Onko jollakin ensikäden tietoa Armian tilanteesta? Koitin foorumeilta etsiä (esim hfb) mutta tuntuu olevan niukassa tämä tieto. Koska odotettavissa ensimmäinen peli Rochesterissa? Mikäli siis sieltä aloittaa, uskoisin että kyllä.
Toki Buffalolla & Rolstonilla voisi olla paikat kokeilla radikaaleja muutoksia & antaa mahdollisuuden esim Armialle auttamaan BUF suosta jossa se tällä hetkellä on.
Muistaakseni poissaoloajaksi ilmoitettiin 4-6 viikkoa. Ja sanoisin 100% varmuudella aloittavan Rochesterissa.
***
Tuloksellisesti ei kyllä päätä huimaa meno. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon se, että vastustajat eivät ole olleet aivan helpoimmasta päästä ja loukkaantumisia on ollut todella paljon.
Jos nyt kommentoisi kahdesta pelistä lyhkäisesti ja noin yleisestikkin.
Pittsburgh-peli. Vastustaja oli todella kova ja se näkyi. Detroit- ja Ottawa-pelissä puolustajat kerkesivät todella hyvin päätykiekkoihin, mutta tässä ottelussa eivät niin hyvin. Rolston oli myös modannut puolustuspään peliä siten, että painoton puolustaja tuli tarjoamaan syöttöväylää alas kiekonriiston jälkeen. Tämä aiheutti tosin ongelmia esim. Myers jäi ihmettelemään kulman ja maalin väliin ja Dupuis jäi täysin yksin maalineteen.
Tampa-peli. Alussa oltiin jopa niskan päällä, mutta Tampa sai ykköskenttänsä avulla yleensä siirrettyä pelin painopistettä. McBainin siirto Ristolaisen pariksi vaikutti selkeästi Myersin pelaamiseen, kun sai pariksi Weberin McBainin sijasta. Myersilta mielestäni hyvää pelaamista huomioiden se, että mies kantaa erittäin paljon kiekollista vastuuta ja pelaa erikoistilanteita. Ei parasta Myersia, mutta parempaan päin. Hienoa myös huomata, että muutamat pahemmnlaatuisetkaan virheen Pens-pelissä eivät selkeästikkään romahduttaneet itseluottamusta, kuten on ollut aikaisemmin taipumus käydä. Möys Folignon paluu oli ehdottoman hyvä asia, toi kaivattua liikettä ja kokoa. Myös Filppula taisi huomata (joskin liian myöhään!) Folignon paluun. :)
Sitten yleisiä huomioita. Ensiksi positiivisia asioita.
+ Maalivahtipeli. Miller pelasi todella hyvin avausmatsit ja Enroth jatkanut Millerin viitoittamalla tiellä. Ehkä Enrothin piikkiin hieman Tampan eka maali, koska heitti tarpeettomasti polviasentoon jättäen pienikokoisena vahtina etuyläkulman täysin auki.
+ Puolustajien pelaaminen (eria asia kuin puolustuspelaaminen!). Todella heikkoja lenkkejä ei puolustuksessa oikeastaan ole. McBain on eniten ongelmissa omassa päässä, mutta kompensoi tätä olemalla hyvä hyökkäyspäässä ja eritoten ylivoimalla (1+1 ylivoimalla viime matsissa). Ehrhoff on ollut varma molemissa päissä ja Myers pelaa huomattavasti paremmin kuin viime kaudella. Joskaan parasta pelaamista ei olla nähty. Pysyk ja Ristolainen molemmat ovat hoitaneet tonttinsa myöskin lähes moitteettomasti. Pysyk joutuu Ehrhoffin parina hieman haastavempien vastustajien kanssa painimaan, mikä nostaa suorituksen arvoa. Itsekin täytyy tuoda esille Weber. En nyt ihan johtohahmoksi sanoisi, mutta on jopa parantanut viime kauden hyviä otteita. Tuntuu, että miehen liike on hieman parantunut ja saanut myös varmuutta kiekolliseen peliin. Pelasi ykkösparissa Myersin kanssa Tampa-pelissä ja osoitti siinä matsissa ainakin pystyvänsä pelaamaan myös vastustajan parhaimpia vastaan. Tällä hetkellä kolmosparin pakiksi pelaa erittäin kovalla tasolla. Toivottavasti homma pysyy samana.
+ Passiivinen aluepuolustus on toiminut kohtalaisen hyvin (vaikkakin erittäin vaarallisia tilanteita on tullut, kun vastustaja tulee toisesta aallosta hyvässä liikkeessä ja kiekko pelataan tälle).
+ Alivoimapelaaminen, mikä on osittain seurausta ylläolevasta.
Sitten miinuksia.
-Hyökkäyspelaaminen. Alueellevienti on todella tervaa. Se ei oikeastaan onnistu laisinkaan, ellei päästä nopeaa vastahyökkäykseen siten, että vastustaja ei ole ryhmittynyt.
-Ylivoima. Alueellevienti ei toimi edes ylivoimalla. Viime matsissa saatiin muutamat maalit, mutta ei se kokonaiskuvaa muuta. Mielestäni ylivoimaa pelataan liikaa puolustajien kautta, koska ei saada laadukkaita laukauksia, jotka menisivät a) maalia kohti b) maalille asti.
-Rolstonin peluutus. Ennis laitettua taas keskelle (tämä on oikeastaan ajanhukkaa kaikkien kannalta). Larsson istuu pressiboxissa ja John Scott pelaa Tampa bayta vastaan (ottelussa tapeltiin kolme kertaa eikä Scott tapellut kertaakaan). Grigorenko aloittaa aina offensiivisessa kentässä, mutta viimeistään pelin puolivälissä Rolstonilla rupeaa lahke väriseen ja siirtää Grigorenkon neloseen ja Porterit ylöspäin. Grigorenko pelasi viime matsissakin vain 8 minuuttia.
-Puolustuspelaaminen kiekonriiston jälkeen. Tästä olen kommentoinut jo useampaan otteeseen, enkä enempää tässä tarinoi. Pientä edistystä toki havaittavissa.
Kyllä tuosta Grigorenkosta täytyy ruveta olemaan jo huolissaan. Mies on toki vasta 19-vuotias, joten ei pyyhettä kannata kehään heittää. Kuitenkin tuo peluutusmäärä ja -tapa ei palvele yhtään ketään. Mies on myös selkeästi menettänyt itseluottamuksen. Hyvin huomaa Hertl:stä millaista jälkeä voi saada, kun on itseluotamus täydessä tapissa ja hyvät, kokeneet ketjukaverit. Muutenhan nuo ovat aika samantyyppisiä pelaajia, joskin Grigorenkon potentiaalikatto on edelleen korkeampi, näin väitän. Se vain pitäisi saada kaivettua sieltä esille. Tuo Grigorenkon tilanteen saaminen takaisin oikealle radalle on varmasti yksi organisaation tärkeimpiä asioita tällä hetkellä.
Tulokset ovat toissijaisia tällä kaudella. Joskin tappiokierre vaikuttaa väistämättä nuoren joukkueen itseluottamukseen ja sitä kautta tekemiseen. Pahin mahdollinen skenaario on se, että nämä veteraanit itse hilaavat joukkueen taas sinne juuri playoffien ulkopuolelle ja prospectit konttaavat. Tämä veisi organisaatiota eteenpäin kaikkein vähiten.