Mainos

Eduskunta vaalikaudella 2019–2023

  • 151 146
  • 1 505

Tuamas

Jäsen
90-luvun Suomi on eri maailma ja sitä ei voi eurojen Suomessa pitää vertailukohtana. Kuitenkin juuri 2008 alkaneen laman jälkeen investoinnit ovat olleet jäissä ja huolestuttavan alhaisella tasolla Suomessa. Melko marginaalisista tuloista valtiolle tässä lopulta kokonaisuus huomioiden puhutaan, enemmän juuri näiden vaikutusten huomioiden kokonaisuuteen asia on merkityksellinen. Onhan tuo ohjannut verotusta kohti pääomaverotusta, ei kai sitä voi kukaan kiistää.

No kyllä sitä sillä tavalla voi, että mitä vähemmän yhtiöillä on omaa pääomaa suhteessa varallisuuteen, sitä nopeammin ne keikkaavat nurin kun taantuma iskee.

Sinänsä esimerkiksi omistajayrittäjän osakeyhtiössä ei ole taloudellisesti mielekästä ottaa kaikkea tarvittavaa varojenjakoa osinkona/pääomatulona, vaan aina kannattaa nostaa osa rahasta palkkana.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Juuri tämä on mulla se pointti! Helvetin harvalla tähän mahdollisuus, ja ne joilla on, ovat jo ennestään ns. parasosaisia. Heitä vartenko tätä tarvitaan, jos normiporukalla prossat about samat otit palkkana tai osinkona?
Tavalliset yritykset tuota tarvitsevat. En ole ihan varma minkalaista systeemiä ehdottaisit tilalle, mutta aika monissa yrityksissä on useampia omistajia, joista osa voi työskennellä firmassa ja osa, jolloin ei niiden ansioita voida vain maksaa palkkatuloina.
 
Voisikohan siihen olla jotain muita syitä? Jopa sellainen, että jospa tämä maa ja sen systeemi on sellainen, että tänne ei kannata sijoittaa?
Onko täällä jotain sellaista järkevää investointia, jolle ei ole rahaa löytynyt, vaikka tuottoa olisi ollut tarjolla?


Onko tähän juuri vuoden 2008 tienoilla tehty muutos, joka tätä kehitystä selittää? Monia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana systeemiin on perusteltu esimerkiksi juuri lainaamillani syillä ja silti kasvua tässä ei näy.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Onko tähän juuri vuoden 2008 tienoilla tehty muutos, joka tätä kehitystä selittää? Monia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana systeemiin on perusteltu esimerkiksi juuri lainaamillani syillä ja silti kasvua tässä ei näy.
Aika vähän isompia korjauksia systeemiin on tehty. Täällä on työllistäminen varsin kallista edelleen.

btw, Sinun oma selityksesi on että vuonna 1993 tehty muutos selittäisi vuodesta 2008 lähtien tilanteen. Kannattaisiko miettiä sitäkin selitystä vielä hieman toiseen kertaan.
 

Tuamas

Jäsen
Onko tähän juuri vuoden 2008 tienoilla tehty muutos, joka tätä kehitystä selittää? Monia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana systeemiin on perusteltu esimerkiksi juuri lainaamillani syillä ja silti kasvua tässä ei näy.

Nettovarallisuuteen perustuva kevennetty osinkoverotus on ollut nykymuodossaan voimassa vuodesta 2005 ja nykyinen versio siitä vuodesta 2014 (jolla ei ollut merkittävää eroa edeltävään systeemiin).

Sitä ennen Suomesssa oli käytössä yhtiöveron hyvitysjärjestelmä 1990-2004, jos sen pääkohdat ja osinkoverotuksen historia kiinnostavat, niin täältä pääkohdat Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä nykysääntelyyn

Jos asia (kevennetyn osinkoverotuksen vaikutus investointeihin) ihan aidosti kiinnostaa, ohessa ETLAn julkaisu aiheesta:
 
Viimeksi muokattu:
Aika vähän isompia korjauksia systeemiin on tehty. Täällä on työllistäminen varsin kallista edelleen.

btw, Sinun oma selityksesi on että vuonna 1993 tehty muutos selittäisi vuodesta 2008 lähtien tilanteen. Kannattaisiko miettiä sitäkin selitystä vielä hieman toiseen kertaan.

En ole kirjottanut, että vuonna 1993 tehty muutos selittäisi vuodesta 2008 lähtien tilanteen. Jälkimmäisenä se romahti, eikä ole sittemmin noussut. Kiinnostaisi tietää, miksi Suomessa investointien taso on suunnilleen puolet (Suomessa usein mieluiten vertailukohtana) käytetyn Ruotsin tasosta. Jos haetaan vain keinoja joilla saadaan työllistäminen halvemmaksi ollaan väärällä tiellä, mutta sehän on lopulta sen mukaan mitä tavallinen äänestäjä haluaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En ole kirjottanut, että vuonna 1993 tehty muutos selittäisi vuodesta 2008 lähtien tilanteen. Jälkimmäisenä se romahti, eikä ole sittemmin noussut. Kiinnostaisi tietää, miksi Suomessa investointien taso on suunnilleen puolet (Suomessa usein mieluiten vertailukohtana) käytetyn Ruotsin tasosta. Jos haetaan vain keinoja joilla saadaan työllistäminen halvemmaksi ollaan väärällä tiellä, mutta sehän on lopulta sen mukaan mitä tavallinen äänestäjä haluaa.
Voithan sinä toki sanoa, että tuo esittämäsi lausuma että investointien vähentyminen johtuisi verottomista osingoista ei ollut sinun mielipiteesi, vaan ainoastaan vasemmiston mielipide, Whatever.
"Tämä ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista".

Vuonna 2008 palkat nousivat merkittävästi ja kustannuskilpailukyky romuttui laman iskiessä. Osinkojen verotusta ei tuolloin muutettu. Näiden tosiseikkojen vallitsessa pidän merkittävästi todennäköisempänä, että investointien määrä on riippuvaisempi kustannuskilpailukyvystä kuin osinkojen verotuksesta. On se sitten jonkun mielestä väärin tai ei.
 
Nettovarallisuuteen perustuva kevennetty osinkoverotus on ollut nykymuodossaan voimassa vuodesta 2005 ja nykyinen versio siitä vuodesta 2014 (jolla ei ollut merkittävää eroa edeltävään systeemiin).

Sitä ennen Suomesssa oli käytössä yhtiöveron hyvitysjärjestelmä 1990-2004, jos sen pääkohdat ja osinkoverotuksen historia kiinnostavat, niin täältä pääkohdat Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä nykysääntelyyn

Jos asia (kevennetyn osinkoverotuksen vaikutus investointeihin) ihan aidosti kiinnostaa, ohessa ETLAn julkaisu aiheesta:


Kiitos, ei ole tullut tähän aiemmin tutustuttua.

Näyttää Etlan julkaisun johtopäätöksenä olevan:

"Näiden yritysten omistajien kannattaa verotuksen takia kasvattaa yrityksen tuotannollista pääomaa, vaikka investointien rajatuotto jäisi suhteellisen matalaksi. Koska investointien tuottovaatimus vaihtelee verotuksen takia, investoinnit eivät välttämättä kohdistu sinne, missä ne tuottaisivat eniten. Tämä on omiaan laskemaan työn keskimääräistä tuottavuutta. Samalla myös palkkataso laskee."

ja

"Vaikka tuottavuusvaikutus ei ole mallilaskelmiemme perusteella kovin suuri, tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan listaamattomien yritysten verokohteluun liittyy Suomessa ongelmallisia piirteitä. Ongelmia voitaisiin pienentää esimerkiksi laskemalla huojennetun osinkoverotuksen tuottorajaa ja kompensoimalla tästä seuraava yritysverotuksen kiristyminen esimerkiksi yhteisöveroa alentamalla. Samalla voitaisiin myös harkita huojennettuun osinkoverotukseen liittyvän euromääräisen rajan poistamista. "

Aika samoilla linjoilla kuin hallituksen työryhmä. Ihan ok olisi tuo yhteisöveron lasku vaikka puolella tai prosenttiyksiköllä.
 

Tuamas

Jäsen
En ole kirjottanut, että vuonna 1993 tehty muutos selittäisi vuodesta 2008 lähtien tilanteen. Jälkimmäisenä se romahti, eikä ole sittemmin noussut. Kiinnostaisi tietää, miksi Suomessa investointien taso on suunnilleen puolet (Suomessa usein mieluiten vertailukohtana) käytetyn Ruotsin tasosta. Jos haetaan vain keinoja joilla saadaan työllistäminen halvemmaksi ollaan väärällä tiellä, mutta sehän on lopulta sen mukaan mitä tavallinen äänestäjä haluaa.

Enemmän vaikutusta on Ruotsin ja Suomen teollisuuden melko erilaisilla rakenteilla.

Suomessa tehdään pääosin (~75% viennistä) investointihyödykkeitä (paperitehtaat, laivat jne.) ja Ruotsissa kuluttajahyödykkeitä (autot, Spotify, Ikea jne.), investointihyödykkeissä taantumasta toipuminen kestää merkittävästi pidempään kuin kuluttajahyödykkeissä.

Ruotsissa kotimarkkina on myös vetänyt huomattavasti paremmin kuin Suomen mm. paremman työllisyysasteen, väestörakenteen sekä suurempien käytettävissä olevien varojen (mm. todella pitkät asuntolainat) johdosta.

Lisäksi merkittävä ero tulee myös siitä, että Ruotsissa demaritkin ovat markkinatalouspuolue. Suomessa rakenteellisia uudistuksia ei ole saatu lainkaan läpi.
 
Enemmän vaikutusta on Ruotsin ja Suomen teollisuuden melko erilaisilla rakenteilla.

Suomessa tehdään pääosin (~75% viennistä) investointihyödykkeitä (paperitehtaat, laivat jne.) ja Ruotsissa kuluttajahyödykkeitä (autot, Spotify, Ikea jne.), investointihyödykkeissä taantumasta toipuminen kestää merkittävästi pidempään kuin kuluttajahyödykkeissä.

Ruotsissa kotimarkkina on myös vetänyt huomattavasti paremmin kuin Suomen mm. paremman työllisyysasteen, väestörakenteen sekä suurempien käytettävissä olevien varojen (mm. todella pitkät asuntolainat) johdosta.

Lisäksi merkittävä ero tulee myös siitä, että Ruotsissa demaritkin ovat markkinatalouspuolue. Suomessa rakenteellisia uudistuksia ei ole saatu lainkaan läpi.

Kyllä, on erilaiset rakenteet elinkeinoissa. On fakta, ja Suomen iso heikkous ja tässä vertailussa enemmän lopulta ruotsalaisten hyvyyttä. Heillä on merkittävästi molempia, ja toki tuo Suomen kaltainen rakenne on isoin osin ollut ongelmissa. Kuluttajahyödykkeet sitten taas enemmän suhtanteiden armoilla, kun investointihyödykkeissä taantumasta toipuminen kestää merkittävästi pidempään kuin kuluttajahyödykkeissä. Kerääkö tämä alue, eli esimerkiksi Spotify ja Ikea investoinnit maahan? Ruotsin kotitalouksien velkaantuminen on ollut huolestuttavaa, toivottavasti Suomi ei tässä seuraa pitkään perässä.

Suomi on kuitenkin alhaalla investointiasteessa. On se iso mysteeri, että kun täällä on tehty toimenpiteitä, joilla on ollut tarkoitus edesauttaa investointien syntymistä, eikä ole näkyvissä merkittävää parannusta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tavalliset yritykset tuota tarvitsevat. En ole ihan varma minkalaista systeemiä ehdottaisit tilalle, mutta aika monissa yrityksissä on useampia omistajia, joista osa voi työskennellä firmassa ja osa, jolloin ei niiden ansioita voida vain maksaa palkkatuloina.
Joo, kyllä mä tämän keskustelun myötä ymmärrän systeemiä taas vähän paremmin. Mun "motiivi" tässä on se, että kaikenlainen tulojen kikkailu vähemmän verotettuun muotoon pitäisi mahdollisuuksien mukaan estää. Kyllä porsaanreikiä tuntuu yhä olevan. Tuokin mitä esität, että firmassa työskentelemättömän pitää saada tulonsa osinkoina, niin ei hänen kohdallaan lähdeveroa pidäkään laskea maksetuksi veroksi. Kaikkien piensijoittajienkin osingosta on jo lähdevero maksettu, mutta eivät silti saa mitään verohuojennusta osingoista esimerkiksi.
 

Tuamas

Jäsen
Suomi on kuitenkin alhaalla investointiasteessa. On se iso mysteeri, että kun täällä on tehty toimenpiteitä, joilla on ollut tarkoitus edesauttaa investointien syntymistä, eikä ole näkyvissä merkittävää parannusta.

Mitä toimenpiteitä?
Kiky oli ainoa siihen suuntaan ollut toimenpide viime vuosilta, joka sekin ainoastaan hiukan eliminoi aiemmin syntynyttä eroa työn tuottavuudessa vs. tärkeimmät kilpailijamaat (Ruotsi & Saksa).

Suomessa ei ole tehty käytännössä mitään investointien syntymisen edistämiseksi 2014 tehdyn yhteisöveron alennuksen ja kikyn lisäksi.

Ruotsi ja Saksa ovat merkittävästi toimineet näiden eteen mm. työmarkkinoiden uudistamisen, maahanmuuton edistämisen sekä kotimaisen kysynnän tukemisen myötä.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tuo Etlan paperi on ihan hyvä käydä läpi, jos asia kiinnostaa. Mitään isoa muutosta tuon suhteen tullaan jatkossakaan näkemään. Ainoa, mistä taidetaan todellisuudessa ja todennäköisesti keskustella, on tuo kahdeksan prosentin tuottoraja, josta alla suora laitaun Etlan paperista. Tuon laskeminen olisi ihan perusteltavissa. Tämäkään ei kyllä näillä näkymin ole ainakaan tämän hallituskauden aikana tapahtumassa.


"Osinkoverotukseen liittyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on kuitenkin hyvin korkea, ainakin verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin. Tämän voidaan osoittaa muuttavan selvästi yritysten investointikannustimia verrattuna järjestelmään, jossa kaikkia osinkoja verotetaan samalla veroasteella, tai järjestelmään, jossa tuottoraja on selvästi matalampi (Kari, 1999; Kari ja Karakallio, 2007; Määttänen ja Ropponen, 2014). On kuitenkin epäselvää, minkälaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia näillä vääristymillä on."
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tämähän ei pidä paikkaansa, listatuista firmoista saadusta osingosta 15% on verovapaata, ilman mitään vaatimuksia jakavan yhtiön nettovarallisuuteen liittyen.
Joo, kirjoitin huonosti tuon. Tarkoitin käytännössä, etteivät saa tällaista erityisen reipasta alennusta, ei listaamattomien omistajia tietenkään pidä rankemminkaan kohdella. Vai onko tässä nyt joku syy, mitä en ole huomioinut, miksi listaamattomissa tuo alennus on noin suuri? Vai pelkästään se, että on räätälöity näiden pienyrittäjien tarpeisiin, ja nuo "pelkät" omistajat vaan sitten pääsee nauttimaan samoista?
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mietteitä A-talkista:

Kepun Rantakangas oli positiivinen yllätys. Valoi uskoa, että kepu ei ole täysin hunningolla, vaan päinvastoin pitää demareita kurissa pahimmilta ylilyönneiltä.

Viitanen on todella väsynyt politrukki. Jutut kuulostaa siltä, että verottaisi vaikka itsensä hengiltä, jos mahdollisuus siunaantuisi.

Sitä ihmettelen, että eikö Suomesta löydy poliitikkoa, joka kehtaisi kannattaa liiketoiminnalla rikastumista. Kaikenlaista palkansaajan puolustajaa löytyy joka suunnasta, mutta yrittäjän rooli on ilmeisesti vain veroja maksellessa. Ei kovin kannustavaa.

Nojoo, en nyt oikeasti ihmettele, koska tiedän, että Suomessa on niin helvetisti pienituloisia ja tulonsiirtoriippuvaisia, että jopa kokoomuksen pitää lähteä samaan kaislikkoon uittamaan rapalaa.
 

Analyzer

Jäsen
Mietteitä A-talkista:

Kepun Rantakangas oli positiivinen yllätys. Valoi uskoa, että kepu ei ole täysin hunningolla, vaan päinvastoin pitää demareita kurissa pahimmilta ylilyönneiltä.

Viitanen on todella väsynyt politrukki. Jutut kuulostaa siltä, että verottaisi vaikka itsensä hengiltä, jos mahdollisuus siunaantuisi.

Sitä ihmettelen, että eikö Suomesta löydy poliitikkoa, joka kehtaisi kannattaa liiketoiminnalla rikastumista. Kaikenlaista palkansaajan puolustajaa löytyy joka suunnasta, mutta yrittäjän rooli on ilmeisesti vain veroja maksellessa. Ei kovin kannustavaa.

Nojoo, en nyt oikeasti ihmettele, koska tiedän, että Suomessa on niin helvetisti pienituloisia ja tulonsiirtoriippuvaisia, että jopa kokoomuksen pitää lähteä samaan kaislikkoon uittamaan rapalaa.

Tämä Rantakangas oli tosiaan skarppi kaveri. Ei ollut itselleni entuudestaan tuttu. Myös Junnila ja Heinonen toivat hyvän lisän keskusteluun.

Viitanen edustaa kaikkea sitä, mikä demareissa on pielessä. Mahdollisimman paljon vaan Rinteen ja Paateron lisäksi ruutuaikaa, niin kannatus on hyvinkin nopeasti alle 10%.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tämä Rantakangas oli tosiaan skarppi kaveri. Ei ollut itselleni entuudestaan tuttu. Myös Junnila ja Heinonen toivat hyvän lisän keskusteluun.
Juu, oli itsellekin vähän tuntematon hahmo, vaikka on näköjään istunut eduskunnassa jo vuodesta 1999. Kepulla näitä alakenttien rotaatiopelaajia riittää loputtomiin.

Viitanen edustaa kaikkea sitä, mikä demareissa on pielessä. Mahdollisimman paljon vaan Rinteen ja Paateron lisäksi ruutuaikaa, niin kannatus on hyvinkin nopeasti alle 10%.
Viitanen on nyt jostain syystä ollut paljon esillä. Vaikea ymmärtää, miksi. Onko hänellä jotain tuoreita ajatuksia? Tuntuu olevan jonkinlainen puoluekoneiston lemmikki, joka on omaksunut demariaatteen riittävän palavasti, jotta osaa ladella latteudet.
 

Analyzer

Jäsen

Mainio kirjoitus.

Olen aina pitänyt hivenen kliseenä Halla-ahonkin toitottamaa "oppositiostakin voi vaikuttaa".

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että aina kun tulee sellainen aihepiiri päivänpolitiikkaan, jonka uskotaan olevan perussuomalaisten kannattajille tärkeä, niin kok,kesk,sdp tullaan ulos todella nopeasti ja aiempaa jyrkemmin sanankääntein. Aihepiiri pyritään ikään kuin ottamaan omiin nimiin, ettei persut kerkeä sillä ratsastamaan.

Heitän hypoteesin. Jos 2015 tapainen pakolaiskriisi tapahtuisi lähiaikoina, niin kok,kesk ja demareiden keskuudessa suhtautuminen olisi tyystin erilaista kuin 2015. Ainakin retoriikan osalta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko

Mainio kirjoitus.

Olen aina pitänyt hivenen kliseenä Halla-ahonkin toitottamaa "oppositiostakin voi vaikuttaa".

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että aina kun tulee sellainen aihepiiri päivänpolitiikkaan, jonka uskotaan olevan perussuomalaisten kannattajille tärkeä, niin kok,kesk,sdp tullaan ulos todella nopeasti ja aiempaa jyrkemmin sanankääntein. Aihepiiri pyritään ikään kuin ottamaan omiin nimiin, ettei persut kerkeä sillä ratsastamaan.

Heitän hypoteesin. Jos 2015 tapainen pakolaiskriisi tapahtuisi lähiaikoina, niin kok,kesk ja demareiden keskuudessa suhtautuminen olisi tyystin erilaista kuin 2015. Ainakin retoriikan osalta.
Näinhän se on. Orpolla on kova yritys päällä, joten huteja tulee. Tämä oli erityisen nolo sellainen.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Näinhän se on. Orpolla on kova yritys päällä, joten huteja tulee. Tämä oli erityisen nolo sellainen.
Tästä on tullut huteja lähes joka puolueelle, mitenkään en siis Orpoa puolustele.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että aina kun tulee sellainen aihepiiri päivänpolitiikkaan, jonka uskotaan olevan perussuomalaisten kannattajille tärkeä, niin kok,kesk,sdp tullaan ulos todella nopeasti ja aiempaa jyrkemmin sanankääntein. Aihepiiri pyritään ikään kuin ottamaan omiin nimiin, ettei persut kerkeä sillä ratsastamaan.

Muuten samaa mieltä, mutta Kokoomuksen osalta Orpon on noustava esille. Nyt on 6-0 Halla-ahon jaloissa. Siksi kyse ei ole vain siitä, onko joku asia perussuomalaisille tärkeä. Jos - ihan mistä tahansa - voi nostaa päätä esille mudasta, Orpo tekee sen. Tämä toki johtaa joissakin asioissa liian nopeaan reagointiin, kun faktoja ei selvitetä. Kannattaa muistaa, että Kokoomus on oppositiossa ja opposition on saatava tilaa somessa ja mediassa. Orpo ei selviä olemalla hiljaa, vaikka Halla-aho voikin välillä niin tehdä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tästä on tullut huteja lähes joka puolueelle, mitenkään en siis Orpoa puolustele.

Siihen ollaan menossa, että olet tasan niin hyvä kuin viimeinen twiittisi.

Mutta tämä ei päde kaikkiin. Esimerkiksi Vassarien puheenjohtaja Lin twiittiin sisäministerin selvityspyynnöstä polisiin voimakeinoista, ei media puuttunut. Tosin Ohisalo oikaisi Lin höpinät aika sukkelaan, joten se varmaan on ainoa syy.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Poliittisten suhdanteiden muutos ja äkkiä rakastettu aktiivimalli on kaikkien hampaissa. Takinkääntö on taitolaji: se pitää ajoittaa juuri sopivasti, muuten homma näyttää tökeröltä. Toisaalta, ilman mielipiteiden kepeää vaihtamista poliitikko jää huonoon positioon seuraavaa vaalikautta ajatellessa. Ministerin pesti voi pahimmassa tapauksessa vaihtua simakanisterin tyhjennykseksi.

Oliko Kokoomuksen takinkääntö aktiivimallin suhteen tökerö vai ei, riippuu tulkitsijasta. Juhana Vartiaisen rakastama kaikkien huonojen ideoiden äiti on jokatapauksessa hyllytetty liikuttavan yksimielisyyden vallassa. Vain Vartiaisen voi joku halutessaan roudata A-studioon antamaan epäonnistuneita argumentteja aktiivimallin tueksi.

Kokoomuksen ei nähdäkseni tarvitsisi hylätä aktiivimallia, koska puolueen äänestäjät eivät pidä sitä kovin tärkeänä asiana: ei koske heitä. Mallin hylkääminen lienee enemmän symbolinen teko: näin teemme pesäeroa hallitukseen ja Sipilään, joka itse asiassa oli hilkulla tehdä kokkarien ministereistä työttömiä. Kokoomuksen viesti lieneekin: emme kaipaa Sipilän hallitusta, Sipilää tai mitään mikä edes vähänkään viittaa Sipilään.

Aktiivimalli olisi hyvä keksintö, jos valtakunnassa kaikki kynnelle kykenevät saisivat töitä. Näin 70-lukulaisittain uuno turhapurojen määrän nollaus olisikin mitä parhain päämäärä. Ei valtio laiskoja ruoki. Mutta kun työpaikkoja on yli puolet vähemmän kuin hakijoita, hakijoiden ikä vaikuttaa ratkaisevasti työllistymiseen ja vallitsee myös työvoiman kohtaanto-ongelma, aktiivimalli leikkureineen kannattaakin sulloa Vartiaisen parempaan puoleen.

Aktiivimallin piilevä tarkoitus oli pakottaa ylikuumenneille markkinoille kelpaavat duunarit töihin: siis esim. rakennusalalle nollatyöttömyys. Tämä oli kilpailukyvyn vuoksi tärkeää. Toinen tärkeä tavoite oli työttömyysmenojen leikkaus. Samalla aktiivimalli kuitenkin toimi verrattoman epäoikeudenmukaisesti työttömien suurinta osaa kohtaan. Tämä ei tietenkään liikuttanut kokkareita silloin, jolloin joku politiikasta kiinnostunut voisi ihmetellä, mistä äkillinen into aktiivimallin hylkäämiseen. Kts. edellä.

Uusi aktiivimalli tarvitaan. On ihmisiä, joita on pakko potkia takapuoleen, koska he eivät muuten tekisi mitään asioidensa muuttamisessa. Leikkuri on kuitenkin tarpeeton: valtio kykenee varmasti muutenkin kiusaamaan riittävästi työttömiä, jotta työttömyyskorvauksen saaminen olisi perusteltua. Työttömyyskorvaus on nimenomaan korvaus valtion suorittamasta kiusaamisesta eli tarpeettomien kurssien käymisestä, virkailijoiden viisauksien kuuntelusta yms. muusta kivasta.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Poliittisten suhdanteiden muutos ja äkkiä rakastettu aktiivimalli on kaikkien hampaissa. Takinkääntö on taitolaji: se pitää ajoittaa juuri sopivasti, muuten homma näyttää tökeröltä. Toisaalta, ilman mielipiteiden kepeää vaihtamista poliitikko jää huonoon positioon seuraavaa vaalikautta ajatellessa. Ministerin pesti voi pahimmassa tapauksessa vaihtua simakanisterin tyhjennykseksi.
Totta kai se on "kaikkien hampaissa". Eivät tulonsiirroista nauttivat kansalaiset pidä siitä, että heiltä viedään rahaa. Senpä takia meillä on kaikenlaista kehitysvajetta riesana.

Oliko Kokoomuksen takinkääntö aktiivimallin suhteen tökerö vai ei, riippuu tulkitsijasta. Juhana vartiaisen rakastama kaikkien huonojen ideoiden äiti on jokatapauksessa hyllytetty liikuttavan yksimielisyyden vallassa. Vain Vartiaisen voi joku halutessaan roudata A-studioon antamaan epäonnistuneita argumentteja aktiivimallin tueksi.
Onko kokoomuksen linja huojunut tämän suhteen? Kysyn siis vilpittömästi.

Kokoomuksen ei nähdäkseni tarvitsisi hylätä aktiivimallia, koska puolueen äänestäjät eivät pidä sitä kovin tärkeänä asiana: ei koske heitä. Mallin hylkääminen lienee enemmän symbolinen teko: näin teemme pesäeroa hallitukseen ja Sipilään, joka itse asiassa oli hilkulla tehdä kokkarien ministereistä työttömiä. Kokoomuksen viesti lieneekin: emme kaipaa Sipilän hallitusta, Sipilää tai mitään mikä edes vähänkään viittaa Sipilään.
Veikkaan, että kokoomus päinvastoin haikailee Sipilän perään. Hänhän oli kokoomuslaisin kepulainen itsenäisen Suomen historiassa. Minkä ihmeen takia häneen haluttaisiin tehdä jotain massiivista pesäeroa työvoimapolitiikassa?

Aktiivimalli olisi hyvä keksintö, jos valtakunnassa kaikki kynnelle kykenevät saisivat töitä. Näin 70-lukulaisittain uuno turhapurojen määrän nollaus olisikin mitä parhain päämäärä. Ei valtio laiskoja ruoki. Mutta kun työpaikkoja on yli puolet vähemmän kuin hakijoita, hakijoiden ikä vaikuttaa ratkaisevasti työllistymiseen ja vallitsee myös työvoiman kohtaanto-ongelma, aktiivimalli leikkureineen kannattaakin sulloa Vartiaisen parempaan puoleen.
Aktiivimallin ongelma oli siinä, että se oli oikeudenmukaisuusnäkökulmasta kyseenalainen. Ongelma, jota sillä lähdettiin ratkaisemaan, on kuitenkin todellinen eikä ole kadonnut minnekään. Suomessa on jäykät työmarkkinat, jotka eivät kannusta ihmisiä liikkumaan työn perässä, ottamaan työtä vastaan tai joissain tapauksissa edes työllistymään. Aktiivimallin tarkoituksena oli, että ihmisiä ravisteltaisiin opiskelemaan, tekemään osa-aikaisuuksia tai etsimään ylipäätänsä jotain työtä.

Politiikkaradion haastattelussa oli eilen julkistalouden professori Roope Uusitalo. Hän totesi, että vaikka data ei yksiselitteisesti osoita aktiivimallin vaikutusta, sillä on kaikkien todennäköisyyksien mukaan ollut positiivinen vaikutus työllisyyteen. Tämä ei tietysti poista mallin epäoikeudenmukaisuutta, mutta antaa kuitenkin osviittaa siitä, että jotain silläkin on aikaan saatu. Rinne ei näitä "ikäviä juttuja" tule politiikassaan soveltamaan, mikä on mielestäni vielä huonompi linja.

Aktiivimallin piilevä tarkoitus oli pakottaa ylikuumenneille markkinoille kelpaavat duunarit töihin: siis esim. rakennusalalle nollatyöttömyys. Tämä oli kilpailukyvyn vuoksi tärkeää. Toinen tärkeä tavoite oli työttömyysmenojen leikkaus. Samalla aktiivimalli kuitenkin toimi verrattoman epäoikeudenmukaisesti työttömien suurinta osaa kohtaan. Tämä ei tietenkään liikuttanut kokkareita silloin, jolloin joku politiikasta kiinnostunut voisi ihmetellä, mistä äkillinen into aktiivimallin hylkäämiseen. Kts. edellä.
Boldaamani osa on ihan täyttä spekulaatiota. Tavoitteena oli parantaa työllisyysastetta, missä myös onnistuttiin - oli aktiivimalli sitten osasyy tai ei.

Suomessa riittää töitä, mutta ei kaikille aloille. Näin ollen on aivan olennaista, että ihmisiä ohjataan kouluttautumaan, muuttamaan, laajentamaan osaamistaan jne. Aktiivimalli oli keppiratkaisu ja siksi epäsuosittu. Tarkoitusperä oli kuitenkin oikea.

Uusi aktiivimalli tarvitaan. On ihmisiä, joita on pakko potkia takapuoleen, koska he eivät muuten tekisi mitään asioidensa muuttamisessa. Leikkuri on kuitenkin tarpeeton: valtio kykenee varmasti muutenkin kiusaamaan riittävästi työttömiä, jotta työttömyyskorvauksen saaminen olisi perusteltua. Työttömyyskorvaus on nimenomaan korvaus valtion suorittamasta kiusaamisesta eli tarpeettomien kurssien käymisestä, virkailijoiden viisauksien kuuntelusta yms. muusta kivasta.
Minusta Suomen järjestelmä ei ole kaikista sujuvin tämän asian suhteen. Monessa tilanteessa on suuri houkutus valikoida, millaista työtä ottaa vastaan, millaisille paikkakunnille asettuu asumaan jne. Omia äänestäjiään ajattelevat poliitikot vain pahentavat ongelmia kannustamalla ihmisiä muuttamaan tyhjeneville maaseutualueille, joissa ei ole työpaikkoja tai tulevaisuutta. Työttömyysturvaan ei saada mitään muutoksia, koska sdp yhdessä ay-liikkeen kanssa haraa vastaan.

Henk.koht olen huolestunut ihan muusta kuin siitä, että työttömyysturvasta poimitaan 5%:n siivu, josta tehdään "ehdollista". Malli, jolla se tehtiin, oli mielestäni epäonnistunut. On kuitenkin havaittavissa, että vaihtoehto on näköjään "ei tehdä mitään", mikä on sekin aika huono viesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös