Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Nelfor]

Niin no eiköhän tuossa ollut muutama pohdinta siihen kun joku sanoi että mitenköhän jos karsintoihin tulisi jengi joka ei haluaisi/pystyisi nousemaan.ei sen kummallisempaa, jos sieltä nyt joku pienempikin kaupunki yhtenä vuotena pystyisi nousemaan jollain ihme tavalla niin miksi turhaan evätä senkään mahdollisuutta liigassa pelata. Eiköhän jokatapauksessa jos karsinnat pelattaisiin ja farmisääntöjä kiristetä niin sarjataulukko menisi aika paljon kuitenkin uusiksi jolloin suhteelisen isot kaupungit valtaa kärkipaikat, toinen asia on sitten että taitaa ruotsissakin muutama pienempi kaupunki olla SHL tai ainakin ollut, joskus pieni kaupunki voi olla valttikortti jos se on iso ja ainoa laji siellä kun taas suurkaupunkiin hukkua massaan. Eikä ne asiakkaat varsinaisesti taida mihinkään kadota ja olla hyväntekeväisyyttä jos kummallakin sarjatasolla olisi sama mediasopimus, räikeeseen ylihintaan sijaan sitten tippuneen jengin sopimus on halpa.

Ei siinä tarvitse perusteitta evätä kenenkään mahdollisuuksia pelata liigaa. Jos joukkue karsinnat voittaa, on halukas nousemaan liigaan ja täyttää liigan asettamat vaatimukset, niin siitä vain. Veikkaanpa vain, että KeuPan kohdalla ei olisi halukkuutta, eikä pystyttäisi täyttämään moniakaan vaatimuksia.

 

[Glove]

Liiga 16 joukkuetta, Mestis 16 joukkuetta, Suomi-sarja 16 joukkuetta. Pelataan määrättyyn aikaan mennessä kaksikertainen sarja kaikissa. Sen jälkeen Liigan 12 parasta jatkaa keskenään ja pelaa kaksinkertainsen sarjan, josta 8 pleijareihin. Onko sitten pars viidestä vai seitsemästä on makuasia. Liigan 13.-16. joukkueet mestiksen kahdeksan parhaan kanssa kaksinkertainen sarja + pleijarit. Playoffsien neljä parasta pelaa seuraavalla kaudella Liigaa. Ja sama toistuu aina alaspäin mentäessä, Mestis 13.-16. ja Suomi-Sarjan kahdeksan parasta jne.

 

[-pasi-]

Ei siinä tarvitse perusteitta evätä kenenkään mahdollisuuksia pelata liigaa. Jos joukkue karsinnat voittaa, on halukas nousemaan liigaan ja täyttää liigan asettamat vaatimukset, niin siitä vain. Veikkaanpa vain, että KeuPan kohdalla ei olisi halukkuutta, eikä pystyttäisi täyttämään moniakaan vaatimuksia.

Varmaan tässä itsellä hieman pointti ollut että eiköhän kaikilla kuitenkin halukkuutta ole siihen nousemiseen kaikilla jos sinne karsintoihin pääsee vaikka se ei tavoite olisikaan kauteen lähtiessä. Se toinen pointti lienee sitten se että jos karsinnat palauttaa niin tarvitseeko kaikkien vaatimuksien olla sitten samanlaisia mitä nyt kabinettinousuilla on tehty, jonkinlaiset hyvä olla mutta tarvitseeko samanlaisia kaikilta osin. Eiköhän sieltä palauduta aika nopeasti takaisin jos sieltä joku Keupa pelaisi 2000 katsojalle Jyväskylässä ja 500 000 euron pelaajabudjetilla.

EDIT: Pointti siis e että jos joku pieni seura pystyisi kerran 30 vuoteen nousemaan itsensä liigaan niin eiköhän se äkkiä sieltä myös palautuisi, ei kaikkien välttämättä tarvitse pystyä samanlaisiin resursseihin mitä kärkiseurat.

 

[Rocco]

Ruotsin liigassa pelaa joukkueita tällä kaudella niinkin isoista metropoleista kuin Mora (12.000 asukasta), Ängelholm (28.000 asukasta), Skellefteå (35.000 asukasta) ja Karlskrona (37.000 asukasta). Sellainenkin suurseura kuin Leksand on reilun 6000 asukkaan kaupungista, eikä Timrå myöskään ole kuin reilu 10.000 asukkaan kaupunki.

Että ei se kaupungin koko ole mikään selitys.

Tämä nyt vaan ihan huomiona.

 

[Lätkä]

Liitosta tihkuneiden tietojen(vuotaneiden) mukaan esittelemäni mallit 10+10 joukkueen A-/B-liigoista ja 12 joukkueen C-sarjasta näyttävät olevat vahvimmilla sarjajärjestelmäuudistusten suhteen. Joidenkin jäsenten mukaan uudistus saattanee toteutua JO vuonna 2020 alkavalla kaudella.

Liigakarsinnat palaavat aikaisintaan vuonna 2020 - Kainuun Sanomat

PS. Olen toimittanut, sekä liigalle, että liitolle seikkaperäiset mallit kuinka sarjoissa edettäisiin ja saamani palautteen suhteen homman toteutuminen näyttää yllättävänkin myötämieliseltä ja lupaavalta.

 

[The Hockey Handbook]

Ruotsin liigassa pelaa joukkueita tällä kaudella niinkin isoista metropoleista kuin Mora (12.000 asukasta), Ängelholm (28.000 asukasta), Skellefteå (35.000 asukasta) ja Karlskrona (37.000 asukasta). Sellainenkin suurseura kuin Leksand on reilun 6000 asukkaan kaupungista, eikä Timrå myöskään ole kuin reilu 10.000 asukkaan kaupunki.

Että ei se kaupungin koko ole mikään selitys.

Tämä nyt vaan ihan huomiona.

Skellefteån kuntaan kuuluu yli 70000 asukasta ja sen keskustaajamassa (Skellefteå) asuu reilut 30000 asukasta. Timrå on käytännössä Sundsvallin esikaupunkialuetta ja Sundsvallissa on yli 50000 asukasta. Timrå sijaitsee noin 10 km Sundswallin pohjoispuolella. Karlskronan kunnassa on lähemmäs 70000 asukasta ja sen keskustaajamassa (Karlskrona) on tuo mainitsemasi 37000 asukasta. Ängelholmin kunnassa on yli 40000 asukasta... keskustaajamassa tuo 28000 asukasta...

Onhan se nyt eri asia sijaitseeko joukkue Kauniaisissa vai Sodankylässä vaikka molemmissa on suunnilleen saman verran asukkaita... Vatikaanissakin on vain 800 asukasta, mutta jumalanpalvelukset keräävät enemmän väkeä kuin Helsingissä ;-)

Siinä olet oikeassa, että pikkukaupunki ei ole selitys mutta ehkä sitten pitää olla jotain muuta siinä kaupungin ympärilla mikä mahdollistaa toimintaedellytykset.

 

[juurihoito]

Se olisi hienoa jos urheilullinen sarjauudistus tapahtuisi.
Mietin vain sitä että miten kummassa nousijajoukkue kasaa sen ” yllätysnousun” jälkeen joukkueen pääsarjatasolle kesän aikana, puhumattakaan muusta organisaatiosta?
Liigatason joukkueella ja organisaatiolla ei ole taloudellisesti mahdollista operoida mestiksessä ilman konkurssia.
Jos nämä kaikki ongelmat osataan ratkaista ja saadaan toimiva avoin sarja , niin hieno homma!

 

[Nelfor]

Varmaan tässä itsellä hieman pointti ollut että eiköhän kaikilla kuitenkin halukkuutta ole siihen nousemiseen kaikilla jos sinne karsintoihin pääsee vaikka se ei tavoite olisikaan kauteen lähtiessä. Se toinen pointti lienee sitten se että jos karsinnat palauttaa niin tarvitseeko kaikkien vaatimuksien olla sitten samanlaisia mitä nyt kabinettinousuilla on tehty, jonkinlaiset hyvä olla mutta tarvitseeko samanlaisia kaikilta osin. Eiköhän sieltä palauduta aika nopeasti takaisin jos sieltä joku Keupa pelaisi 2000 katsojalle Jyväskylässä ja 500 000 euron pelaajabudjetilla.

EDIT: Pointti siis e että jos joku pieni seura pystyisi kerran 30 vuoteen nousemaan itsensä liigaan niin eiköhän se äkkiä sieltä myös palautuisi, ei kaikkien välttämättä tarvitse pystyä samanlaisiin resursseihin mitä kärkiseurat.

Taidat selvästi yliarvioida mestisjoukkueiden halun nousta liigaan. Jos sitä oikeaa halua liigajäille olisi, niin miksi mikään seura ei sitä tällä hetkellä tavoittele? On kuitenkin tehty varsin selväksi liigan puolelta, että halukkuutta olisi nostaa joukkuemäärää vielä yhdellä, eli jos hyvä ehdokas mestiksestä löytyy, niin nousu voidaan järjestää. Yksikään nykyinen mestisseura ei kuitenkaan puhu nousuhaaveista tällä hetkellä. Haaveita toki voi olla, mutta todellista halukkuutta ja kykyä järjestää asioita nousun vaatimalla tavalla ei tunnu löytyvän.

Kenen etu se olisi, että mestiksestä nostettaisiin karsintojen kautta liigaan joukkue, jonka budjetti olisi murto-osan kärkijoukkueiden budjeteista, eikä pärjäisi millekään muillekaan joukkueille millään tasolla? Sehän olisi sekä taloudellisesti, että urheilullisesti suorastaan hävettävää, että sieltä nostettaisiin vuoronperään joukkueita, joilla ei ole todellisia mahdollisuuksia taistella mistään jumbosijaa paremmasta ja vaara pudota takaisin olisi jokaisen kauden jälkeen suuri.

Liigan vaatimukset eivät ole kohtuuttomia nytkään, vaan ne ovat minimivaatimuksia sille, että joukkueella on jonkinlaiset mahdollisuudet saada kasaan kilpailukykyinen joukkue ja liigakiekkoilun kestävä talous. Jos näistä vaatimuksista aletaan joustamaan hirveästi, niin ei siitä hyödy kukaan.

 

[444]

Se olisi hienoa jos urheilullinen sarjauudistus tapahtuisi.
Mietin vain sitä että miten kummassa nousijajoukkue kasaa sen ” yllätysnousun” jälkeen joukkueen pääsarjatasolle kesän aikana, puhumattakaan muusta organisaatiosta?
Liigatason joukkueella ja organisaatiolla ei ole taloudellisesti mahdollista operoida mestiksessä ilman konkurssia.
Jos nämä kaikki ongelmat osataan ratkaista ja saadaan toimiva avoin sarja , niin hieno homma!

Pitää nyt ymmärtää, että aidoilla urheilullisilla liigakarsinnoilla saavutetaan ns. utopia. Kun 320k€ pelaajabudjetilla operoiva joukkue tiputtaa 1,6 M€ pelaajabudjetilla operoivan joukkueen, niin näistä pelaajista kuoriutuu välittömästi liigatason pelaajia. Samassa putoavan joukkueen pelaajat ovat olleet vain ja ainoastaan mestistason pelaajia alusta asti. Tarvetta budjetin nostolle ei ole. Samalla kyseisen navetan rakenteet natisevat, kun seuraavalla kaudella kaikki 300 paikkaa ovat myyty loppuun kauden jokaiseen peliin ja uskaliaimmat roikkuvat vaijerilla katosta, kun eivät muuta paikkaa saaneet. Sama rumba käydään läpi 15 kautta putkeen, minkä jälkeen meillä on pääsarja, jonka tätähtipelaajat pelaavat makkarapalkalla ja joiden taso on korkeampi kuin koskaan. Lippujen hinnat putoavat 90 %, koska pelaajiin ei enää tarvitse käyttää rahaa. Samalla konkurssiuhka poistuu, koska Mestiksessä operoidaan samanlaisilla budjeteilla, ja tv-sopimuksen maksajaosapuoli kolminkertaistaa tarjouksensa, jotta saadaan kaikki sarjatasot saman sopimuksen alle ja kaikille yhtä kiva fiilis. Pelaajat eivät halua lähteä myöskään ulkomaille pelaamaan, koska tuntevat niin suurta kotiseuturakkautta kasvattajaseuraansa kohtaan.

Toinen vaihtoehto on, että nousijajoukkue todella joutuu tekemään kovia ratkaisuja ja nostamaan pelaajabudjettiaan ja laajentamaan katsomokapasiteettiaan saadakseen täytettyä tuon alijäämän. Tässä vaiheessa kuvaan astuu paikallinen makkaramiljardööri, joka iskee muutaman miljoonalappusen tiskiin ja mahdollistaa nousijajoukkueen taipaleen ”kultapossukerhossa”. Tämä on jääkiekkoromantikkojen mielestä suorastaan ihailtavaa toimintaa, ja täysin eri asia kuin se, että jo valmiiksi Liigassa pelaavan joukkueen omistaja kuittaa tilikauden päätteeksi tappioita lainaamalla rahaa seuralle. Jälkimmäinen on syvästi halveksuttavaa toimintaa ja aiheuttaa oksennusreaktion urheiluromantikoissa, mutta jos rahoitus koskee nousijajoukkuetta, niin kaiken saa anteeksi.

Tämä ehkä hivenen sarkastiseen sävyyn kuvailtu toiminta on siis vain kevyt läpileikkaus siihen, minkälaisia aivopieruja täällä on osittain pyöritelty. Tuo sinun viestisi oli mielestäni oikein hyvä ja juuri oikea lähestymiskulma aiheeseen: pääsarjatason kiekkoilu on saatava toimimaan vakaalla pohjalla siten, että nousijalla on mahdollisuus myös pärjätä nousunsa jälkeen ja että putoaja ei ole saman tien selvitystilassa. Oikea tapa siihen ei ole heikentää Liigaa, vaan vahvistaa Mestistä. Ja tämä nimenomaan pitkällä aikavälillä.

 

[Satunnainen]

Kyllähän tuosta nyt voisi suoraan karsia nuo kolme viimeistä takaisin divariin ja avata sarjan ja palauttaa sarjaohjelman sekä pisteidenlaskun samanlaiseksi kuin ne olivat kultaisella 90-luvulla.

Ja pudotuspelit tietysti kuudella joukkueella, eikö niin? Jotta sinne ei pääse mitään heikon kauden pelanneita.

 

[Lätkä]

Liitosta tihkuneiden tietojen(vuotaneiden) mukaan esittelemäni mallit 10+10 joukkueen A-/B-liigoista ja 12 joukkueen C-sarjasta näyttävät olevat vahvimmilla sarjajärjestelmäuudistusten suhteen. Joidenkin jäsenten mukaan uudistus saattanee toteutua JO vuonna 2020 alkavalla kaudella.

Liigakarsinnat palaavat aikaisintaan vuonna 2020 - Kainuun Sanomat

PS. Olen toimittanut, sekä liigalle, että liitolle seikkaperäiset mallit kuinka sarjoissa edettäisiin ja saamani palautteen suhteen homman toteutuminen näyttää yllättävänkin myötämieliseltä ja lupaavalta.

Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.

Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

 

[Wiljami]

Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.

Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?

 

[Lätkä]

Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?

Voin kertoa, että asia ei ole noin mustavalkoinen!

Uusissa sarjajärjestelmissä on todella paljon neuvoteltavaa ja tietyissä asioissa keskustellaan mm. "siirtymäkauden" aikaisesta ajasta. Siirtymäkauteen kuuluisi mm. osakkeiden osalta annettavat maksuajat(5 vuotta), aivan kuten nykyisellään liigaan nostetuille joukkueille.

Neuvotteluissa tehtävät miljoonat kompromissit ja toimintatavat pyrkivät lopputulokseen, jossa seuroille muodostuvat rasitteet olisivat erittäin kohtuullisia. Kaikesta huolimatta olipa lopputulos mikä vaan, niin kaikkia se ei tule miellyttämään!

 

[Kuubextra]

Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

Tämä on ehdottomasti paras kuulemistani. Mukavasti pakottaa laajentaamaan seurojen bisnestä ja miettimään pidemmälle, mikä on pelkästään hyvä asia.

Hermeksellä on tehty muutaman kymppitonnin tilikauden tulokset menneiltä kausilta ja siihen oltu tyytyväisiä, samoilla metodeilla sitten jatkettu. Ei todellakaan noin.

 

[kahvakiekko]

Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.

Tämähän on hyvä systeemi, niinkuin harava vakioveikkauksessa. Toimiiko sama vaihtokaupassa, että joukkue tippuu c-sarjasta jonnekkin alaspäin, niin c-sarjaan nousija maksaa osakkeen? Entä jos seura menee konkurssiin, mitä osakkeelle tapahtuu?

 

[444]

Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?

Se seura, joka Suomisarjasta olisi nousemassa Mestikseen varmaan nykäisee patjan välistä ja sukan varresta sen 300k€ (erotus tasojen välillä) ihan tuosta vain. Esimerkiksi tällä kaudella välierissä pelaavista joukkueista Nokian Pyry Oy pyörii 145 000 €:n liikevaihdolla (jatkuvasti tappiollinen) ja JHT Kalajoki on rekisteröity yhdistys. Vaikka tässä annettaisiin seuroille se 5 vuotta aikaa maksella osaketta, niin tuollainen 60 k€ menoerä olisi lähes 40 % Pyryn kokonaisbudjetista. Eli sama virsi jatkuu: seurojen on sarjatasosta riippumatta alettava tehdä oikeita suunnitelmia homman viemiseksi ammattimaisempaan suuntaan ja kehitettävä tulonhankintaansa. Jo pelkästään siksi, että saavat pelata edes nykyisellä sarjatasollaan.

 

[Tshekki77]

Eli sama virsi jatkuu: seurojen on sarjatasosta riippumatta alettava tehdä oikeita suunnitelmia homman viemiseksi ammattimaisempaan suuntaan ja kehitettävä tulonhankintaansa. Jo pelkästään siksi, että saavat pelata edes nykyisellä sarjatasollaan.

En mä näkisi tuota isoimpana haasteena. Eiköhän tuo ongelma voitaisi kiertää jollain kirjanpitokikkailulla tai jonkinlaisella kiekkoliiga pankilla, joka nousijalle myöntää lainan, lisenssin/osakkeen ostamiseen. Jos sitten seuraavana vuonna joukkue tippuu, niin se seuraava joukkue ottaa samanlaisen lainan ja lunastaa edellisen osakkeen. Siinä yhteydessähän sitten ensimmäinen joukkue "pääsee kuiville" ja tätä ruljanssiahan voi sitten jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ja jos joukkue on ollut ylempänä vaikka sen neljä vuotta ja jo melkein maksanut sen ylemmän osakkeen, niin kun seuraava ottaa sen lainan ja lunastaa osakkeen pois edelliseltä, niin edellinenhän joukkue pääsee jo pienellä pesämunalla "helpompaan" sarjaan ja antaisi ehkä paremmat edellytyksen pompata takaisin seuraavan kauden jälkeen.

Pahempana ongelmana itse näkisin nuo pelaajahankinnat yms. Meinaa vaikka kuinka kiellettäisiin sopimusten tekeminen pelaajien kanssa "liian aikaisin", niin eihän se nykysysteemillä tule toimimaan. Tottakai agenttien etu on taata asiakkailleen mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman turvattu tulevaisuus, mahdollisimman pitkälle. Eli jollain uudella tavalla pitäisi saada syntymään tilanne, jossa agenttien "ahneus" saataisiin pelaamaan heitä itseään vastaan. Tai olisiko Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista järjestää jonkinlainen "promotion draft", jossa nousija joukkue saisi valita yhden pelaajan jokaisesta muusta ylemmässä sarjassa pelaavasta joukkueesta, jos heillä on valmius ottaa näiden pelaajien olemassa olevat sopimukset hoitaakseen. Ja jos on mahdollista, niin suostuisivatko pelaajat tähän?

 

[444]

En mä näkisi tuota isoimpana haasteena. Eiköhän tuo ongelma voitaisi kiertää jollain kirjanpitokikkailulla tai jonkinlaisella kiekkoliiga pankilla, joka nousijalle myöntää lainan, lisenssin/osakkeen ostamiseen. Jos sitten seuraavana vuonna joukkue tippuu, niin se seuraava joukkue ottaa samanlaisen lainan ja lunastaa edellisen osakkeen. Siinä yhteydessähän sitten ensimmäinen joukkue "pääsee kuiville" ja tätä ruljanssiahan voi sitten jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ja jos joukkue on ollut ylempänä vaikka sen neljä vuotta ja jo melkein maksanut sen ylemmän osakkeen, niin kun seuraava ottaa sen lainan ja lunastaa osakkeen pois edelliseltä, niin edellinenhän joukkue pääsee jo pienellä pesämunalla "helpompaan" sarjaan ja antaisi ehkä paremmat edellytyksen pompata takaisin seuraavan kauden jälkeen.

Pahempana ongelmana itse näkisin nuo pelaajahankinnat yms. Meinaa vaikka kuinka kiellettäisiin sopimusten tekeminen pelaajien kanssa "liian aikaisin", niin eihän se nykysysteemillä tule toimimaan. Tottakai agenttien etu on taata asiakkailleen mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman turvattu tulevaisuus, mahdollisimman pitkälle. Eli jollain uudella tavalla pitäisi saada syntymään tilanne, jossa agenttien "ahneus" saataisiin pelaamaan heitä itseään vastaan. Tai olisiko Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista järjestää jonkinlainen "promotion draft", jossa nousija joukkue saisi valita yhden pelaajan jokaisesta muusta ylemmässä sarjassa pelaavasta joukkueesta, jos heillä on valmius ottaa näiden pelaajien olemassa olevat sopimukset hoitaakseen. Ja jos on mahdollista, niin suostuisivatko pelaajat tähän?

Tuossa olikin aiemmin yksi esimerkki (koska en jaksanut käydä jokaista joukkuetta läpi menestyshistorioineen yms.) Suomi-sarjan välierävaiheeseen päässeestä joukkueesta, ja miltä tuo budjetti näyttää. Oletettavasti muista oy-muotoisista seuroista löytäisi parhaimmillaankin saman suuruusluokan tietoja. Kun seura operoi 150k€ liikevaihdolla, niin ensin tarvitaan pääomitusta, jotta saadaan runtattua se 200k€ c-osake taseeseen. Tämä on siis se minimitaso, jota ei voi vain kikkailla kirjanpitoon. 5 vuoden koroton laina tietäisi 40k€ vuotuista lyhennystä, 27 % liikevaihdosta. Vieläkö kuulostaa helpolta? Tuon verran siis pitäisi lisätä liikevaihtoa pelkästään pysyäkseen alimmalla portaalla. Tai joku porho / sponsori työntämään lisää pääomaa kassaan.

Kun joukkue nousee ylempään sarjaan pitäisi saada revittyä tavalla tai toisella 300k€ lisää jostain. Viiden vuoden korottomalla lainalla tuo tekisi 60k€ vuodessa. 40 % lisää liikevaihtoa. Ylempään sarjaan tarvitaan toki myös isompaa pelaajabudjettia ja ehkä vähän enemmän panostusta ottelutapahtumiin. Pudotus alemmalle tasolle muuttaisi jälleen kaiken, kun iso osa joukkueesta menisi vaihtoon budjetin pienentyessä. Tietenkin jos yleisölle pystytään myymään korkeammat lippuhinnat sarjatasosta riippumatta niin ongelma pienenee. Kuinka moni sitten olisi valmis maksamaan 10€ sen vanhan 5€ sijaan lipuista? Kuinka moni sponsori olisi valmis lisäämään tukeaan seuralle samalla näkyvyydellä?

Osakejärjestelmä on mielestäni hyvä alku. Mutta vain alku. Seuroille jää hurjasti petrattavaa, että liikevaihto saadaan pysyvästi paremmalle tasolle ilman suuria riskejä. Samalla maksava yleisö pitää saada tottumaan kalliimpiin lippuihin.

 

[Tshekki77]

Vieläkö kuulostaa helpolta?

Ei tarkoitus ollut antaa kuvaa, että olisi helppo asia, mutta jos tällaisesta neuvotellaan, niin voisi kuvitella että aito tavoite olisi saada osakkeiden/lisenssien kiertokulku toimivaksi ja siksi en usko sen olevan isoin haaste tällaisessa kokonaisuudessa. Isoimpana haasteena siksi edelleen näkisin tilanteen, jossa nousija selviää vasta tyyliin maaliskuussa, jolloin pelaajilla on jo pääsääntöisesti seuraavan kauden pelipaikat jo katsottuna. Eli miten nousijajoukkue pystyy rakentamaan aidosti kilpailukykyisen joukkueen? Vai onko tarkoitus, että mahdollinen a ja b liiga pelaisi saman tv-sopimuksen alla ja siten se jokseenkin kilpailukykyinen joukkue olisi tarkoitus rakentaa jo sinne b liigaan?

 

[BlackWolf]

Toinen vaihtoehto on, että nousijajoukkue todella joutuu tekemään kovia ratkaisuja ja nostamaan pelaajabudjettiaan ja laajentamaan katsomokapasiteettiaan saadakseen täytettyä tuon alijäämän. Tässä vaiheessa kuvaan astuu paikallinen makkaramiljardööri, joka iskee muutaman miljoonalappusen tiskiin ja mahdollistaa nousijajoukkueen taipaleen ”kultapossukerhossa”. Tämä on jääkiekkoromantikkojen mielestä suorastaan ihailtavaa toimintaa, ja täysin eri asia kuin se, että jo valmiiksi Liigassa pelaavan joukkueen omistaja kuittaa tilikauden päätteeksi tappioita lainaamalla rahaa seuralle. Jälkimmäinen on syvästi halveksuttavaa toimintaa ja aiheuttaa oksennusreaktion urheiluromantikoissa, mutta jos rahoitus koskee nousijajoukkuetta, niin kaiken saa anteeksi.

Sinä unohdit yhden äärimmäisen tärkeän kohdan tästä kuvauksestasi. Sen miten ne samat Möttöset ja Töppöset, jotka oli edellisellä kaudella sen X joukkueen runkona, mikä putosi, todennäköisesti pelaa sillä seuraavalla kaudella Y sen Mestiksen sijaan juurikin siinä nousijajoukkueessa. Siinähän sitten saa kansa koko rahalla huvia kun saa niitä naamoja katsella joita oma seura viimekaudella pudotti sieltä Liigasta.

 

[rinne]

Tuossa olikin aiemmin yksi esimerkki (koska en jaksanut käydä jokaista joukkuetta läpi menestyshistorioineen yms.) Suomi-sarjan välierävaiheeseen päässeestä joukkueesta, ja miltä tuo budjetti näyttää. Oletettavasti muista oy-muotoisista seuroista löytäisi parhaimmillaankin saman suuruusluokan tietoja. Kun seura operoi 150k€ liikevaihdolla, niin ensin tarvitaan pääomitusta, jotta saadaan runtattua se 200k€ c-osake taseeseen. Tämä on siis se minimitaso, jota ei voi vain kikkailla kirjanpitoon. 5 vuoden koroton laina tietäisi 40k€ vuotuista lyhennystä, 27 % liikevaihdosta. Vieläkö kuulostaa helpolta? Tuon verran siis pitäisi lisätä liikevaihtoa pelkästään pysyäkseen alimmalla portaalla. Tai joku porho / sponsori työntämään lisää pääomaa kassaan.

Kun joukkue nousee ylempään sarjaan pitäisi saada revittyä tavalla tai toisella 300k€ lisää jostain. Viiden vuoden korottomalla lainalla tuo tekisi 60k€ vuodessa. 40 % lisää liikevaihtoa. Ylempään sarjaan tarvitaan toki myös isompaa pelaajabudjettia ja ehkä vähän enemmän panostusta ottelutapahtumiin. Pudotus alemmalle tasolle muuttaisi jälleen kaiken, kun iso osa joukkueesta menisi vaihtoon budjetin pienentyessä. Tietenkin jos yleisölle pystytään myymään korkeammat lippuhinnat sarjatasosta riippumatta niin ongelma pienenee. Kuinka moni sitten olisi valmis maksamaan 10€ sen vanhan 5€ sijaan lipuista? Kuinka moni sponsori olisi valmis lisäämään tukeaan seuralle samalla näkyvyydellä?

Osakejärjestelmä on mielestäni hyvä alku. Mutta vain alku. Seuroille jää hurjasti petrattavaa, että liikevaihto saadaan pysyvästi paremmalle tasolle ilman suuria riskejä. Samalla maksava yleisö pitää saada tottumaan kalliimpiin lippuihin.

Koko viesti ansiokasta pohdintaa. En tiedä olenko pessimisti tai jotain, mutta en näe tuon kuvion johtavan vain positiiviseen tulokseen. Tuossa mallissa rahalla mennään pitkälle. Maksetaan se uusi osake. Lyödään rahat riittävän laadukkaisiin pelaajiin. Panostetaan rahalla organisaatioon. Tämä kaikki kuulostaa pikavoittojen haulta. Ei Suomessa nykyisellään ole mielestäni lähellekään sitä määrää taloudellisesti vakaita seuroja, että tuo ehdotettu malli toimi ilman ulkopuolelta pumpattavaa rahaa. Vaikea myöskään nähdä, että parissa vuodessa seurat ehtisivät niin paljon toimintaansa kehittämään. Tuossa katetaan pöytä kaikenlaisille doereille, jotka isolla rahalla lähtevät tekemään maailmanluokan showta. Parhaassa tapauksessa kupla kestää mestaruuteen tai pariin asti. Lopulta doerin itsensä jo hylättyä uppoavan laivan hautaavat muut velkaiseksi konkurssipesäksi ajetun, mahdollisesti hyvinkin pitkän historian omaavan seuran. Koripallosta Suomessa voi katsoa esimerkkejä.

Tavoite on muutenkin järjettömän kunnianhimoinen. Pitäisin jopa utopistisena. Talous on se itsestäänselvin syy. Mistä se raha tulee? Suomen markkina on rajallinen. Urheilu on vain yksi viihteen muoto. Jääkiekko vain yksi, joskin suurin osa sitä. Oletetaanko tässä, että katsojien määrä räjähtää niin suuresti, että lipputulot kasvata ja näkyvyyden myötä uusia sponsoreita tulee ovista ja ikkunoista? Onko tämän skenaarion toteutumiselle yhtäkään uskottavaa syytä? Sitä vastaan on kyllä. Liigan yleisömääriä koskevissa keskusteluissa yhtenä syynä nousee toistuvista esiin jääkiekon tarjonnan lisääntyminen. Ns. "Pelejä on liikaa" ajattelu. Oletetaanko tässä nyt, että osa Liigan seuraajista luopuu Liigan seuraamisesta ja siirtyy seuraamaan Mestistä ja/tai Suomisarjaa? Vai oletetaanko tässä, että Suomesta löytyy jostakin merkittävästi lisää jääkiekon seuraajia? Vai oletetaanko tässä, että "liikaa jääkiekkoa" on syynä laskeville yleisömäärille paskapuhetta ja yht'äkkiä enemmän merkityksellisiä pelejä ei olekaan liikaa, vaan kaikki seuraavat kaikkia otteluita innoissaan? Onko missään ikinä toinen tai kolmas sarjataso oikeasti ollut kiinnostava kohde sponsoreille tai katsojille verattuna pääsarjaan? Voi olla, mutta itse en ole ikinä moisesta kuullut. Jopa paljon ihaillussa Ruotsissa rahan kerääntyminen pääsarjaan laajentaa eroa SHL:n ja Allsvenskanin välillä.

Aivan varmasti lajifanaatikkoja ja suurimpia urheiluromantikkoja kiehtoo kolmitasoinen avoin sarja nousuineen ja laskuineen. Mutta satunnaiskatsojat päätyvät pääosin pääsarjamatseihin. TV-rahat (ja sponsorit) menevät sinne, missä katsojat ovat. Eivät TV-yhtiöt maksa Liigalle hyvää hyvyyttään. Oletetaanko näissä "a- ja b-sarja saman tv-sopimuksen alle" ehdotuksissa siis sitä, että Liiga (tai a-sarja, taimikälie) maksaa osuuden omistaan B-sarjaan? Millä yhtälöllä päädytään johtopäätökseen, että lajin lippulaivan heikentäminen on itse asiassa positiivista? Vai onko Suomessa riittävästi lajiniiloja, jotta useampi nykyisin Mestiksessä tai Suomisarjassa pelaava seura kykenee suurin piirtein tuplaamaan liikevaihtonsa ja kehittymään ammatimaisiksi organisaatioiksi vain koska sarja on auki?

Jotenkin tuntuu, että moni antaa tässä keskustelussa rahallista arvoa urheiluromantiikalle. Arvoa, jota sillä ei ole niin merkittävästi ollut enää toviin.

 

[R & L]

Rinteeltä yllä hyvää pohdintaa, ja myös omaan ajatusmaailmaan nyt keskutelussa olevien summien suuruus kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä. Tällaisia isoja ratkaisuja tehtäessä on kumminkin mentävä jo ajatustasolle kuinka suosittua jääkiekko on Suomessa 10v päästä? Tai entä 20v päästä? Eli pystytäänkö jääkiekon suosiota kuluttajien ja sitä kautta yhteistyökumppaneiden silmissä kasvattamaan niin paljon, että tuollaiset joukkuemäärät ja rahalliset summat ovat realistisia? Onko meillä Suomessa edes 20v päästä tarpeeksi lajaa asukaspohjaa tuollaiseen viritykseen?

Yleisesti tuo 10+10 tuntuu toimivalta idealta jos halutaan tulevaisuudessa pelattavan kahdella sarjalla, mutta niin kuin todettu paljon on mutkia matkassa ennen kuin tuo saadaan toimimaan.

Luulen että liian paljon.

 

[Pratu]

Turku 10000 katsojaa, hinta 450 miljoonaa€.
Helsinki 14000 katsojaa, hinta 400 miljoonaa€.
Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.
Tampere 13000 katsojaa, hinta 124 miljoonaa€.
Oulu 9000 katsojaa, hinta 90 miljoonaa€.

Tuollaisia projekteja on polkaistu tai polkaisemassa käyntiin pääsosin yksityisellä rahalla. Kaikkien suunnitelmissa olisi olla valmista tulevan vuosikymmenen alkuvuosina. Uskon noissa halleissa pelattavan 2020-luvulla kansainvälistä kiekkosarjaa.

 

[R & L]

Turku 10000 katsojaa, hinta 450 miljoonaa€.
Helsinki 14000 katsojaa, hinta 400 miljoonaa€.
Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.
Tampere 13000 katsojaa, hinta 124 miljoonaa€.
Oulu 9000 katsojaa, hinta 90 miljoonaa€.

Tuollaisia projekteja on polkaistu tai polkaisemassa käyntiin pääsosin yksityisellä rahalla. Kaikkien suunnitelmissa olisi olla valmista tulevan vuosikymmenen alkuvuosina. Uskon noissa halleissa pelattavan 2020-luvulla kansainvälistä kiekkosarjaa.

Pitäisi varmaan saada ensin tuosta CHL:sta suositumpaa kuin jokaisen ison omasta sarjasta (NLA, SHL, Liiga, DEL ) .
Tällä puolella palloa melkein tarvitsisi nuo KHL:än parhaimmiston mukaan jotta tuossa olisi mitään realismia toimia.

 

[Tarinankertoja]

Oletetaanko näissä "a- ja b-sarja saman tv-sopimuksen alle" ehdotuksissa siis sitä, että Liiga (tai a-sarja, taimikälie) maksaa osuuden omistaan B-sarjaan?

Juuri näin. Ruotsissa juurikin allsevenskanin kompensaatio pienenee murskaavasti uuden TV sopparin tullessa voimaan. SHL tod. näk. laajenee ja menee sulki näillä näppäimillä, koska taso-ero tulee siellä repeämään kun kaikki Allsvenskanseurat yhteensä saa jatkossa puolet vähemmän rahaa kuin yksi (1) SHL seura. Tämä siis juurikin siksi, että miksi se SHL maksaisi oman tuotteensa myynnistä alemmalle sarjatasolle kompensaatiota? Hyvää hyvyyttään.. not going to happen. Ruotsissa viä vähän näin on, koska näin ole ennenvanhaankin. Nyt SHL on päässyt eroon putoamissarjasta ja kohta putoamisesta tapellaan vaan yhden otteluparin turvin, otetaan pari seuraa lisää SHL:ään ja Liigan tavoin sulki.


Mikähän toiveajattelu edes tämmösen mallin on tuonut kuvioon? A/B,C. Ei taatusti neuvotella tollasesta, kun se veisi Liigajoukkueiden resursseja. Tosiaan Tampere, Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Oulu on pykäämässä uutta hallia, Rauma ja Pori on just pistänyt miljoonilla omansa kuntoon. eivät taatusti tule tekemään sarjajärjestelmää, joka uhkaisi näiden taloutta millään tavalla.


Lisäksi se CHL, jos se oikeasti ottaa jossain vaiheessa tuulta alleen ja isot seurat lähtee jopa Liigasta pois.. joukkueita Liigaan alkaa olla vähänlaisesti.


Joku mestiskannattajaunelma kyseessä… ei jatkoon