Konkurssi on seurausta siitä, ettei ymmärretä talouslukujen päälle ja ollaan ylioptimistisia ja otetaan liian isoja riskejä. Joskus konkurssi voi johtua huonosta tuurista ja ajoituksesta, kuten esim isoilla satsauksilla juuri ennen jotakin täysin ennakoimatta tilannetta. Pandemia ja kauden sulkeminen yms voisi käydä esimerkistä. Yleisesti näihin "mustiin joutseniin" voi silti olla varautunut kassan kautta, ettei eletä kädestä suuhun. Konkurssi on harmillinen asia, mutta kuuluu kaikkeen bisnekseen. Konkurssin tehnyt yrittäjä voi oppia tilanteesta ja aloittaa uusiksi yrittämisen. Myös jo kannuksensa hankkineet osaajat voivat toisinaan seilata jossakin projektissa karille. Konkurssia ei pidä pelätä taikka hävetä. Välttää konkurssia tietenkin pitää, mutta aina sattuu ja tapahtuu asioita.
Vapaassa markkinassa ja vapaassa urheilussa ei saisi pitää yllä epäterveitä tilanteita keinotekoisesti. Jos ei bisnes kanna, niin silloin se menee nurin. Nyt tilanteen ollessa mikä on, niin mahdollisesti putoavia seuroja olisi hyvä tukea tyynyrahoilla, mutta kausi kaudelta tyynyrahoja voisi laskea. Bisnes pitää sopeuttaa siihen, ettei se perustu vain parhaisiin skenaarioihin massiivisista lipputuloista, Liigapaikasta yms. Pitää olla olemassa budjetti millä pelataan Liigaa sekä budjetti sitä varten jos tippuisi Liigasta. Kassan täytyisi kestää se riski mikä milloinkin eteen tulee. Jos se ei sitä kestä, niin seurajohto on epäonnistunut talouden hoitamisessa.
Kaikki erilaiset holhoamismallit antavat väärää viestiä, että voi polttaa rahaa mitä ei ole, eikä ole tulossakaan. Liigan, Liiton ja Mestiksen ei pidä estää seuroja menemästä konkurssiin, vaan huolehtia mahdollisimman toimivasta toimintaympäristöstä. Konkurssit ovat seurajohtajien vastuulla. Nyt tehty muutos palauttaa näennäiset karsinnat tuo mahdollisuuden tippua alaspäin. Koska muutos tapahtuu nyt tässä vallitsevassa tilanteessa, niin tässä kohtaa edellä mainitut tahot voivat tukea mahdollisesti tippuvia seuroja, jotta konkurssi ei pääse syntymään muuttuneesta sarjajärjestelmästä johtuen. Taas jos sarjasta voi tippua jatkossakin, niin 2030-luvulla ei voi enää itkeä tyynyrahan perään. Muutoin markkinat kyllä hoitavat ja seurajohtajat kantaa vastuunsa.
Yhtään konkurssia en toivo kenellekään, mutta aina meillä on kaatunut niin yrityksiä kuin urheiluseuroja. Elämä jatkuu ja aina voi tulla takaisin samalla brändillä. Vastuu seuran taloudesta pitää kantaa ja huolehtia kehittämisestä. Yleensä hyvää tekemistä seuraa hyvää tulosta, kuten vaikka KooKoo Liigassa osoittaa sekä K-Espoo Mestiksessä.
yle.fi