Buffalo Sabres 2013–2014

[vilpertti]

Tarkoittaako Leinon loukkaantuminen Girgensonsille pysyvää paikkaa?

 

[Zous]

Ristolaisen kohdalla taisi vain olla sellainen homma, että se on joko NHL tai TPS. AHL ei ilmeisesti ole vaihtoehtona.

Mikäli TPS antaa luvan jäädä Rasselle AHL:llään, niin se onnistuu. En usko, että TPS rupeaa tuossa estelemään. Toki sitä en tiedä tuleeko hän sitten mielummin Suomeen kuin menee farmiin.

 

[Apmp-]

Mikäli TPS antaa luvan jäädä Rasselle AHL:llään, niin se onnistuu. En usko, että TPS rupeaa tuossa estelemään. Toki sitä en tiedä tuleeko hän sitten mielummin Suomeen kuin menee farmiin.

Tottakai rupeaa. Eri asia sitten kun se ruskea kirjekuori lähtee sieltä Pegulan officesta. Mutta ei TPSlle ole siitä mitään hyötyä että he päästävät RR:n AHLään kun kerran sopimusteknisesti sen ei pitäisi olla mahdollista. Tai siis onhan se mahdollista, mutta vain silloin kun Tepsi katsoisi ettei heillä ole käyttöä Ristolaiselle. Ja onhan siellä.

 

[Zous]

Tottakai rupeaa. Eri asia sitten kun se ruskea kirjekuori lähtee sieltä Pegulan officesta. Mutta ei TPSlle ole siitä mitään hyötyä että he päästävät RR:n AHLään kun kerran sopimusteknisesti sen ei pitäisi olla mahdollista. Tai siis onhan se mahdollista, mutta vain silloin kun Tepsi katsoisi ettei heillä ole käyttöä Ristolaiselle. Ja onhan siellä.

Enpä silti usko, että haluavat häntä väksin raahata takaisin jos hänellä itsellään on halut pelata P-Amerikan puolella.

 

[Footless]

Eri asia sitten kun se ruskea kirjekuori lähtee sieltä Pegulan officesta.

Jep, eihän se vaadi kuin TPS:n ja Ristolaisen välisen sopimuksen purkamisen, niin RR voi pelata farmissa.

 

[Dissonanssi]

Jep, eihän se vaadi kuin TPS:n ja Ristolaisen välisen sopimuksen purkamisen, niin RR voi pelata farmissa.

Ei se sitä vaadi. Oikeastaan teknisesti tuota purkamista juurikaan ei saa tehdä.

Olen tosin sitä mieltä, että ei TPS rupea siltoja polttamaan Ristolaisen kanssa rupeamalla pistään hanttiin tässä asiassa. Kyllä TPS viime kädessä tässä hyvin todennäköisesti on statistin roolissa ilman paksuja kirjekuoriakin.

 

[CorporalSyd]

Sensiltä takkiin kotona 0-1. Ottelun parhaat oli Anderson (nollapeli) ja Miller (45/46 torjuntaa). Omasta mielestä aika unettava ottelu jossa kiekko ei pysynyt kenenkään lavassa.

Vanekilla useampi paikka josta normaalisti on ainakin yksi saatu sisään. Tämän lisäksi laittaisin Vanekin piikkiin sen että Karlsson pääsi lataamaan ottelun ainokaisen pari minuuttia ennen loppua.

 

[Dissonanssi]

Tullut nyt katsottua molemmat pelit, ja voisi hieman koittaa analysoida nähtyä. Olen koittanut kiinnittää huomioita matseissa enemmän kokonaisuuteen, enkä niinkään yksittäisiin pelaajiin.

Karkeasti sanottuna pelitapa on pysynyt hyvin samanlaisena viime kauteen verrattuna. Todella riskejä välttävää pystysuunnan peliä, jossa kiekosta pyritään ennemminkin eroon kuin pitämään hallussa. Olen tästä hieman yllättynyt, koska kautta edeltävissä haastatteluissa Rolston painotti aivan oikein kiekonhallinnan tärkeyttä ja parannusta viime kauteen verrattuna.

Karvaus on erittäin passiivista 1-2-2:sta, joka muuttuu sitten trapiksi, jolla pyritään tukkimaan oma siniviiva ja pakottamaan vastustaja heittämään päätykiekko. Puolustus onkin erittäin hyvin onnistunut hyvällä liikkeellä poimimaan nämä päätykiekot ja kääntämään peliä nopeasti. Tämä oli tosin Detroitia vastaan aivan väärä taktiikka, koska tuolle kohtalaisen jalattomalle joukkueelle olisi pitänyt antaa aggressiivisemmin painetta. Detroit kykeni myös hyvillä avaussyötöille aika usein pääsemään kiekollisena viivan yli, mikä aiheutti ongelmia.

Kuitenkin edelleen tuo pelaaminen omissa välittömästi kiekonriiston jälkeen on edelleen yhtä kammottavaa kuin viime kaudella. Tässä selvästikkin pyritään vain pelaamaan alue kerrallaan, eli saamaan kiekko vain ylitse siniviivan (ja täten ilmeisesti pakottaa vastustaja heittämään se päätykiekko). Kiekollinen puolustaja ei juuri koskaan pyri pelaamaan alaspäin rauhoittaakseen peliä, vaan pyrkii pelaamaan kiekkoa vain ylöspäin viivalle, jossa laiturin tehtävä ilmeisesti olisi sitten voittaa puolustajan kanssa tuo kaksinkamppailu ja siivota kiekko eteenpäin keskialueelle tai kuljettaa se itse. Eritoten Detroitia vastaan tämä aiheutti aivan älyttömästi ongelmia. Datsyukin maali oli oikeastaan seurausta täysin tästä. Ristolainen pelasi (ilmeisen) pelitavan mukaisesti kiekkoa viivalle (joskin eri paikkaan kuin missä Stafford oli), mutta Datsyuk luki tämän erittäin hyvin ja katkaisi syötön, siinä vaiheessa sitten Stafford ja Hodgson vain ihmettelivät mitä tapahtuu. Tuo seikka yhdistettynä aluepuolustamiseen aiheuttaa erittäin vaarallisia turnovereita, kun sitä kiekkoa ei kovinkaan usein lopulta saada pelattua sen viivan yli, vaan puolustaja pääsee väliin. Toisinaan tämä johtuu siitä, että laituri on tullut auttamaan puolustajaa ja täten ei edes ole siellä viivalla, mutta kiekko siitä huolimatta sinne toimitetaan. Rolstonin täytyisi nyt ehdottomasti pyrkiä ottamaan variaatioita tuohon. Puolustuksella kyllä riittää kokoa, jalkoja sekä kiekollista taitoa tuoda se kiekko jopa ihan jalan sieltä, puhumattakaan sitten ns. puolihitaiden lähtöjen implementoimista peliin.

Hyökkäyspelaaminen taas perustuu lähes täysin näihin nopeisiin kääntöihin. Jos vastustaja pääsee ryhmittymään, niin oikeastaan mitään selkeätä konseptia ei ole ollut nähtävillä. Tuntuu riippuvan enemmän kentällisestä se, pyritäänkö siniviiva ylittämään kiekollisena vai sitten päätykiekolla. Ylivoima ollut huonoa.

Kuitenkin esim. Ottawaa vastaan pelitapa toimi ihan hyvin, ja siitä matsista vähintään piste oltaisiin kyllä ansaittu. Ottawa-matsi myös toi esille sen seikan, että kun meillä ei ole sellaista selkeätä shutdown-kenttää. Ykköskenttä on nimittäin ottanut vastaansa nyt kaikki vastustajan tekemät maalit. Tuossa matsissa olisi ehdottomasti täytynyt, nuo viimeiset minuutit pyrkiä vain varmistamaan edes piste. Nyt sitten tuon ykköskentän heikko puolustustyöskentely kostautui pahasti, kun eritoten Vanek seilaili aivan missä sattuu ja Karlsson jäi täysin vapaaksi.

Yleisellä tasolla olen ollut todella tyytyväinen puolustuksen pelaamiseen kokonaisuudessaan. Myers on pelannut pääosin todella hyvin samoin kuin Ehrhoff. Tallinder ollut perusvarma, sekä Pysyk ja Ristolainen ehdottomasti pelaavat, eivätkä selviydy kentällä. Weber myös on jatkunut viime kauden otteitaan, eli mies on kohtuu näkymätön - mikä tarkoittaa vain hyvää hänen tyyppisen puolustajan osalta. Myös Miller on pelannut todella hyvin, eikä yksikään maali ole mennyt hänen piikkiinsä.

Loukkaantumiset kyllä nyt tuntuvat vain riivaavan, sillä Sulzer ja Hackett kutsuttiin ylös, kun Tallinder ja Miller ovat muiden lisäksi loukkaantuneet. Tallinderista ei ole tietoa, mutta Millerilla pitäisi olla kyseessä vain lyhkäinen poissaolo.

 

[adetti]

En tiedä mistä aloittaisi, mutta neljän ottelun jälkeen pisteitä on kasassa huikea yksi, niin jotkut asiat eivät ole vain voinut mennä oikein. Wingsejä ja Pensseleitä vastaan ottelu oli sekaista, ja maalinteko paikkojakaan ei saatu luotua kuin muutama. Sens pelissä ottelu onnistui mukiinmenevästi, ja maalivahdit olivat loistavia. Pisteet lähti sitten Ottawaan viimeisillä hetkillä ja se kyllä söi joukkuetta.

Sabresilla oli pakko saada voitto Boltseista, jos meinaa saada hieman itseluottamusta touhuun. Toisin kuitenkin kävi, kun Boltsit veivät jatkoajalla ottelun 2-3. Ottelu tosin oli sen verran tasainen vääntö loppua kohden, että siinä olisi voinut käydä kuinka vaan. Sabresin diesel ei meinannut lähteä käyntiin kuitenkaan, kun vasta pelin puolivälissä, sillä laukauksetkin olivat Boltseille n.16-4.

Kyllä niitä onnistujiakin löytyi Sabresilta, vaikka joukkue ei ole saanut kunnolla omaa peliä kuntoon. Ennis ja Foligno olivat mielestäni joukkueen parhaimpia hyökkäyspäässä, luoden muutaman hyvän paikan ja saanen pyöritystä Boltsien päätyyn. Stafford ei tuossa oikein kummempia saanut aikaan ja konttaaminen hänen kohdallaan edelleen jatkuu. En kyllä tosiaan ymmärrä mihin se vanha Drew on kadonnut, sillä oli ajoittain maaginen. Ykkösketju ei oikein saanut muuta aikaiseksi kuin ylivoimalla, mutta hyvä niinkin, sillä kolmessa ensimmäisessä ottelussa ylivoima saldo näytti 0/13. Nyt saatiin kuitenkin iskettyä kaksi ylivoimamaalia. Mielestäni näillä hyökkäyskolmikoilla voitaisiin jatkaa seuraavakin peli, sillä kyllä näillä homma toimi ihan hyvin.

Kolmosessa Girgensons on aivan liian yksin, tehden kovaa duunia, kun taas Grigorenko lähinnä seuraa sivusta seisten. Jotenkin sellainen venäläinen röyhkeys puuttuu tuosta Grigon pelistä, joka on sääli. Ikävä on Afinogenovia! Flynn pelaa Porterin tapaan perus hyvää peliä näissä alemmissa ketjuissa, ja luulisin näiden kahden pelaavan loppukaudenkin ylhäällä. Nelonen toimi loistavasti ja tämä ketju hei todellakin sai ryminää vastustajan kenttäpäätyyn ja vastustaja joutui pariin otteeseen rikkomaankin. Kyseessä siis Scott-Porter-Kaleta.

Puolustuksen johtohahmo ja maalinedustajan putsaaja on kyllä Mike Weber. Homma toimii hänen kohdallaan hyvin ja on ollut kyllä Ristolaisen kanssa pirteä kaksikko. Ristolainen kun tuosta vielä kehittyy ja saa kiekollista peliä uomiinsa, niin tässä on kyllä täydellinen pari. Pysyk ja Mcbain ovat myös pelanneet yllättävän hyvin, ja Mcbain teki ottelussa 1+1. Ehrhoffilla ja Myersilla on hieman hakemista ollut, mutta eiköhän se rullaamaan lähde, kyseessä on kuitenkin sen verran kovanluokan pelaajat, että uskon siihen. Puolustus on kokonaisuudessaan toiminut ihan kohtalaisesti, vaikkakin takkiin on kaikki tullut. Myös maalivahtipeli on ollut huikeaa, ja kyllä Enroth on ottanut jälleen askeleen eteenpäin maalivahtina. Maalinteko on se heikko kohta tällä hetkellä Sabresin pelissä, kun laattaa ei vain saada paikoista sisään.

Numminen on saanut myös tuohon erikoistilannepelaamiseenkin hieman tolkkua, ja Ennikselle on annettu ykkösylivoimassa vastuuta tuoda kiekkoa ylös. Hyvä näin, sillä tuo kiekon rännittäminen ei vain toimi, kun siellä on aina vastustajan puolustaja ensin eikä sitä tarvittavaa röyhkeyttä ole. Taktiikkana on ollut aika paljon viivasta heittää kiekkoa maalille, josta Vanek tai Foligno yrittää heittää kiekkoa pussiin. En vain käsitä miten se Vanek vain siihen kiekkoon aina osuu.

Seuraava peli pelataan jo torstaina jälleen kotona, kun Jackets saapuu vierailemaan. Tuosta ottelusta on vain jo pakko raapia se ensimmäinen voitto, sillä sunnuntain Hawks peli vieraissa, ei tule olemaan helppo.

 

[Lätkäjope]

Onko jollakin ensikäden tietoa Armian tilanteesta? Koitin foorumeilta etsiä (esim hfb) mutta tuntuu olevan niukassa tämä tieto. Koska odotettavissa ensimmäinen peli Rochesterissa? Mikäli siis sieltä aloittaa, uskoisin että kyllä.

Toki Buffalolla & Rolstonilla voisi olla paikat kokeilla radikaaleja muutoksia & antaa mahdollisuuden esim Armialle auttamaan BUF suosta jossa se tällä hetkellä on.

 

[Dissonanssi]

Onko jollakin ensikäden tietoa Armian tilanteesta? Koitin foorumeilta etsiä (esim hfb) mutta tuntuu olevan niukassa tämä tieto. Koska odotettavissa ensimmäinen peli Rochesterissa? Mikäli siis sieltä aloittaa, uskoisin että kyllä.

Toki Buffalolla & Rolstonilla voisi olla paikat kokeilla radikaaleja muutoksia & antaa mahdollisuuden esim Armialle auttamaan BUF suosta jossa se tällä hetkellä on.

Muistaakseni poissaoloajaksi ilmoitettiin 4-6 viikkoa. Ja sanoisin 100% varmuudella aloittavan Rochesterissa.

***

Tuloksellisesti ei kyllä päätä huimaa meno. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon se, että vastustajat eivät ole olleet aivan helpoimmasta päästä ja loukkaantumisia on ollut todella paljon.

Jos nyt kommentoisi kahdesta pelistä lyhkäisesti ja noin yleisestikkin.

Pittsburgh-peli. Vastustaja oli todella kova ja se näkyi. Detroit- ja Ottawa-pelissä puolustajat kerkesivät todella hyvin päätykiekkoihin, mutta tässä ottelussa eivät niin hyvin. Rolston oli myös modannut puolustuspään peliä siten, että painoton puolustaja tuli tarjoamaan syöttöväylää alas kiekonriiston jälkeen. Tämä aiheutti tosin ongelmia esim. Myers jäi ihmettelemään kulman ja maalin väliin ja Dupuis jäi täysin yksin maalineteen.

Tampa-peli. Alussa oltiin jopa niskan päällä, mutta Tampa sai ykköskenttänsä avulla yleensä siirrettyä pelin painopistettä. McBainin siirto Ristolaisen pariksi vaikutti selkeästi Myersin pelaamiseen, kun sai pariksi Weberin McBainin sijasta. Myersilta mielestäni hyvää pelaamista huomioiden se, että mies kantaa erittäin paljon kiekollista vastuuta ja pelaa erikoistilanteita. Ei parasta Myersia, mutta parempaan päin. Hienoa myös huomata, että muutamat pahemmnlaatuisetkaan virheen Pens-pelissä eivät selkeästikkään romahduttaneet itseluottamusta, kuten on ollut aikaisemmin taipumus käydä. Möys Folignon paluu oli ehdottoman hyvä asia, toi kaivattua liikettä ja kokoa. Myös Filppula taisi huomata (joskin liian myöhään!) Folignon paluun. :)

Sitten yleisiä huomioita. Ensiksi positiivisia asioita.

+ Maalivahtipeli. Miller pelasi todella hyvin avausmatsit ja Enroth jatkanut Millerin viitoittamalla tiellä. Ehkä Enrothin piikkiin hieman Tampan eka maali, koska heitti tarpeettomasti polviasentoon jättäen pienikokoisena vahtina etuyläkulman täysin auki.

+ Puolustajien pelaaminen (eria asia kuin puolustuspelaaminen!). Todella heikkoja lenkkejä ei puolustuksessa oikeastaan ole. McBain on eniten ongelmissa omassa päässä, mutta kompensoi tätä olemalla hyvä hyökkäyspäässä ja eritoten ylivoimalla (1+1 ylivoimalla viime matsissa). Ehrhoff on ollut varma molemissa päissä ja Myers pelaa huomattavasti paremmin kuin viime kaudella. Joskaan parasta pelaamista ei olla nähty. Pysyk ja Ristolainen molemmat ovat hoitaneet tonttinsa myöskin lähes moitteettomasti. Pysyk joutuu Ehrhoffin parina hieman haastavempien vastustajien kanssa painimaan, mikä nostaa suorituksen arvoa. Itsekin täytyy tuoda esille Weber. En nyt ihan johtohahmoksi sanoisi, mutta on jopa parantanut viime kauden hyviä otteita. Tuntuu, että miehen liike on hieman parantunut ja saanut myös varmuutta kiekolliseen peliin. Pelasi ykkösparissa Myersin kanssa Tampa-pelissä ja osoitti siinä matsissa ainakin pystyvänsä pelaamaan myös vastustajan parhaimpia vastaan. Tällä hetkellä kolmosparin pakiksi pelaa erittäin kovalla tasolla. Toivottavasti homma pysyy samana.

+ Passiivinen aluepuolustus on toiminut kohtalaisen hyvin (vaikkakin erittäin vaarallisia tilanteita on tullut, kun vastustaja tulee toisesta aallosta hyvässä liikkeessä ja kiekko pelataan tälle).

+ Alivoimapelaaminen, mikä on osittain seurausta ylläolevasta.

Sitten miinuksia.

-Hyökkäyspelaaminen. Alueellevienti on todella tervaa. Se ei oikeastaan onnistu laisinkaan, ellei päästä nopeaa vastahyökkäykseen siten, että vastustaja ei ole ryhmittynyt.

-Ylivoima. Alueellevienti ei toimi edes ylivoimalla. Viime matsissa saatiin muutamat maalit, mutta ei se kokonaiskuvaa muuta. Mielestäni ylivoimaa pelataan liikaa puolustajien kautta, koska ei saada laadukkaita laukauksia, jotka menisivät a) maalia kohti b) maalille asti.

-Rolstonin peluutus. Ennis laitettua taas keskelle (tämä on oikeastaan ajanhukkaa kaikkien kannalta). Larsson istuu pressiboxissa ja John Scott pelaa Tampa bayta vastaan (ottelussa tapeltiin kolme kertaa eikä Scott tapellut kertaakaan). Grigorenko aloittaa aina offensiivisessa kentässä, mutta viimeistään pelin puolivälissä Rolstonilla rupeaa lahke väriseen ja siirtää Grigorenkon neloseen ja Porterit ylöspäin. Grigorenko pelasi viime matsissakin vain 8 minuuttia.

-Puolustuspelaaminen kiekonriiston jälkeen. Tästä olen kommentoinut jo useampaan otteeseen, enkä enempää tässä tarinoi. Pientä edistystä toki havaittavissa.

Kyllä tuosta Grigorenkosta täytyy ruveta olemaan jo huolissaan. Mies on toki vasta 19-vuotias, joten ei pyyhettä kannata kehään heittää. Kuitenkin tuo peluutusmäärä ja -tapa ei palvele yhtään ketään. Mies on myös selkeästi menettänyt itseluottamuksen. Hyvin huomaa Hertl:stä millaista jälkeä voi saada, kun on itseluotamus täydessä tapissa ja hyvät, kokeneet ketjukaverit. Muutenhan nuo ovat aika samantyyppisiä pelaajia, joskin Grigorenkon potentiaalikatto on edelleen korkeampi, näin väitän. Se vain pitäisi saada kaivettua sieltä esille. Tuo Grigorenkon tilanteen saaminen takaisin oikealle radalle on varmasti yksi organisaation tärkeimpiä asioita tällä hetkellä.

Tulokset ovat toissijaisia tällä kaudella. Joskin tappiokierre vaikuttaa väistämättä nuoren joukkueen itseluottamukseen ja sitä kautta tekemiseen. Pahin mahdollinen skenaario on se, että nämä veteraanit itse hilaavat joukkueen taas sinne juuri playoffien ulkopuolelle ja prospectit konttaavat. Tämä veisi organisaatiota eteenpäin kaikkein vähiten.

 

[Marwin]

Hyvin samalaisia ajatuksia myös itselläni alkukaudesta kuin Dissonanssilla, vaikka en olekaan jokaista peliä nähnyt.

Grigorenkosta kerkesin huolestua jo viime kauden puolella. Kaikeista puheista ja hehkutuksista päätellen odotin jo silloin huomattavasti enemmän Grigorenkolta mitä tuleman piti. Nyt kesän aikana ei ole tapahtunut suuria muutoksia miehen pelissä ja on edelleen ollut todella näkymätön ja vaisu. En aivan hirveästi ylläty, jos miehestä ei koskaan tule sitä mitä hänestä varausta tehdessä varmasti odotettiin.

Grigorenko myös huilaa pian alkavan Columbus-pelin. Larsson on nostettu kolmosketjun keskelle. Näin saadaan Larssonillekin peliaikaa ja samalla pieni näpäytys Grigorenkolle huonosti sujuneista peleistä.

Vanek-Hodgson-Ott
Foligno-Ennis-Stafford
Girgensons-Larsson-Flynn
McCormick-Porter-Kaleta

Ehrhoff-Pysyk
Weber-Myers
McBain-Ristolainen

Miller tekee paluun tolppien väliin.

 

[Dissonanssi]

Lienee parempi olla enää kehumatta kamalasti ketään.

Nimittäin Columbus-matsissa Weber pelasi sitten ylivoimaisesti paskimman ottelunsa varmasti miesmuistiin. Oli kentällä jokaisen omiin isketyn maalin aikana ja muutenkin tekeminen oli todella hasardimaista. Hieman vaikutti siltä, että suuremman vastuun myötä alitajuisesti rupesi muuttamaan omaa pelaamistaan vaativammaksi, vaikka oleellista olisi pitäytyä siinä yksinkertaisessa pelaamisessa, jossa hän on ollut todella hyvä.

Toinen oli sitten tuo aluepelaaminen. Käytännössä 3 maalia tuli sen takia, kun 3 äijää oli aivan väärässä paikassa eikä kukaan ottanut vapaana olevaa miestä. Heti ensimmäisessä maalissakin Larsson pudotti itsensä maalialueen kohdille omissa, jolloin maalinedessä oli kolme pelaajaa, ja Columbuksen kaverilla oli todella helppo työ tykittää viiksiltä kiekko reppuun, kun massaa oli maalinedessä.

Ei ollut myöskään Millerin peli, vaikka ei yksikään maali suorastaan hänen piikkiinsä mennyt. Käsittämätöntä huolimattomuutta tosin nähtiin yhden hanskatorjunnan jälkeen, kun Miller vei hanskansa kärjen jostain tuntemattomasta syystä maaliviivan yli maalin sisälle. Tilannetta tarkasteltiin vielä videoltakin.

***

Eihän tämä startti ole ollut toivotunlainen, mutta silti aika odotetunlainen. Olisihan se ollutkin hieman liian hyvää ollakseen totta, että kaikki prospectit olisivat ottaneet askeleita todella paljon. Pitää siihenkin olla jo tyytyväinen, että Ristolainen ja Pysyk ovat osoittaneet pystyvänsä pelaamaan hyvällä tasolla.

Girgensons on pelannut ihan hyvin ja liike sekä fysiikka riittää jo ylöskin. Kuitenkin lähettäisin hänet takaisin Rochesteriin, jotta saisi niitä isoja minuutteja ja myös kiekollista vastuuta. Ylhäällä ollessa rooli jäisi todennäköisesti vain liian rikkovaksi. Larssonia on hieman hankala arvioida, koska on saanut todella huonosti näyttöpaikkoja. Ollut kuitenkin joukkueen paras aloittaja. Jos peliaikaa jatkossa olisi luvassa yhtä niukasti, niin ehdottomasti Rochesteriin vain hänkin. Ongelma vain lienee siinä, että täytyisi saada se kokoonpanokin täyteen.

Grigorenkonkin kanssa näyttää siltä, että nyt joudutaan menemään sen pidemmän kautta. Ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin laittaa mies takaisin junnuihin vielä kaudeksi ennen kuin se 25 ottelun raja tulee taas vastaan (tulokassopimushan palaa viime kauden takia vuodella, pelasi hän minkä verran tahansa ja missä tahansa). Sitten tämän kauden jälkeen pelaamaan Rochesteriin, jossa hänen nytkin kuuluisi olla (eikä NHL:ssä tai junnuliigassa).

Jo tässä vaiheessa lienee selvää, että Regierin olisi pitänyt tehdä hyökkäykseen ne yksi tai kaksi veteraanihankintaa. Loukkaantumisia ei kukaan voi ennustaa, mutta niiden tapahtuminen täytyy mieltää vähintäänkin hyvin todennäköiseksi. Nyt pitäisi mielestäni pyrkiä jostain saamaan näiden siirtojen jälkeen sitten sellainen edes kohtuullinen puolustuspäähän pelaava bottom-6-sentteri.

Ennisille, Folignolle sekä Staffordille tällä kaudella on panosta. Ennisin osalta on kyse siitä, että pystyykö hän osoittamaan olevansa top-6-rooliin kykenevä, edes laidalla. Sopimus on kuitenkin katkolla, ja jos ei homma parane, niin uskoisin hänen olevan mahdollista kauppatavaraa. Foligno taas pelaa hyvin todennäköisen siltasopimuksensa palkkaa itsellensä. Hänen osaltaan on kyse siitä, että riittääkö avut hyöykkäspäässä top-6-rooliin vai jääkö sitten "vain" bottom-6-osaston voimahyökkääjäksi. Staffordin osalta toivoisin miehen pelaavan sen verran hyvin, että treidiarvo nousee ja miehestä saataisiin kohtuullinen korvaus treidissä.

Tällä menolla myöskin hyvin todennäköistä, että Miller ja Vanek eivät halua täällä jatkaa. Tosin huomioiden heidän todennäköiset pyyntönsä sopimuksen pituuden ja caphitin suhteen, en tiedä onko se lopulta edes niinkään huono asia.

 

[CorporalSyd]

Chicago 2 - Buffalo 1

Sabres osoitti joitain elonmerkkejä ottelussa Blackhawksia vastaan. Paperilla varmaksi tappioksi merkattu ottelu päättyikin ikävästi 1-2, mutta pienellä tuurilla olisi ainakin jatkoajalle menty.

Milleriltä jälleen huippupeli. Mielenkiintoisena tilastona nyt 4 ottelua, 4 tappiota ja silti torjuntaprosentti huikea 94.1%. Staffordilta nähtiin viimein maali ja kenttä Vanek-Hodgson-Ott oli erityisesti viimeisessä erässä hyvässä vedossa.

Silti, tappio jälleen ja nyt kisataan kumpi on viimeinen voitoton joukkue tällä kaudella, Sabres (0-5-1) vai Devils (0-2-3).

 

[lunde]

12.10.2013 Buffalo @ Chicago

26 Vanek - 19 Hodgson - 9 Ott
82 Foligno - 63 Ennis - 65 Flynn
28 Girgesons - 25 Grigorenko - 21 Stafford
32 Scott - 22 Larsson - 8 McCormick

10 Erhoff - 3 Pysyk
52 Sulzer - 57 Myers
4 McBain - 55 Ristolainen

30 Miller 38/40 - 95,0%
(1 Enroth)

Sabresilla oli tosiaan paikat viedä ottelu jatkoajalle tai jopa voittaa varsinaisella, kun tehoton Blackhawks hakkasi päätään Milleriin, eikä pystynyt ratkaisemaan ottelua ensimmäisen puolikkaan pyörremyrkyssä. Ottelu oli Chicagolle kolmas neljän päivän sisällä ja osittain varmaan senkin vuoksi päätöserä oli selkeästi Buffalon erä. Itse asiassa jo toisen erän lopulla vierailla oli pitkä painostus, mikä tosin päättyi Ristolaisen jäähyyn ja sen aikana syntyneeseen 2-0 voittomaaliin. Nuori suomalaispuolustaja oli avausmaaliinkin hieman osallinen, kun Chicagon Ben Smith ohjasi siniviivalaukauksen hänen edessään.

Hodgson jäi erityisesti mieleen Buffalon joukkueesta, sillä hän tuntui olevan jokaisessa vaihdossa vaarallinen. Vieraiden ainokainen olikin pitkälti hänen ansiotaan. Ykkössentteri laukoi kerran myös alivoimalla tolppaan.

 

[adetti]

Kiitoksia lundelle lyhyistä kommenteista myös, kun itse en peliä nähnyt. Highlightit tuli katseltua ja aikamoista tulitustahan se oli Millerin maalia kohti. Hyvä peli Milleriltä, mutta harmittavaa ettei saatu tuossakaan pelissä sitä voittoa vielä. Toki, aika maltilliset lukemat lähtökohtiin nähden.

26 Thomas Vanek ("C") – 19 Cody Hodgson – 9 Steve Ott ("A")
82 Marcus Foligno – 63 Tyler Ennis – 21 Drew Stafford
28 Zemgus Girgensons – 25 Mikhail Grigorenko – 65 Brian Flynn
12 Kevin Porter – 22 Johan Larsson – 8 Cody McCormick

10 Christian Ehrhoff ("A") – 3 Mark Pysyk
20 Henrik Tallinder – 57 Tyler Myers
6 Mike Weber – 4 Jamie McBain

1 Jhonas Enroth
30 Ryan Miller

Sabres pelaa ensi yönä mielenkiintoisen ottelun Wildiä vastaan ja taitaa itsellä mennä siihen aamulähetykseen, mutta varmasti tullaan tänne rustaamaan pelistä. Pommer tekee paluun Buffaloon ja on ollut asiasta erittäin mielissään ja ollut täten myös yhteyksissä Vanekkiin. Kaverit kehuivat toisiaan vuolaasti, ja Pommer sanoikin, että Vanek on yksi parhaimmista maalintekijöistä maalinedessä. Nauroi myös sille Vanekin viimeisimmälle maalille, jossa hänellä oli maila jalkojen välissä.

Tallinder tekee paluun puolustukseen, kun taas Ristolaiselle on tullut jotain aamunharjoituksissa. Asiaa en sen pahemmin tiedä, mutta ei tule pelaamaan Wildia vastaan. Enroth pelannee myös, vaikka olisi voinut odottaa Millerin jatkavan. Saa nyt nähdä kuinka käy, ja tuleeko sitä ensimmäistä voittoa vieläkään. Wildin kokoonpanoa katsellessa, tulee hiki puseroon.

 

[apulais-GM]

No on kyllä harvinaisen synkkä aloitus ollut Sabresilla, seitsemän tappiota ja seitsemän tehtyä maalia. Toisaalta se tietää hyvää ensi kesää ajatellen, onhan suunnitelmana rakentaa joukkuetta uudelleen nuoremman polven varaan.
Voi kuitenkin olla, että tämä nähtävillä oleva rämpiminen vähentää Vanekin motivaatiota jatkaa, ja saa vaatimaan siirtoa. Sekin tosin voisi sataa Sabresin laariin, jos saisi jotakin hyvää vaihdossa, olipa se sitten nuoria kykyjä tai varausvuoroja tai molempia.
No eipä mennä asioiden edelle, mutta mielenkiintoinen tilanne ja olen hyvin kiinnostunut siitä millainen on seuran lähitulevaisuus.

 

[adetti]

Samoilla lukemilla hävitään myös Wildille, vaikka olisihan tuo voinut päättyä enempikin Wildille. 1-2 siis vieraille.

Maalivahtipeliin ei tämä homma ainakaan kaadu, sillä Enroth ja Miller ovat olleet loistavia. Pitäneet selvästi mahdollisena sen, että Sabresilla olisi joku päivä vielä mahdollisuus voittaa. Tuolla pelillä se ei tule tapahtumaan vähään aikaan.

Puolustuspeli oli kyllä aikamoista räpellystä, ja siellä oltiin aivan kusessa Wildin vikkeliä kavereita vastaan. Kyllä Yeo oli tietoinen siitä, että Sabresin puolustus vuotaa pahasti, kun sinne laitetaan painetta, ja näinhän siinä kävi. En voi nostaa ketään tällä kertaa muiden yläpuolelle, oli meinaan totaalista housuun paskomista koko porukalta.

Hyökkäysketjut voisi seuraavaan peliin laittaa uusiksi. Jossain kohtaa edellisissä peleissä kemiat oli ihan OK, mutta kun se ei vain riitä. Foligno, Ott ja Porter ollut parhaimmat hyökkääjät ja jospa heistä kasattaisiin se yksi ketju. Vanekkia nyt ei kiinnosta puolustuspelaaminen ollenkaan ja esimerkkinä Brodin vei aika helposti kahville. Staffordille ja Grigorenkolle pitäisi nyt tehdä jo jotain. En voi käsittää kuinka Grigorenko menee selkäsuorana karvaamaan eikä muutenkaa saa Flynnin ja Girgen kanssa mitään aikaiseksi. Tuo kaksikko on aivan eri luokkaa.

Ylivoimapelaaminen oli käsittämätöntä pelleilyä, joten Numminen voisi katsella hieman Capsien ylivoimaa videolta ja miettiä miten sen kuuluisi mennä. Alivoimapelaaminen on ainoa mikä tällä hetkellä onnistuu jotenkin. Ollaanhan me hei TOP-5! Wildia vastaan kävi pari kertaa kyllä tuurikin.

Ja vaikka apulais-gm sanoikin, että tätä myötä ollaankin draftissa kärkipäätä ja se on hyvä asia rebuildia varten. Onhan se toki, mutta kuinka kauan fanit jaksavat katsella tällästä? Alle 10 peliä pelattuna, ja peli on aivan hirveetä. Katsomo oli melko täynnä, kun peliä alettiin pelaamaan, mutta kun peliä oli jäljellä n. 5min, oli siellä osa jo paennut kaljalle. Kertoo siis hieman jo siitä, kuinka vähän tällä hetkellä joukkueeseen uskotaan, vaikka ollaan maalin taka-asemassa. Tästä tulee liian pitkä prosessi...

 

[Dissonanssi]

"Suffering"

Näinhän se GM-Regier asian ilmaisi ja toistaiseksi pitänyt paikkansa.

Muutama sananen matseista.

Chicago-peli oli rehellisesti sanottuna yllättävän hyvää tekemistä. Mielestäni Buffalo ei ollut pelin alkupuoliskollakaan aivan niin purjeessa kuin moni tulkitsi. Kyse on enemmänkin juuri tuosta Buffalon erittäin passiivisesta aluepuolustuksesta, joka varsinkin kiekonhallintaan pyrkiviä joukkueita vastaan saa tilanteen näyttämään vahvasti siltä, että oltaisiin pyörteessä. Se on toki totta, että yksittäisten virheiden todennäköisyys kasvaa, joista ne maalit tulevat, kun vastustaja pääsee pyörittämään (joskin ulkona sektoreilta) pidemmän aikaa. Toinen puolisko matsista oltiinkin sitten kuskin paikalla ehkä kaikkein selkeimmin koko kauden aikana. Ei tällä kertaa riittänyt.

Näkisin Minnesota-matsin menneen aika samalla tavalla. Minulle tuntemattomasta syystä jotkut näkivät Minnesotan pelaamisen olevan kovaakin hallintaa ja pyöritystä. Ei tuo matsi eronnut kamalasti muistakaan Buffalon matseista, ja Minnesotan pyöritys olikin tästä syystä osittain illuusiota (eli näennäistä kulmissa olemista). Tätä havainnollistaa myös laukaustilastot, jotka taisivat ensimmäistä kertaa mennä Buffalon nimiin (Minnesota ei saanut kuin "vain" 20 laukausta maalia kohden, kun osassa otteluissa määrä on huidellut jopa siellä yli 40 laukauksessa).

Ei tuo pelaaminen kuitenkaan valmista missään tapauksessa ole. Suurin murheenkryyni on hyökkäyspelaaminen ja se fakta, että siellä ei ole pelintekijöitä edes profiililtaan kuin kaksi: Hodgson ja Grigorenko. Muutenhan tuo hyökkääminen on "perinteistä" dump & chasea.

Hyökkääjistä täytyy sanoa se, että tuo Vanekin touhuaminen on ruvennut vituttamaan suurenmoisesti. Hyviltä paikoiltakin on ruvennut nyt siirtelemään vastuuta ja ruvennut syöttelemään aivan suotta. Minkä lisäksi omiin pelaaminen on täyttä paskaa lähtien aina olemattomasta takakarvauksesta sekä laiskasta aktiivisuudesta omassa päässä (ykköskenttä otti muutes tänäänkin vastaansa molemmat maalit). Olisi voinut puolestani melkeinpä lähteä Minnesotan matkassa jo nyt meneen ja jättänyt jotain nuoria, potentiaalisia kavereita tilalle.

Toinen on sitten Ennis. Kaverista on kuoriutunut näköjään uusi Afinogenov. Jalat kyllä käy ja peli on energistä, mutta ei se yhtään missään näy. Kädet toimivat kohtalaisesti, mutta se ei auta kun touhussa ei näytä olevan mitään järkeä vaan mies vain yrittää kuskata kiekkoa eteenpäin laput silmillä. Sentterin tontilla on kyllä tilaa pörrätä, mutta kyllä jotain täytyisi aikaankin saada.

Kuitenkin erikoismainintana täytyy tuoda esille Ehrhoff. Mies on nimittäin erittäin aliarvostettu kaveri niin omien kuin vastustajienkin (fanien) keskuudessa. Silloin kun mies tänne hommattiin, niin pidin lähinnä ylivoimalla käyttökelpoisena offensiivisena puolustajana. Kuitenkin viime kauden tyhjennyksen jälkeen ja tällä kaudella ollut ehdottomasti joukkueen tärkein pelaaja. Pelaa nimittäin erittäin kokonaisvaltaisesti (jokaisessa matsissa kellottanut nyt sellaista 26-27 minuuttia). On myös joukkueessa tehotilaston kärjessä +2 lukemalla, kun hänen lisäkseen ainoastaan pakkipari Pysyk on ylipäänsä plussalla (+1). Ei mikään ihan surkea suoritus huomioiden nuo minuutit.

Grigorenkoon liittyen täytyy se todeta, että häneltä ei pidä odottaa mitään Girgensonsin tai Flynnin kaltaista pelaamista. Ei hän ole mikään fyysinen voimahyökkääjä tai energinen kahdensuunnan pelaaja, eikä hänestä sellaista tule. Mies ei ole dynaaminen luistelija, mikä saa hänen menonsa näyttämään laiskalta. Mies on yksinkertaisesti selvästi menettänyt itseluottamuksen, mikä passivoittaa pelaamista arkuutena. Ei esim. selkeästi hae kiekolliseksi sekä pyrkii eroon kiekosta nopeasti. Kuitenkin kiekon kanssa on väläytellyt (esim. vime matsissa antoi todella oivaltavan syötön maalin takaa laidan kautta "ennakkona" keskelle viivapakille, joka pääsi suoraan laukaisusektorille) niitä playmaker-taitojaan, joita ei ehkä Hodgsonin lisäksi joukkueessa ole yhtään kellään. Girgensons esim. ei ikinä tule olemaan tässä mielessä hyödyllinen pelaaja, vaikka ehdottomasti tulee varmasti olemaan erittäin hyödyllinen pelaaja roolissaan tulevaisuudessa.

***

Tästä päästäänkin sitten hieman tähän rebuildiin yleisesti. Tämä prosessi tulee olemaan pitkä, luultavasti vielä tämän ja sitä seuraavan lisäksi hankalaa on vielä sitä seuraavallakin kaudella. Ensi kausi tuskin on yhtään tätä helpompi. Mutta tämä on oikeasti se ainoa oikea ratkaisu ottaen huomioon organisaatiolliset tosiasiat. En näe mitään järkeä olla organisaationa tasaisesti keskikastia, kun kunnolla pohjat luoden (tämä ei tarkoita pelkästään pelaavaa joukkuetta, vaan organisaatiollisia käytäntöjä, joilla se toivottava tuleva contender-joukkue saadaan mahdollisimman hyvin pidettyä siinä tilassa, vaikka sukupolvi vaihtuisikin) on mahdollista olla kesto-contender.

Pegulan tulon myötä rahahanat ovat käytännössä miltei rajattomat. Hyvin paljon onkin jo tehty investointeja organisaation rakenteeseen ym (esim. scouttaus-osaston osalta rahoitus kaksinkertaistettu, prospect-järjestelmää on kehitetty jne.) Tämän lisäksi tällä hetkellä on käsissä yksi liigan parhaimpia prospect-pooleja ja mitä luultavimmin kaikkein paras puolustuksen osalta, kuten on tullut aikaisemmin todettua.

Viime kaudella, kun selvästi huomasin, että homma ei taaskaan lähde, huutelin sen vajoamisen ja mahdollisimman korkean pickin perään. Hirveän moni ei asiasta lämmennyt. Fakta kuitenkin on, että neljä (4) matsia enemmän häviämällä olisimme varanneet Seth Jonesin. Kukaan ei noita neljää häviötä olisi muistanut enää varaustilaisuudessa. Ristolainen on eittämättä hyvä varaus (pidän paljon parempana kuin edellä mennyttä Nursea), mutta Seth Jones on ehkä todennäköisimpiä franchise-puolustajalupauksia kuin mitä puolustajista ylipäänsä voi sanoa olevan varausiässä. Viime kaudella tuo vajoaminen ei olisi edes vaikuttanut juuri lainkaan rebuildiin. Tällä kaudella täydellinen konttaaminen vaikuttaa rebuildiin myös negatiivisesti, vaikka varaisimmekin ykkösenä.

Tämä organisaatio edelleenkin huutaa sen legitiimin ykkössentterin perään. Sellaista ei saada treidaamalla eikä myöskään vapaana agenttina. Se täytyy varata. Jos ei Grigorenkosta ole siihen, niin sitten on parempi vajota ja draftata paras mahdollinen sentteri (Hodgsonista siihen ei ole, vaikka tulee olemaan eittämättä erittäin hyvä secondary-scoring-osaston sentteri). Valitettava tosiasia tosin on se, että tuleva draft ei tule olemaan samaa luokkaa viime vuoden kanssa, emmekä tulisi edes ykkösenä draftaamaan MacKinnonin tai edes Barkovin tasoista sentteriä.

Minkä lisäksi täytyy todeta se, että olen pitänyt jo kauan lähes varmana Vanekin ja Millerin treidaamista. Näillä otteilla ei kyllä tule Vanekia ikävä, koska ajatus siitä, että maksettaisiin 7,5-8 miljoonaa kahdeksan vuoden ajan (tämä tulee olemaan Vanekin sopimusvaatimus, koska joku sen tulee maksamaan), kun ainoastaan ehkä 3-4 vuotta (jolloin tämä joukkue ei ole contender) pelaaja on enää tehokkaassa formussa, tuntuu todella kamalalta huomioiden se fakta, että juuri noiden vuosien jälkeen tämä suuri prospect-osio kasvaa ulos EL-sopimuksista ja sitä cappitilaa on oltava paljon. Enroth on myös näyttänyt ansainneensa mahdollisuuden kokeilla ykkösenä, joten Miller voidaan aivan hyvin treidata hyvään vastikkeeseen (eiköhän ne maalivahtimarkkinat taas lämpene kysynnän suhteen, kun muutamalla joukkueella tämä osasto pettää).

 

[miski]

Viime pelit (chi ja Min) ovat jo olleet hiukan parempia. Kumpikin loppujen lopuksi ihan voitettavissa. Turhauttavasti joukkue ei kykene ylivoimalla tekemään ratkaisevia maaleja, joiden avulla pisteita olisi muutama enemmän tällä hetkellä. Maalivahdit ovat olleet loistavia jokaisessa ottelussa, samoin alivoima on toiminut hyvin.
Pakkipari Ehrhoff-Pysyk pysynyt yllättävän hyvin mukana vastustajien parhaita ketjuja vastaan. Kumma juttu kun Myersin peli aina paranee Tallinderin ollessa pakkiparina. Miinuksia tuli rutkasti sillä välin kun Tallinder oli sairastuvalla ja pelaaminen oli muutenkin välillä aika järkyttävän huonoa.

Uskaliaasti kokeilisin Hodgsonin laidoilla Girgenssonia ja Flynniä. Ovat olleet laitahyökkääjistä joukkueen parhaimmistoa koko ajan, ihan sama kuka on pelannut keskellä ja kun Hodgson on selkeästi ollut pirtein sentteri, niin eiköhän tuo ketju saisi jo sitä kiekkoa maaliin useammin kuin kerran ottelua kohti. Vanek-Ennis-Ott kakkosketjuun, kolmosketjuun Foligno-Grigorenko-Stafford ja neloseen Larsson-McCormick-Porter. Muutoksia tuohon hyökkäykseen on tehtävä, kun maaleja tulee tasaisesti se yksi ainoa peliä kohti.

 

[Dissonanssi]

Uskaliaasti kokeilisin Hodgsonin laidoilla Girgenssonia ja Flynniä. Ovat olleet laitahyökkääjistä joukkueen parhaimmistoa koko ajan, ihan sama kuka on pelannut keskellä ja kun Hodgson on selkeästi ollut pirtein sentteri, niin eiköhän tuo ketju saisi jo sitä kiekkoa maaliin useammin kuin kerran ottelua kohti. Vanek-Ennis-Ott kakkosketjuun, kolmosketjuun Foligno-Grigorenko-Stafford ja neloseen Larsson-McCormick-Porter. Muutoksia tuohon hyökkäykseen on tehtävä, kun maaleja tulee tasaisesti se yksi ainoa peliä kohti.

Sikäli perusteltu ehdotus. Täytyy kuitenkin muistaa se, että tuo kenttä Girgensons - Grigorenko - Flynn pelaa aika suojattuja minuutteja (eli eivät siis pelaa niitä ykköskenttiä vastaan). Minulla on hieman epäilyksiä siitä, että pystyisivätkö Girgensons ja Flynn pelaamaan hyökkäyspäähän kovinkaan tehokkaasti pelaten vastustajan parhaita vastaan. Eli siinä olisi se vaara, että Hodgson menee hieman tuossa hukkaan. Kokeilemalla se toki selviäisi.

 

[Marwin]

Sabres teki sen vihdoin ja viimein eli otti kauden avausvoittonsa. Saarelaiset kaatuivat kotihallissaan rankkareilla lukemin 4-3. Buffalon maaleista vastivat Ennis, Vanek ja Foligno. Ennis ja Vanek vastasivat osumista rankkarikisisassa. Miller oli jälleen erinomainen ja torjui 41 laukausta.

- Ennis-Foligno-Stafford -kentällinen on alkanut toimimaan viime peleissä. Nyt koko kööri on saanut maalihanansa auki tällä kaudella. Huomionarvoista on myös se, että Foligno pelannut nyt sentterin paikalla (ainakin otti pääasiassa kaikki aloitukset) ja Ennis on siirretty on laitaan. En tiedä, kuinka pysyvä ratkaisu tämä on.

- Myers on kummallinen pelaaja. Heti kun sai Tallinderin takaisin puolustajaparikseen, niin mies on kuin uudestisyntynyt. Islandersia vastaan kellotti huikeat minuutit 27:55, saalisti yhden syöttöpisteen ja tehotilastoon jäi lukema +2.

- Girgensons sai Myersin laukauksen päähänsä avauserässä ja ja nuorukainen jätti pelin kesken. Vertakin tuli jäälle varsin runsaasti, mutta Rolstonin mukaan mistään kovin vakavasta ei ole kyse.

- Nelosketju pelasi alle viisi minuuttia ja oli silti kahden vastustajan maalin aikana kentällä. Juurikin Islandersin teki nelonen tuon toisen maalin ja oli valouoden edellä joka osa-alueella meidän vastaavaa. Varsinkin ihastuin tuohon Martin-Cizikas-Clutterbuck -trioon, joka pelasi jotaikin vaihtoja kolmannessa erässä.

Vanek-Hodgson-Ott
Foligno-Ennis-Stafford
Girgensons-Larsson-Flynn
Scott-Porter-McCormick

Ehrhoff-Pysyk
Tallinder-Myers
Weber-Ristolainen

Miller
(Enroth)

Tämä oli kokoonpano Islandersia vastaan. Girgensonsin loukkaantumisen takia ketjut sitten elivät pitkin peliä ja ainakin Ott pelasi vaihtoja Girgensonsin paikalla. Nyt on mielenkiintoista nähdä, että tekeekö Rolstonin muutoksia joukkueeseen (lähinnä puolustukseen) voitokkaan ottelun jälkeen. Puolustusta on nyt muokkailtu aika paljon viime peleissä, kun Tallinder palasi ja siellä ovat Weber, Ristolainen ja McBain käyneet jokainen istumassa yhden pelin katsomossa vuorotellen. Hyökkäykseen nyt väksinkin joudutaan tekemään muutoksia, ellei Girgensons pysty pelaamaan huomenna Vancouveria vastaan. Grigorenko on tällöin ainut vaihtoehto, ellei farmista nosteta ketään kun Kaletakin on pelikiellossa.

---

Ristolaisen otteet varmasti kiinnostavat monia Jatkoajassa. Ristolaisella on nyt seitsemän peliä takana. Peliaika on keskimäärin ollut 16:31/ottelu. Ei tehopisteitä, +/- -3 ja 9 laukausta. Ei missään nimessä joukkueen huonoin puolustaja, kun vertaa vaikkapa Mike Weberiin joka on samalla määrällä pelejä ja suurin piirtein samalla peliajalla kerännyt käsittämättömän +/- -lukeman -8.

Erinomaisesti sujuneen harjoituskauden jälkeen odotukset Ristolaiseen olivat monella varmasti korkealla, myös allekirjoittaneella. Ristolainen on pelannut kaikesta huolimatta hyvin, mutta ei ole kyennyt yhtä suvereenin kokonaisvaltaiseen pelaamiseen kuni harjoituskaudella. Ristolainen on nuoresta iästään huolimatta fysiikaltaan varsin valmis, ainakin riittävä, pakkaus NHL:n. Luistelu on jo nyt riittävän hyvää sekä poika pärjää jo hyvin miehiä vastaan kaksinkamppailutilanteissa. Ristolaisen bravuuri on muuten ollut tuollainen lonkka/''selkä''taklaus eli leikkaa takaperin luistellen laitaan ja tarkoituksena sulkea laitaa pitkin nousevan vastustajan meneminen taklaamalla. Tämä on jäänyt itselleni erityisesti mieleen. Useassa pelissä on tätä yrittänyt, mutta ei ole mielestäni kertaakaan onnistunut vielä kunnolla.

Muuten tuo pelaaminen on ollut varsin tepponummismaista eli rauhallista ja varmoja ja helppoja syöttöjä omille. Muutamia merkkausvirheitä/nukahtamisia on toki tullut (jos nyt ihan kaikki lasketaan) + tuossa Detroit-pelissä tuo harhasyöttö, josta Datsyuk rokotti. Ristolainen sai myös Islanders-pelissä ylivoima-aikaa, mutta tyytyi jakelemaan helppoja syöttöjä joukkuetovereilleen ja ampui muutaman kerran ranteella viivasta, joista ainakin osa meni ohi maalin. Seurajohdolla on nyt valinnan paikka mitä tehdään Ristolaisen kanssa. Pienemmällä peliajalla kolmosparissa ja mahdollisesti kauden edetessä askel kerrallaan enemmän peliaikaa ja vastuuta Buffalossa? Vai suoraan 9 pelin jälkeen isoille minuuteille AHL:n/TPS:n? Erittäin vaikea itsekin arvioida mikä olisi parasta Ristolaisen urakehityksen kannalta, mutta seurajohto tietää onneksi nämä asiat paremmin ja tekee ratkaisun.

---

Dissonanssille muuten iso kiitos, että pidät asiantuntevilla teksteillä ketjua ylhäällä + kiitokset myös muille Sabres-faneille. Dissonanssille sellaiset terveiset, että sun tekstit on kuin suoraan meikäläisen kynästä. Todella usein tulee viestejäsi lukiessa elämys ''täähän kirjottaa just niinkun mäki oisin kirjottanu''. Samoja pelejä tunnutaan katselevan.

 

[larzzon]

(eiköhän ne maalivahtimarkkinat taas lämpene kysynnän suhteen, kun muutamalla joukkueella tämä osasto pettää).

Eksyin OIlers ketjusta tänne, kun siellä oli puhetta Milleristä. Miller on kiistatta top3 maalivahti NHL:ssä, jos tarkastelujakso on kolme vuotta tai pidempi ja sen vuoksi on perusteltua olettaa, että Miller on hyvä maalivahti myös jatkossa.

Huippumaalivahteja ei kuitenkaan ole viime vuosina hirveästi treidattu ja suuri syy tähän lienee se, että maalivahdit kehittyvät myöhäisellä iällä, hyviä on riittänyt muutenkin lähes joka joukkueeseen ja GM:t ylipäänsä uskovat maalivahteja löytyvän helpommin muuten kuin treidaamalla.

Huonojen GM:n varaan voi tietysti laskea jotain, mutten kyllä hirveästi näe syitä, miksi vuokra-Milleristä saatava hinta olisi kovempi kuin Schneideristä, Bernieristä tai Tampan maalivahdeista maksetut hinnat ja Tampan maksamatkin voivat hyvin mennä huonon GM:n piikkiin, raati ei ole vielä koolla.

 

[Dissonanssi]

Hyviä näkökohtia.

Kuitenkin maalivahtien osalta tuo arvaamaton kehityskulku laskee aina arvoa suhteessa kenttäpelaajiin, jos arvona on potentiaalia. Kaikissa esimerkeissäsi on maksettu vielä lunastamattomasta potentiaalista. Noistakin Schneiderilla on vain yksi kausi enemmän "laina-aikaa". Miller on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä paras maalivahti (olettaen, että Lundqvist jatkaa Nykissä), joka joukkueilla on realistista saada seuraansa.

Reilu 5 vuotta sitten juuri Edmonton maksoi Minnesotalle ykköskiekan pickin 36-vuotiaasta laina-Rolosonista, jos en täysin väärin muista.
Myös pelipaikasta riippumatta eliittitason pelaajien arvo on myös suhteessa korkeampi, koska näiden tarjonta on hyvin pientä. Buffalo myös todennäköisesti ottaa 50% Millerin capista itsellensä, jolloin Millerin caphitiksi jää hänet treidaavalle joukkueelle suhteellisen naurettava 3,1 miljoonaa eliittipalasesta. Minkä lisäks Regierillä on taipumus nyhtää treideissä kaikki mahdollinen (mikä ei ole kaikissa tilanteissa kovin hyvä asia kuitenkaan).

Millerin treidiarvo on vastaavassa tilanteessa olevaa Vanekia pienempi, mutta uskon Millerin tuovan hyvän vastineen, Pominvillen tapaan.

 

[Juteeni]

Buffalo myös todennäköisesti ottaa 50% Millerin capista itsellensä, jolloin Millerin caphitiksi jää hänet treidaavalle joukkueelle suhteellisen naurettava 3,1 miljoonaa eliittipalasesta.

Tuo caphit myös pienenee päivä päivältä. Trade deadlinella Miller voi olla jo aika houkutteleva kohde monelle contenderille, jos Buffalo suostuu pitämään vaikka tuon puolet caphitista itsellään.