Vaikka itseäni ihan hyvänä ihmistuntijana pidänkin, niin niin sitä vain välillä tulee huteja. Olen beniciota pitänyt aina pesunkestävänä corolla-kuskina, mutta on siellä näköjään Mitbishikin varastosta löytynyt. Onneksi ei kuitenkaan kovin kauas arvaus osunut.
Tiedän, pahaltahan se näyttää, mutta sen verran on kyllä korjattava, että en ole sen paremmin corolla- kuin mitsumieskään, sillä myös Ford ja VW kuuluvat samaan talouteen kanssani. Oikeastaan olen kaappisaappimies, se on ainoa merkki, jota minulla on ollut useampi kuin yksi (90 nevö forget).
Se on toki myönnettävä, että minulle auto on ensisijaisesti liikkumisväline, en ole juuri ajokortin saaneiden kuskien lisäksi tavannut tyyppejä, jotka ajelevat huvikseen, mutta tällaisiakin tätä ketjua lukiessa tuntuu löytyvän myös varttuneemmista ikäpolvista.
Itse tulee ajettua päivässä aika tasaisesti vajaa sata kilsaa, joka jakautuu 60km moottoritietä, 10 km kaupunkia, 10km pientä asvalttitietä, 10km isoa soratietä. Ja hauskinta sen matkan taittaminen on ehdottomasti ollut vuoden -96 Fiestalla. Ajeltua on tullut myös -05 Lagunalla, -09 535:llä, -06 V70:llä yms, mutta niillä perille päästessä tuntuu kuin ei olisi ajamaan päässytkään, tylsiä pelejä.
Sikäli onnekas olen, että mieltymys vanhoihin rojuihin on erityisen edullinen mieltymys, ja siksi minun on myös vaikea ymmärtää sitä uusiin autoihin rahan syytämistä.
Corolla-mies on puhunut.
Ja jos jollakulla on edelleen ajossa 80-luvun mitsu, niin sehän tarkoittaa, että kyseessä täytyy olla ilmeisen hyvä yksilö, keskiverto coltit ja lancerit ovat varmasti maatuneet jo 90-luvun puolella. Ja jos pellien puolesta mitsu on ok, niin sitten vaan uutta mottia sisään ja ajoa.