Kyllähän nykysuunta on ainoa oikea: Liiga on viimeinkin koko maan kattava oikea kansallinen pääsarja jossa on 15 kiinnostavaa joukkuetta koko maan laajuudella, ensivuonna Espoo nousee 16. joukkueeksi eli ottaa oman sille kuuluvan paikkansa ja positiivinen pöhinä lisääntyy edelleen. Liigan naamapunaisena ennenaikaisen tietovuodon aiheuttamana tekemä peruuttelu "Ei me olla mitään Jussin kanssa oikeesti sovittu"- käsienlevittely takaisin vaatekaappiin on joutavaa tekopyhää salailua, jonka lopputuloksen tietävät kaikki: Jussi ja makkarat, ainoa nousuun kykenevä sakki. Esbo und HK Blö, den Vita United.
On nähty hienoja matseja ja kovia taisteluja, sarja on tasainen ja tarjoaa herkullisia vääntöjä nuttujen joka värissä.
Jokainen liigaan tähän asti nostettu joukkue, niin Sport, KooKoo kuin Jukurit ovat osoittaneet kuuluvansa liigaan ja pärjänneet hyvin: Sport eka kauden jälkeen heti toisella offseissa, KooKoo liiti tulokaskautensa loppuun asti kirkaasti vain pinnan päähän offspaikasta ja Jukurien perkeleet ovat nytkin ekalla kaudellaan jo meidän edellä sarjataulussa.
Tulokkaitten järjestelmällinen menestys on suurin todiste laajennusten hyödyistä ja tarpeesta. Toinen yksinkertainen asia liigan tason nousemisen puolesta onkin jo sellainen yksinkertainen totuus jota ei jaksa jokaiselle erikseen selittää: Jos on 16 eritasoista joukkuetta, jotka taistelevat kaikki keskenään, heikommat vahvistuvat vahvempien kanssa pelaamisesta ja se nostaa koko liigan tasoa yleisesti. Jos on vain 10 tai 12 huippuhyvää joukkuetta, jotka vääntävät vain keskenään taso on kyllä hyvä mutta se ei enää siitä olennaisesti parane, eli liigan taso pysyy kehittymisen sijaan vakiona ja alaspäin alemmille sarjoille siitä ei juuri hyötyä ole koska nämä tasaisesti hyvät mastodontit tahtovat kaikki parhaat pelaajat saman katoksen alle. Huippujoukkueen pelaajien lainailu alemmille tasoille on ollut surkuhupaisaa murujen nakkelua säälistä, syökää mitä pöydästä sattuu tippumaan.
Kun on sopivasti eritasoisia joukkueita, pelaajaliikenne on ihan toisen näköistä ja se on aitoa ja vastavuorotteista.
Kansallisen liigan tason nousu siis vaatii runsaan joukkuemäärän ja mielellään eritasoisia joukkueita, heikommat voivat pelaamalla ja hankinnoilla nostaa tasaisesti omaa tasoaan tippumisen pelottamatta, koska alaspäin pääsee vain konkalla ja ylöspäin taas vakaalla taloudella.
Liigankutistajat muistakoot nämä asiat, ennenkuin alkavat tehdä 10+ 10+ 10 lilliputtiliigaa, jossa samat pelaajanaamat tulee joka toinen päivä vastaan kaukalossa ja jossa todellinen herrakerho kultapossuineen hopealehmineen juo työkansan kiekkoveret ja röyhtäisee porvarillisesti päälle.
Helevetin yksinkertaista, tässähän tuntee olevansa suorastaan se klassinen vitun nero : D