Edellinen hallitus oli ehkä vähiten politisoitunut hallitus aikoihin. Se nähtiin myös näissä toimintatavoissa. Yritysmaailmasta on tuttua luoda ratkaisu ensin joltain pohjalta. Sen jälkeen havainnoida sen ratkaisun heikkoudet ja puutteet, ja tämän jälkeen kehittää näkyviä ongelmia. Edellinen oppositio, ja nykyinen hallitus haluaa mennä systeemiin jossa kaikkiin mahdollisiin ongelmiin kehitetään ratkaisu etukäteen, ja tuodaan ratkaisu markkinoille vasta sen jälkeen. Ajatusmalli on looginen ja jalo, mutta näin toimimalla yhtäkään isompaa muutosta ei tulla markkinoille asti saamaan. Nykyinen hallituis on kuin se perinteinen suomalainen keksijä, joka omassa hikipajassaan viilaa omaa keksintöään täydelliseksi ennen kuin tuo sen markkinoilla. Mutta sitten kun tuo sen markkinoille huomaa kuinka ruotsalaiset perkeleet ovatkin jo vallanneet markkinat huonommalla ratkaisulla, ja omakin teknologia alkaa olla jo vanhentunutta.
Kyllähän tässä on myös aito huoli yhteiskunnan taloudesta, ja sen tuomista ongelmista. Nykyinen hallitus on nostanut esimerkiksi hoivapalveluilta lain vaatimaa palveluastetta, tähän kuitenkaan rahaa antamatta. Nyt ongelma tulee siitä kun hoitoja ei pystytäkään tarjoamaan, ja aluevalvonta viranomainen lätkäisee vielä sairaanhoitopiirille sakot tämän takia.
Nykyisellään Suomen verotuloista sosiaaliturvaan menee lähes 50%. Valitettavasti tämä on pois kaikelta muulta, etunenässä sairaanhoidolta ja koulutukselta. Vasemmiston lääke tähän on helppo, nostetaan veroja niin on enemmän jaettavaa. Itse en kuitenkaan hetkeäkään usko, että veroja voisi loputtomiin nostaa. Lopulta tämä järjestely aiheuttaa yhteiskunnan eriarvoistumista, kun kunnallisen sairaanhoidon piirissä olevien hoidot heikkenevät eikä koulunkäyntiinkään ehkä mahdollisuutta ole. Työssäkäyvät ovat lähtökohtaisesti työterveyshuollon piirissä, ja kärjistäen voi sanoa että mitä paremmassa asemassa olet sitä parempi työterveyssopimus sinulla todennäköisesti on.
Lopulta terveydenhuoltojärjstelmä ylikuormittuu, henkilökunta sairastuu ja köyhät kärvistelee hoidon puutteessa tai parhaimmassa tapauksessa hoitojonossa. Maslow:n tarvehierarkiassa terveys on siellä ihan alimmilla tasoilla. Ilman omaa ja läheisten terveyttä, mitä ihmiseltä lopulta jää ja miten hän elämässään toimii? Tämä tulee lopulta aiheuttamaan ns. köyhässä kansanosassa laajamittaisempaa kurjistumista kun mielenkiintoa koulutukselle tai työnteolle ei ole kun ei ole edes ne perusasiat kunnossa. Samaan aikaan rikkaat käyvät yksityisellä terveysasemalla terveyttään vaalimassa ja koulutukseen pääsykin helpottuu kun sieltä osa karsijoista tippuu pois.
Lopulta ollaan tilanteessa, jossa veronkanto on suora tulonsiirto rikkaiden tililtä köyhien tilille, yhteiskunnan rapistuessa ympäriltä. Mutta tämä on ilmeisesti se kehitys jota nykyhallitus haluaa, kunhan pystyy antamaan kannattajilleen muutaman kympin kuussa enemmän puhtaana käteen. Tätä kehitystä vauhdittaa täysin absurdi, täysin ilman asiantuntijuutta ja vaikutusmekanismien harkintaa tehty talousarvio, joka ei edes ole arvio vaan jonkinlainen obsessio utopiasta joka ei ole yhdenkään asiantuntijan mielestä realistinen.
Tämänkaltainen toiminta tuottaa voimakkaan aaltoliikkeen meidän politiikkaan. Nykyinen hallitus lupaa muttei toteuta, ja siirtää vastuun toteuttamisesta seuraavalle hallitukselle. Seuraava hallitus, eli todennäköisesti huippukannatuksen saaneet Perussuomalaiset toteuttavat kipeät ratkaisut, joka tulee romahduttamaan heidän suosionsa ja taas seuraavalla vaalikaudella on seuraava yrittäjä puikoissa. Tämä yrittäjä taas lupaa kovien ratkaisuiden jälkeen enemmän suklaata ja mammonaa, muttei voi niitä toteuttaa, ja aaltoliike on valmis.
Suomen talous on pelottavan paljon kiinni Supercellin kaltaisista onnenkantamoisista. Siellä pelkästään kaksi perustajaa ovat tuoneet 300 miljoonaa verotuloina valtion kassaan. Tähän kun lisätään oäälle koko ekosysteemi, ollaan todella huikeissa. Samaan aikaan hallitus haluaa rapauttaa Suomen yritystoiminnan kulmakiven, maa- ja metsätalouden. Hallitus hankaloittaa suomalaisten mahdollisuutta sijoitustoimintaan, joka sataa suoraan kiinalaisten eläkevakuutusrahastojen pussiin heidän jo nyt omistaessa suuren osan Helsingin kiinteistöistä. Omistajuuden karatessa kauas, myös empatia karkaa ja vuokralaisena toimiminen hankaloituu.
En todella ole sosiaalitoimen lakkauttamisen puolesta. Mielestäni osa ihmisryhmistä tulisi sijoittaa sinne jo mahdollisimman aikaisin, keksiä heille mukavaa puuhaa ja pitää pois - tai harkita tarkoin työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
Mutta jotta me saadaan vahva oma markkina, tulisi tavoitteden olla:
1. Vahvistaa suomalaisten kyvykkyyttä investoida Suomeen etenkin kiinteisiin omaisuuseriin kuten kiinteistöt
2. Vahvistaa ulkomaalaisten halukkuutta investoida suomalaiseen teknologiaan ja innovaatioihin
3. Taata peruspalveluiden taso (terveydenhuolto, koulutus...)
4. Rohkaista ja mahdollistaa tehokkaat työmarkkinat
5. Puuttua tukijärjestelmän epätehokkuuksiin
6. Rohkaista korkeakoulutettua ulkomaista osaamista Suomeen, esimerkiksi verohuojennuksilla
7. Mahdollisesti jopa purkaa nykyisiä tehottomia rakenteita ja rakentaa ne kokonaan uusiksi (esim. asuntotukijärjestelmä)
8. Purkaa syntyvyyttä heikentäviä rakenteita kuten epätasa-arvoinen koulutusjärjestelmä jne. - Nopeuttaa varsinkin miesten koulutusta. (nykyinen ka. valmistumisikä taitaa olla +30)
9. Vähentää keskiluokan vastuuta yhteiskunnan kantamisesta, vaikutus myöskin syntyvyyteen varsinkin nuorten akateemisten osalta.
10. Taata turvallinen Suomi. Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt reilusti viimevuosina, ja asenteet virkavaltaa kohtaan heikentyneet. Tämän tulisi olla prioriteettina jopa top-3, jotta todellista luokkayhteiskuntaa ei pääsisi syntymään.