Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Satunnainen]

Mestiksestä mukaan otetaan isoimmissa halleissa pelaavat joukkueet

Eikö siis mukana pitäisi olla KOOVEE (7300)?

 

[Tshekki77]

Eikö siis mukana pitäisi olla KOOVEE (7300)?

Pelaako ne muka oikeasti Mestistä siin isommassa hallissa? Herra isä! Riittäisiköhän Tampereella kiekkokuluttajia kolmelle joukkueelle?

 

[Satunnainen]

Pelaako ne muka oikeasti Mestistä siin isommassa hallissa? Herra isä! Riittäisiköhän Tampereella kiekkokuluttajia kolmelle joukkueelle?

Jo viime kaudella enemmistö kotipeleistä oli siinä samassa hallissa, jossa paikkakunnan liigajoukkueetkin pelaavat. En ole varma tästä kaudesta, mutta vaikka pelaisivat 50/50 niin taitaisi silti keskiarvo riittää. On se Suomen vanhin kuitenkin sen verran suuri.

 

[Peluuri]

Jo viime kaudella enemmistö kotipeleistä oli siinä samassa hallissa, jossa paikkakunnan liigajoukkueetkin pelaavat. En ole varma tästä kaudesta, mutta vaikka pelaisivat 50/50 niin taitaisi silti keskiarvo riittää. On se Suomen vanhin kuitenkin sen verran suuri.

No kyllä Tampereelle ennemmin sopii 2. ja 3. liigajoukkue kuin esim. kuihtuvaan Savonlinnaan..SaPKo on hyvä, mutta kaupunki pieni, kuihtuva ja henkitoreissaan..SaPKon ja Oopperajuhlien takia mielikuva Savonlinnasta on räikeästi liian posittivinen..

 

[Sphinx]

Tämä malli tekisi sen, että vuosittain molemmilla sarjatasoilla paikkaa vaihtaa 0-2 joukkuetta.

Kolmekin joukkuetta voisi tässä mallissa vaihtaa sarjatasoa. Esimerkiksi jos kaikkki kolme B-liigasta pudotuspeleihin selviytynyttä joukkuetta voittaisivat vastustajansa A-liigan sijoilta 5-7. Tällöin voisivat nämä A-liigassa sijoille 5-7 sijoittuneet joukkueet pudota B-liigaan tai vähintään kaksi niistä putoaisi. Koska tässä mallissa muodostuisi ns. hissijoukkueita, jotka todennäköisesti tasoittaisivat tasoeroja liigojen välillä, olisi voittamaan tottunut B-liigan voittaja usein luultavasti kovempi vastus keväällä kuin häviämään tottunut A-liigan jumbo. Näin ollen A-liigan kahdeksas sija voisi olla enemmän tavoittelemisen arvoinen kuin seitsemäs sija.

Sarjatason vaihtamisen suhteen tässä olisi siis heikkoutena liika satunnaisuus ja tämän luoma tila taktikoinnille. Ajatellaan esimerkiksi, että A-liigan jumbofinaalissa kahdeksanneksi sijoittunut joukkue voittaa koko kauden sekaisin olleen ja ennätyspienet pisteet keränneen yhdeksänneksi sijoittuneen ja etenee kahdeksan parhaan pudotuspeleihin. A-liigan seitsemänneksi sijoittunut puolestaan on saanut vastaansa edellisellä kaudella jonkun A-liigasta ulos pullahtaneen "suurseuran", joka on B-liigaan ylivoimaisilla resursseillaan dominoinut sarjaa ja panostanut kauteen isosti teemalla "visiitti B-liigassa jääköön ranskalaiseksi". A-liigan seiska taistelee pudotuspelisarjassa miehekkäästi, mutta häviää viidennen ottelun jatkoerässä. Samaan aikaan B-liigan kakkonen on yllättänyt A-liigan kuutosen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa A-liigan seiskan pitää voittaa vielä sekä A-liigan jumbo että kutonen säilyttääkseen sarjapaikkansa, kun taas A-liigan kasille sarjapaikan säilyttämiseen riitti pelkän A-liigan jumbon voittaminen. Sarjapaikkojen jako on siis todella epäreilua ja satunnaista. Tämän kertoo jo se, että A-liigan kahdesta huonoimmasta joukkueesta vain toinen edes voi pudota, vaikka B-liigasta voi nousta jopa kolme joukkuetta ja A-liigan sijoille 5-7 sijoittuneet joukkueet voivat pudota kaikki kerralla.

Periaatteessa on mahdollista, että B-liigan voittaja menee päätyyn asti ja voittaa koko paskan. Tällöin A-liigan kasin ennen seiskaa seuraavalle kaudelle saama sarjapaikka näyttäisi jo todella epäreilulta. Toimivassa sarjajärjestelmässä alemman sarjan parhaiden pitäisi karsia ylemmän sarjan heikoimpia vastaan.

Lisäksi sarjajärjestelmän heikkoutena on B-liigan joukkueiden pakottaminen pelaamaan merkityksettömiä näytösotteluita keväisin suuressa määrin amatöörijoukkueita vastaan. Tässä toki hieman auttaisi jos näihin nöyryyttäviin näytösotteluihin komennettaisiin vain esimerkiksi B-liigan pari heikointa joukkuetta eikä kaikkia viimeiseen asti pudotuspelipaikasta taistelleita joukkueita, joita ei yhtään lohduttaisi päästä pelaamaan mistään mutasarjan säälimestaruudesta, vaikka pysti nimettäisiin world cupiksi.

 

[Tshekki77]

Sarjatason vaihtamisen suhteen tässä olisi siis heikkoutena liika satunnaisuus ja tämän luoma tila taktikoinnille.

Onhan se tosiaan noinkin ja tuollainen riski on tässä mallissa olemassa. Mutta koska mallissa on ne ristiinpelaamiset ja mahdollisuus päästä pelaamaan mestaruudesta myös LiigaB:stä, niin näkisin haitan (vaikka se todellinen onkin) lopulta rajalliseksi. Siis jos perimmäisenä tarkoituksena olisi synnyttää malli, jossa se toinen taso olisi tarkoitus heti lähtökohtaisesti synnyttää elinvoimaiseksi ja kiinnostavaksi myös tv-kumppaneille ja muille sponsoreille. Tuota elinvoimaisuutta ei haittaisi yhtään se, että Ilveksen, HIFK:n ja TPS:n kaltaiset alisuorittajat viettäisivät aikaa myös alemmalla tasolla, muiden joukossa. Toki tämä olisi sitä viihteellistämistä (urheilullisuuden kustannuksella), mutta siihen suuntaanhan näytetään kokoajan urheilumaailmassa, enenevässä määrin menevän. Ja koska tässä mallissa kuitenkin paras voittaa, niin en näkisi, että urheilullisuus kärsisi liikaa, vaikka toki myönnän, että se hieman tässä kärsisi.

Lisäksi sarjajärjestelmän heikkoutena on B-liigan joukkueiden pakottaminen pelaamaan merkityksettömiä näytösotteluita keväisin suuressa määrin amatöörijoukkueita vastaan. Tässä toki hieman auttaisi jos näihin nöyryyttäviin näytösotteluihin komennettaisiin vain esimerkiksi B-liigan pari heikointa joukkuetta eikä kaikkia viimeiseen asti pudotuspelipaikasta taistelleita joukkueita, joita ei yhtään lohduttaisi päästä pelaamaan mistään mutasarjan säälimestaruudesta, vaikka pysti nimettäisiin world cupiksi.

No eihän tämä Liigacup pakollinen olisi, mutta mielestäni sopiva kädenojennus uuden Mestiksen suuntaan ja sehän on jokaisesta joukkueesta itsestä kiinni, miten paljon antaisi arvoa Liigacup tittelille. Kyllähän Spengler cupillekin naureskellaan, mutta kun Kuopio meni sen voittamaan, niin eikös ne nostanu kuitenkin viirin kattoon? Eli ihan joukkueista itsestä kiinni, millä tavalla ottaa irti annetuista mahdollisuuksista. Kyllä tuollaisessa Liigacupissakin on varmasti joukkueita, jotka sen haluaisivat voittaa.

Edit. ja siis omalla kohdallahan se ainoa järkevä syy sarjojen "avaamiseen" olisi tavoite kahdesta täysin ammattimaisesti toimivasta tasosta Suomikiekossa. Eikä siis sillee, että vain avataan ja toivotaan, että Mestiksestä joskus kasvaisi täysin ammattimainen sarja vaan että asiaa lähdettäisiin aktiivisesti itse ajamaan siihen suuntaan, että tavoite on realistinen

 

[A.P.Järvi]

Olen täällä niin paljon puhunut 10+10 mallista, että heitetään välillä vielä pienempi muutos nykytilanteeseen. Eli 9+9. Sehän käytännössä vaatisi vain kolmea uutta joukkuetta ja loput joukkueet näillä kahdella sarjatasolla olisi sitten nykyisiä Liigajoukkueita. Ristiinpelaamisella ja "yhteisillä" pudotuspeleillä koitetaan luoda tilanne, jolla nämä kaksi sarjatasoa (olkoon vaikka LiigaA ja LiigaB) saisi myytyä yhteisen tv-sopimuksen alle.

Eli käytännössä kaikki pelaa runkosarjassa kaikkia vastaan kahdesti (kotona ja vieraissa) ->17x2=34 ja sitten vielä kaikki pelaa omalla tasolla kaikkia muita vastaan kolmesti -> 8x3=24. Eli yhteensä pelejä per joukkue tulisi runkosarjassa 34+24=58.

Mitkä ovat tämän pelisysteemin keskeiset edut verrattuna tavalliseen 18 joukkueen sarjaan? Tässä esittelemässäsi mallissa saattaa toki tapahtua nimellisiä sarjanousuja, mutta niitä ei kuitenkaan voine verrata perinteisiin "aitoihin" sarjatason vaihtoihin, koska tässä mallissa muutoinkin pelataan 18 peliä 58:sta eri tason/lohkon/liigan joukkuetta vastaan. Kun pudotuspelitkin ovat yhteiset, on kyseessä käytännössä juurikin tuo 18 joukkueen liiga, joka on teennäisesti jaettu kahdelle portaalle.

 

[-One-]

@Tshekki77 on mielestäni oikeilla jäljillä. Liigan ja Mestiksen kuilu on revennyt niin isoksi, että ainoa järkevä tapa Liigan avaamiseksi on sellainen, jossa Mestis tuodaan osaksi Liigan TV-sopimusta. Ainoa realistinen tapa tähän on mielestäni sellainen, jossa 1) kokonaisjoukkuemäärä ei kasva kerralla radikaalisti ja 2) myös Mestiksestä voi voittaa Liigan mestaruuden. Tällöin yksittäisen joukkueen saama rahasumma ei putoa merkittävästi, ja yleisöä kiinnostaa tarpeeksi myös Mestiksen pelit. Näillä eväin vältetään pahimmat talousvaikeudet hissijoukkueille.

Esitetty versio 9+9 mallista ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta joukkuemäärä on hyvä. Toinen vaihtoehto on aloittaa 8+8 systeemistä. Myöhemmin konseptia voidaan joka tapauksessa laajentaa joukkue kerrallaan, jos muualta löytyy resursseja ammattijoukkueen pyörittämiseen.

Lopputulema on tässäkin mallissa suljettu sarja, joka on sisältä vain jaettu kahtia. En vaan pysty enää näkemään toimivana sellaista vaihtoehtoa, jossa amatöörisarjasta voisi nousta ammattilaissarjaan, niin urheiluromanttista kuin se olisikin. Siksi tällainen A+B sarjakokonaisuus lienee toimivin vaihtoehto, jos "sarjanousuja" halutaan nähdä.

 

[Tshekki77]

Mitkä ovat tämän pelisysteemin keskeiset edut verrattuna tavalliseen 18 joukkueen sarjaan?

Edut ovat minimaalliset, mutta tuossa on lähdetty siitä ajatuksesta, että Suomeen haluttaisiin kaksi ammattimaista tasoa, jolla kiekkoa pelataan. Tuo olisi ikäänkuin aihio siihen suuntaan lähtemiseen, eikä sen tarvitsisi missään nimessä olla lopullinen versio. Jos se kuitenkin jäisi lopulliseksi joukkueiden lukumäärän osalta, niin ensimmäiset viisi vuotta voitaisiin pelata kuvailemallani tavalla. Seuraavaksi viideksi vuodeksi ristiinpelaamiset voisi tarvittaessa puolittaa ja sitten kymmenen vuoden päästä, kun toinenkin taso on toivottavasti vakiinnuttanut asemansa kiekkokuluttajien sydämmissä, voisi sarjat mahdollisesti eriyttää. Jos siihen vielä siinä vaiheessa halutaan mennä.

Toki tuo voisi toimia aihiona myös sillä tavalla, että ensin mennään jokunen vuosi 9+9 mallilla. Sitten jossain vaiheessa, jos esim. sekä Jokereiden, että Kiekko-Espoon tilanteet sitä vaatisi/sallisi, niin voitaisiin mennä 10+10. Sillä kokoonpanolla taas jokunen vuosi ja pikkuhiljaa eteenpäin siihen, että lopulta oltaisiin 12+12 tilanteessa ja että toinenkin taso olisi tosiaan vakiinnuttanut asemansa kiinnostavana ammattilaissarjana ja siinä vaiheessa sitten sarjat eriytetään ja mennään takaisin kohti perinteistä mallia.

Toki tämä tie olisi urheiluromantiikan vastainen, mutta uskoisin sen olevan varmempi tie haluttuun tavoitteeseen, kuin vain se, että kerta vuoteen pudotetaan yksi Liiga joukkue Mestikseen, kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen vain toivottaisiin, että kuluttajat Mestiksen löytäisivät ihan uudella tavalla. Meinaa siitä ei ole ihan kauaa aikaa, kun kolme nykyistä Liiga joukkuetta pelasi Mestistä, eikä sen ajan Mestis ole sitä, mitä tulevaisuudelta toivoisin.

Eli nimimerkki @-One- on käsittänyt aika tarkkaan, mitä mallillani haen. Toki sen olen huonosti viestittänyt, ettei ehdottamani malli olisi tarkoitus jäädä lopulliseksi malliksi, vaan vain ensi askeleeksi kohti kahta täysin ammattimaisesti toimivaa sarjatasoa Suomessa. En tiedä onko tuo tavoite realistinen Suomessa, mutta se on mielestäni ainoa järkevä motiivi lähteä nykyistä mallia muuttamaan.

 

[-pasi-]

Ainakin tuo 9+9 varmaan järkevämpi kun alkaa yksitellen pudottaa joukkueita ja elvyttää samaan aikaan mestistä. Tuo 9+9 malli tekisi että 9 joukkueella TV raha jopa hieman nousisi ja taas sitten lopuilla liigaseuroilla hieman laskee ja pottia tulee 3 joukkuetta lisää jakamaan. Resursseja hieman laajemmin käyttöön. Mestistä jos taas lähtisi rahallisesti samalla tv sopparilla elvyttää niin jos pottia jakaa 15 liigaseuraa ja 10-12 mestisseuraa niin joutuisi aika paljon liigaseurat potista antamaan että kuilu ei säilyisi isona. Tietenkin tuossa 9+9 systeemissäin sitten että ulos jäävät seurat saattaisi ongelmissa olla, mutta niin nytkin.

 

[Sämppäri]

Ihmettelen noita perusteluita, että jonkun joukkueen talous ei kestä putoamista. Jos olet pelannut korttisi niin perseelleen, että Mestis joukkue voittaa paras 7 sarjassa, niin ansaitset myös aloituksen pohjalta.

Jokerit
IFK
Saipa
Kärpät
Lukko
Kalpa
TPS
HPK
Ilves
Tappara
Ässät
Pelicans
Jukurit
Sport
Kookoo
Jyp

Siinä joukkueet Liiga-kaudelle. Neljä runkosarjan viimeistä pelaa sarjan keskenään, josta kaksi tippuu suoraan. Sama toistuu seuraavana vuonna, jonka jälkeen sarja avataan ja tehdään yhtenäinen tv-sopimus Liigan ja Mestiksen välille.

Mestiksessä pelaisi:

X = Liigasta tippuja
X
X
X
Koovee
Jokipojat
Roki
Tuto
K-Vantaa
Hermes

Jokaisella Mestisjoukkueella olisi teoreettinen mahdollisuus nousuun. Jos Mestis-joukkue voittaa karsintasarjan ja Liiga-lisenssin lunastus ei onnistu tiettyyn aikarajaan kuluessa, niin Liigasta putoaja pääsee pälkähästä sillä kertaa.

 

[Tshekki77]

Ainakin tuo 9+9 varmaan järkevämpi kun alkaa yksitellen pudottaa joukkueita ja elvyttää samaan aikaan mestistä. Tuo 9+9 malli tekisi että 9 joukkueella TV raha jopa hieman nousisi ja taas sitten lopuilla liigaseuroilla hieman laskee ja pottia tulee 3 joukkuetta lisää jakamaan.

Eihän me varmaan varmaksi tiedetä tv-sopimuksen arvoa, mutta erilaisissa lehtijutuissahan sen on puhuttu olevan 23 miljoonaa vuosittain. Eli 23/15 -> olis 1,533 per jengi. Jos uudessa tilanteessa yhdeksän ylhäällä pelaavaa saisi tuon, niin alemmalle tasolle rahaa jäisi jaettavaksi noin miljoona per joukkue. Eli olisiko siinä hyvä jako (tällaisilla oletetuilla numeroilla)? Eli että ylemmän tason joukkueille jaettaiin 1,5 kertaisesti se, mitä alemmalle. Tuolla tavalla toisellekin tasolle jätettaisiin ihan hyvät mahdollisuudet pärjätä (tv-rahan osalta) keväälläkin.

 

[-One-]

Ihmettelen noita perusteluita, että jonkun joukkueen talous ei kestä putoamista. Jos olet pelannut korttisi niin perseelleen, että Mestis joukkue voittaa paras 7 sarjassa, niin ansaitset myös aloituksen pohjalta.

Ihmeitä tapahtuu aina silloin tällöin, voittihan Suomi viime keväänä maailmanmestaruuden "paskimmalla joukkueella ikinä". Samalla tavalla joku mestisseura saattaisi hurmoksessaan kaataa jonkin henkisessä takalukossa pelaavan Liigaseuran. Sellaisessa tilanteessa pudonneen joukkueen liikevaihto romahtaisi seuraavalla kaudella suurella todennäköisyydellä yli 2 miljoonaa euroa. Todennäköisesti seura ei pystyisi niin lyhyellä varoitusajalla karsimaan kulujaan läheskään yhtä paljon, vaan seurauksena mestiskaudesta olisi miljoonaluokan tappiot. Liigassa pelaa aika monta seuraa, jotka eivät tuota kestäisi vaan seurauksena saattaisi olla konkurssi. Mielestäni tämä ei ole suomalaisen jääkiekkoilun edun mukaista, vaan johtaa pitkällä tähtäimellä yhä isompiin tasoeroihin myös Liigassa.

 

[Sämppäri]

Sellaisessa tilanteessa pudonneen joukkueen liikevaihto romahtaisi seuraavalla kaudella suurella todennäköisyydellä yli 2 miljoonaa euroa. Todennäköisesti seura ei pystyisi niin lyhyellä varoitusajalla karsimaan kulujaan läheskään yhtä paljon, vaan seurauksena mestiskaudesta olisi miljoonaluokan tappiot. Liigassa pelaa aika monta seuraa, jotka eivät tuota kestäisi vaan seurauksena saattaisi olla konkurssi.

Tässä kuvaan voisi astua lisääntyneet tuotot ja tv-rahat, joita avattu Liiga ja yhteinen tv-sopimus voisi tuoda. Merkityksettömät pelit vähenevät lähelle nollaa, joka tarkoittaa enemmän rahaa, ja taas tv-sopimus voisi olla arvokkaampi, jos sarjat sulautettaisiin samalle palveluntarjoajalle.

Näistä en niin paljoa tiedä, että voisiko tuo olla mahdollista, mutta itse haaveilen tuonlaisesta järjestelyistä.

 

[-One-]

Tässä kuvaan voisi astua lisääntyneet tuotot ja tv-rahat, joita avattu Liiga ja yhteinen tv-sopimus voisi tuoda. Merkityksettömät pelit vähenevät lähelle nollaa, joka tarkoittaa enemmän rahaa, ja taas tv-sopimus voisi olla arvokkaampi, jos sarjat sulautettaisiin samalle palveluntarjoajalle.

Näistä en niin paljoa tiedä, että voisiko tuo olla mahdollista, mutta itse haaveilen tuonlaisesta järjestelyistä.

Juuri näin, eli yhteinen TV-sopimus on lähes ehdoton vaatimus sarjan avaamiselle. Tästä päästään sitten siihen, että tuskin mikään liigaseura suostuu sellaiseen muutokseen, jos se tarkoittaa seurakohtaisten TV-tulojen merkittävää pudotusta. Liigan avaaminen tietenkin nostaisi Mestiksen kiinnostavuutta ja siten TV-sopimuksen arvoa, mutta nykyisen kokoisen Mestiksen liittäminen Liigan TV-sopparin alle tarkoittaisi väkisinkin joukkuekohtaisen tulon pienentymistä, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Siksi paras ratkaisu on aloittaa pienestä, eli ottaa vaikkapa se 3 joukkuetta lisää (9+9 malli), ja myöhemmin laajentaa joukkue kerrallaan.

Vaikka elettäisiin sellaisessa utopiassa, että nykyinen Mestis voitaisiin kertalaakista liittää Liigan TV-sopparin alle, niin tämäkin on lopulta ongelman siirtämistä. Mestisjoukkueista tulisi ammattilaisorganisaatioita, ja "konkurssikuilu" siirtyisi Mestiksen ja Suomi-sarjan välille. Mielestäni tästä ei pääse yli eikä ympäri, johonkin se tulppa on laitettava.

 

[-pasi-]

Todennäköisesti seura ei pystyisi niin lyhyellä varoitusajalla karsimaan kulujaan läheskään yhtä paljon, vaan seurauksena mestiskaudesta olisi miljoonaluokan tappiot. Liigassa pelaa aika monta seuraa, jotka eivät tuota kestäisi vaan seurauksena saattaisi olla konkurssi. Mielestäni tämä ei ole suomalaisen jääkiekkoilun edun mukaista, vaan johtaa pitkällä tähtäimellä yhä isompiin tasoeroihin myös Liigassa.

Mitenköhän tuolla ruotsissa on seurojen taloudet mennyt tippumisien jälkeen, monikohan on lopulta konkurssiin mennyt lopullisesti? Aika paljon kuitenkin tuntuu että seurat sielläkin kuitenkin jotenkin pystynyt pelastautumaan ja ei niin kovaan tuhoon.

 

[Petofani]

Minun näkökantani:

- 14 joukkuetta.

- 60 ottelua runkosarjassa joukkuetta kohden. Tämä samana siksi, että meidän sarjassa pelaa paljon sellaisia pelaajia, jotka pelaa tulevaisuudessa NHL:ssä, jossa pelataan runkosarjassa 82 ottelua puolen vuoden aikana, kuten Liigan 60 ottelua, niin näiden pelaajien on hyvä oppia tiiviiseen tahtiin.

- Liigan ja muiden Euroopan sarjojen pitäisi sopia yhdessä CHL:n kanssa, että sen alkusarja pelataan kokonaan elokuussa.

- Maajoukkuepelien aikana Liiga on tauolla.

- 8 parasta joukkuetta suoraan pudotuspeleihin

- Liiga avoimeksi.

 

[aquanqua]

Hypoteettinen tilanne, jossa nykyinen Mestis ja Liiga yhdistettäisiin ja mediaoikeudet myytäisiin keskitetysti, romahduttaisi jyvitysjärjestelystä riippuen Liiga-seurojen osalta seurakohtaisen TV-rahan määrän.

 

[Nelfor]

Ihmettelen noita perusteluita, että jonkun joukkueen talous ei kestä putoamista. Jos olet pelannut korttisi niin perseelleen, että Mestis joukkue voittaa paras 7 sarjassa, niin ansaitset myös aloituksen pohjalta.

Eipä tuossa olekaan ongelmaa niin kauan, kuin liigajoukkue saa puolustaa paikkaansa pelaamalla. Silloin karsintapelit tuntuvat lähinnä turhuudelta, mutta toki niitä minun puolestani voitaisiin silti pelata.

Ei se kuitenkaan kovin terve pohja ole sarjojen väliselle rakenteelle, että putoava joukkue käytännössä poikkeuksetta menee konkurssiin. Tämä johtuu ihan vain siitä, että sarjojen välinen kuilu on aivan liian suuri.

Jokaisella Mestisjoukkueella olisi teoreettinen mahdollisuus nousuun. Jos Mestis-joukkue voittaa karsintasarjan ja Liiga-lisenssin lunastus ei onnistu tiettyyn aikarajaan kuluessa, niin Liigasta putoaja pääsee pälkähästä sillä kertaa.

Mestiksessä on mutulla ehkä 1-2 joukkuetta, joilla on sekä halua, että realistisia mahdollisuuksia nousta liigaan. Ja nämä tiedetään etukäteen. Aika nopeasti menisi pohja koko karsintasysteemiltä, jos vastaan asettuu kerta toisensa jälkeen joukkue, joka ei kykene nousemaan, vaikka kuinka haluaisi.

Minulla ei ole siis edelleenkään mitään karsintojen palauttamista vastaan, mutta en näe niistä myöskään olevan mitään hyötyä, vaan lähinnä imagollista tappiota molemmille sarjoille. Nykyisellään Mestis-seuroilla on nähdäkseni paremmat mahdollisuudet nousuun, kuin olisi karsintojen palauttamisen jälkeen.

 

[Nelfor]

Mitenköhän tuolla ruotsissa on seurojen taloudet mennyt tippumisien jälkeen, monikohan on lopulta konkurssiin mennyt lopullisesti? Aika paljon kuitenkin tuntuu että seurat sielläkin kuitenkin jotenkin pystynyt pelastautumaan ja ei niin kovaan tuhoon.

Kyllä siellä yleensä selvitään, mutta mielestäni Ruotsiin on ihan turha lähteä katselemaan, kun puhutaan kotoisen Liigan ja Mestiksen välisestä erosta. Allsvenskan on pitkälti ammattilaissarja, kun taas Mestis on hyvin kaukana siitä.

 

[-pasi-]

Kyllä siellä yleensä selvitään, mutta mielestäni Ruotsiin on ihan turha lähteä katselemaan, kun puhutaan kotoisen Liigan ja Mestiksen välisestä erosta. Allsvenskan on pitkälti ammattilaissarja, kun taas Mestis on hyvin kaukana siitä.

Joo toisaalta siellä se kuilu esim. TV rahan suhteen taitaa vieläkin isompi olla, sillä itse vähän mietin tuota miten siellä hoidetaan kun miljoonista kuitenkin kyse jos tippuu. Toisaalta en lähestyisi tuota asiaa pelkästään sillä että joku seura menee kohti konkurssia jos tippuu vaan onhan se nousijallekin iso mahdolisuus

 

[-One-]

Edut ovat minimaalliset, mutta tuossa on lähdetty siitä ajatuksesta, että Suomeen haluttaisiin kaksi ammattimaista tasoa, jolla kiekkoa pelataan. Tuo olisi ikäänkuin aihio siihen suuntaan lähtemiseen, eikä sen tarvitsisi missään nimessä olla lopullinen versio. Jos se kuitenkin jäisi lopulliseksi joukkueiden lukumäärän osalta, niin ensimmäiset viisi vuotta voitaisiin pelata kuvailemallani tavalla. Seuraavaksi viideksi vuodeksi ristiinpelaamiset voisi tarvittaessa puolittaa ja sitten kymmenen vuoden päästä, kun toinenkin taso on toivottavasti vakiinnuttanut asemansa kiekkokuluttajien sydämmissä, voisi sarjat mahdollisesti eriyttää. Jos siihen vielä siinä vaiheessa halutaan mennä.

Toki tuo voisi toimia aihiona myös sillä tavalla, että ensin mennään jokunen vuosi 9+9 mallilla. Sitten jossain vaiheessa, jos esim. sekä Jokereiden, että Kiekko-Espoon tilanteet sitä vaatisi/sallisi, niin voitaisiin mennä 10+10. Sillä kokoonpanolla taas jokunen vuosi ja pikkuhiljaa eteenpäin siihen, että lopulta oltaisiin 12+12 tilanteessa ja että toinenkin taso olisi tosiaan vakiinnuttanut asemansa kiinnostavana ammattilaissarjana ja siinä vaiheessa sitten sarjat eriytetään ja mennään takaisin kohti perinteistä mallia.

Näin juuri. Aloitetaan pienestä, ja myöhemmin katsotaan josko laajentuminen / sarjojen erottaminen olisi taloudellisesti mahdollista. Yhtenä mahdollisuutena voisi miettiä sitäkin, että jos sarjat jossain vaiheessa erotetaan toisistaan, niin voitaisiin alkaa pelaamaan jotain cuppia rinnalla. Siis sellaista, mihin osallistuisi kaikki joukkueet molemmilta sarjatasoilta. Tuo siis korvaisi sarjojen väliset ristiinpelaamiset. En kuitenkaan usko, että tällainen ensimmäisessä vaiheessa lisäisi riittävästi B-sarjan kiinnostavuutta, vaan alkuun vaaditaan mielestäni B-sarjan parhaiden osallistuminen A-sarjan playoffeihin.

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän koen että tällainen A+B sarjajärjestelmä palvelisi suomalaista kiekkoilua nykyistä mallia paremmin. Mahdollisuus saada enemmän pelejä samantasoisten joukkueiden välillä sekä saada lisää ammattilaisorganisaatioita kehittämään pelaajia. Bonuksena sitten tämä "liiganousu"-aspekti.

 

[-One-]

Joo toisaalta siellä se kuilu esim. TV rahan suhteen taitaa vieläkin isompi olla, sillä itse vähän mietin tuota miten siellä hoidetaan kun miljoonista kuitenkin kyse jos tippuu. Toisaalta en lähestyisi tuota asiaa pelkästään sillä että joku seura menee kohti konkurssia jos tippuu vaan onhan se nousijallekin iso mahdolisuus

Mä en ota Ruotsin tilanteeseen kantaa sen enempää, kun en asiasta tiedä tarpeeksi. Tuohon jälkimmäiseen virkkeeseen otan kuitenkin sen verran kiinni, että yksi sarjatasojen kuilun tuoma ongelma on myös siinä, miten haastavaa tuo "iso mahdollisuus" on käyttää hyväkseen. Liigaseurat kokoavat suurimman osan joukkueestaan jo edellisen kauden ollessa käynnissä, joten liiganousija joutuu hankkimaan vahvistuksensa kesällä aika rajallisesta pelaajavalikoimasta. Tämänkin vuoksi sitä kuilua pitäisi saada kavennettua, jotta hommassa olisi järkeä. Mestisjoukkueen rungon pitäisi olla sellainen, että liiganousun jälkeen muutamalla täsmävahvistuksella voidaan oikeasti kamppailla karsintojen välttämisestä.

 

[Kuubextra]

Mestisjoukkueen rungon pitäisi olla sellainen, että liiganousun jälkeen muutamalla täsmävahvistuksella voidaan oikeasti kamppailla karsintojen välttämisestä.

Miksi? Eikö siellä nytkin ole kohta 100 vuotta liigassa pelannut seura "karsintoihin" menossa ja vastaavasti pari kautta mukana oleva kolkuttelee jo kärkipäätä. Kaudessa 60 ottelua ja ennusteen koko kaudesta voi antaa keskimäärin melko tarkasti kun katsoo päivää ennen ensimmäistä ottelua joukkueen kokoonpanoa.

 

[aquanqua]

Joo toisaalta siellä se kuilu esim. TV rahan suhteen taitaa vieläkin isompi olla, sillä itse vähän mietin tuota miten siellä hoidetaan kun miljoonista kuitenkin kyse jos tippuu.

Kuinka paljon rahaa Mestiksen seurat saavat nykyisestä TV-sopimuksesta? Vuonna 2017 Aftonbladetin mukaan SHL:n uuden TV-sopimuksen myötä seurakohtainen ero TV-rahassa nousi SHL:n ja HA:n välillä 20-kertaiseksi.

Mestiksen mediaoikeuksien arvosta viitteitä antavia tietoja löysin vain Jatkoajan jutusta vuodelta 2013:

Sirviö ja muu päättävä väki asettui TV-sopimuksen osalta kriittiselle kannalle myös siksi, että sen käsitys Mestiksen markkina-arvosta on vähättelevästi sanoen optimistinen.

Mestis linjasi sen TV-sopimuksen tavoitelluksi arvoksi noin 1,2 miljoonaa euroa kaudessa eli 100 000 euroa per seura kautta kohden. Suurinpiirtein saman verran kuin URHOtv oli valmis pulittamaan kolmen vuoden sopimuksesta.

Esimerkiksi Sirviö perusteli hinnoittelua sillä, että Allsvenskanin ensimmäinen TV-sopimus oli arvoltaan 300 000 kruunua (n. 35 000 euroa) per seura nykyisen maatessa jo kahden miljoonan kruunun tietämillä. Allsvenskanissa siis jokainen joukkue tienaa pelkästään TV-sopimuksen kautta n. 240 tuhatta euroa kaudessa.

Mestis, TV-sopimuksen urhokkaan?

Suomen toiseksi kovatasoisin lätkäsarja seilaa yhä ilman TV-sopimusta. Tästä on syyttäminen Mestis-seurojen näkökantojen eroja ja Mestiksen heikkolaatuista tuotetta. Miksi Mestiksen pudotuspelit eivät näy juuri nyt URHOtv:ltä?

www.jatkoaika.com

Luulenpa, että TV-rahan osalta kuilu Liigan ja Mestiksen välillä on tällä hetkellä suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin Ruotsin tilanteessa.