Eduskunta vaalikaudella 2019–2023

[Randall Flagg]

@Randall Flagg
Noita mielipiteitä löytyy taloustieteilijöiltä monenlaisia

Ekonomistien enemmistö ei usko tuloerojen kasvun haittaavan talouskasvua - Ekonomistikone

Vain noin kuudesosa ekonomisteista uskoo, että suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua. Enemmistö on toista mieltä. Monien mielestä tärkeää on myös se, miten tuloerot kasvavat (ks. ekonomistien kommentit). Kysymys: Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi...

www.ekonomistikone.fi

Kyllä, valtavirtaa vastaan professori tuossa käy. Ja siksi henkilökohtaisesti ulostuloa arvostan. Isossa kuvassa tilanne on tuo mitä linkitit ja siihen suuntaan politiikan muutokset lännessä on tehty jo tuolta 80-luvulta.

 

[vetti]

Kyllä, valtavirtaa vastaan professori tuossa käy. Ja siksi henkilökohtaisesti ulostuloa arvostan. Isossa kuvassa tilanne on tuo mitä linkitit ja siihen suuntaan politiikan muutokset lännessä on tehty jo tuolta 80-luvulta.

Ja sehän on ihan pelkästään positiivista että kyseenalaistetaan. Eihän muuten kehitystä tapahdu.
Eikä tuloerojen kasvu saa olla itsestäänselvyys ja liika on niin tietysti liikaa. Ei tarvitse katsoa kuin jenkkeihin, missä on menty aivan överiksi niin tulo- kuin varallisuuseroissakin. Mutta mähän olen heikäläisten mielestä sosialisti.

 

[Randall Flagg]

Ja sehän on ihan pelkästään positiivista että kyseenalaistetaan. Eihän muuten kehitystä tapahdu.
Eikä tuloerojen kasvu saa olla itsestäänselvyys ja liika on niin tietysti liikaa. Ei tarvitse katsoa kuin jenkkeihin, missä on menty aivan överiksi niin tulo- kuin varallisuuseroissakin.

Juuri näin, ja sen överiksi menon seurauksena politiikka on rikki siellä Trumpin myötä ja täällä Euroopassa Brittein saarilla.

 

[Walrus21]

Eli ei pääministeripuolueen taakka automaattisesti vallan vaihtoa tarkoita seuraavissa vaaleissa kuten nämä kaksi esimerkkiä lähihistoriasta kertoo.

Ei tuo tosiaan mikään automaatio ole. Tilastollisesti korrelaatio on kuitenkin vahva, minkä puolueet myös tietävät. En muista tarkkoja lukuja, mutta olen nähnyt statistiikkaa pidemmältä aikaväliltä, ja siinä pääministeripuolueen kannatuslasku oli johdonmukaisesti toistuva ilmiö.

Kuten totesit, nykyään politiikka on sen verran hankalaa, että tuskin tulee tuollaisia Lipposen tai Vanhasen ajan hallitusjatkumoita. Jos ajattelee asiaa Rinteen ja demareiden kannalta, niin ykköspuolueeksi nouseminen edellyttäisi melkeinpä täydellistä onnistumista työllisyyspolitiikan suhteen. Uskoo ken uskoo. Itse en usko.

En rinnastaisi vihreiden tilannetta hallitusneuvotteluissa kd:hen ja vasemmistoliittoon 2011. Demarit tarvitsivat aivan välttämättä myös vihreät hallitukseen ja heillä oli siten hyvä neuvotteluasema.

Ei se tilanne ollut yhtään sen helpompi silloin 2011, kun Soini livisti oppositioon. Kataisen hallitus oli nimenomaan laiha kompromissi, koska enemmistökoalitiota ei saatu kasattua suurista puolueista. Hallitusta arvosteltiin jälkeenpäin juuri siitä, että laaja pohja heikensi toimintakykyä.

Vihreille olisi käynyt myös kokoomus aivan hyvin, jolloin raideinfrasatsaukset olisi ollut helpompi saada läpi, toisin kuin kepun kanssa. Ei kepu niitä vastusta, mutta löytää rahoille muita käyttökohteita, koska kepun kannattajajoukossa tunninjuna-hankkeet eivät ole keskeisiä.
Vasemmistoliitolla on aivan yhteneväiset ilmastotavoitteet kuin vihreillä, joten sieltä olisi ollut saatavilla tulitukea, jos tämä olisi ollut vihreille kynnyskysymys. Kauniit sanat riittivät tällä kertaa.

Aika kova statement, kun ottaa huomioon, että kukaan meistä ei ole ollut mukana hallitusneuvotteluissa. Itse ajattelin katsoa tämän saagan loppun saakka ja tehdä vasta sitten johtopäätökset sen suhteen, mitä kukin vaati ja sai. (boldaus minun)

Mitä tulee kokoomukseen, niin se olisi ollut huomattavasti ikävämpi kumppanuus vihreille. Politiikkalinjauksia tarkastelemalla sdp, vas ja vihreät ovat yhdessä kimpussa - ja hyvin kaukana kokoomuksesta.

Kokoomuksen mukanaolo olisi tarkoittanut myös sitä, että päähallituspuolueilla olisi ollut vahvempi neuvotteluasema. Sdp ja kokoomus saivat nimittäin yhteensä 78 paikkaa vaaleissa (vihreät 20). Paikkaluvut vaikuttavat aina myös voimasuhteisiin, joiden perusteella esim. ministerisalkkuja jaetaan.

Vihreät saivat kyllä 100 milj ympäristönsuojeluun, mutta se on poliittisesti helppo voitto, koska se ei aiheuta laajaa vastustusta missään puolueessa. Toki tietyissä aihepiireissä tässä voi olla kahnausta kepun ja persujen kanssa, mutta en näe tätä suurena voittona,koska sille on niin vähän vastustusta.

Totta kai 100 miljoonaa aiheuttaa kahnausta. Kokoomuksen vaatimuksena oli, että talous pysyy maltillisissa raameissa. Näin ei ole Rinteen hallituksella, ja se johtuu juuri siitä, että Rinne on jaellut kaikille kaikkea kivaa välittämättä budjettialijäämästä.

Pitää myös katsoa kokonaisuutta. Vihreiden kannalta voitoksi voi laskea myös bensaveron, jota oppositio on kovasanaisesti arvostellut. Kun nämä kaikki elementit ympätään yhteen, niin ei vihreiden vaikutusvalta hallituksessa näytä mitenkään poikkeuksellisen heikolta.

Tästä syystä en usko, että vihreät saa merkittäviä ilmastotoimenpiteitä aikaan, koska keskustan on niitä aina vaan vaikeampi hyväksyä, kun seuraavat vaalit lähenevät ja oma kannatus kyntää edelleen.

Näin on, ja tämä oli myös aika odotettua. 20 edustajan paikkaluvulla ei reivata ison laivan kurssia.

 

[dana77]

Hyvä tarkennus. Ei poista järjestelmän eriarvoisuutta kuitenkaan.

@Ollakseni mielestä ilmeisesti poistaa vai oliko sinulla joku asia tuossa viestissäsi

Muuttihan se koko asian täysin toiseksi. 85% verolliista ei ole sama kuin 0%.

 

[Cobol]

Taloustieteen professori näkee asian erilailla ja näkee eriytettyn tuloverotuksen ongelmallisena ja rikkaita suosivana politiikkana, joka aiheuttanut investointiasteen laskun.

Merkittävintä on kuitenkin läpi euroalueen se, että EKP tukee varallisuuserojen kasvua löysällä rahapolitiikalla. Kun sama tilanne on ollut USA:ssa (mutta vain osin), monopolien luomista suositaan. Jos kehityksestä haluaa olla oikeasti huolissaan, kannattaa pohtia onko kansantalouden kannalta hyväksi, että hyvätuloinen voi ottaa ison lainan ja sijoittaa sen EKP:n tuealla osakkeisiin ja tehdä moninkertaisen voiton.

En sano, että on tai ei ole, koska sijoittamiseen liittyy riskit ja onnistumisesta tulee palkita. Ainoastaan sen, että hyvätuloiset voivat ottaa suuren lainan ja painaa rahaa itselleen ja lisätä täten varallisuuseroja. Mitä tapahtuu, kun EKP:n toimet eivät enää pure markkinoilla? Onko silloin tilanne, jossa velkasijoittajat pelastetaan - tai ainakin suurimmat - jälleen yhteiskunnan varoilla?

 

[Randall Flagg]

Muuttihan se koko asian täysin toiseksi. 85% verolliista ei ole sama kuin 0%.

Uudistamisen tarvetta näkee myös esimerkiksi Valtionvarainministeriön työryhmä pari vuotta sitten.

Silloin sen mielestä osinkoverotus kaipasi uudistamista, koska tuottovaatimus investointien osalta vaihtelee osinkoverojärjestelmän vuoksi yritysten kesken, joka sitten heikentää investointeja parhaiten tuottaviin kohteisiin.
Samoin osinkoverotus ohjaa osingonjakoa voimakkaasti, aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen ja sisältää liian suuren eron listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä.

Yhteisövero kuitenkin on Suomessa vertaillen alhaisella tasolla, esimerkiksi Saksassa kymmenisen prosenttiyksikköä korkeampi ja Tanskassa viisi. Ranskassa taitaa olla edit 31% (ei 35 %) verrattuna Suomen 20:een. Tähän edellä viitattu työryhmä ei nähnyt tarpeita uudistukselle.

 

[Randall Flagg]

Merkittävintä on kuitenkin läpi euroalueen se, että EKP tukee varallisuuserojen kasvua löysällä rahapolitiikalla. Kun sama tilanne on ollut USA:ssa (mutta vain osin), monopolien luomista suositaan. Jos kehityksestä haluaa olla oikeasti huolissaan, kannattaa pohtia onko kansantalouden kannalta hyväksi, että hyvätuloinen voi ottaa ison lainan ja sijoittaa sen EKP:n tuealla osakkeisiin ja tehdä moninkertaisen voiton.

En sano, että on tai ei ole, koska sijoittamiseen liittyy riskit ja onnistumisesta tulee palkita. Ainoastaan sen, että hyvätuloiset voivat ottaa suuren lainan ja painaa rahaa itselleen ja lisätä täten varallisuuseroja. Mitä tapahtuu, kun EKP:n toimet eivät enää pure markkinoilla? Onko silloin tilanne, jossa velkasijoittajat pelastetaan - tai ainakin suurimmat - jälleen yhteiskunnan varoilla?

Tämä on ihan totta ja tukee varallisuuserojen kasvua. Heikentää korkean säästämisasteen maita Etelä-Euroopassa, kuten Italia ja Espanja ja tukee pohjoista. Saattaa tuo tilanne, kun EKP:n toimet ei tehoa olla yllättävän lähellä. Se ajaa euroalueen uudelleen kriisiin, kun isoja korjauksia ei ole edellisen jälkeen tehty.

 

[Cobol]

Tämä on ihan totta ja tukee varallisuuserojen kasvua. Heikentää korkean säästämisasteen maita Etelä-Euroopassa, kuten Italia ja Espanja ja tukee pohjoista. Saattaa tuo tilanne, kun EKP:n toimet ei tehoa olla yllättävän lähellä. Se ajaa euroalueen uudelleen kriisiin, kun isoja korjauksia ei ole edellisen jälkeen tehty.

Totta. Ja mitä tulee tuossa ylempänä olevaan yhteisöverotukseen, niin suuret EU- ja NATO-maat Eurooppassa voivat pitää sen noin 30 prosentissa. Eli Ranska, Italia ja Saksa. Muut eivät pysty, koska nekin haluavat kansainvälisiä investointeja. Kreikkaa ei tässä voi huomioida tukitoimiensa vuoksi. Suomen osalta tulee miinuksena ja pienenä mahdollisuutena Venäjän raja ja se, että ei olla NATO:n jäsen. Tällöin meidän prosentit ovat luokkaa suurimmat ex-satelliitit (Neuvostoliiton). Jos oltaisiin fiksuja, Suomen yhteisöverotus olisi Albanian, Romanian ja Unkarin tasolla eli noin 10 prosenttia, jotta tänne saataisiin vihdoin nettomääräisiä investointeja.

Esimerkiksi Etlan Kangasharju totesi, että 2010-luvulla nettoinvestointien taso on ollut nolla. Pääomaa on siis kulunut saman verran kuin on investoitu. Tuotannollista pääomaa ei ole saatu yhtään lisää tällä vuosikymmenellä

 

[dana77]

Uudistamisen tarvetta näkee myös esimerkiksi Valtionvarainministeriön työryhmä pari vuotta sitten.

Tämä ei vain ole synonyymi aiemmin lausumasi väitteen kanssa. Minun mielestä tuota systeemiä voidaan rukata, mutta se vaikuttaa niin pieneen määrään pikkufirnoja, että sen vaikutus kokonaisuuteen on ihan kosmeettinen.

Muutenkin tätä keskustelua käydään vähän hassusta näkökulmasta kun keskitttään vain tuloeroihin. Eiköhän yritysverouudistuksen miettimisen lähtökohdat tule olla miettimään, että minkälainen verotus on optimaalinen yritystoiminnan harjoittamisenja pääomien allokoitumosen kannalta. Siitä löytyy kuitenkin ihan akateemista tutkimusta.

 

[arvee]

Suollan nyt sitten tähän ketjuun, koska luonnolllisesti Jatkoajalla pelaavat ovat yhtä nuorekkaita jatai hyväosaisia kuin ministerit, ja suurin osa kansanedustajistakin. Eli heillä ole hajuakaan vanhusten hoivaamisesta ja hoidosta.
Valtion johtavilla 50-60v virkahenkilöilläkin on varaa ostaa mahdolllisesti vielä eläville vanhemmilleen hyvää hoitoa, luultavasti
pääkaupungissa.

Linkki IS Pääkirjoitus: Omaishoitajat jäävät liian yksin
Omaishoitajat ovat merkittävä joukko ( olin itsekin) mutta ylipäänsä vanhusten hoitoon myös kunnallisissa yksiköissä pitäisi mielestäni suunnata enemmän resursseja. Eli rahaa. Eli budjetoida jostain lisää RAHAA.
Kohotetaanko kunnallisia veroäyri-tasoja, onko duunari valmis maksamaan enemmän veroja saadakseen vanhuksille turvatun loppuelon tunteen? Onko valtio valmis suuntaamaan vaatimistaan ja saamistaan veroresursseista enemmän RAHAA kunnille vanhusten hoivahoitoon?
Vai onko Afrikassa jotain niin tärkeitä, akuutteja rahareikiä, joihin sijoitus pitkällä tähtäimellä pelastaa myös suomalaiset vanhukset? Kyselen kai liikaa, mutta kun tämä ihmetyttää.

Ymmärrän hyvin, että Erkki Tuomiojan ei ole ikinä tarvinnut olla huolissaan vanhempiensa hoidon tasosta, hän on voinut miettiä ylimielisenä globaaleja tärkeyksiä. Ymmärrän hyvin, etteivät nuorehkot poliitikot ala Emma Kari, Veronika Honkasalo, Li Andersson jne. pysty miettimään vanhempiensa tulevaisuutta eli vanhuutta.

Näkyjä, mitä vanhus näkee: huolissaan puhuu olemattomista pikkulapsista, joita pihalla näkee...
Toiset onnekkaina hoivakotiin päässeet silti pyrkivät karkuun, lypsämään lehmiä kotiin...
Omaishoitajan kokemuksia, lähihoitajan eli vanhuksia ja työtään kuitenkin rakastavan duunarin tosikokemuksia tuossa muutama. Ja nuo ovat siis arkipäiväisiä, jatkuvia sattumuksia.

Media, ainakin YLE innoissaan vaahtoaa, kuinka joku iiris suomela pääsee eduskuntaan! Nuoret naiset pelastavat maailman!!
Paskan marjat. Noilla nuorilla viininlipittäjähöpönassukullanmurusilla ei mitään tajuntaa oman äänestyskuntansa ulkopuolisesta elämästä.

Kokoomusedustajien vanhuksilla menee hyvin, koska on varakkuutta kertynyt huolella.
Vihreiden edustajien vanhukset eivät ole vielä niin vanhoja, mutta muuten kuten yllä.
Vasemmistoliiton edustajat eivät tajua vanhempiensa vanhenemista, koska tietty seniiliys on ollut elämäntapa, kommunistinen unelma, Uusi Neuvostoliitto.
Kepulaisia hieman vanhukset periaatteessa kiinnostaa, mutta ovat sen verran rikkaita, kapitalisteja hekin että suurimman osan edustajien paapat ja mummat elävät oikein hyvin. Ja Kepu on täysin sekaisin, hakoteillä. Hakoja, perkele
Demareiden vanhemmat ovat joko ansioituneita virkamiehiä tai paperimiehiä/naisia: ei huolta, yksityiseen hyvään hoitoon löytyy rahaa kyllä.
RKP, just joo , inget problem i Strömsö.

Ainoat puolueet, jotka jotenkin oikeasti vaikuttavat olevan huolissaan vanhusten hoidontilasta taitavat olla Persut ja KD.
Persujen vanhemmat eivät ole virkamiehiä eläkkeineen tai sitten ovat pienyrittäjiä, jotka eivät ole maksaneet omaa eläkettään. Tai vain niitä pienempi palkkaisia duunareita, ei paperitehtailijoita.
KDnkin äänestäjissä taitaa olla myös pienituloisia uskonihmisiä, perineet sekä uskon että köyhän statuksen, elämäntavan.

Minä haluaisin punakynäillä valtion budjettia ja sitten ohjailla punäkynäiltyjä resursseja eli RAHAA toisiin sektoreihin.
Arvatkaapa minne?

 

[Walrus21]

Vai onko Afrikassa jotain niin tärkeitä, akuutteja rahareikiä, joihin sijoitus pitkällä tähtäimellä pelastaa myös suomalaiset vanhukset? Kyselen kai liikaa, mutta kun tämä ihmetyttää.

Voisiko perussuomalaisuus olla perussuomalaisempaa? Olisit nyt edes asettanut vastakkain etelän metian ja viisaan kansan. Ai mutta se tulikin tossa pari kappaletta myöhemmin.

Ainoat puolueet, jotka jotenkin oikeasti vaikuttavat olevan huolissaan vanhusten hoidontilasta taitavat olla Persut ja KD.

Persujen etsikkoaika oli tuossa vuosina 2015-2017. Mitä mieltä olet aikaansaannoksista?

Nyt meillä on sen sijaan tulonsiirtohallitus, joka tähtää menojen kasvattamiseen mm. palveluissa. En nyt sitten tiedä, ovatko lisäykset riittäviä kriittiselle yleisölle, mutta tuskin niitä ainakaan yhtään enempää olisi siunaantunut perskeko-kokoopanolla.

 

[dana77]

Persujen etsikkoaika oli tuossa vuosina 2015-2017. Mitä mieltä olet aikaansaannoksista?

Nyt et huomioi sitä, että silloin pj oli pölhöpopulisti Soini. Nyt pj on vanhuspalveluiden, sosiaaliturvan ja reaalipolitiikan erikoismies Halla-aho, joten ihan eri asia.

 

[Walrus21]

Nyt et huomioi sitä, että silloin pj oli pölhöpopulisti Soini. Nyt pj on vanhuspalveluiden, sosiaaliturvan ja reaalipolitiikan erikoismies Halla-aho, joten ihan eri asia.

Juu. Soini ei koskaan maininnut omaishoitajia, julkisen terveydenhuollon riittämättömiä resursseja tai arvokkaan vanhuuden ansainneita eläkeläisiä.

Halla-aho sen sijaan pistää prioriteetit kuntoon ja tarvittaessa verottaa vaikka yritystoiminnan puhki metsästäessään puuttuvia vanhustenhoidon rahoja.

Tai sitten se on se simsalabim, eli maahanmuuton rajoittaminen, joka tässä yhtälössä hoitaa kaiken ikävän epäloogisuuden pois tieltä.

 

[Tadu]

Nyt et huomioi sitä, että silloin pj oli pölhöpopulisti Soini. Nyt pj on vanhuspalveluiden, sosiaaliturvan ja reaalipolitiikan erikoismies Halla-aho, joten ihan eri asia.

Tottakai tuon ajan persuistakin saa keskustella, mutta ihan muiden puolueiden poliitikot erottivat Soinin ja Halla-Ahon persut eri asiaksi. Orpo taisi olla ensimmäinen ison kaliiberin poliitikko kuka kertoi persujen olevan nyt eri puolue. Eli syyttävän sormen tästä keskusteluilmiöstä voi osoittaa muualle.

Tätä jakoa toki käytetään tilanteen mukaan keskustelussa hyödyksi puolin ja toisin.

 

[Sinkka]

Voisiko perussuomalaisuus olla perussuomalaisempaa? Olisit nyt edes asettanut vastakkain etelän metian ja viisaan kansan. Ai mutta se tulikin tossa pari kappaletta myöhemmin.

Persujen etsikkoaika oli tuossa vuosina 2015-2017. Mitä mieltä olet aikaansaannoksista?

Miksi se oli silloin ja kuka sen siihen hetkeen määritti? Onko kaikilla puolueilla kolmen vuoden jakso, joka toimii etsikkoaikana?

Moni lienee tyytyväinenkin hallituksen tuloksiin, jonka osa PS oli. Perussuomalaisten sisällä palaute oli sellainen, että koko silloinen johto laitettiin vaihtoon. Nykyisellä puoluejohdolla PS on vakiinnuttanut asemansa mielipidetiedustelujen suurimpana puolueena.
Kaikki on toki turhaa, koska etsikkoaika meni jo.

 

[Walrus21]

Miksi se oli silloin ja kuka sen siihen hetkeen määritti? Onko kaikilla puolueilla kolmen vuoden jakso, joka toimii etsikkoaikana?

Silloin perussuomalaiset olivat kantamassa vastuuta eli antamassa näyttöjä.

Toki voidaan mennä historiassa taaksepäinkin, mikäli halutaan etsiä parempia vertauskohtia. Persujen edeltäjä, smp, oli esimerkiksi Sorsan viimeisessä hallituksessa (1983-1987) - joskin lähtivät muistaakseni siitäkin lipettiin, kun meno ei miellyttänyt.

Sittemmin persujen anti suomalaisten asiainhoitoon on ollut kritiikin esittäminen oppositiosta sekä tämä mainittu kahden vuoden ihme, eli hallitusohjelmaan sitoutuminen. Paha on arvioida, mihin Halla-ahon dream team pystyisi, kun menohaluja hallitukseen ei vaikuta olevan.

 

[Tadu]

Paha on arvioida, mihin Halla-ahon dream team pystyisi, kun menohaluja hallitukseen ei vaikuta olevan.

No älä nyt viitti. Persujen kynnyskysymykset olivat viime vaalien jälkeen varmaan kaikista helpoimmat ja vaivattomimmat täyttää.

Puolueen näytöistä toki samaa mieltä.

 

[dana77]

No älä nyt viitti. Persujen kynnyskysymykset olivat viime vaalien jälkeen varmaan kaikista helpoimmat ja vaivattomimmat täyttää.

Vanhusten tilasta huolehtimen se ei kuitenkaan selvästi ollut. Sen takia puhe siitä, että persut olisivat paras puolue laittamaan asiaa kuntoon tai aikuisten oikeasti huolissaan asiasta onkin vähän hassua kun samalla myönnetään, että he valmiit myymään vaikka isoäidit pois jos sillä saadaan rajat kiinni.

 

[Sinkka]

Silloin perussuomalaiset olivat kantamassa vastuuta eli antamassa näyttöjä.

Toki voidaan mennä historiassa taaksepäinkin, mikäli halutaan etsiä parempia vertauskohtia. Persujen edeltäjä, smp, oli esimerkiksi Sorsan viimeisessä hallituksessa (1983-1987) - joskin lähtivät muistaakseni siitäkin lipettiin, kun meno ei miellyttänyt.

Sittemmin persujen anti suomalaisten asiainhoitoon on ollut kritiikin esittäminen oppositiosta sekä tämä mainittu kahden vuoden ihme, eli hallitusohjelmaan sitoutuminen. Paha on arvioida, mihin Halla-ahon dream team pystyisi, kun menohaluja hallitukseen ei vaikuta olevan.

Jos oikeasti olet tuota mieltä eduskunnassa vaikuttamisesta ja valtiopäivätoimien merkityksestä, niin suotakoon se sinulle, enkä välttämättä ole suuremmin eri mieltä.

Missä määrin on perussuomalaisten vika, että eduskunnassa ei voi vaikuttaa mihinkään, on toisen keskustelun aihe.

 

[Tadu]

Vanhusten tilasta huolehtimen se ei kuitenkaan selvästi ollut. Sen takia puhe siitä, että persut olisivat paras puolue laittamaan asiaa kuntoon tai aikuisten oikeasti huolissaan asiasta onkin vähän hassua kun samalla myönnetään, että he valmiit myymään vaikka isoäidit pois jos sillä saadaan rajat kiinni.

Tämä on totta. En väitä vastaan.

 

[Walrus21]

Jos oikeasti olet tuota mieltä eduskunnassa vaikuttamisesta ja valtiopäivätoimien merkityksestä, niin suotakoon se sinulle, enkä välttämättä ole suuremmin eri mieltä.

Missä määrin on perussuomalaisten vika, että eduskunnassa ei voi vaikuttaa mihinkään, on toisen keskustelun aihe.

Väitän, että minulla on aika realistinen kuva parlamentarismin toimintaperiaatteista.

Suomessa kun on vahvojen enemmistöhallitusten perinne, todennäköisin tapa saada omia politiikkatoimia läpi on pyrkiä hallitukseen. Hallitus antaa esitykset, joita sitten valiokunnissa käsitellään ja jotka mahdollisesti joskus päätyvät osaksi lainsäädäntöä. Oppositiosta voi toki tehdä lakialoitteita, mutta ne menevät vain harvoin läpi. Hallitus sanelee isot linjat.

Eduskunnassa voi ehdottomasti vaikuttaa. Usein on kuitenkin niin, että poliittisten linjausten läpivienti edellyttää kompromissejä. Persut voivat aivan vapaasti huudella mamuvisioitaan, mutta koska eduskunnan enemmistö ei niitä kannata, niiden läpimeno on äärimmäisen epätodennäköistä.

Tässä vanhustenhoitoasiassa näen, että edustajien keskuudessa on painetta lisätä resursseja. Pääosin ne vaatimukset tulevat kuitenkin sieltä tulonsiirtojen lisäystä kannattavien leiristä, johon persut aina välillä identifioituvat mutta josta he vielä useammin yrittävät pyristellä pois. Persut ovat Halla-ahon kaudella ennemminkin painottaneet, että pitää elää suu säkkiä myöden.

 

[Walrus21]

No älä nyt viitti. Persujen kynnyskysymykset olivat viime vaalien jälkeen varmaan kaikista helpoimmat ja vaivattomimmat täyttää.

No ei nyt ihan näinkään. Jos ajatellaan viimeaikaisia hallituksia, niin sinne pääsyllä on ollut käytännössä seuraavat ehdot:

1) Suomi toimii osana EU:ta ja pyrkii kehittämään eurooppalaista yhteistyötä.
2) Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin (perustuslaki) ja pitää niitä arvossaan.
3) Suomi pyrkii olemaan aktiivinen ilmastopolitiikassa (kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet).

Hallis vaatii kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan (mitä ikinä tarkoittaakaan), vastustaa aktiivista ilmastopolitiikkaa ja ajaa hiljaisin lyhdyin sekä EU- että euro-eroa.

Nuo ovat sitä paitsi vasta alkua. Halliksella on sellainen perusongelma, että hän on omalla toiminnallaan kyseenalaistanut mm. ihmisarvon, humanismin, sosiaalidemokratian ja vähemmistöjen oikeudet. Vaikka osalle kansasta (etenkin ps) näillä ei ole niin väliä, Suomesta löytyy myös aika paljon äänestäjiä, jotka eivät tingi em. "peruslähtökohdista".

Sekään ei hirveästi edesauta, että Halla-aho fanittaa julkisesti Orbanin Unkaria, Viron oikeistopopulisteja, Salvinia ja Le Peniä. Miten tuollaista jamppaa voi päästää valtioneuvostoon ja kansainvälisille areenoille? Vaatisi esim. vihreiltä, kokoomukselta ja demareilta aikamoista joustoa.

En näe mitenkään poissuljettuna, että Halla-aho reivaa linjaa maltillisempaan suuntaan. Itse asiassa näin tulee luultavasti tapahtumaan joskus vuoden 2020 alla, mutta on sitten toinen juttu, minkä verran se rokottaa äänestäjiä.

 

[Tadu]

No ei nyt ihan näinkään. Jos ajatellaan viimeaikaisia hallituksia, niin sinne pääsyllä on ollut käytännössä seuraavat ehdot:

1) Suomi toimii osana EU:ta ja pyrkii kehittämään eurooppalaista yhteistyötä.
2) Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin (perustuslaki) ja pitää niitä arvossaan.
3) Suomi pyrkii olemaan aktiivinen ilmastopolitiikassa (kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet).

Hallis vaatii kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan (mitä ikinä tarkoittaakaan), vastustaa aktiivista ilmastopolitiikkaa ja ajaa hiljaisin lyhdyin sekä EU- että euro-eroa.

Nuo ovat sitä paitsi vasta alkua. Halliksella on sellainen perusongelma, että hän on omalla toiminnallaan kyseenalaistanut mm. ihmisarvon, humanismin, sosiaalidemokratian ja vähemmistöjen oikeudet. Vaikka osalle kansasta (etenkin ps) näillä ei ole niin väliä, Suomesta löytyy myös aika paljon äänestäjiä, jotka eivät tingi em. "peruslähtökohdista".

Sekään ei hirveästi edesauta, että Halla-aho fanittaa julkisesti Orbanin Unkaria, Viron oikeistopopulisteja, Salvinia ja Le Peniä. Miten tuollaista jamppaa voi päästää valtioneuvostoon ja kansainvälisille areenoille? Vaatisi esim. vihreiltä, kokoomukselta ja demareilta aikamoista joustoa.

En näe mitenkään poissuljettuna, että Halla-aho reivaa linjaa maltillisempaan suuntaan. Itse asiassa näin tulee luultavasti tapahtumaan joskus vuoden 2020 alla, mutta on sitten toinen juttu, minkä verran se rokottaa äänestäjiä.

Sinä kirjoitat nyt kaikesta mitä persut ajavat. Ei siinä ole järkeä. Samoin voisi kirjoittaa mistä tahansa puolueesta ja ottaa kaikki heidän ajamansa asiat mukaan ja todeta, että ei näillä pääse hallitukseen. Kuten hyvin tiedät hallitukseen päästääkseen pitää tehdä kompromisseja. Jokaisella puolueella on sitten ne tärkeät asiat, joissa kompromisseja ei haluta tehdä. Nämä ovat ne kynnyskysymykset.

Tästä voit käydä kertaamassa kynnyskysymykset, jotka puolueet ilmoittivat Rinteelle: Näin puolueet vastasivat hallitustunnustelija Rinteen kysymyksiin – Lue yhteenveto kaikista vastauksista

Perussuomalaisten kynnyskysymykset ovat erittäin maltilliset. Eli tästä voi mielestäni tehdä johtopäätöksen, että halua hallitukseen oli. Kokoomuksella ja Kepulla taasen kummallakaan ei ollut hinkua Rinteen johtamaan hallitukseen, minkä takia kynnyskysymyksiä oli valtavasti.

Kun aletaan miettiä miksi Rinne ja kumppanit eivät persuja halua hallitukseen, niin tottakai Rinne ottaa mieluummin mukaan Vihreät ja Vasemmistoliiton. Jos nyt vaikka Vihreiden tai Vasemmistoliiton puheenjohtaja alkaa tekemään yhteistyötä persujen kanssa, niin olisihan siinä välittömästi menettänyt kasvonsa omien kannattajien edessä.

Ovatko sitten persut luoneet oman imagonsa tahallisesti näin luotaan työntäväksi, jotta eivät pääse hallitukseen? Tämä on toki mielipidekysymys, mutta en usko. Tuskinpa Halla-Aho on tätä ajatellut kun blogiaan on kirjoitellut 10-20 vuotta sitten jos nyt tämän takia Halla-Ahon kirjoituksiin viittasit. Valtaa hekin varmasti haluavat ja hallitusneuvotteluihin he selvästi halusivat, mutta toki tiesivät ettei se tule tapahtumaan.

 

[Joukka]

Toki voidaan mennä historiassa taaksepäinkin, mikäli halutaan etsiä parempia vertauskohtia. Persujen edeltäjä, smp, oli esimerkiksi Sorsan viimeisessä hallituksessa (1983-1987) - joskin lähtivät muistaakseni siitäkin lipettiin, kun meno ei miellyttänyt.

Juu ei, muisti voi joskus tehdä tepposia.

Tuo Sorsan hallitus istui koko kautensa ja SMP oli mukana loppuun asti. SMP jäi pois Holkerin hallituksesta ja Vennamo siirtyi Postin johtajaksi liikenneministerin paikalta.