippoksen hintalappu. Projektiin kuuluu kaiken olemassa olevan purkaminen ja koko alueen uudelleen rakentaminen.

 

[Mr.Fox]

Tällaisia isoja ratkaisuja tehtäessä on kumminkin mentävä jo ajatustasolle kuinka suosittua jääkiekko on Suomessa 10v päästä? Tai entä 20v päästä? Eli pystytäänkö jääkiekon suosiota kuluttajien ja sitä kautta yhteistyökumppaneiden silmissä kasvattamaan niin paljon, että tuollaiset joukkuemäärät ja rahalliset summat ovat realistisia? Onko meillä Suomessa edes 20v päästä tarpeeksi lajaa asukaspohjaa tuollaiseen viritykseen?

Lueskelin omia wanhoja viestejäni tästä ketjusta.

Vastaani tuli lähes viisi vuotta sitten kirjoitettu vastine omaan löpinääni 10+10 sarjan (SMA ja SMB) perustamisesta. Ajatus jonkun ison joukkueen putoamisesta SMB-tasolle merkitsisi kuoliniskua - esimerkiksi perinteisen HIFK:n katsomoista lähtisi katsojat kävelemään, sponsoritulot putoaisivat puoleen, vanhoilla hinnoilla ei niitä enää saa myytyä jne. jos... JOS...

Kannattaa muistaa että kyse ei ole siitä mitä tätä asiaa täällä keskusteleva on asiasta mieltä, vaan siitä millaisen mielikuvan se antaa sponsoreille ja yleisölle. Heti jos sieltä lähtee -1000 käveleen per peli, muutamakin satakin riittää, katsomoista ex liiga joukkueista ja sponsoritulot putoaa puoleen, tai vanhoilla hinnoilla ei enää niitä saa myytyä, niin mikä oli sen homman idea? Luuletteko että jos HIFK putoaa ja siellä on vastassa Jukurit, KooKoo, Sport, TuTo... ja varsinkin ne jämäjengit joista ei edes kukaan osaa sanoa että olisko pelaan liigassa, ne vetää yhtä paljon porukkaa halliin ihan vaan koska ex Mestis, kuin SM-liiga jengit? Johan se on ollut ikusuuden perusteena että SaiPa on Mestis tasoa ja kuulu Liigaan ja ei vedä yleisöä... miksi nyt tilanne eri?

Vuonna 2013 tämä oli siis kauhuscenario, JOS HIFK tippuisi SMB-sarjaan. Uhkanahan oli, että SMB:ssa vastaan tulisi joukkueita kuten Jukurit, KooKoo, Sport... tässä vaiheessa - lukiessani tätä tekstiä 13.03.2018 - oli pakko sihauttaa yksi oluttölkki auki.

Yleisesti tuo 10+10 tuntuu toimivalta idealta jos halutaan tulevaisuudessa pelattavan kahdella sarjalla, mutta niin kuin todettu paljon on mutkia matkassa ennen kuin tuo saadaan toimimaan.

Omia ajatuksiani vajaan viiden vuoden takaa (29.06.2013) tämän ketjun sivulta 35 - koko tämän viestini loppupätkä on siis vuodelta 2013:

Yleisimmin haaveilijat puhuvat vain ja ainoastaan SM-liigan supistamisesta (14=>12 tai jopa 10). Mielestäni tässä mentäisiin perse edellä puuhun. Ennemmin pitäisi puhua SM-liigan laajentamisesta 20 joukkueeseen. Nämä jaettaisiin kahteen 10 joukkueen sarjaan tai liigaan; vaikkapa mallilla SMA ja SMB.

Organisaatio:
Kaikilla 20 joukkueella tulisi olla sama katto-organisaatio. Tämä tarkottaisi käytännössä sitä, että esim. TV-sopimukset koskisivat yhtälailla molempia sarjoja. Tämän lisäksi pitäisi tehdä liigan yhtenäisiä sponsorisopimuksia - esim. jokainen SMA- ja SMB-joukkueen kotihallin keskiympyrästä löytyisi saman yrityksen logo: SM-liigan virallinen pääyhteistyökumppani.

Pelipäivät:
Liigojen pääpelipäivät eivät olisi samat: esim. SMA tiistai, torstai ja lauantai, SMB keskiviikko ja perjantai (sekä sunnuntai ottelumääristä riippuen?). Näin TV-yhtiöilläkin olisi näytettävää käytännössä viitenä-kuutena päivänä viikossa. Sponsoreiden näkyvyys lisääntyisi huomattavasti, koska SM-liigan (SMA+SMB) matseja tahkottaisiin jatkossa ~1,5-2 kertaa enemmän kuin nykyisin.

Ottelumäärät:
Kymmenen joukkueen nelinkertainen sarja tuottaa "vain" 36 ottelua joukkuetta kohden. Vastaavasti kymmenen joukkueen kuusinkertainen sarja olisi 54 ottelua joukkuetta kohden. Jokaisen joukkueen näkeminen kolme kertaa kauden aikana kotiareenalla ei ainakaan omasta mielestäni ole vielä liikaa. Ehkä tämä kuuden ottelun vähentäminen ei myöskään olisi huonoin päätös kannattajien kannalta, joka SM-liigassa ollaan tehty. Seurojen kassavastaavat lienevät asiasta taasen toista mieltä. Toki kassavirtoihin voivat vaikuttaa hyvinkin positiivisesti suurempi TV-sopimus sekä liigalle vihdoin ja viimein hankittava yhteinen pääyhteistyökumppani. Lähtökohta lienee kuitenkin se, että ainakaan 60 ottelua vähempää ei aleta pelata (?). Tosin SMA:n joukkueiden lienee "pakollista" tiputtaa kotiotteluidensa määrä 27:n?

Runkosarja:
SMA 64 ottelua: kymmenen joukkuetta, kuusinkertainen runkosarja = 54 ottelua + yksi ottelu jokaista SMB-joukkuetta vastaan heidän kotihallissaan
SMB 46 ottelua: kymmenen joukkuetta, nelinkertainen runkosarja = 36 ottelua + kymmenen kotiottelua SMA-joukkueita vastaan

Pudotuspelit:
SMA: kahdeksan parasta joukkuetta pelaavat puolivälierät, välierät ja finaalit paras seitsemästä systeemillä. SMA:n kaksi viimeistä karsintoihin.
SMB: kuusi parasta joukkuetta + SMA:n kaksi huonointa pelaavat keskenään kaksinkertaisen (/nelinkertaisen?) karsintasarjan. Karsintasarjan kaksi parasta pelaa seuraavalla kaudella SMA:ssa. SMB:n neljä huonointa joukkuetta pelaavat karsintasarjan/-otteluita kolmannen sarjatason joukkueita vastaan (nykyisestä Suomisarja/Mestis-karsintasysteemeistä mulla ei ole hajuakaan).

Sarjajärjestelmä:
Tällä sarjajärjestelmällä yhdenkään joukkueen kausi ei päättyisi pelkkään runkosarjaan. Kahdeksan joukkueen karsintasarja toisi todellisen mahdollisuuden sarjanousuille ja -putoamisille. Myöskään putoaminen ei olisi mikään katastrofi - nousu on täysin mahdollinen sekä jopa realistinen heti seuraavalla kaudella. Saman katto-organisaation alla pelatessa pelaajilla ei myöskään voisi olla sopimuksissaan mitään "SM-liigapykäliä". Näin ollen pudonneen joukkueen runkokaan ei täysin hajoaisi palasiksi.

Vaihtoehtoja:
Mitkään näistä eivät kuitenkaan ole mitenkään kiveen hakattuja ehtoja. Jos katsotaan, että 46 ottelua ei ole riittävästi SMB-pelaajille, niin mikä estää sitäkin pelaamasta runkosarjansa kuusinkertaisena. Vastaavasti SMA:n ottelumääriä on helppokin kasvattaa aina 72 saakka pelaamalla kahdeksankertainen runkosarja tai jopa 74 pelaamalla kuusinkertainen runkosarja + kaksinkertainen runkosarja SMB-joukkueita vastaan. SMA:n ja SMB:n välinen karsintasarja voisi aivan yhtä hyvin olla vaikkapa 2+2 tai 2+4 mallinen - tämä vain johtaisi automaattisesti siihen, että joidenkin SMB-joukkueiden kausi päättyisi jo runkosarjaan. Tätähän ei käsittääkseni SM-liigan nykyjohdossa millään haluta?

Joukkueet:
Jokerit jättää SM-liigan syksyllä 2014. Näin ollen Mestiksestä tarvitsisi "nostaa" SM-liigaan seitsemän joukkuetta, jotka tosin luonnollisesti aloittaisivat SMB-tasolta. Kevään 2013 loppujärjestyksen mukaan SMA:n ja SMB:n joukkueet olisivat seuraavat:

SMA                 SMB
HPK, Hämeenlinna    BLU, Espoo
IFK, Helsinki       HOK, Kajaani
JYP, Jyväskylä      ILV, Tampere
KAL, Kuopio         JKP, Joensuu
KÄR, Oulu           JUK, Mikkeli
LUK, Rauma          KOK, Kouvola
PEL, Lahti          SAP, Savonlinna
SAI, Lappeenranta   SPO, Vaasa
TAP, Tampere        TPS, Turku
ÄSS, Pori           TUT, Turku

Seitsemän "nostettavaa" Mestis-joukkuetta olen valinnut täysin oman mieleni mukaan.

EDIT: muutama pikkuviilauksia siellä sun täällä

 

[Mac^]

Uhkanahan oli, että SMB:ssa vastaan tulisi joukkueita kuten Jukurit, KooKoo, Sport... tässä vaiheessa - lukiessani tätä tekstiä 13.03.2018 - oli pakko sihauttaa yksi oluttölkki auki.

Tämä oli hyvä!

 

[-pasi-]

No ihan aikuisten oikeasti, niin monenkos Liigatason pelaajan, varsinkin kärkikorin jätkien, työpaikat on auki huhtikuun alussa? Siinä saa pistää nousija parastaan, että saa rakennettua neljässä kuukaudessa Liigajengin, vieläpä sellaisen mikä siellä pärjäisi. Varsinkin jos putoajaa komensoidaan ja se ei näissä fantasioissa menisi konkurssiin, jolloin sinne saattaisi jopa joku jäädä.
Pelimiehet etsivät työtä – eli ketju sopimuksettomista pelaajista | sivu 42 | Jatkoajan keskustelupalsta Tuosta ketjusta voi vähän katsella osviittaa. Siitä kun katsoo ketä tällä hetkellä pelaa Liigassa, niin aika heikoilla olisi joukkueen rakentaminen.

Niin en vain itse usko että jatkossakaan pelajaat kovinkaan myöhään sopisi sopimuksia ja taas tuommoiset fantasiadraffit antaisi taas hieman jopa etua nousijalle ja olisi taas vähän epäurheilijamaistakin , vaikka parhaimat pystyisikin suojaamaan ja varsinkin alimmilla tasoilla ei toimi. Jos sarjat olisi jatkossa enemmän auki ja niitä kehitetään en usko että mestiksen kärki olisi niin paljon perässä että jos ne liigajoukkueen pystyisi lyömään että koko pakkaa pitäisi uusiksi seuraavalla kaudella liigassa pistää. Kyllähän nämä uusimmatkin nousijat jonkilaista pelaajapohjaa on käyttänyt vaikka aikaa oli järjestelläkin joukkuetta. Eikä kaikessa tapauksessa varmaan huono tilanne jos se tippunut jengi pystyisi yrittämään heti seuraavalla kaudella nousua takaisin eikä niin että nousija olisi heti pudotuspelijoukkue.

 

[444]

Vuonna 2013 tämä oli siis kauhuscenario, JOS HIFK tippuisi SMB-sarjaan. Uhkanahan oli, että SMB:ssa vastaan tulisi joukkueita kuten Jukurit, KooKoo, Sport... tässä vaiheessa - lukiessani tätä tekstiä 13.03.2018 - oli pakko sihauttaa yksi oluttölkki auki.

Kysyn ihan vakavissani: näetkö mitään eroa näissä joukkueissa Mestis- ja Liiga-aikoina? Mielestäni esim. KooKoolla oli kauden aikana hyvännäköinen rosteri - ei kärkitasoa, mutta laadukkaita pelaajia - mutta Mestisvuosina Liigatasolle heiveröinen ja mitäänsanomaton. Ai miksikö kysyn tätä? Siksi että sillä ON väliä, minkätasoinen joukkue vastaan asettuu. En minä menisi katsomaan IFK:n pelejä Mestiksessä jotain helvetin lekejä ynnä muita vastaan. Jos LeKi kuitenkin pelaisi Liigassa sellaisella rosterilla, että voittaisi muita liigajoukkueita säännönmukaisesti kauden aikana, niin kävisin katsomassa pelejä. Näetkö eron? Ymmärrän periaatteessa tuon hassuttelun, jota lainauksessa harrastit, mutta olen suuresti yllättynyt, jos sinulle on todella täysin yhdentekevää, millä sarjatasolla ja minkä tasoisia joukkueita vastaan suosikkisi pelaa.

 

[Mr.Fox]

Kysyn ihan vakavissani: näetkö mitään eroa näissä joukkueissa Mestis- ja Liiga-aikoina? Mielestäni esim. KooKoolla oli kauden aikana hyvännäköinen rosteri - ei kärkitasoa, mutta laadukkaita pelaajia - mutta Mestisvuosina Liigatasolle heiveröinen ja mitäänsanomaton.

Kysytkö tosissasi? Tai siis... ilmeisesti, kun kerran sen itse sanoit kolmella ensimmäisellä sanallasi!

Totta helvetissä näen! Ilmeisesti et edelleenkään ymmärtänyt viestini pointtia. Vuonna 2013 KooKoo oli puoliammattilaisjoukkue. Vuonna 2018 (2017) KooKoo on ammattilaisjoukkue. Toisin sanoen joukkueen nimellä ei ole mitään merkitystä. Juuri tästä on kyse - suomalaisen jääkiekon kehittämisestä kohti ammattimaisuutta joukkue (nimellä ei edelleenkään ole mitään väliä) kerrallaan.

Tällä hetkellä Suomessa on 15 ammattilaisjoukkuetta (lienemme yhtä mieltä asiasta?). Alkuperäisessä lainauksessani oli vastauksia kysymykseen minkälaisena näen/näemme suomalaisen jääkiekon kehityksen seuratasolla 10-20 vuoden päästä. Vielä (vain!) viisi vuotta sitten - vuonna 2013 - asenne oli se, että HIFK:lle olisi häpeä pelata jotain mikkelinjukureita, kouvolankookoota tai vaasansportia vastaan. Viidessä vuodessa nämä kolme jengiä ovat kehittäneet toimintaansa siten, että tänä päivänä HIFK:lle ei ole häpeä pelata näitä joukkueita vastaan.

Suuri kysymys: pystyttäisiinkö suomalaisessa jääkiekkoilussa kehittämään seuraavien viiden-kymmenen-viidentoista vuoden aikana vielä viiden joukkueen toimintaa ammattimaisempaan suuntaan? Voisiko suomalaisen jääkiekkoilun tavoitteena olla 20 ammattilaisjoukkuetta - jotka mahdollisesti jakautuisivat A- ja B-sarjaan?

Ai miksikö kysyn tätä? Siksi että sillä ON väliä, minkätasoinen joukkue vastaan asettuu. En minä menisi katsomaan IFK:n pelejä Mestiksessä jotain helvetin lekejä ynnä muita vastaan. Jos LeKi kuitenkin pelaisi Liigassa sellaisella rosterilla, että voittaisi muita liigajoukkueita säännönmukaisesti kauden aikana, niin kävisin katsomassa pelejä.

Ensimmäinen kysymys: kävisitkö kuitenkin katsomassa HIFK:n pelejä SMB-sarjassa jotain helvetin lekejä vastaan? Oletetaan, että LeKi pelaisi kuitenkin SMB-sarjassa joukkueella, jolla se pystyisi voittamaan SMA-sarjan porukoita säännönmukaisesti kauden aikana. Joukkueen nimellä tai kotipaikalla ei ole mitään väliä!

Kaudella 2017-18 SM-liigassa pelasi 15 joukkuetta. Kaudella 2017-18 Mestiksessä pelasi 12 joukkuetta.
Kaudella 2018-19 SM-liigassa pelaa 15 joukkuetta. Kaudella 2018-19 Mestiksessä pelaa 12 (?) joukkuetta.

Pystytkö unohtamaan hetkeksi tämän SM-liiga vs. Mestis -ajattelumaailman? Kuvittele mielessäsi, että Mestiksen 12 joukkueesta viisi (5) pystyisi muuttamaan toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan seuraavien viiden-kymmenen-viidentoista vuoden aikana. Aivan samalla tavalla kuten Vaasan Sport, Kouvolan KooKoo sekä Mikkelin Jukurit ovat pystyneet muuttamaan toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samanaikaisesti SM-liigassa tällä hetkellä toimivat viisitoista (15) joukkuetta pystyvät pitämään toimintansa ammattimaisena. Vedetään viiden joukkueen nimet täysin hatusta:

1) Hokki, Kajaani
2) Jokipojat, Joensuu
3) RoKi, Rovaniemi
4) SaPKo, Savonlinna
5) TuTo, Turku

Pystyisikö sinun mielestäsi joku näistä joukkueista muuttamaan toimintansa puoliammattimaisesta täysin ammattimaiseksi seuraavien kahden vuoden sisään? Viiden viimeisen vuoden sisään kolme joukkuetta (Jukurit, KooKoo, Sport) ovat pystyneet tähän. Mun mielestäni seuraavien kymmenen vuoden sisään kaikilla edellämainituilla joukkueilla on mahdollisuus muuttua puoliammattilaisjoukkueista täysammattilaisjoukkueiksi. Mikä on sun visiosi mitä tapahtuu Suomen jääkiekossa esim. kaudella 2028-29? Onko se esim...

Kaudella 2028-29 SM-liigassa pelaa 15 joukkuetta. Kaudella 2028-29 Mestiksessä pelaa 12 joukkuetta.

Mulla on ajatus! Mulla on näkemys! Mulla on toivomus!

Kaudella 2028-29 SMA-sarjassa pelaa 10 joukkuetta. Kaudella 2028-29 SMB:ssa pelaa 10 joukkuetta.

Jokaikinen noista 20 joukkueesta on yhtä ammattimaisesti johdettu ja koottu kuten esim. Kouvolan KooKoo kaudella 2017-18. Kaudella 2017-18 HIFK:lle ei ole mikään häpeä pelata Kouvolan KooKoo:ta vastaan. Kaudella 2028-29 HIFK:lle ei ole mikään häpeä pelata Kouvolan KooKoo:ta vastaan. Kaudella 2028-29 Kouvolan KooKoo:lla on sellainen rosteri, että se pystyy säännönmukaisesti voittamaan SMA-sarjan joukkueita kauden aikana. Kaudella 2028-29 Kajaanin Hokkilla on sellainen rosteri, että se pystyy säännönmukaisesti voittamaan SMA-sarjan joukkueita kauden aikana. Kaudella 2028-29 Savonlinnan SaPKo:lla on sellainen rosteri, että se pystyy säännömukaisesti voittamaan SMA-sarjan joukkueita kauden aikana. Kaudella 2028-29 Helsingin IFK:lla on sellainen rosteri, että se pystyy säännönmukaisesti voittamaan SMA-sarjan joukkueita kauden aikana.

Toinen kysymys: kävisitkö kuitenkin katsomassa HIFK:n pelejä SMB-sarjassa jotain helvetin hokkeja, kookoita tai sapkoja vastaan? Tämä siis olettamuksella, että joka helvetin hokkilla, kookoolla ja sapkolla olisi vetää kehiin sellainen rosteri, että ne pystyisivät voittamaan säännönmukaisesti SMA-sarjan joukkueita kauden aikana.

Vuonna 2013 ei uskottu (tai ainakaan yksi kirjoittaja ei uskonut), että kaudella 2017-18 Kouvolan KooKoo:lla voisi olla sellainen rosteri, että joukkue pystyisi voittamaan säännönmukaisesti SM-liigan joukkueita. Heillä kuitenkin oli - kaikista epäilyistä huolimatta! Jatkan tähän... vuonna 2018 ei uskottu (tai ainakaan sinä et uskonut), että kaudella 2028-29 Lempäälän LeKi:lla voisi olla sellainen rosteri, että joukkue pystyisi voittamaan säännönmukaisesti SMA-sarjan joukkueita.

Näetkö eron? Ymmärrän periaatteessa tuon hassuttelun, jota lainauksessa harrastit, mutta olen suuresti yllättynyt, jos sinulle on todella täysin yhdentekevää, millä sarjatasolla ja minkä tasoisia joukkueita vastaan suosikkisi pelaa.

Näen eron!

Piditkö vuonna 2013 sitä hassutteluna, että Kouvolan KooKoo voisi kaudella 2017-18 pelata HIFK:n kanssa samalla sarjatasolla ja täysin uskottavasti? Pelaamaan uskottavasti ja sellaisella rosterilla, että se pystyy voittamaan säännönmukaisesti Suomen korkeimmalla sarjatasolla pelaavia joukkueita?

Toistan suuren kysymykseni: pystyttäisiinkö suomalaisessa jääkiekkoilussa kehittämään seuraavien viiden-kymmenen-viidentoista vuoden aikana vielä viiden joukkueen toimintaa ammattimaisempaan suuntaan?

 

[Viivapelote]

@Mr.Fox miksi tuossa sinun 20 joukkueen mallissa pitää olla SMA ja SMB tasot? Miksi ei ole vain yhtä 20 joukkueen nelinkertaista sarjaa?

Itse en oikein käsitä tätä fiksaatiota näihin 10+10 malleihin. Ei se hissiliike kahden portaan välillä ole mikään autuaaksi tekevä asia.