Eduskuntavaalit 18.3.2007

[mjr]

Joku vielä uskaltaa puhua totta. Faktaan perustuvaa totta eikä mitään "niin totta kuin osaan".

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id51760.html

"Valtio ei saisi pelastaa pienten paikkakuntien teollisuutta tukirahoilla, sanoo Radiouutisten ykkösaamussa haastateltu Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden professori Paul Lillrank

...


Koko Suomen asuttuna pitäminen on Lillrankin mukaan mahdollista, mutta elintasosta on silloin tingittävä."

Asioita, joita pohtiessamme pääsemme ihmettelemään syitä siihen miksi Suomessa on työn tuottavuus viidenneksen USA:ta heikompi ja jopa 40% heikompi kuin Luxemburgissa.

Tai että miksi Suomessa julkiset työpaikat muodostava luonnottoman suuren osan työmarkkinoista.

Voidaan myös miettiä sitä, miksi Suomessa ja muissa pohjoismaissa sosiaalinen liikkuvuus on kolminkertainen USA:han nähden. Jos synnyt köyhäksi, on nousu siis paljon todennäköisempää Suomessa kuin USA:ssa, jossa esim. yliopisto-maksut ovat hämmästyttävän korkeita, ja yhä haasteellisempia jopa keskiluokalle. Ihmetelläänpä nyt hetken tätä asiaa vuorostaan.

 

[SergeiK]

Asioita, joita pohtiessamme pääsemme ihmettelemään syitä siihen miksi Suomessa on työn tuottavuus viidenneksen USA:ta heikompi ja jopa 40% heikompi kuin Luxemburgissa.

Lähde?

Mitä nyt käytät tässä tuottavuuden mittarina? Tuntia per BKT suhteuttettuna dollariin vai USA:n tasoon vai mitä?

 

[Rodion]

Lähde?

Mitä nyt käytät tässä tuottavuuden mittarina? Tuntia per BKT suhteuttettuna dollariin vai USA:n tasoon vai mitä?

Hesarissa oli talousosastolla uutinen "Asiantuntijat epäilevät valtion tuottavuusnäkemyksiä". Kuten kaikki tiedämme, ainoastaan tuottavuuden kasvu voi luoda kestävää talouskasvua maahan. Noh, tässä uutisessa oli kuva, kuinka tuottavuuden kasvun kehityksen trendi on itse asiassa laskusuuntainen! Trendi, joka taitaa olla 5 vuoden liukuva keskiarvo tuottavuuden kasvusta, oli parhaimmillaan yli 3% vuoden -95 tienoilla. Siitä lähtien trendi on laskenut tasaisen varmasti mennen vuonna 2004 jo alle 2%:n kasvun.

Eli tuottavuuden kasvutrendi osoittaa Suomessa alaspäin. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että nyt aletaan olla inflaatiolukemissa. Samoin palkkakehityslukemissa. Jos palkkakehitys on kovempaa kuin tuottavuuden kasvu, talous ei ole vakaalla pohjalla.

Uutisessa myös mainitaan, että tuottavuuden mittaaminen on tietenkin hankalaa, ja sitä se on erityisesti julkisen sektorin puolella (josta toinen uutiskatsaukseni).

Kaikista mittausongelmista huolimatta tuottavuutta on mittailtu myös kansainvälisellä tasolla. OECD:n vertailussa mittakeppi on USA, jonka indeksiarvo on sata. Luxemburgissa ja Norjassa päästään lähes kolmasosan parempaan tuottavuuteen. USA:n tason ylittävät myös Belgia, Ranska, Irlanti ja Hollanti. Suomen indeksiluku on 83, Ruotsin 89.

Sitten se toinen lehtikatsaus:

Singaporen päälehti The Straits Times julkaisi muutama kuukausi sitten pääkirjoitussivullaan saksalaista Ifo-instituuttia edustavan Hans-Werner Sinnin kirjoituksen pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kilpailukyvystä.

Artikkelissaan Sinn paljastaa harhoja pohjoismaista. Sinnin mukaan Suomen korkea bkt asukasta kohden sekä verraten matala työttömyysaste johtuvat "Nokia-ihmeen" lisäksi piilotetusta työttömyydestä. Julkinen sektori muodostaa työmarkkinoista luonnottoman suuren osan, ja valtion työllistämien palkat lasketaan kansantuotteeseen, vaikka työpanoksen tuottavuus tai tarpeellisuus ei ole markkinatalouden mukaisesti mitattavissa.

Sinn vääntää saksalaisen ja pohjoismaisen hyvinvoinnin eron rautalangasta: Saksa kantaa yksityisen sektorin tuottamasta lisäarvosta veroa, jota voidaan käyttää työttömyyden hoitoon. Pohjoismaat antavat työttömille kirjoituspöydän ja kirjaavat työttömyyskorvauksen osaksi kansantuotetta.

 

[mjr]

Toinen asia, jota voimme hartaasti ihaillen miettiä ovat ne kymmenet miljoonat amerikkalaiset joilla ei ole sairausvakuutusta. Niin, pitäisiköhän toistaa tuo lause? Joilla ei ole sairausvakuutusta. Aika outoa, että siltikin valtiontalous pystyy siellä elämään täysin järjettömästi yli varojensa (yksityisellä puolella muistaakseni säästämisaste muuttui viime vuonna negatiiviseksi, notta eipä siinäkään mielessä huolta huomisesta).

 

[lihaani]

Artikkelissaan Sinn paljastaa harhoja pohjoismaista. Sinnin mukaan Suomen korkea bkt asukasta kohden sekä verraten matala työttömyysaste johtuvat "Nokia-ihmeen" lisäksi piilotetusta työttömyydestä. Julkinen sektori muodostaa työmarkkinoista luonnottoman suuren osan, ja valtion työllistämien palkat lasketaan kansantuotteeseen, vaikka työpanoksen tuottavuus tai tarpeellisuus ei ole markkinatalouden mukaisesti mitattavissa.

Sinn vääntää saksalaisen ja pohjoismaisen hyvinvoinnin eron rautalangasta: Saksa kantaa yksityisen sektorin tuottamasta lisäarvosta veroa, jota voidaan käyttää työttömyyden hoitoon. Pohjoismaat antavat työttömille kirjoituspöydän ja kirjaavat työttömyyskorvauksen osaksi kansantuotetta.

Mitä on tuottamaton julkinen sektori? Suomessa on jo kahdessa perättäisessä Pisa-tutkimuksessa huippuhyväksi todettu peruskoulutus. Kenen etu se olisi, että laadukkaimmat koulut olisivat bisnestä? Kuka hyötyy, kuka kärsii?

Samoin terveydenhuolto, jonka runko ovat julkisin varoin ylläpidetyt terveyskeskukset ja keskussairaalat. Muuttuisiko ja millä hinnalla terveydenhoito julkisesta menoerästä kannatettavaksi yksityiseksi liiketoiminnaksi. Kuka taas hyötyy ja kuka kärsii?

Suomen terveydenhoidon osuus on noin 8% BKT:sta. USA:n noin 14,5%. Miltei puolta pienemmällä satsauksella per capita koko Suomen kansa saa tarvitsemansa kalliitkin hoidot, USA:ssa noin 50 miljoonaa ihmistä on ensiapua lukuunottamatta kaiken terveydenhoidon ulkopuolella.

Jos parhaat peruskoulut sekä terveydenhoidon runko yksityistetäisiin, niin julkinen sektori ja verotus olisivat tosi pienet. Taas kysymys, kenen eduksi ja kenen haitaksi?

 

[Luiro]

Toinen asia, jota voimme hartaasti ihaillen miettiä ovat ne kymmenet miljoonat amerikkalaiset joilla ei ole sairausvakuutusta. Niin, pitäisiköhän toistaa tuo lause? Joilla ei ole sairausvakuutusta. Aika outoa, että siltikin valtiontalous pystyy siellä elämään täysin järjettömästi yli varojensa (yksityisellä puolella muistaakseni säästämisaste muuttui viime vuonna negatiiviseksi, notta eipä siinäkään mielessä huolta huomisesta).

Se on tuo kapitalismi tuollainen järjestelmä, että se ei ole taloudellisesti järkevää. Kenenkään kannalta.

Toimiva kapitalistinen markkinatalous on kuin hellä anaaliraiskaus.

 

[mjr]

Se on tuo kapitalismi tuollainen järjestelmä, että se ei ole taloudellisesti järkevää. Kenenkään kannalta.

Toimiva kapitalistinen markkinatalous on kuin hellä anaaliraiskaus.

En kyllä noinkaan sanoisi - toki USA:n systeemi on erittäin varoittava esimerkki, mutta pohjoismainen malli, missä dynaaminen talous on pitkälti pystytty valjastamaan järkevien hyvinvointirakenteiden veturiksi, on toiminut aivan hyvin tähän saakka. Globalisaatio nyky-muodossaan näyttää kyllä hitaasti murtavan tämän järjestelmän perusteita. Sinänsä järkikin sanoo, että sellainen yhteiskunta, jossa tehokas koulutus tarjoaa kaikille mahdollisimman tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla ja jossa oikeus korkealaatuiseen terveydenhuoltoon on kaikille turvattu, takaa sosiaalisen kierron pysymisen korkeana ja estää jäykkien ja tehottomien luokkarakenteiden synnyn.

 

[Vekurinen]

Se on tuo kapitalismi tuollainen järjestelmä, että se ei ole taloudellisesti järkevää. Kenenkään kannalta.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä sitten on "taloudellisesti järkevä" järjestelmä? Voit käyttää esimerkkejä historiasta.

 

[SergeiK]

Asia selvä - innovaatiot tehty kierrätettäviksi

Singaporen päälehti The Straits Times julkaisi muutama kuukausi sitten pääkirjoitussivullaan saksalaista Ifo-instituuttia edustavan Hans-Werner Sinnin kirjoituksen pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kilpailukyvystä.

Artikkelissaan Sinn paljastaa harhoja pohjoismaista. Sinnin mukaan Suomen korkea bkt asukasta kohden sekä verraten matala työttömyysaste johtuvat "Nokia-ihmeen" lisäksi piilotetusta työttömyydestä. Julkinen sektori muodostaa työmarkkinoista luonnottoman suuren osan, ja valtion työllistämien palkat lasketaan kansantuotteeseen, vaikka työpanoksen tuottavuus tai tarpeellisuus ei ole markkinatalouden mukaisesti mitattavissa.

Sinn vääntää saksalaisen ja pohjoismaisen hyvinvoinnin eron rautalangasta: Saksa kantaa yksityisen sektorin tuottamasta lisäarvosta veroa, jota voidaan käyttää työttömyyden hoitoon. Pohjoismaat antavat työttömille kirjoituspöydän ja kirjaavat työttömyyskorvauksen osaksi kansantuotetta.

Olipa nerokkaasti sanottu.

Yksi tapa parantaa tuottavuutta on poistaa kokonaan tuotekehittely ja vain kopioida muitten tekemisiä. Tämän filisofian nimimerkki Rodion on muuten sisäistänyt erinomaisesti.

Hänen tämänpäiväinen ajatuksensa esitti 03.01.2007 11:25 nimimerkki RiippumatonTarkkailija AP Areenalla:

Rodion lohkaisi erään vitsin 10.01.2007, iPhonesta ,jonka AP Areenan nimimerkki minskuj oli viitisen minuuttia aiemmin postannut (10.01.2007 14:33)

Samaisessa iPhone keskustelussa Rodion oli osoittanut asiantuntemustaan (10.01.2007, 11:13). Tosin samoja päätelmiä oli tehnyt AP Areenalla tunti aiemmin nimimerkki Bestman.

Nämä nyt löytyivät viiden minuutin satunnaisotannalla. Lisää eittämättä löytyy jos jaksaa kaivella Rodionin viestihistoriaa ja AP Areenan hakua.

Odotan tähän jotain erinomaista vastinetta, kun Rodion moisen AP Areenalta ensin löytää.

 

[Luiro]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä sitten on "taloudellisesti järkevä" järjestelmä? Voit käyttää esimerkkejä historiasta.

Tulee mieleen tästä nyt Suomi ja Ruotsi heti kättelyssä. Jossain muualla niitä kutsuttaisiin sosialistisiksi järjestelmiksi. Taitaa esimerkiksi tuo maksuton koulutus olla vasemmiston suurin saavutus koskaan (okei oli siellä virolaisen jussi kanssa auttamassa). Ja yleensäkin koko Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta.

Enkä toivo nyt tähän mitään taistolaiskorttia. Eurokommunismi on kuitenkin hieman eri juttu. Suomessa ainakin SKP/SKDL:n/Vasemmistoliiton enemmistö on ollut eurokommunisteja ja sosialisteja.

 

[Daespoo]

Tulee mieleen tästä nyt Suomi ja Ruotsi heti kättelyssä. Jossain muualla niitä kutsuttaisiin sosialistisiksi järjestelmiksi. Taitaa esimerkiksi tuo maksuton koulutus olla vasemmiston suurin saavutus koskaan (okei oli siellä virolaisen jussi kanssa auttamassa). Ja yleensäkin koko Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta.

Enkä toivo nyt tähän mitään taistolaiskorttia. Eurokommunismi on kuitenkin hieman eri juttu. Suomessa ainakin SKP/SKDL:n/Vasemmistoliiton enemmistö on ollut eurokommunisteja ja sosialisteja.

Aika mielenkiintoista että kommunisti arvostelee kapitalismitalouden toimimattomuutta. Suorastaan huvittavaa etten sanoisi.

 

[Vekurinen]

Tulee mieleen tästä nyt Suomi ja Ruotsi heti kättelyssä. Jossain muualla niitä kutsuttaisiin sosialistisiksi järjestelmiksi. Taitaa esimerkiksi tuo maksuton koulutus olla vasemmiston suurin saavutus koskaan (okei oli siellä virolaisen jussi kanssa auttamassa). Ja yleensäkin koko Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta.

Kyllä Suomessa ja Ruotsissa on jo iät ja ajat eletty markkintaloudessa. Jos nyt nyt käytetään vaikka käsiteparia kapitalismi-suunnitelmatalous, niin ei ole vaikea ymmärtää, kumpaan suuntaan pohjoismaisetkin hyvinvointivaltiot kallistuvat. Aikoinaan kylmästä sodastakin selvisivät parhaiten ne sosialistivaltiot, jotka olivat halukkaita siirtymään kohti markkinaehtoista taloutta.

Kokonaan toinen asia on sitten se, kuinka vapaata markkintalous on. Pohjoismaissa vähemmän kuin vaikkapa ison veden takana.

 

[SergeiK]

Aika mielenkiintoista että kommunisti arvostelee kapitalismitalouden toimimattomuutta. Suorastaan huvittavaa etten sanoisi.

Ihan samalla tavalla Nalle Wahlroos on entinen kommunisti. Joten ihan samalla Paul Lillrankilla on oikeus uusiin mielipiteisiinsä taustoistaan huolimatta.

 

[Daespoo]

Ihan samalla tavalla Nalle Wahlroos on entinen kommunisti. Joten ihan samalla Paul Lillrankilla on oikeus uusiin mielipiteisiinsä taustoistaan huolimatta.

Niin puhuin siis Luiron mielipteistä, tämän proffan ajatukset ovat mielestäni ihan järkeviä.

 

[msg]

Mitä on tuottamaton julkinen sektori? Suomessa on jo kahdessa perättäisessä Pisa-tutkimuksessa huippuhyväksi todettu peruskoulutus. Kenen etu se olisi, että laadukkaimmat koulut olisivat bisnestä? Kuka hyötyy, kuka kärsii?

Ykkösaamussa haastateltu Lillrank muuten tyrmäsi tämän sillä, että mittarina on vain keskihajonnan vähäisyys eli hänen mielestään PISA:n suurin saavutus onkin tasapäistäminen, jossa pyritään pitämään heikommin ja paremmin pärjäävät lähellä keskimääräistä.
Väittäpä myös provosoivaan tyyliin, että Suomessa tykätään nostaa esiin sellaisia tutkimuksia, joissa on pärjätty.
Ei tämä minusta kuullosta yhteensopivalta sen suhteen, että nykyisessä globalisaatiossa pärjättäisiin luovuudella ja innovaatioilla.

Saska ent. Saarikoski muuten heitti Pressiklubissa piikkiä Karjalan-Tarjan eli Cronbergin suuntaan. Tämä Tarja kun perään kuulutti Perloksen yhteiskuntavastuuta. Saskan mielestä ketjua pitäisi jatkaa Nokiaan, jonka pitäisi ostaa Perloksen kalliimpia kuoria ja eteenpäin vielä loppukäyttäjään, jonka siis yhteiskuntavastuun nimissä pitäisi ostaa näitä Nokia puhelimia, joissa olisi näitä kalliimpia kotimaisia kuoria.

 

[Luiro]

Kyllä Suomessa ja Ruotsissa on jo iät ja ajat eletty markkintaloudessa. Jos nyt nyt käytetään vaikka käsiteparia kapitalismi-suunnitelmatalous, niin ei ole vaikea ymmärtää, kumpaan suuntaan pohjoismaisetkin hyvinvointivaltiot kallistuvat. Aikoinaan kylmästä sodastakin selvisivät parhaiten ne sosialistivaltiot, jotka olivat halukkaita siirtymään kohti markkinaehtoista taloutta.

Kokonaan toinen asia on sitten se, kuinka vapaata markkintalous on. Pohjoismaissa vähemmän kuin vaikkapa ison veden takana.

En ole väittänyt etteikö sosialismissa voi olla tai kuulu olla markkinamekanismia. Se, että jos laaditaan pelisäännöt, joissa on aivan selviä sosialistisia piirteitä tai terveydenhuolto ja koulutus hoidetaan kuntien omana työnä. Se on kyllä sosialismia. Ulkoistaminen ei.

Aika mielenkiintoista että kommunisti arvostelee kapitalismitalouden toimimattomuutta. Suorastaan huvittavaa etten sanoisi.

Siis jos en kannata kapitalismia, niin en voi myöskään sitä kritisoida?

Oikeistolainen kyllä ajattelun loogisuutta myöten.

 

[Daespoo]

Siis jos en kannata kapitalismia, niin en voi myöskään sitä kritisoida?

Oikeistolainen kyllä ajattelun loogisuutta myöten.

Kapitalismia saa kyllä kritisoida mutta kommunistilta se on aika huvittavaa tekstiä.

Vähän kuin Marco Bjuström haukkuisi Jari Sillanpäätä homoksi.

 

[lihaani]

Ykkösaamussa haastateltu Lillrank muuten tyrmäsi tämän sillä, että mittarina on vain keskihajonnan vähäisyys eli hänen mielestään PISA:n suurin saavutus onkin tasapäistäminen, jossa pyritään pitämään heikommin ja paremmin pärjäävät lähellä keskimääräistä.
Väittäpä myös provosoivaan tyyliin, että Suomessa tykätään nostaa esiin sellaisia tutkimuksia, joissa on pärjätty

Lillrank puhuu vastoin parempaa tietoaan. Häntä kunnon oikeistolaisena vituttaa suunnattomasti suomalaisen julkisen koulutuksen korkea taso. Se on totta, että huippulahhakkaiden koulutuksesta Pisa tutkimus sai Suomen vasta kuudenneksi. Jäljessä mm. kaikki muut EU-maat sekä USA, Kanada ja Australia. Ei kovin tasapäistämistä, vaikka sitä ns. kovan linjan oikeisto ajaa kuin käärmettä pyssyyn. Totta kai se vituttaa, kun jonkun lähiön yläasteella annetaan yhtä hyvää opetusta kuin jossain englantilaisessa yksityiskoulussa. Tasapäistämistä perkele!

 

[msg]

Totta kai se vituttaa, kun jonkun lähiön yläasteella annetaan yhtä hyvää opetusta kuin jossain englantilaisessa yksityiskoulussa. Tasapäistämistä perkele!

Mitä helvettiä tähän kuuluu englantilainen yksityiskoulu?
Täällä Suomessa vedetään aina tämä sama yksityiskoulukortti esiin, kun joku uskaltaa kysyä lahjakkaiden oppilaiden oikeuksien perään.
Miksi täällä lähiöiden yläasteilla ei voisi huomioida yksiöllisesti myös lahjakkaampia yksilöitä?

 

[Vekurinen]

En ole väittänyt etteikö sosialismissa voi olla tai kuulu olla markkinamekanismia. Se, että jos laaditaan pelisäännöt, joissa on aivan selviä sosialistisia piirteitä tai terveydenhuolto ja koulutus hoidetaan kuntien omana työnä. Se on kyllä sosialismia. Ulkoistaminen ei.

Niin tai näin, mutta äsken kuitenkin sanoit, ettei kapitalismi ole kenenkään kannalta taloudellisesti järkevä järjestelmä. Mihin sitä markkinamekanismia sitten tarvitaan?

Ehkä siihen, että saadaan rahoitettua koulutus, terveydenhuolto ja kaikki muu hyvä. Ei markkinataloutta, ei hyvinvointiyhteiskuntaa.

 

[Luiro]

Kapitalismia saa kyllä kritisoida mutta kommunistilta se on aika huvittavaa tekstiä.

Vähän kuin Marco Bjuström haukkuisi Jari Sillanpäätä homoksi.

Siis hetki. Ilmeisesti oletat, että Marco on homo. Eli homo ei saa haukkua homoja. Toisin sanoen kapitalisti ei saa kritisoida kapitalismia.

Jos nyt oikeesti sais jotain tolkkua tosta sun jutusta.

 

[Luiro]

Niin tai näin, mutta äsken kuitenkin sanoit, ettei kapitalismi ole kenenkään kannalta taloudellisesti järkevä järjestelmä. Mihin sitä markkinamekanismia sitten tarvitaan?

Ehkä siihen, että saadaan rahoitettua koulutus, terveydenhuolto ja kaikki muu hyvä. Ei markkinataloutta, ei hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kapitalismi ja markkinatalous eivät ole sama asia. Markkinataloudessa markkinoita ohjaillaan esimerkiksi verotuksella ja sitä kautta voidaan esimerkiksi suosia terveellisempiä ja ekologisempia tuotteita. Jos poliittista tahtoa löytyy. Kapitalismissa markkinat ohjaavat politiikkaa, eikä toisinpäin.

 

[Daespoo]

Kapitalismi ja markkinatalous eivät ole sama asia. Markkinataloudessa markkinoita ohjaillaan esimerkiksi verotuksella ja sitä kautta voidaan esimerkiksi suosia terveellisempiä ja ekologisempia tuotteita. Jos poliittista tahtoa löytyy. Kapitalismissa markkinat ohjaavat politiikkaa, eikä toisinpäin.

No huhhuh, puhtaassa markkinataloudessa annetaan markkinoiden itse nimenomaan päättää mitä tapahtuu ilman poliittista ohjausta.

On sulla kyllä aika hakusessa ihan perustiedotkin.

 

[Vekurinen]

Markkinataloudessa markkinoita ohjaillaan esimerkiksi verotuksella ja sitä kautta voidaan esimerkiksi suosia terveellisempiä ja ekologisempia tuotteita. .

Hetkinen. Markkinataloudella sanan ahtaassa merkityksessä tarkoitetaan juuri sitä, että markkinoita ei ohjailla verotuksen tai muun julkisen vallan intervention keinoin. Ja tämä ei ole mielipidekysymys.

Kapitalismissa markkinat ohjaavat politiikkaa, eikä toisinpäin.

Perustele.

 

[Luiro]

No huhhuh, puhtaassa markkinataloudessa annetaan markkinoiden itse nimenomaan päättää mitä tapahtuu ilman poliittista ohjausta.

On sulla kyllä aika hakusessa ihan perustiedotkin.

Puhdas markkinatalous on sama kuin kapitalismi. Sosialidemokratia on hieman eri asia kuin kommunismi. Vaikkapa vertauksena nyt tällainen.

Markkinataloutta voi siis olla monenlaista, kontrolloitua ja kontrolloimatonta. Äärimmilleen vietynähän mikään asia ei ole hyväksi, ei siis markkinatalouskaan. Ja yleensä äärimmäisyyksien kannattajat ovat fanaatikkoja, jotka eivät ole millään tavalla yhteistyökykyisiä. Tiedän, olen tavannut taistolaisia. Ne eivät eroa millään tavalla näistä markkinauskovaisista tai eurouskovaisista (kuten Stubb), joista voidaan käyttää nimitystä eurofiili.