Eduskunta vaalikaudella 2019–2023

[Tadu]

Totta kai se on "kaikkien hampaissa". Eivät tulonsiirroista nauttivat kansalaiset pidä siitä, että heiltä viedään rahaa.

Ei aktiivimalli vienyt keneltäkään rahaa. Aktiivimallin myötä rahaa vain jaettiin vähemmän.

 

[Walrus21]

Ei aktiivimalli vienyt keneltäkään rahaa. Aktiivimallin myötä rahaa vain jaettiin vähemmän.

Mennäänpä tuonne paikallisen Prisman tuulikaappiin kysymään syviltä riveiltä, kokivatko he, että Sipilä vei rahaa vai että hän antoi vähemmän. Veikkaan ensinmainittua gallup-voittajaksi.

Ihmisen psykologia on mielenkiintoinen aihe. Lueskelin suht hiljattain peliteoriaa, jossa ihmiset on altistettu erilaisille testeille. Niissä on osoitettu, että ihminen reagoi eri tavalla esim. riskinottoon, mikäli hänellä on mahdollisuus menettää "jo ansaittuja" rahoja. Eihän se kivalta tunnu, kun on jo tottunut tiettyyn rahasummaan, joka sitten "viedään pois". Kerran luvattua/sovittua/annettua on paha lähteä perumaan.

 

[Tadu]

Mennäänpä tuonne paikallisen Prisman tuulikaappiin kysymään syviltä riveiltä, kokivatko he, että Sipilä vei rahaa vai että hän antoi vähemmän. Veikkaan ensinmainittua gallup-voittajaksi.

En mä tällaisiakaan asioita kyselisi kansan syviltä riveiltä. Mutta joo, ymmärrän pointtisi.

 

[Cobol]

Oliko Kokoomuksen takinkääntö aktiivimallin suhteen tökerö vai ei, riippuu tulkitsijasta. Juhana Vartiaisen rakastama kaikkien huonojen ideoiden äiti on jokatapauksessa hyllytetty liikuttavan yksimielisyyden vallassa. Vain Vartiaisen voi joku halutessaan roudata A-studioon antamaan epäonnistuneita argumentteja aktiivimallin tueksi.

Kokoomuksen ei nähdäkseni tarvitsisi hylätä aktiivimallia, koska puolueen äänestäjät eivät pidä sitä kovin tärkeänä asiana: ei koske heitä. Mallin hylkääminen lienee enemmän symbolinen teko: näin teemme pesäeroa hallitukseen ja Sipilään, joka itse asiassa oli hilkulla tehdä kokkarien ministereistä työttömiä. Kokoomuksen viesti lieneekin: emme kaipaa Sipilän hallitusta, Sipilää tai mitään mikä edes vähänkään viittaa Sipilään.

Kokoomus ilmoitti eilen eduskunnan keskustelussa Ben Z:n toimesta, ettei puolue jää kaipaamaan aktiivimallia. Sen sijaan Kokoomus jää kaipaamaan Rinteen hallituksen työllisyystoimia. Kyse on oppositiossa olevan puolueen politiikasta.

 

[Cobol]

Suomessa riittää töitä, mutta ei kaikille aloille. Näin ollen on aivan olennaista, että ihmisiä ohjataan kouluttautumaan, muuttamaan, laajentamaan osaamistaan jne. Aktiivimalli oli keppiratkaisu ja siksi epäsuosittu. Tarkoitusperä oli kuitenkin oikea.

Osuvaa pohdintaa muutenkin ja yllä olevaan kommenttina, että aktiivimallin tarkoitus oli todella yhteiskunnan ja yksilön etujen mukainen. Leikkureista yms ei kannata sen enempää keskustella, koska kuten tuot esille, aina se on vaikea luopua saavutetuista eduista. Aktiivimallin ongelma oli siinä, että se ei pystynyt täyttämään vaadittavaa koulutushaastetta, mikä sisältyi malliin. Ei mistään saatu revittyä järkevää koulutusta käytettävissä olleilla resursseilla. Jos tässä olisi onnistuttu, tilanne voisi olla parempi.

 

[Walrus21]

Osuvaa pohdintaa muutenkin ja yllä olevaan kommenttina, että aktiivimallin tarkoitus oli todella yhteiskunnan ja yksilön etujen mukainen. Leikkureista yms ei kannata sen enempää keskustella, koska kuten tuot esille, aina se on vaikea luopua saavutetuista eduista. Aktiivimallin ongelma oli siinä, että se ei pystynyt täyttämään vaadittavaa koulutushaastetta, mikä sisältyi malliin. Ei mistään saatu revittyä järkevää koulutusta käytettävissä olleilla resursseilla. Jos tässä olisi onnistuttu, tilanne voisi olla parempi.

Samoilla linjoilla. Jotenkin kuvastaa muutoinkin Sipilän hallitusta: suunta ja tavoitteet olivat oikeita, mutta lainsäädäntötyössä hätiköitiin, kun oli niin kova kiire pistää "Suomi kuntoon".

Se työttömien haastattelukin oli muuten Sipilän hallituksen projekti, jota ymmärtääkseni pidetään onnistuneena. Aktiivimallin osalta olisi pitänyt pistää ensin olosuhteet (työkkärin yms. resurssit) kuntoon ja vasta sitten ottaa karttakeppi esiin.

 

[Cobol]

Juuri näin @Walrus21 ja jos olisi ollut ehkä parempi valmistelu ja ymmärretty luoda riittävät puitteet koulutukselle ja kouluttautumiselle, voisi olla lähellä menestystarinaa. Toki omassa kontekstissaan. Ay-liikkeen myyräntyö haittasi alusta asti valmisteluja ja söi mahdollisuuksia yhteiseen valmisteluun sisällöstä.

 

[IceWalker]

Onko kokoomuksen linja huojunut tämän suhteen? Kysyn siis vilpittömästi.

https://demokraatti.fi/petteri-orpo-syyskuussa-aktiivimallin-leikkuri-sailytettava-kai-mykkanen-nyt-kokoomukselle-kay-aktiivimallin-korvaaminen-paremmilla-tavoilla/

No eipä ole huojunut. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä. Kävi kuin YYA:lle, ensin se oli koko ulkopolitiikan kulmakivi, sitten se ei kelvannut edes tierouheeksi.

Veikkaan, että kokoomus päinvastoin haikailee Sipilän perään. Hänhän oli kokoomuslaisin kepulainen itsenäisen Suomen historiassa. Minkä ihmeen takia häneen haluttaisiin tehdä jotain massiivista pesäeroa työvoimapolitiikassa?

Ei työvoimapolitiikassa, vaan politiikassa yleensä. Ne tiedot, jonka mukaan Sipilä oli valmis korvaamaan kokoomuksen demareilla, eivät varmaan tee kokkareista Sipilän sydänystäviä jatkossakaan. Kyse on siis henkilöstä, ei niinkään itse asioista.

Aktiivimallin ongelma oli siinä, että se oli oikeudenmukaisuusnäkökulmasta kyseenalainen. Ongelma, jota sillä lähdettiin ratkaisemaan, on kuitenkin todellinen eikä ole kadonnut minnekään. Suomessa on jäykät työmarkkinat, jotka eivät kannusta ihmisiä liikkumaan työn perässä, ottamaan työtä vastaan tai joissain tapauksissa edes työllistymään. Aktiivimallin tarkoituksena oli, että ihmisiä ravisteltaisiin opiskelemaan, tekemään osa-aikaisuuksia tai etsimään ylipäätänsä jotain työtä.

Keppiä ja porkkanaa tarvitaan, mutta siis kumpaakin. Keppinä vaikka se, että työvoimaviranomaiset ovat aina niskassa. Porkkanana taas se, että asiansa hyvin hoitava pääsee vähemmällä ja ennenkaikkea, löytää työtä.

Politiikkaradion haastattelussa oli eilen julkistalouden professori Roope Uusitalo. Hän totesi, että vaikka data ei yksiselitteisesti osoita aktiivimallin vaikutusta, sillä on kaikkien todennäköisyyksien mukaan ollut positiivinen vaikutus työllisyyteen. Tämä ei tietysti poista mallin epäoikeudenmukaisuutta, mutta antaa kuitenkin osviittaa siitä, että jotain silläkin on aikaan saatu. Rinne ei näitä "ikäviä juttuja" tule politiikassaan soveltamaan, mikä on mielestäni vielä huonompi linja.

Tämäkin on spekulaatiota. Nousukaudella on hyvin hankalaa erottaa jonkun mallin työllisyysvaikutuksia yleisestä työllisyyskehityksestä. Politiikassa on myös tarkoituksia, joita ei kerrota julki. Tähän viittaan piilevillä tarkoituksilla. En pidä virkamiehiä ihan niin typerinä, että he oikeasti kuvittelisivat kohtaanto-ongelmien poistuvan aktiivimallilla. Aktiivimallilla oli varmaan taka-ajatuksia, jotka sopivat hyvin Sipilän ota köyhiltä, anna rikkaille- perusajatukseen. Muistamme tietysti kikyn, joka rokotti aika lailla naisvaltaisten alojen pienipalkkaisia. Muistamme myös, miten Sipilän oikea käsi, Berner, oli erittäin valmis kiusaamaan niitä, jotka eivät liiku lentokoneella tai virka-autolla,

 

[ultrar]

Aktiivimallin ongelma oli siinä, että se oli oikeudenmukaisuusnäkökulmasta kyseenalainen. Ongelma, jota sillä lähdettiin ratkaisemaan, on kuitenkin todellinen eikä ole kadonnut minnekään. Suomessa on jäykät työmarkkinat, jotka eivät kannusta ihmisiä liikkumaan työn perässä, ottamaan työtä vastaan tai joissain tapauksissa edes työllistymään. Aktiivimallin tarkoituksena oli, että ihmisiä ravisteltaisiin opiskelemaan, tekemään osa-aikaisuuksia tai etsimään ylipäätänsä jotain työtä.

Suomessa riittää töitä, mutta ei kaikille aloille. Näin ollen on aivan olennaista, että ihmisiä ohjataan kouluttautumaan, muuttamaan, laajentamaan osaamistaan jne. Aktiivimalli oli keppiratkaisu ja siksi epäsuosittu. Tarkoitusperä oli kuitenkin oikea.

Se oli hienoa, että uskallettiin luoda aktiivimalli ja ajatuksena jotain uutta ja rohkeaa. AY-liike ei tietysti koskaan pysty hyväksymään mitään, jossa pyritään ihmisiä aktivoitumaan työnhakemisessa, mikä sinällään on käsittämätöntä. Mallissa oli varmasti jo alusta alkaen omat haasteensa ja myös laatijat tiesivät sen, mutta halusivat silti tehdä jotain, ehkä sekin on parempi, kuin nykyisen hallituksen toimet, jotka jäävät ehkä kokonaan syntymättä hallituskauden aikana.

Meillähän on paljon työtä ja työntekijöitä tarvittaisiin jo nyt runsaasti etenkin kasvukeskuksiin, mutta samoin myös esim. Lappiin talvikaudella. Muuttaminen on lähes mahdotonta etenkin perheelliselle, mikäli omistaa asunnon jossain väkilukuaan menettävässä pienessä kunnassa tai kaupungissakin. Et saa myytyä asuntoa järjelliseen hintaan eikä myöskään vuokraaminen ole helppoa. Jos saat myytyä asunnon, niin samalla rahalla et saa pääkaupunkiseudulta asuntoa tai edes sitä puolikasta. Vuokra-asuntoja löytyy, mutta hyvin suuri osa vapaista työpaikoista on aloilla, joissa palkat ovat pienet, joten raha ei riitä elämiseen.

Työpaikkojen ja työvoiman kohtaaminen on ongelmista akuutein ja sitä ei ainakaan helpota meidän anteliaat tukimallit, en itsekään viitsisi tehdä töitä, jos saisin saman kotoa käsin ilman vastinetta. Toisaalta ilman näitä tukimalleja kaikki eivät pärjäisi etenkään pääkaupunkiseudulla tai näissä muutamassa kasvavassa keskuksessa. Lisäksi monet pelkäävät tällä hetkellä muuttaa esim. kehyskuntiin, kuinka sieltä jatkossa tullaan töihin pääkaupunkiseudulle ja kuinka kalliiksi se tulee, hallitukset suunnitelmat ovat aika rajut heidän osaltaan taloudellisesti. Tarvittaisiin siis edullista asumista kasvukeskuksiin, mutta hyvin monella päättäjälläkin taitaa olla omia intressejä siihen, etteivät asuntojen tai vuokrien hinnat laske.

Meidän ongelma on niin moninainen, että pelkään pahoin, ettei sitä yksikään hallitus pysty toimillaan ratkaisemaan lähiaikoina ja monissa Euroopan maissa se on jo nähty, mihin nämä ongelmat johtavat, lisääntyvään syrjäytymiseen, kasvaviin tuloeroihin, yhteiskunnan kahtiajakoon, jotka taas lisäävät kustannuksia ja luovat lisää negatiivista kierrettä. Jossain vaiheessa nämä purkautuvat konflikteina, jota me emme ole saaneet vielä maistaa, ehkä jossain linnan juhlien ohessa hieman esimakua.

Eihän tässä mitään järkeä ole toistaa näitä asioita, mutta Sipilän hallitukselle pisteet siitä, että yritti jotain. Rinteen hallitus ei tule uskaltamaan tehdä mitään muutosta, työpaikkoja kaikki pyrkivät luomaan ja se ei ole vielä mikään muutos.

 

[Jeffrey]

Edellinen hallitus oli ehkä vähiten politisoitunut hallitus aikoihin. Se nähtiin myös näissä toimintatavoissa. Yritysmaailmasta on tuttua luoda ratkaisu ensin joltain pohjalta. Sen jälkeen havainnoida sen ratkaisun heikkoudet ja puutteet, ja tämän jälkeen kehittää näkyviä ongelmia. Edellinen oppositio, ja nykyinen hallitus haluaa mennä systeemiin jossa kaikkiin mahdollisiin ongelmiin kehitetään ratkaisu etukäteen, ja tuodaan ratkaisu markkinoille vasta sen jälkeen. Ajatusmalli on looginen ja jalo, mutta näin toimimalla yhtäkään isompaa muutosta ei tulla markkinoille asti saamaan. Nykyinen hallituis on kuin se perinteinen suomalainen keksijä, joka omassa hikipajassaan viilaa omaa keksintöään täydelliseksi ennen kuin tuo sen markkinoilla. Mutta sitten kun tuo sen markkinoille huomaa kuinka ruotsalaiset perkeleet ovatkin jo vallanneet markkinat huonommalla ratkaisulla, ja omakin teknologia alkaa olla jo vanhentunutta.

Kyllähän tässä on myös aito huoli yhteiskunnan taloudesta, ja sen tuomista ongelmista. Nykyinen hallitus on nostanut esimerkiksi hoivapalveluilta lain vaatimaa palveluastetta, tähän kuitenkaan rahaa antamatta. Nyt ongelma tulee siitä kun hoitoja ei pystytäkään tarjoamaan, ja aluevalvonta viranomainen lätkäisee vielä sairaanhoitopiirille sakot tämän takia.

Nykyisellään Suomen verotuloista sosiaaliturvaan menee lähes 50%. Valitettavasti tämä on pois kaikelta muulta, etunenässä sairaanhoidolta ja koulutukselta. Vasemmiston lääke tähän on helppo, nostetaan veroja niin on enemmän jaettavaa. Itse en kuitenkaan hetkeäkään usko, että veroja voisi loputtomiin nostaa. Lopulta tämä järjestely aiheuttaa yhteiskunnan eriarvoistumista, kun kunnallisen sairaanhoidon piirissä olevien hoidot heikkenevät eikä koulunkäyntiinkään ehkä mahdollisuutta ole. Työssäkäyvät ovat lähtökohtaisesti työterveyshuollon piirissä, ja kärjistäen voi sanoa että mitä paremmassa asemassa olet sitä parempi työterveyssopimus sinulla todennäköisesti on.

Lopulta terveydenhuoltojärjstelmä ylikuormittuu, henkilökunta sairastuu ja köyhät kärvistelee hoidon puutteessa tai parhaimmassa tapauksessa hoitojonossa. Maslow:n tarvehierarkiassa terveys on siellä ihan alimmilla tasoilla. Ilman omaa ja läheisten terveyttä, mitä ihmiseltä lopulta jää ja miten hän elämässään toimii? Tämä tulee lopulta aiheuttamaan ns. köyhässä kansanosassa laajamittaisempaa kurjistumista kun mielenkiintoa koulutukselle tai työnteolle ei ole kun ei ole edes ne perusasiat kunnossa. Samaan aikaan rikkaat käyvät yksityisellä terveysasemalla terveyttään vaalimassa ja koulutukseen pääsykin helpottuu kun sieltä osa karsijoista tippuu pois.

Lopulta ollaan tilanteessa, jossa veronkanto on suora tulonsiirto rikkaiden tililtä köyhien tilille, yhteiskunnan rapistuessa ympäriltä. Mutta tämä on ilmeisesti se kehitys jota nykyhallitus haluaa, kunhan pystyy antamaan kannattajilleen muutaman kympin kuussa enemmän puhtaana käteen. Tätä kehitystä vauhdittaa täysin absurdi, täysin ilman asiantuntijuutta ja vaikutusmekanismien harkintaa tehty talousarvio, joka ei edes ole arvio vaan jonkinlainen obsessio utopiasta joka ei ole yhdenkään asiantuntijan mielestä realistinen.

Tämänkaltainen toiminta tuottaa voimakkaan aaltoliikkeen meidän politiikkaan. Nykyinen hallitus lupaa muttei toteuta, ja siirtää vastuun toteuttamisesta seuraavalle hallitukselle. Seuraava hallitus, eli todennäköisesti huippukannatuksen saaneet Perussuomalaiset toteuttavat kipeät ratkaisut, joka tulee romahduttamaan heidän suosionsa ja taas seuraavalla vaalikaudella on seuraava yrittäjä puikoissa. Tämä yrittäjä taas lupaa kovien ratkaisuiden jälkeen enemmän suklaata ja mammonaa, muttei voi niitä toteuttaa, ja aaltoliike on valmis.

Suomen talous on pelottavan paljon kiinni Supercellin kaltaisista onnenkantamoisista. Siellä pelkästään kaksi perustajaa ovat tuoneet 300 miljoonaa verotuloina valtion kassaan. Tähän kun lisätään oäälle koko ekosysteemi, ollaan todella huikeissa. Samaan aikaan hallitus haluaa rapauttaa Suomen yritystoiminnan kulmakiven, maa- ja metsätalouden. Hallitus hankaloittaa suomalaisten mahdollisuutta sijoitustoimintaan, joka sataa suoraan kiinalaisten eläkevakuutusrahastojen pussiin heidän jo nyt omistaessa suuren osan Helsingin kiinteistöistä. Omistajuuden karatessa kauas, myös empatia karkaa ja vuokralaisena toimiminen hankaloituu.

En todella ole sosiaalitoimen lakkauttamisen puolesta. Mielestäni osa ihmisryhmistä tulisi sijoittaa sinne jo mahdollisimman aikaisin, keksiä heille mukavaa puuhaa ja pitää pois - tai harkita tarkoin työ- ja opiskelumahdollisuuksia.

Mutta jotta me saadaan vahva oma markkina, tulisi tavoitteden olla:

1. Vahvistaa suomalaisten kyvykkyyttä investoida Suomeen etenkin kiinteisiin omaisuuseriin kuten kiinteistöt
2. Vahvistaa ulkomaalaisten halukkuutta investoida suomalaiseen teknologiaan ja innovaatioihin
3. Taata peruspalveluiden taso (terveydenhuolto, koulutus...)
4. Rohkaista ja mahdollistaa tehokkaat työmarkkinat
5. Puuttua tukijärjestelmän epätehokkuuksiin
6. Rohkaista korkeakoulutettua ulkomaista osaamista Suomeen, esimerkiksi verohuojennuksilla
7. Mahdollisesti jopa purkaa nykyisiä tehottomia rakenteita ja rakentaa ne kokonaan uusiksi (esim. asuntotukijärjestelmä)
8. Purkaa syntyvyyttä heikentäviä rakenteita kuten epätasa-arvoinen koulutusjärjestelmä jne. - Nopeuttaa varsinkin miesten koulutusta. (nykyinen ka. valmistumisikä taitaa olla +30)
9. Vähentää keskiluokan vastuuta yhteiskunnan kantamisesta, vaikutus myöskin syntyvyyteen varsinkin nuorten akateemisten osalta.
10. Taata turvallinen Suomi. Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt reilusti viimevuosina, ja asenteet virkavaltaa kohtaan heikentyneet. Tämän tulisi olla prioriteettina jopa top-3, jotta todellista luokkayhteiskuntaa ei pääsisi syntymään.

 

[Tarinankertoja]

Nykyisellään Suomen verotuloista sosiaaliturvaan menee lähes 50%. Valitettavasti tämä on pois kaikelta muulta, etunenässä sairaanhoidolta ja koulutukselta.

... kannattaisiko tutustua asiaan edes vähän alusta…

tuo 50% menee siis juurikin tuohon Terveydenhuoltoon. Se on nipussa sosiaali ja terveydenhuolto, hence nimi SoTe…eikä se ole 50%..

Sosiaaliturvan menojen jakauma kohderyhmittäin

			2017
Sairaus ja terveys			22,1%
Toimintarajoitteisuus			9,4%
Vanhuus			41,7%
Leski ja muut omaiset			2,7%
Perhe ja lapset			9,6%
Työttömyys			7,1%
Asuminen			2,7%
Muu sosiaaliturva			3,0%
Hallinto			1,7%
Yhteensä			100,0%

Toki Suomen sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta on jonkin verran yli EU-maiden keskitason. Vuonna 2017 sosiaalimenot olivat noin 30,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (69,1 miljardia ).

Ja tämä siis maksetaan ( 2017):

• työnantajien maksuilla 32,0 prosenttia
• vakuutetut maksavat 13,8 prosenttia (eli ihmiset ite)
• valtion rahoituksesta 26,8 prosenttia (se valtion budjetti)
• kuntien rahoituksella 22,1 prosenttia. (yksittäisten kuntien budjetit)

Loput noin 5 prosenttia katetaan sosiaaliturvarahastojen tuotoilla.


Kun lähtötiedoissa on noin pihalla, niin ei ihme että myös johtopäätökset ja toimintaehdotukset on yhtä täysin päin sitä millä istuttaan

 

[Tarinankertoja]

Edellinen hallitus oli ehkä vähiten politisoitunut hallitus aikoihin.

Tässä vuoden poliittinen lausunto… Huutonaurua, kahvit näppikselle :-D

 

[Jeffrey]

... kannattaisiko tutustua asiaan edes vähän alusta…

Ehdottomasti kannattaisi:

Verotuksen rakenne

Verorakennetta on yleistä tarkastella luokittelemalla kerätyt verot tuloveroihin, pakollisiin sosiaalivakuutusmaksuihin, omaisuusveroihin ja kulutusveroihin.

www.veronmaksajat.fi

...toki edellinen hallitus teki hyvää työtä ja:

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus - THL

thl.fi

 

[Ostoskassi]

Ei aktiivimalli vienyt keneltäkään rahaa. Aktiivimallin myötä rahaa vain jaettiin vähemmän.

Ja keille jaettiin vähemmän ja keille ei. Ne ketkä olivat jo yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa saivat saman rahan vain toisesta taskusta.

Yhdyn tässä muihin, ideana aktiivimalli oli ihan virkistävä, mutta toteutus oli hyvinkin kehno.

 

[Jeffrey]

Ja tämä siis maksetaan ( 2017):

• työnantajien maksuilla 32,0 prosenttia
• vakuutetut maksavat 13,8 prosenttia (eli ihmiset ite)
• valtion rahoituksesta 26,8 prosenttia (se valtion budjetti)
• kuntien rahoituksella 22,1 prosenttia. (yksittäisten kuntien budjetit)

Loput noin 5 prosenttia katetaan sosiaaliturvarahastojen tuotoilla.


Kun lähtötiedoissa on noin pihalla, niin ei ihme että myös johtopäätökset ja toimintaehdotukset on yhtä täysin päin sitä millä istuttaan

Tarkoitatko tällä nyt sanoa, että valtio ei maksakkaan veroja, vaan ihmiset itse?

Yksinkertaistukseksi. Työtä tekevät ihmiset maksavat veroja. Niitä veroja maksetaan niinsanottua tuloveroa joka menee valtion kassaan, ja kunnallisveroa joka menee kunnan kassaan. Lisäksi "verotetaan" työntekijää sairasvakuutusmaksulla ja työnantajaa TyEL maksuilla. Näiden rahojen käyttö on julkisen rahan käyttöä, vaikka yrität vääristellä tilastoa sillä että "ihmiset maksaa itse". Esimerkiksi "yksittäisten kuntien budjetit" tulevat pääasiassa verorahoista nekin. Tiedoksesi... Kyllä, työntekijä maksaa veronsa ja muut lakisääteiset maksut ihan itse, vaikka ne suoraan palkasta vähennetäänkin.

 

[Cobol]

Työtä tekevät ihmiset maksavat veroja. Niitä veroja maksetaan niinsanottua tuloveroa joka menee valtion kassaan, ja kunnallisveroa joka menee kunnan kassaan. Lisäksi "verotetaan" työntekijää sairasvakuutusmaksulla ja työnantajaa TyEL maksuilla.

Totta ja lisäisin, että yritykset eivät maksa veroa, vaan senkin maksaa ihminen. Esimerkiksi kuluttaja. Edes yhteisöverosta ei voida sanoa, että sen maksaa yritys. Senkin maksaa - tavalla tai toisella - ihminen. Kuvitellaan, että Rinteen hallitus nostaa yhteisöveroa 5 prosenttiyksikköä. Yhtiön omistajat reagoivat siihen jollain aikavälillä. Mutta tällöinkin kyse on omistajin pienemmistä tuloista tai kuluttajan kalliimmista hinnoista. Ihminen on siis maksaja.

Asiaa avataa mm. tässä:

HS-analyysi | Yritykset kertoivat maksaneensa satoja miljoonia yhteisöveroa – mutta kuka ne verot oikeastaan maksaa?

Yhdysvalloissa on noussut kohu kirjasta, jossa esitetään, että 400 rikkaimman amerikkalaisen kokonaisveroaste on nykyisin alempi kuin minkään muun tuloluokan. Mitä se kertoo Suomesta, kysyy analyysissään HS:n Marko Junkkari.

www.hs.fi

 

[DAF]

Mitä tarkoittaa politisoitunut hallitus? Poliittinen lukeminen on toteutettavissa kaikilla elämänalueilla, so. kaikessa on poliittinen ulottuvuus. Kuulostaa täysin absurdilta määriteltävältä.

 

[Analyzer]

Nyt on Kokoomus ja Perussuomalaiset julkaisseet varjobudjettinsa.
Olen pettynyt.

Miten voi olla, että talouskurin nimeen vannovat puolueet eivät saa edes omista varjobudjeteistaan ylijäämäisiä? Ei likimainkaan.
Kokoomuksen varjobudjetissakin velanotto olisi 1,5 miljardia. Hesarin mukaan sieltä löytyy mm tällainen kohta:
"Puolue uskoo, että yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennyksen parantaminen 7 miljoonalla eurolla toisi ensi vuonna peräti 330 miljoonan euron säästöt hoivamenoista."
Melkoista toiveikkuutta.

Persujen maahanmuuttokulujen laskelmat taas ovat niin ikään yksi iso vitsi. Toki kuluja on mahdollista pitkällä aikavälillä laskea merkittävästikin, mutta ensi vuoden budjettiin ei kerta kaikkiaan voi laittaa tuollaisia lukuja edes vitsillä.

Missä on poliittinen rohkeus?

 

[Hande75]

Keskustan istuva kansanedustaja Antti Rantakangas on kuollut – Toimi puolueen varapuheenjohtajana Vanhasen kaudella Surunvalittelut. Nouseeko kuolleen kansanedustajan paikalle varaedustaja?

 

[Realcowboy]

Tuomas Kettunen Kuhmosta on ensimmäinen varalla (tulospalvelu.vaalit.fi).

 

[SlamDunk71]

En parempaakaan topicia keksinyt niin laitetaan tänne. Tulee mielenkiinnosta luettua noita puolue keskusteluita, poliittista uutisointia jne. ja kyllähän niistä huokuu että politiikka on pilalla. Melkeinpä perssilmällä näkee että 90% ajasta käytetään ihan vääriin asioihin ja Suomi (miksei koko maailma) junnaa paikallaan. Jos yhteiskunta ja päätöksenteko muutettaisiin enemmän ratkaisukeskeiseksi voisi olla asiat paremmin. Tai jos päätäntäpaikoilla olisi edes aavistuksen parempia keskusteluita. Nämä palstat vielä jotenkin ymmärtää mutta muuten ei.

 

[mjr]

Miten voi olla, että talouskurin nimeen vannovat puolueet eivät saa edes omista varjobudjeteistaan ylijäämäisiä?

No, mitenkähän nyt voisi olla? Olisit varmaan sanonut samaa vuoden 1941 budjetista - missä on poliittinen rohkeus maksaa kaikki velkamme takaisin nyt heti tai eilen?

 

[finnjewel]

Jos yhteiskunta ja päätöksenteko muutettaisiin enemmän ratkaisukeskeiseksi voisi olla asiat paremmin.

Tämä on ihan totta. On vain niin, että ratkaisukeskeisyys on byrokratian ja demokratian arkkivihollinen. Vain valistunut yksinvaltias pystyisi harjoittamaan ratkaisukeskeisyyttä. Sellaisia ei maailmassa ole monta ollut. Joko ovat jääneet lyhytikäisiksi, alkaneet suosia sukulaisiaan tai sortuneet vetämään välistä.

 

[SlamDunk71]

Tämä on ihan totta. On vain niin, että ratkaisukeskeisyys on byrokratian ja demokratian arkkivihollinen. Vain valistunut yksinvaltias pystyisi harjoittamaan ratkaisukeskeisyyttä. Sellaisia ei maailmassa ole monta ollut. Joko ovat jääneet lyhytikäisiksi, alkaneet suosia sukulaisiaan tai sortuneet vetämään välistä.

Tämäkin on totta. Päätöksien tekijät tulisi olla "robotteja" jotta voitaisiin demokratiaa ihanteellisesti harjoittaa. Ihminen kun pohjimmiltaan on aina puolueellinen ja ennakkoluuloinen suuntaan tai toiseen. Ongelmaksi vielä koituu se että politiikkaan ajautuu ne kaikkein vahvimmat aatteen omaajat. Akateemisesti fiksut ja maalaisjärjen omaavat henkilöt on vähiinpäin paremmissa hommissa ja muutoinkin järkevimmät ihmiset elää omaa elämää parhaansa mukaan saatavilla olevilla työkaluilla.
Eduskunnassa ja muutenkin politiikan päättävissä elimissä on näitä kovimpia äänen käyttäjiä ja jälki on sen mukaista. Ja sitä se on joka leirissä.

 

[ipaz]

Eduskunnassa ja muutenkin politiikan päättävissä elimissä on näitä kovimpia äänen käyttäjiä ja jälki on sen mukaista. Ja sitä se on joka leirissä.

Tätä on kanssa aika ajoin pohtinut, että olisiko järkevää pienentää Suomen eduskunnan kokoa about 20-30 edustajalla ja samalla nostaa edustajien korvausta. Lähtisikö silloin ehdokkaaksi pätevämpää ja fiksumaan edustajamateriaalia? Tai valituisiko tämä ns. parempi materiaali silloin edustajiksi kaiken maailman juhamietojen tms. julkkisehdokkaiden sijaan. Nousisiko laatu jos määrää supistettaisiin?