Ei siinä tarvitse perusteitta evätä kenenkään mahdollisuuksia pelata liigaa. Jos joukkue karsinnat voittaa, on halukas nousemaan liigaan ja täyttää liigan asettamat vaatimukset, niin siitä vain. Veikkaanpa vain, että KeuPan kohdalla ei olisi halukkuutta, eikä pystyttäisi täyttämään moniakaan vaatimuksia.Niin no eiköhän tuossa ollut muutama pohdinta siihen kun joku sanoi että mitenköhän jos karsintoihin tulisi jengi joka ei haluaisi/pystyisi nousemaan.ei sen kummallisempaa, jos sieltä nyt joku pienempikin kaupunki yhtenä vuotena pystyisi nousemaan jollain ihme tavalla niin miksi turhaan evätä senkään mahdollisuutta liigassa pelata. Eiköhän jokatapauksessa jos karsinnat pelattaisiin ja farmisääntöjä kiristetä niin sarjataulukko menisi aika paljon kuitenkin uusiksi jolloin suhteelisen isot kaupungit valtaa kärkipaikat, toinen asia on sitten että taitaa ruotsissakin muutama pienempi kaupunki olla SHL tai ainakin ollut, joskus pieni kaupunki voi olla valttikortti jos se on iso ja ainoa laji siellä kun taas suurkaupunkiin hukkua massaan. Eikä ne asiakkaat varsinaisesti taida mihinkään kadota ja olla hyväntekeväisyyttä jos kummallakin sarjatasolla olisi sama mediasopimus, räikeeseen ylihintaan sijaan sitten tippuneen jengin sopimus on halpa.
Ei siinä tarvitse perusteitta evätä kenenkään mahdollisuuksia pelata liigaa. Jos joukkue karsinnat voittaa, on halukas nousemaan liigaan ja täyttää liigan asettamat vaatimukset, niin siitä vain. Veikkaanpa vain, että KeuPan kohdalla ei olisi halukkuutta, eikä pystyttäisi täyttämään moniakaan vaatimuksia.
Skellefteån kuntaan kuuluu yli 70000 asukasta ja sen keskustaajamassa (Skellefteå) asuu reilut 30000 asukasta. Timrå on käytännössä Sundsvallin esikaupunkialuetta ja Sundsvallissa on yli 50000 asukasta. Timrå sijaitsee noin 10 km Sundswallin pohjoispuolella. Karlskronan kunnassa on lähemmäs 70000 asukasta ja sen keskustaajamassa (Karlskrona) on tuo mainitsemasi 37000 asukasta. Ängelholmin kunnassa on yli 40000 asukasta... keskustaajamassa tuo 28000 asukasta...Ruotsin liigassa pelaa joukkueita tällä kaudella niinkin isoista metropoleista kuin Mora (12.000 asukasta), Ängelholm (28.000 asukasta), Skellefteå (35.000 asukasta) ja Karlskrona (37.000 asukasta). Sellainenkin suurseura kuin Leksand on reilun 6000 asukkaan kaupungista, eikä Timrå myöskään ole kuin reilu 10.000 asukkaan kaupunki.
Että ei se kaupungin koko ole mikään selitys.
Tämä nyt vaan ihan huomiona.
Taidat selvästi yliarvioida mestisjoukkueiden halun nousta liigaan. Jos sitä oikeaa halua liigajäille olisi, niin miksi mikään seura ei sitä tällä hetkellä tavoittele? On kuitenkin tehty varsin selväksi liigan puolelta, että halukkuutta olisi nostaa joukkuemäärää vielä yhdellä, eli jos hyvä ehdokas mestiksestä löytyy, niin nousu voidaan järjestää. Yksikään nykyinen mestisseura ei kuitenkaan puhu nousuhaaveista tällä hetkellä. Haaveita toki voi olla, mutta todellista halukkuutta ja kykyä järjestää asioita nousun vaatimalla tavalla ei tunnu löytyvän.Varmaan tässä itsellä hieman pointti ollut että eiköhän kaikilla kuitenkin halukkuutta ole siihen nousemiseen kaikilla jos sinne karsintoihin pääsee vaikka se ei tavoite olisikaan kauteen lähtiessä. Se toinen pointti lienee sitten se että jos karsinnat palauttaa niin tarvitseeko kaikkien vaatimuksien olla sitten samanlaisia mitä nyt kabinettinousuilla on tehty, jonkinlaiset hyvä olla mutta tarvitseeko samanlaisia kaikilta osin. Eiköhän sieltä palauduta aika nopeasti takaisin jos sieltä joku Keupa pelaisi 2000 katsojalle Jyväskylässä ja 500 000 euron pelaajabudjetilla.
EDIT: Pointti siis e että jos joku pieni seura pystyisi kerran 30 vuoteen nousemaan itsensä liigaan niin eiköhän se äkkiä sieltä myös palautuisi, ei kaikkien välttämättä tarvitse pystyä samanlaisiin resursseihin mitä kärkiseurat.
Pitää nyt ymmärtää, että aidoilla urheilullisilla liigakarsinnoilla saavutetaan ns. utopia. Kun 320k€ pelaajabudjetilla operoiva joukkue tiputtaa 1,6 M€ pelaajabudjetilla operoivan joukkueen, niin näistä pelaajista kuoriutuu välittömästi liigatason pelaajia. Samassa putoavan joukkueen pelaajat ovat olleet vain ja ainoastaan mestistason pelaajia alusta asti. Tarvetta budjetin nostolle ei ole. Samalla kyseisen navetan rakenteet natisevat, kun seuraavalla kaudella kaikki 300 paikkaa ovat myyty loppuun kauden jokaiseen peliin ja uskaliaimmat roikkuvat vaijerilla katosta, kun eivät muuta paikkaa saaneet. Sama rumba käydään läpi 15 kautta putkeen, minkä jälkeen meillä on pääsarja, jonka tätähtipelaajat pelaavat makkarapalkalla ja joiden taso on korkeampi kuin koskaan. Lippujen hinnat putoavat 90 %, koska pelaajiin ei enää tarvitse käyttää rahaa. Samalla konkurssiuhka poistuu, koska Mestiksessä operoidaan samanlaisilla budjeteilla, ja tv-sopimuksen maksajaosapuoli kolminkertaistaa tarjouksensa, jotta saadaan kaikki sarjatasot saman sopimuksen alle ja kaikille yhtä kiva fiilis. Pelaajat eivät halua lähteä myöskään ulkomaille pelaamaan, koska tuntevat niin suurta kotiseuturakkautta kasvattajaseuraansa kohtaan.Se olisi hienoa jos urheilullinen sarjauudistus tapahtuisi.
Mietin vain sitä että miten kummassa nousijajoukkue kasaa sen ” yllätysnousun” jälkeen joukkueen pääsarjatasolle kesän aikana, puhumattakaan muusta organisaatiosta?
Liigatason joukkueella ja organisaatiolla ei ole taloudellisesti mahdollista operoida mestiksessä ilman konkurssia.
Jos nämä kaikki ongelmat osataan ratkaista ja saadaan toimiva avoin sarja , niin hieno homma!
Ja pudotuspelit tietysti kuudella joukkueella, eikö niin? Jotta sinne ei pääse mitään heikon kauden pelanneita.Kyllähän tuosta nyt voisi suoraan karsia nuo kolme viimeistä takaisin divariin ja avata sarjan ja palauttaa sarjaohjelman sekä pisteidenlaskun samanlaiseksi kuin ne olivat kultaisella 90-luvulla.
Liitosta tihkuneiden tietojen(vuotaneiden) mukaan esittelemäni mallit 10+10 joukkueen A-/B-liigoista ja 12 joukkueen C-sarjasta näyttävät olevat vahvimmilla sarjajärjestelmäuudistusten suhteen. Joidenkin jäsenten mukaan uudistus saattanee toteutua JO vuonna 2020 alkavalla kaudella.
Liigakarsinnat palaavat aikaisintaan vuonna 2020 - Kainuun Sanomat
PS. Olen toimittanut, sekä liigalle, että liitolle seikkaperäiset mallit kuinka sarjoissa edettäisiin ja saamani palautteen suhteen homman toteutuminen näyttää yllättävänkin myötämieliseltä ja lupaavalta.
Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.
Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.
Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?
Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.
Tähän uutiseen lisäyksenä, että neuvotteluissa on esitetty liigaosakkeen 1,8milj. euroa, joka säilyisi sellaisenaan A-liigassa pelaaville joukkueilla. B-liigassa pelaavilla joukkueilla osake maksaisi n. puolet, eli 700 000 euroa ja C-sarjassa puolestaan 200 000 euroa. Osakkeiden osalta tehtäisiin sarjaportaita vaihtavien joukkueiden kesken vaihtokauppa. Nousija siis maksaisi erotukseksi jäävän summan.Tämä malli tarkoittaisi siis sitä, että sekä jokaisen A-/B-liigassa, että C-sarjassa pelaavan joukkueen kuuluisi lunastaa osake, joka oikeuttaisi pelaamiseen kyseisissä sarjoissa.
Se seura, joka Suomisarjasta olisi nousemassa Mestikseen varmaan nykäisee patjan välistä ja sukan varresta sen 300k€ (erotus tasojen välillä) ihan tuosta vain. Esimerkiksi tällä kaudella välierissä pelaavista joukkueista Nokian Pyry Oy pyörii 145 000 €:n liikevaihdolla (jatkuvasti tappiollinen) ja JHT Kalajoki on rekisteröity yhdistys. Vaikka tässä annettaisiin seuroille se 5 vuotta aikaa maksella osaketta, niin tuollainen 60 k€ menoerä olisi lähes 40 % Pyryn kokonaisbudjetista. Eli sama virsi jatkuu: seurojen on sarjatasosta riippumatta alettava tehdä oikeita suunnitelmia homman viemiseksi ammattimaisempaan suuntaan ja kehitettävä tulonhankintaansa. Jo pelkästään siksi, että saavat pelata edes nykyisellä sarjatasollaan.Äkkiseltään pidän melko kunnianhimoisena tavoitteena että Suomesta löytyisi 32 seuraa joilla on varaa maksaa pelaamisen lisäksi ihan merkittäviä summia pelaamiseen oikeuttavasta osakkeesta. Toki hienoa jos näin olisi jossain vaiheessa, mutta vaatisi pirunmoista sttuksen nostoa alemmilta sarjatasoilta enkä ole varma että siihen riittäisi pelkkä ilmoitus että nyt ollaan kaikki teoriassa pääsarjajoukkueita. Oletettavasti näistä joukkueista karsittaisiin pois vielä ylemmän sarjan tiimeihin riippuvuussuhteessa olevat (mietin ihan sillä että tällä hetkellä Liiga+Mestis on 27 joukkuetta joissa on vielä useampi selkeähkö farmitiimi)?
Eli sama virsi jatkuu: seurojen on sarjatasosta riippumatta alettava tehdä oikeita suunnitelmia homman viemiseksi ammattimaisempaan suuntaan ja kehitettävä tulonhankintaansa. Jo pelkästään siksi, että saavat pelata edes nykyisellä sarjatasollaan.
Tuossa olikin aiemmin yksi esimerkki (koska en jaksanut käydä jokaista joukkuetta läpi menestyshistorioineen yms.) Suomi-sarjan välierävaiheeseen päässeestä joukkueesta, ja miltä tuo budjetti näyttää. Oletettavasti muista oy-muotoisista seuroista löytäisi parhaimmillaankin saman suuruusluokan tietoja. Kun seura operoi 150k€ liikevaihdolla, niin ensin tarvitaan pääomitusta, jotta saadaan runtattua se 200k€ c-osake taseeseen. Tämä on siis se minimitaso, jota ei voi vain kikkailla kirjanpitoon. 5 vuoden koroton laina tietäisi 40k€ vuotuista lyhennystä, 27 % liikevaihdosta. Vieläkö kuulostaa helpolta? Tuon verran siis pitäisi lisätä liikevaihtoa pelkästään pysyäkseen alimmalla portaalla. Tai joku porho / sponsori työntämään lisää pääomaa kassaan.En mä näkisi tuota isoimpana haasteena. Eiköhän tuo ongelma voitaisi kiertää jollain kirjanpitokikkailulla tai jonkinlaisella kiekkoliiga pankilla, joka nousijalle myöntää lainan, lisenssin/osakkeen ostamiseen. Jos sitten seuraavana vuonna joukkue tippuu, niin se seuraava joukkue ottaa samanlaisen lainan ja lunastaa edellisen osakkeen. Siinä yhteydessähän sitten ensimmäinen joukkue "pääsee kuiville" ja tätä ruljanssiahan voi sitten jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ja jos joukkue on ollut ylempänä vaikka sen neljä vuotta ja jo melkein maksanut sen ylemmän osakkeen, niin kun seuraava ottaa sen lainan ja lunastaa osakkeen pois edelliseltä, niin edellinenhän joukkue pääsee jo pienellä pesämunalla "helpompaan" sarjaan ja antaisi ehkä paremmat edellytyksen pompata takaisin seuraavan kauden jälkeen.
Pahempana ongelmana itse näkisin nuo pelaajahankinnat yms. Meinaa vaikka kuinka kiellettäisiin sopimusten tekeminen pelaajien kanssa "liian aikaisin", niin eihän se nykysysteemillä tule toimimaan. Tottakai agenttien etu on taata asiakkailleen mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman turvattu tulevaisuus, mahdollisimman pitkälle. Eli jollain uudella tavalla pitäisi saada syntymään tilanne, jossa agenttien "ahneus" saataisiin pelaamaan heitä itseään vastaan. Tai olisiko Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollista järjestää jonkinlainen "promotion draft", jossa nousija joukkue saisi valita yhden pelaajan jokaisesta muusta ylemmässä sarjassa pelaavasta joukkueesta, jos heillä on valmius ottaa näiden pelaajien olemassa olevat sopimukset hoitaakseen. Ja jos on mahdollista, niin suostuisivatko pelaajat tähän?
Vieläkö kuulostaa helpolta?
Sinä unohdit yhden äärimmäisen tärkeän kohdan tästä kuvauksestasi. Sen miten ne samat Möttöset ja Töppöset, jotka oli edellisellä kaudella sen X joukkueen runkona, mikä putosi, todennäköisesti pelaa sillä seuraavalla kaudella Y sen Mestiksen sijaan juurikin siinä nousijajoukkueessa. Siinähän sitten saa kansa koko rahalla huvia kun saa niitä naamoja katsella joita oma seura viimekaudella pudotti sieltä Liigasta.Toinen vaihtoehto on, että nousijajoukkue todella joutuu tekemään kovia ratkaisuja ja nostamaan pelaajabudjettiaan ja laajentamaan katsomokapasiteettiaan saadakseen täytettyä tuon alijäämän. Tässä vaiheessa kuvaan astuu paikallinen makkaramiljardööri, joka iskee muutaman miljoonalappusen tiskiin ja mahdollistaa nousijajoukkueen taipaleen ”kultapossukerhossa”. Tämä on jääkiekkoromantikkojen mielestä suorastaan ihailtavaa toimintaa, ja täysin eri asia kuin se, että jo valmiiksi Liigassa pelaavan joukkueen omistaja kuittaa tilikauden päätteeksi tappioita lainaamalla rahaa seuralle. Jälkimmäinen on syvästi halveksuttavaa toimintaa ja aiheuttaa oksennusreaktion urheiluromantikoissa, mutta jos rahoitus koskee nousijajoukkuetta, niin kaiken saa anteeksi.
Koko viesti ansiokasta pohdintaa. En tiedä olenko pessimisti tai jotain, mutta en näe tuon kuvion johtavan vain positiiviseen tulokseen. Tuossa mallissa rahalla mennään pitkälle. Maksetaan se uusi osake. Lyödään rahat riittävän laadukkaisiin pelaajiin. Panostetaan rahalla organisaatioon. Tämä kaikki kuulostaa pikavoittojen haulta. Ei Suomessa nykyisellään ole mielestäni lähellekään sitä määrää taloudellisesti vakaita seuroja, että tuo ehdotettu malli toimi ilman ulkopuolelta pumpattavaa rahaa. Vaikea myöskään nähdä, että parissa vuodessa seurat ehtisivät niin paljon toimintaansa kehittämään. Tuossa katetaan pöytä kaikenlaisille doereille, jotka isolla rahalla lähtevät tekemään maailmanluokan showta. Parhaassa tapauksessa kupla kestää mestaruuteen tai pariin asti. Lopulta doerin itsensä jo hylättyä uppoavan laivan hautaavat muut velkaiseksi konkurssipesäksi ajetun, mahdollisesti hyvinkin pitkän historian omaavan seuran. Koripallosta Suomessa voi katsoa esimerkkejä.Tuossa olikin aiemmin yksi esimerkki (koska en jaksanut käydä jokaista joukkuetta läpi menestyshistorioineen yms.) Suomi-sarjan välierävaiheeseen päässeestä joukkueesta, ja miltä tuo budjetti näyttää. Oletettavasti muista oy-muotoisista seuroista löytäisi parhaimmillaankin saman suuruusluokan tietoja. Kun seura operoi 150k€ liikevaihdolla, niin ensin tarvitaan pääomitusta, jotta saadaan runtattua se 200k€ c-osake taseeseen. Tämä on siis se minimitaso, jota ei voi vain kikkailla kirjanpitoon. 5 vuoden koroton laina tietäisi 40k€ vuotuista lyhennystä, 27 % liikevaihdosta. Vieläkö kuulostaa helpolta? Tuon verran siis pitäisi lisätä liikevaihtoa pelkästään pysyäkseen alimmalla portaalla. Tai joku porho / sponsori työntämään lisää pääomaa kassaan.
Kun joukkue nousee ylempään sarjaan pitäisi saada revittyä tavalla tai toisella 300k€ lisää jostain. Viiden vuoden korottomalla lainalla tuo tekisi 60k€ vuodessa. 40 % lisää liikevaihtoa. Ylempään sarjaan tarvitaan toki myös isompaa pelaajabudjettia ja ehkä vähän enemmän panostusta ottelutapahtumiin. Pudotus alemmalle tasolle muuttaisi jälleen kaiken, kun iso osa joukkueesta menisi vaihtoon budjetin pienentyessä. Tietenkin jos yleisölle pystytään myymään korkeammat lippuhinnat sarjatasosta riippumatta niin ongelma pienenee. Kuinka moni sitten olisi valmis maksamaan 10€ sen vanhan 5€ sijaan lipuista? Kuinka moni sponsori olisi valmis lisäämään tukeaan seuralle samalla näkyvyydellä?
Osakejärjestelmä on mielestäni hyvä alku. Mutta vain alku. Seuroille jää hurjasti petrattavaa, että liikevaihto saadaan pysyvästi paremmalle tasolle ilman suuria riskejä. Samalla maksava yleisö pitää saada tottumaan kalliimpiin lippuihin.
Turku 10000 katsojaa, hinta 450 miljoonaa€.
Helsinki 14000 katsojaa, hinta 400 miljoonaa€.
Jyväskylä 7000 katsojaa, hinta 300 miljoonaa€.
Tampere 13000 katsojaa, hinta 124 miljoonaa€.
Oulu 9000 katsojaa, hinta 90 miljoonaa€.
Tuollaisia projekteja on polkaistu tai polkaisemassa käyntiin pääsosin yksityisellä rahalla. Kaikkien suunnitelmissa olisi olla valmista tulevan vuosikymmenen alkuvuosina. Uskon noissa halleissa pelattavan 2020-luvulla kansainvälistä kiekkosarjaa.
Oletetaanko näissä "a- ja b-sarja saman tv-sopimuksen alle" ehdotuksissa siis sitä, että Liiga (tai a-sarja, taimikälie) maksaa osuuden omistaan B-sarjaan?