Salménia kyllä kaipaisi takaisin vaalitentteihin, vaikka edustaakin melkein aina täysin vastakkaisia näkemyksiä kuin allekirjoittanut. Kysymyksessähän on ihan mielenkiintoisella tavalla "opinionated" vasemmistoälykkö, joka kuitenkaan useimmiten ei ollut syönyt niin hapanta sitruunaa, että koko hommasta olisi mennyt maku (vrt. laajasti koko poliittisen kirjon yli menevät mutruhuulet kuten Hannu Salama, Erno Paasilinna ja Paavo Haavikko tai Keijo Korhonen)
Mitä taas tulee täällä käsiteltyyn valtiovarainministeriön kansantalousosaston virkamiesraporttiin. Kuten jo ehdin kommentoida, Pekkarinen on yksi poliittisimmista nimityksistä mitä ainakin itse olen huomannut tapahtuneen.
Jukka Pekkarinen edustaa hyvin perinteistä keynesiläisyyttä ja kannattaa lähes aina kattavia tulopoliittisia kokonaisratkaisuja (TUPO). Itse asiassa hänen Suomen makrotalouden kehitystä kuvaavissa teoksissa päädytään tilastoaineksesta lähes aina sellaisiin oletuksiin, että oli suhdanne ja sisäiset/ulkoiset kilpailutekijät mitkä tahansa, TUPO olisi siunauksellinen ja aina voidaan devalvoida. Että sellainen mies.
Siis ihannepartneri Heinäluomalle. Mutta liitettynä Pekkarisen talousteoreettiseen viitekehykseen, hänen osastonsa suositukset tarkoittavat lähinnä vain sitä, että hän näkee Suomen taloudella menevän "niin hyvin", että keynesiläisyyden mukaan julkisen sektorin tulisi vähentää talouden rahankiertoa ylikuumenemisen ja inflaation estämiseksi (vaikkei monetaristi olekkaan, mjr). Jos taas hän näkisi, että seuraavalla vaalikaudella kaikki menesi todennäköisesti päin "prinkkalaa" (esimerkiksi Yhdysvaltain talous romahtaa), hän kannattaisi todennäköisesti julkisten menojen olennaista lisäämistä.
Toki hän teoksissaan myöntää, että useimmiten Suomessa (ja muualla) on toimittu juuri päinvastoin, eli lisätty/vähennetty julkista kulutusta väärässä kohdassa suhdannekäppyröitä, jos siis uskottaisiin keynesiläisyyteen.
Taloustieteilijät eivät muuten enää juuri missään suhtaudu asiaan niin ortodoksisesti kuin Pekkarinen suhtautuu. Mutta tästä saamme ilmeisesti kiittää SAK:n ylikorostunutta roolia.