En ymmärrä, että ketä jaksaa kiinnostaa pienet näpertelyt. Puhutaan koko ajan jostain tarkistuksista, vaikka tarvitaan suurremonttia. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä, vaikka mikään ei ole oikeastaan loistavasti.
Suomessahan on yksi varsinainen porvarillinen puolue eli kokoomus. He ovat mukana siinä samassa poliittisessa pelissä kuin muutkin, eivätkä he pysty tai halua sellaisiin toimiin kuin mitä tarvittaisiin. Nuoleskelevat äänestäjiä puhumalla arjesta ja ihan mitättömistä detaljeista. 90-luvun alussa oli toinen tilanne, koska silloin oli tilanne ja vaadittiin muutosjohtamista. Ja sitä tapahtui. Ensin otettiin lamasta ote ja sen jälkeen sitouduttiin taloudellisesti ja poliittisesti Länsi-Eurooppaan. Ensimmäiset vuodet EU:ssa oltiin aikalailla jopa ytimessä asiakysymyksissä. Sen jälkeen nyt vähintäänkin nykyisen presidentin valtaannousun jälkeen ollaan eletty vanhaa tuttua pysähdyksen aikaa. Tuleekin mieleen, että jokaista politikkoa pitäisi potkia persuksille ja laittaa asiat liikkeelle.
On aivan turha puhua pienistä veronalennuksista tai jostain muista detaljeista, kun on tärkeämpiäkin asioita pohdittavaksi. Ehdokkaiden pitäisi tulla nyt esille oikeilla ohjelmakysymyksillä. On hyvä, että ydinvoima ja sitä kautta tulevaisuuden energiakysymykset on nostettu esiin. Samalla tavalla on hyvä, että Nato on esillä, mutta mikään muu sitten ei olekaan esillä. Mikseivät ehdokkaat kerro, minkälaista tulevaisuutta he ovat luomassa tai mihin he uskovat. Itse haluaisin ainakin seuraaviin asioihin kannanottoja vaalikeskusteluissa:
- Maastrichtin sopimuksen 4 freedoms tulisi ottaa käsittelyyn. Kuinka saadaan liikkumisen esteet poistettua. Mielestäni free movement of goods ei täysin toteudu tässä tilanteessa, vaan siellä on todella paljon asioita, mihin tulisi kiinnittää huomiota. Sama tilanne koskee free movement of peoplea. Miten suomalainen esimerkiksi voi oikeasti liikkua työn mukana, jos hän ei saa muuttaessaan maksetusta autoverosta palautusta ja jos hän töissä muussa maassa niin ei saa käyttää ulkomaille rekisteröityä autoa työmatkoihin kotimaassa etc. Viidakko ihan mieletön ja esteitä on melkein äärettömästi jäljellä
- miten integraatio saadaan syventymään? Tällä hetkellä EU:ta laajennetaan, mutta se kehitys on pysähtynyt. Täytyisi ottaa jälleen tarkemmin pohdintaan se, että pitäisikö olla enemmän eri tasojen valtioita mitä tulee integraation syvyyteen. Ne valtiot, jotka ovat valmiimpia, voisivat edetä. Ja Suomen tulisi olla ytimessä. Esim. verotuksen harmonisointi, missä voidaan ottaa sitten huomioon periferiakorotukset mm. arvonlisäverossa tulisi ottaa käsiteltäväksi. Sen lisäksi rajojen merkitys pitäisi entisestään saada vähäisemmäksi, mikä on jo osittain noiden 4 freedomin alaisia asioita. Posti- ja telealat ovat osittain avainasemassa näissä kysymyksissä. Tulisi päästä vihdoinkin enemmän siihen 15 vuotta puhuttuun tilanteeseen, missä maat eivät kilpaile keskenään, vaan alueet. Itämeren alueella joku Helsinki-Tukholma akseli on hyvinkin yksi tällainen alue. Samoin Helsinki-Tallinna. Muualla taas sellaisia ovat vaikkapa Milano-München ja Pariisi-Lontoo. Koko kansallisvaltiomalli on mielestäni ainakin taloudellisessa mielessä täysin vanhentunut
- Eurooppa on kotimaa. Nyt jokainen on varmasti jo sisäistänyt euron, eikä enää muuta markkoihin päässään. Aika helposti se kävi. Saa nähdä, koska tapahtuu seuraava muutos eli että yhä useampi ihminen alkaa oikeasti nähdä EU:n sisämarkkinana. Nähdään se, että EU kilpailee USA:ta, Japania ja Kiinaa vastaan. Eli että jos ostaa eurooppalaisen tuotteen niin se on kotimaalainen siinä mielessä. Paljon on tekemistä, jotta Eurooppa voisi olla edes kilpailukykyinen. Nyt on olemassa vasta suuret sisämarkkinat asukasmäärältään, mutta samalla sisämarkkinat, jotka eivät toimi kovin hyvin ja kilpailukyky on huono
- Mitä muutoksia pitää tehdä, jotta voimme pärjätä paremmin? Verotus, sosiaaliturva, koulutus... Kaikki yhteiskunnan osat tulisi ottaa käsittelyyn. Ei saa jäädä paikalleen makaamaan, jos haluaa pärjätä. Koko mentaliteetti pitäisi muuttaa. Euroopassa väestö ikääntyy. Tuntuu, että täällä on eläkeläistytty koko kansan voimalla jo aika päiviä sitten. Nyt tarvittaisiin jostain sitä draivia, joka vie eteenpäin
jne. jne. Asioita on vaikka kuinka, mutta harva ehdokas ottaa niihin kantaa. Joku tietysti sanoo, että mitä väliä, kun puolueen laariin ne kaikki äänet menevät. Pitää kuitenkin muistaa, että jos ei seuraa asiakysymyksiä ja sitä, että millaisia ehdokkaat ovat niin voi käydä niinkin, että sosiaalitantat kuten Perho, Pietikäinen, Sarkomaa ja kumppanit saavat valtaa. Onneksi sentään Itälä ei ole enää johdossa. Liian moni ehdokas on laittanut liian paljon politiikkaan pennejä kiinni. Pitää mielistellä kansaa, jotta pääsee läpi. Harva todella uskaltaa rahoittaa touhunsa joko omalla tai kannattajiensa rahoilla ja ajaa todellista ideologista vaalikampanjaa. Itseäni ei ainakaan kiinnosta pikkudetaljien hierominen, vaan haluan löytää ehdokkaan, jolla on kunnon ohjelma tulevaisuuteen.
Nykyinen presidentti on vienyt koko poliittisen kulttuurin brezhnevin aikaan. Tuntuu, että virkamieskuntakin vain odottelevat, että koska virkakausi päättyy niin sitten päästään ehkä tekemään jälkeen töitä. On huvittavaa, että valtaan ovat päässeet juuri nimenomaan Halonen ja Tuomioja. Nuo epärealistit äärivasemmistolaiset kukkaislapset, jotka ovat paitsi toisistaan nauttineet niin myöskin olleet koko elämänsä ajan kaikkea vastaan. Pelkästään eduskunnan äänestyskäyttäytymistä jos tutkii niin onhan se uskomatonta. Tuomiojalla on varmaan 30 v kokemus siitä, että miten ollaan kaikkea vastaan ja käännetään rotsi. On ollut EEC:tä ja kaikkea mahdollista. Halosen track record on melkein yhtä huima. Toki hän on käyttänyt paljon aikaa solidaarisuushommiin jossain hevonkuusessa, missä milloinkin tovereita on vähän tönitty. Tällä hetkellä vihreissä on samantyylistä porukkaa. Toivottavasti eivät ole presidenttejä ja ulkoministereitä tulevaisuudessa.
Joskus tuntuu, että tämä jarruporukka, mihin kuuluu luonnollisesti paljon kepulaisiakin, koska maanviljelijät haluavat säilyttää aina status quon, haluaa tahalleen tehdä maalle hallaa. Tai sitten ovat vain pässejä. Sitä tosin olen aina ihmetellyt, että miksi esim. Matti Vanhanen ja Esko Aho vastustivat ydinvoimaa, koska eihän se ainakaan ympäristöhihulismia voinut olla, koska Kepuhan on nimenomaan se puolue, joka luontoa on aina eniten tuhonnut, kun on rehevöitetty vesistöt, käytetty valtavasti torjunta-aineita, kuivattu suot ja tehty avohakkuita. Ehkäpä ydinvoima onkin liian ympäristöystävällinen energiamuoto ja kepulaisia vituttaa, kun ei pääse polttamaan sellaista moskaa, mistä tulee kasvihuonekaasuja.
Harvoin on vaalit kiinnostanut yhtä vähän kuin nykyään. 80-luvulla oli kommunismin vastainen taistelu ja taistelu suomettumista sekä valtion roolin vähentämistä vastaan ja talouselämän avautumisen ensiaskeleiden ajaminen. 90-luvulla taisteltiin kaikki yhdessä sen puolesta, että Suomi nousee lamasta ja liittyy Eurooppaan. Nyt 2000-luvulla ollaan kuin täit tervassa. Mitään ei tapahdu. Ei oikein nappaa koko suomalainen poliittinen kulttuuri tällä hetkellä.