Autoiluketju

[Daespoo]

Sinänsä aika kaksinaamaista touhua että Suomessa saa ajaa ns. Saksan kitkoilla eli keskieuroopan "talvirenkailla" joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Suomen talven kanssa. Uskallan väittää että muuten hyväkuntoinen 5v vanha nastarengas on paljon turvallisempi kuin täysin bränikkä "saksan kitka" Suomen talvessa.

 

[Rodion]

No enpä tiedä… mutta äsken kun vihdoin ehdin fikkarilla katsomaan niin renkaissa luki Hakkapeliitta 10. Varmaan joltain esihistorialliselta ajalta kun en ole tuollaisesta numerosta kuullutkaan.

Onneksi kesärenkaat ovat rumat Dunlopit, voin surutta ostaa uudet…mutta minkäs merkkiset kesärenkaat olisivat hiljaiset ? Toisaalta kesällä yleensä kestän ympäristömelua hiukan paremmin kuin talvisaikaan.

Kyllähän tuollaiset kympit olivat ensiasennusrenkaina vm. 1992 Volvo 850:ssä, vm. 1997 S70:ssä oli jo hakkapeliitan kakkoset muistaakseni. Eli ikää kympeilläsi on hieman liikaa (talvi)renkaiksi.

Kesärenkaista hiljaisimpia ovat yleisesti Continentalin renkaat, kuten taas TM:n uusimmasta kesärengasvertailusta voimme lukea. Lisäksi renkaan meluun vaikuttaa suurentavasti renkaan leveys ja vaimentavasti renkaan profiilin korkeus.

Eli 225/45-16 renkaat ovat huomattavasti meluisammat kuin 185/65-16 renkaat, vaikka olisivat tismalleen samaa mallia.

 

[tony]

Onkos kellään kokemuksia Volvo S60 D5:sta? Autokuume on kova ja kyseinen malli kiinnostaa.

Entäs tuontiautoista kokemuksia? Belgia vs. Saksa? Luotettavia tuonti firmoja?

Lähinnä tuonti kiinnostaa siksi että kyseiset Volvot ovat täällä aika kalliita ja jos löytää alle kahdella kymmenellä tuhannella, on mittarissa enemmän kuin tarpeeksi kilometrejä.

S60 :tä on pidetty testeissä hieman vanhanaikaisena verrattuna moneen kilpailijaan, mutta kyllähän Volvo aina nk "järkiauto" on. Itselle ei ole koskaan iskenyt vaikka faktahan on että esim. Volvon penkit ovat omaa luokkaa verrattuna vakiomalleihin Mersussa,Bemarissa ja Audissa.
D5 on jees diesel ja joka kulkee kohtuullisen pienellä ja antaa ihan mukiinmenevän tehon. En tiedä saako edes manuaaliina, mutta fakta on se että tämän kohdalla on pakko olla automaatti, vaikka kuinka paljon tekisi itse mieli vaihtaa.
Belgiasta en ole montaa autoa nähny, muutaman loistomersun ja pari bemaria. Saksassa on varmasti valikoima huomattavasti isompi, mutta on siellä myös kaikenmaailman koukkunenää myymässä parakeissaan.
Oman ja parin tutun kautta voi suositella Bayerncar -nimistä firmaa Seinäjoella. Heidän touhu vaikuttaa kyllä nykyään niin kiireiseltä, että toivottavasti pystyvät silti hyvään asiakaspalveluun.

 

[Veijari]

Onkos kellään kokemuksia Volvo S60 D5:sta? Autokuume on kova ja kyseinen malli kiinnostaa.

Itsellä oli aikoinaan S60 kalkkiviivoille asti toisena vaihtoehtona autoa valittaessa. Auttamattoman matala takaluukku sekä ahdas takaluukun lastausaukko pistivät kääntymään saksalaiseen vaihtoehtoon.

 

[iibor]

Osaisiko joku auttaa, kun meikäläisen Fiat Brava kuulemma alkoi savuttamaan(vaimo soitti)? Lämmöt on normaalit, eikä konepeltikään ole kuuma. Öljyä ei vielä tarkistanu. Voihan tietysti olla, että savu on normihöyryä, joka nyt vaan sattuu näkymään tän ilman takia.

 

[Vakio]

Itsellä oli aikoinaan S60 kalkkiviivoille asti toisena vaihtoehtona autoa valittaessa. Auttamattoman matala takaluukku sekä ahdas takaluukun lastausaukko pistivät kääntymään saksalaiseen vaihtoehtoon.

Minulla oli S60 vajaan parin vuoden ajan, ei tosin dieseliä. Kaikin puolin hyvän ja laadukkaan oloinen auto minusta, mutta lopulta tuo Veijarinkin mainitsema takaboxi tai lähinnä sen surkean pieni lastausaukko pistivät vaihtamaan menopelin tilavampaan.

Jos tavaratilan koko ei ole kriteeri, en voi kuin suositella S60 hankintaa.

 

[Vakio]

Mielestäni myös takapenkin rajalliset tilat voisivat olla yksi kriteeri, auto nimittäin näyttää ulospäin suuremmalta kuin onkaan. Kerran nimittäin jouduin matkustamaan 150 kilometriä moisen takapenkillä ja ahtaus yllätti.

Juu, ei se oikein aikuiselle miehelle riitä. Meillä siellä lähinnä matkustivat tuolloin vielä keskenkasvuiset lapset. He mahtuivat hyvin.

 

[Vengeance]

Minulla oli S60 vajaan parin vuoden ajan, ei tosin dieseliä. Kaikin puolin hyvän ja laadukkaan oloinen auto minusta, mutta lopulta tuo Veijarinkin mainitsema takaboxi tai lähinnä sen surkean pieni lastausaukko pistivät vaihtamaan menopelin tilavampaan.

Jos tavaratilan koko ei ole kriteeri, en voi kuin suositella S60 hankintaa.

Kiitokset vastauksista.


Onhan se tavaratila kuitenkin jonkinnäköinen kriteeri, koska perheemme on nelihenkinen. Kävin tutustumassa tänään tuohon Volvoon ja täytyy sanoa että aikast surkea tuo tavaratila on. Toki mökkireissun pystynee kyllä tekemään tuollakin.
Kaippa se on alettava tuota V70:stä harkitsemaan. Vaikka täytyy kyllä sanoa että farmari ei välttämättä hirveästi kiinnosta.

 

[L4E]

Kesärenkaista hiljaisimpia ovat yleisesti Continentalin renkaat, kuten taas TM:n uusimmasta kesärengasvertailusta voimme lukea.

Edellisessä autosani oli ensiasennettuna Continentalit ja ei voi kyllä sanoa kuin hirveät melutoosat oli. Isä vaihtoi viimekesänä autoa ja totesi että ainoa vika on että nämä Continetalit meluavat kuin "sunkin autossa silloin". Parista erimerkkisestä autosta nyt sitten kyllä sen verran pahat kokemukset Continentaleista etten kyllä kenellekään suosittele, vaikka kuinka olisivat voittaneet TM:n testin.

 

[Cobol]

Edellisessä autosani oli ensiasennettuna Continentalit ja ei voi kyllä sanoa kuin hirveät melutoosat oli. Isä vaihtoi viimekesänä autoa ja totesi että ainoa vika on että nämä Continetalit meluavat kuin "sunkin autossa silloin". Parista erimerkkisestä autosta nyt sitten kyllä sen verran pahat kokemukset Continentaleista etten kyllä kenellekään suosittele, vaikka kuinka olisivat voittaneet TM:n testin.

Kokemusperusteisesti voin sanoa, että aika merkittävä seikka renkaiden melulla on renkaiden nopeusluokka ja se, mikä on renkaan profiilisuhde (renkaan korkeus sen poikittaisleveydestä). Mitä suurempi on renkaalle sallittu ajonopeus, sitä kovempi rengas ja hirveämpi meteli Suomen nastoilla pilatuilla asfalttiteillä. Nokian, Continentalin tai minkä tahansa merkin renkaat ovat suht hiljaisia T- ja H-nopeusluokissa (alle 190 ja 210), mutta kun mennään jollain 255/45/20 matalaprofiilirenkailla V-, W- tai Y-luokkiin (alle 240, 270 ja 300), meteli on aina hirveä merkistä riippumatta.

 

[scholl]

Mitä suurempi on renkaalle sallittu ajonopeus, sitä kovempi rengas .

Onko se noin?. Tai siis tuntuu kovemmalta, mutta sitten on myöskin pehmeämmän seoksen renkaita. Meillä oli kerran Pirellin P Zerot, mitkä olivat ilmeisen pehmeätä seosta, koska pitivät hyvin, mutta takavetoisessa autossa kuluivat millisekunnissa normaalikaupunkiajossakin. En muista nyt kokoa, mutta 19 tuumaiset, muistaakseni 35 korkeat. Samoin on ollut katusliksejä joissain autoissa ensiasennuksenakin.

Eikös kapea rengas ja korkeat rengaspaineet ole se, mikä tuo alhaisen rengasmelun. Toki onhan eri renkailla ja valmistajillakin eroja.

 

[Cobol]

Onko se noin?. Tai siis tuntuu kovemmalta, mutta sitten on myöskin pehmeämmän seoksen renkaita. Meillä oli kerran Pirellin P Zerot, mitkä olivat ilmeisen pehmeätä seosta, koska pitivät hyvin, mutta takavetoisessa autossa kuluivat millisekunnissa normaalikaupunkiajossakin. En muista nyt kokoa, mutta 19 tuumaiset, muistaakseni 35 korkeat. Samoin on ollut katusliksejä joissain autoissa ensiasennuksenakin.

Eikös kapea rengas ja korkeat rengaspaineet ole se, mikä tuo alhaisen rengasmelun. Toki onhan eri renkailla ja valmistajillakin eroja.

Kyllä se ihan korvakuulemalla ja perstuntumalla niin menee, että ison nopeusluokan renkaat ainakin tuntuvat olevan kovempia kuin alhaisen nopeusluokan renkaat ja osin jo siksi, että nykyään ne tuppaa olemaan aika leveitä ja ohuita (kuten tuo esimerkkini 255/45/20 kertoo). Kapeampi rengas vähentää melua, mutta korvakuuloni mukaan alhainen rengaspaine lisää sitä tasaisella asfaltilla. Mulla on rengaspaine oikeastaan aina pikkaisen yli suosituksen, koska se parantaa omasta mielestäni myös auton hallittavuutta.

 

[Kaiser Soze]

Aina kannattaa huollattaa merkkihuollossa,

..kuten tästä kaverini lähettämästä meilistä käy ilmi:

Hilux huolto; ongelmana katkennut takajousen lehti ja väljyyttä etupyörän laakerissa. Lisäongelma: auto on tämänpäivän jälkeen ajokiellossa kun toi katsastus oli hiukka päässy unohtumaan (piti mennä jo marraskuussa)

Minä: Mitä maksaa jousen lehden vaihto ja etupyörän laakerien vaihto, kai ne molemmat kannattaa vaihtaa saman tein?

Vs-Autocenter (alkuperäishuolto): 854 euroa. Jos vaihdetaan vaan toinen laakeri, niin 654 euroa.

Minä: No, mitäs se lehti maksaa?

VS-autocenter: 146 €

Minä: Koskas onnistuis?

Vs-autocenter: 26.3….

Minä: Tavarat täytyy varmaan tilata jostain, jos otan vaan ne? Mitä laakeri ja lehti maksaa yhteensä?

Vs-autocenter: joo kaikki on tilaustavaraa. 323,80 €.

----------------------

Rymättylän huolto: Joo ensi tiistaina voidaan vaihtaa se jousi. Hommaa semmonen vaan tänne. Ei siinä kauaa mene.

Minä: No entäs toi laakeri?

Rymättylän huolto: Jos se ei pidä mitään ääntä, niin sen voi kiristää. Ei tartte vaihtaa…. Sitä jousta kannattaa muuten kysyä muualta, Kaarinassa oli joku paja.

------------------

Minä: mitä maksaa tämä lehti jousipakkaan ja koska saa?

Vuola-yhtiöt, Kaarina: 59 €, täksi illaksi saadaan.


Että semmosta….

 

[Rodion]

Vaikka melu onkin subjektiivinen käsite (toiselle melu on toiselle musiikkia), niin miksi väitellä asioista, joita voi mitata?

Siitä vaan selaamaan mittaustuloksia rengasmeluista, niin näkee missä mennään. Toki voi sitten kehitellä teorioita vääristyneestä mittaustuloksesta, huijauksista ja toimittajien tahallisesti kotimaisten suosimisesta.

Täällä on tullut jo lähes kaikki muuttujat ilmi, jotka vaikuttavat rengasmeluun... yksi on kuitenkin unohtunut: tienpinnassa oleva ajourat.

Kun ajelee näissä kulumaurissa millä renkaalla ja autolla tahansa, on rengasmelu auton sisässä lähes sietämätön. Pienellä ratin liikkeellä kun siirtyy urista "paljaalle asvaltille", kulkee auto kuin sukkasillaan.

Mitä hiljaisempi auto ja renkaat, sitä selvemmin eron yleensä huomaa. Jollain peltiämpärillä voi ajella huoletta urissa, kun melutaso ei vähene vaikka ajelisi niiden urien vieressä.

 

[Vakio]

Nyt kuin näistä rengasmeluista keskustellaan, kysyisin onko kenelläkään kokemusta ns. run flat-renkaista, joita ainakin Bemarissa nykyään käytetään. Ne ovat kai kylkirakenteeltaan jotenkin kovempia ja ainakin kesärenkaissa on minusta häiritsevän kova ääni. En sitten tiedä johtuuko se tuosta rakenteesta vai kulutuspinnasta.

Run flatin ideana on kaiketi se, että autossa ei enää tarvita vararengasta, jolloin sekin tila vapautuu muuhun käyttöön. TM:ssa tai Tuulilasissa taisi taannoin olla näistä jokin testi, jossa eivät kehuttavia arvosanoja saaneet.

 

[scholl]

Autokauppiailla lienee huolestuminen päällä laskevista autojen myyntimääristä. On näet ennennäkemätön kutsumäärä tullut jos jonkinlaisiin autojen ensiesittelyihin. Se alkoi oikeastaan uuden X5:n esittelystä. Sittemmin on tullut jos jonkinlaista kutsua, missä lukee vip ja luvataan jotain ruokaa ja juomaa.

Nyt on menty niin pitkälle, että olen joutunut jopa keskustalaisen osuuskauppaliikkeen jahdin kohteeksi. Tulee vip-kutsua jonnekin Peugeotin coupe cabrioletin kutsuvierasiltaan. Ehkäpä tilanne on sellainen, että kaikki mahdolliset avoauton omistajat ovat joutuneet samanlaiseen tilanteeseen, mutta huvittavinta on se, että kannessa lukee suurella vip ja sitten mainitaan että mukaan mahtuu 50 nopeinta seuralaisineen. Siis vip-meiningissä herrasmies päättää itse tulemisestaan, eikä mikään se ole nopeuskilpailu. Kaiken kruunaa tuossa kutsussa se, että Saimi Nousiainen on siellä tilaisuudessa joku juontaja. Jännä, että tuollainen miehen seksuaaliset halut tuhoava kummajainen pitää mainita läpyskässä. Saas nähdä kauanko näen painajaisia tuosta kepun tilaisuudesta, missä Eero Lankia ja Saimi Nousiainen lyövät kättä etupenkillä.

Saa nähdä villiintyykö tämä autokutsurumba vielä tästäkin. Joku 10 kutsua on tullut nyt kolmessa kuukaudessa.

 

[Senior]

Autokauppiailla lienee huolestuminen päällä laskevista autojen myyntimääristä.

Viime syksynä alkanut keskustelu autoveron alentamisesta Suomessa on jarruttanut yksityiskauppaa. Kuluttajat odottavat vaalien jälkeisen hallituksen tekevän muutoksia autoveroon. Lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa suhtaudutaan myönteisesti autoverotuksen muuttamiseen hankinnasta käyttöön. Sinänsä terve ajatus, sillä mm

- autovero laskisi, jolloin uusien autojen myynti kasvaisi, jolloin ihmiset ajaisivat turvallisemmilla autoilla (airbagit, ESP yms)
- päästöt laskisivat. Uudet autot saastuttavat vähemmän ja mikä olisi mieluisampi ympäristöteko, kuin ajaa uudella, vähemmän saastuttavalla autolla
- veropohja laajenisi. Nyt veroeurot kerätään pääsääntöisesti noin 150.000 uudesta autosta, käyttöön kohdistuvassa verotuksessa koko rekisterissä olevasta autokannasta
- dieselvero alenisi/poistuisi. Monissa Euroopan maissa dieseleitä myydään jo bensa-autoja enemmän. Polttoaineen kulutus ja päästöt laskisivat, ks ympäristötekijät
- Suomessa keskusteltu käyttöön liittyvä verotus olisi suunnilleen Norjan mallin mukainen, missä auton käyttömaksu on pääosin verrannollinen auton "saastuttamiseen". Tämä laittaa ostajat kiinnittämään huomiota puhtaampiin autoihin ja kas, taas olemme ympäristölinjalla (osin kai siksi mm Vihreiden ohjelmassa on samanlaisia verokannoittumisia, kuin isoilla puolueilla.)

Suomessa liikenteessä olevien autojen keski-ikä on yli kymmenen vuotta. Suomessa keskimääräisessä autossa ei juuri ESPejä eikä airbägejä ole. Nykymyynnin tasolla (n 140.000 autoa/vuosi), autokantamme keski-ikä pysyy ennallaan. Myynti voi helposti nousta parikymmentä prosenttia ilman vaaraa autokaupan ylikuumenemisesta.

Alan eri ydinpiirit ja valtiovalta eivät ole lupailleet mitään aikataulua autoveroasioihin, mutta yleinen uskomus on, että jotain kantoja saadaan vaalien/hallituksen selvittyä. Edellisen odottelu tällä hetkellä luo arkuuden ostopäätöksiin. Sinänsä osin harhaa ja turhaa, sillä mikäli autovero laskee äkillisesti sanotaan nyt vaikka pari tonnia keskikokoisessa auton loppuhinnassa, vaikuttaa hinnanalennus suoraan käytettyjen autojen arvoihin/hyvityksiin eli karrikoiden: välirahat pysyy ennallaan tai alan pelätessä vaihtoautovarastojen ylihinnoittelua kasvavat hieman. Suomessa on muutenkin matalan autoveron maihin verrattuna liian korkea hintataso käytetyissä autoissa.

Toivotaan, että autoverotuksessa päästäisiin hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen. Nyt se on jokatapauksessa vahvemmin puolueiden ohjelmissa, kuin koskaan.

 

[HangoverFairy]

Toivotaan, että autoverotuksessa päästäisiin hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen. Nyt se on jokatapauksessa vahvemmin puolueiden ohjelmissa, kuin koskaan.

Tämäkin pitäisi muuttaa niin, että verotus on kovempaa alueilla, joissa hyvät julkiset kulkuyhteydet esim: kaupungit, taajamat.
Tai toinen lisäverotus mahdollisuus tietullit kaupungeissa....

 

[JV]

Toivotaan, että autoverotuksessa päästäisiin hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen. Nyt se on jokatapauksessa vahvemmin puolueiden ohjelmissa, kuin koskaan.

Nyt hieman tunnutaan ajattelevan että kohta on uusi mersu kaikilla kun autovero laskee. No voihan se ollakkin, mutta siinä se seisoo pihassa kun ei ole varaa maksaa kolmen tonnin käyttömaksua. Ja taas ajellaan Corollalla.

 

[Rodion]

Nyt hieman tunnutaan ajattelevan että kohta on uusi mersu kaikilla kun autovero laskee. No voihan se ollakkin, mutta siinä se seisoo pihassa kun ei ole varaa maksaa kolmen tonnin käyttömaksua. Ja taas ajellaan Corollalla.

Tuollainen 3000 euron käyttömaksu ei verota käytöstä vaan omistamisesta. Käyttömaksu on sama ajoit sitten 1000km tai 100 000km vuodessa.

Ainoa oikea ja helppo tapa on verottaa polttoaineita. Silloin tapahtuu automaattisesti seuraavat asiat:

- saastuttaja maksaa (mitä enemmän kuluttaa ja tuottaa CO2, sitä enemmän maksaa)

- suositaan vähäruokaisia autoja ja uutta teknologiaa (kuten hybridit)

- ne, jotka ajaa paljon, maksavat... omistamisesta ei rangaista

Tuon toteuttamiseksi ei vaadita edes mitään massiivista byrokratiaa. Syrjäseutujen ihmisiä voisi helpottaa verovähennyksin kuten nytkin, eli työmatkavähennys omalla autolla olisi suurempi. Tehkööt kauppa- ja harrastematkat siinä työreissulla niin nekään ei pääse vaivaamaan.

 

[JV]

Ainoa oikea ja helppo tapa on verottaa polttoaineita. Silloin tapahtuu automaattisesti seuraavat asiat:

Tästä olen täysin samaa mieltä. En vain usko että poliitikoilla on kanttia hoitaa asia noin yksin kertaisesti. Ihmiset kun hermostuvat jos bensan hinta nousee.

 

[Rodion]

Tästä olen täysin samaa mieltä. En vain usko että poliitikoilla on kanttia hoitaa asia noin yksin kertaisesti. Ihmiset kun hermostuvat jos bensan hinta nousee.

Jaa'a, voit olla oikeassa. Tai oletkin.

Mitä tapahtuisi jos ilmoitettaisiin: autovero poistuu, uusien autojen hinnasta peritään enää ALV... samalla bensanhintaan lisätään kertaluonteinen verokorotus, joka on n. 50 senttiä litralta -> bensan hinta noussee 1,80 euroon.

Vanhojen autojen, erityisesti suuriruokaisten, hinnat romahtaisivat. Samoin vähän käytettyjen... Vuosi sitten BMW M5 maksoi 120 000e uutena, uudistuksen jälkeen 70 000e uutena... huh.

Pitäisi pystyä myymään vanhojen autojen omistajille "pienveropolttoainetta" ja uusiin suuremman veron. Mahdotonta.

Tuskin tämä siis paljoa miksikään muuttuu vaalien jälkeen - ikävä kyllä.

 

[scholl]

Itse olen vuodesta 1997 asti ollut yhteydessä autoverotuksesta politikkoihin ja tuntuu niin, että emme puhu edelleenkään samaa kieltä. Alkuvaiheessa jos asiasta kertoi ystävilleen niin vielä enemmän tuntui, että puhuu tyhjille seinille. Mielestäni nimittäin kyse ei ole autoverotuksen tasosta sinänsä, vaan työvoiman vapaasta liikkuvuudesta eli Maastrichtin sopimuksen alaisesta asiasta.

Minusta on aivan ok, jos veroa joutuu periferiassa maksamaan enemmän kuin ydinalueella eli siis jos Suomessa autovero on suurempi kuin Saksassa niin se ok. Se on silloin valintakysymys kullekin vuodelle, että tahtooko asua Suomessa vai Saksassa. Olennaisinta on kuitenkin se, että autovero on vuosittainen. Tällöin jos muuttaa ytimeen niin seuraavana vuonna maksaa vähemmän veroa.

On suorastaan älytöntä, että työpaikan vaihdosta kansallisvaltion rajan yli tehdään niin käsittämättömän vaikeata yhteisön alueella. Suomalainenhan käytännössä joutuu myymään autonsa täällä ja ostamaan uuden siellä toisessa maassa. Toki voi rekisteröidä nykyisenkin autonsa, muttei saa jo Suomeen maksetusta autoverosta palautusta. Se on niin sairasta puuhaa, ettei ole tosikaan. Entä jos on tyytyväinen koko kalustoonsa. Itse esim. olen ostanut 16000euroa aikanaan maksaneen kaupunkiprätkän, mikä olisi ollut Saksassa varmaan puolet halvempi. Tuollaisissa arvo romahtaa, mutta koska on ajettu alle 5000km niin minulle se on kuin uusi, enkä missään tapauksessa aio myydä sitä koskaan. Sen sijaan jos siirrän sen toiseen maahan niin tilanne on hankala. Samoin on joidenkin autojen suhteen.

Ihmisellä pitäisi olla oikeus asua joka vuosi siinä maassa, missä kulloinkin työ-, perhe- tai vapaa-ajan tilanteen mukaan on tarkoituksenmukaisinta ilman, että se aiheuttaa taloudellista menetystä tai suurta vaivaa. Tai vaikkei asuisikaan. Otetaan esimerkiksi oma kakkosautoni. Olen siirtänyt sen Ruotsiin. Toki olisin voinut myydä sen täällä 20000 ajettuna ja ostaa toisen sinne, mutta se olisi taas tarkoittanut, että olisin saanut 15000e vähemmän kuin mitä olen siitä maksanut ja vaivannäkö päälle. Silti harmittaa, että minulla on asunnollani siellä auto, josta olen maksanut lifetime preemion verrattuna muihin Ruotsissa oleviin autoihin. Se pitäisi olla niin, että saisin laittaa sen siellä kilpiin ja maksaisin Ruotsin vuotuisen autoveron.

Järjestelmän rakenne on niin epäoikeudenmukainen kuin voi vain olla. Ei ole kymmenessä vuodessa politikoilta ainakin itselleni hirveästi sympatiaa herunut, vaikka olen jauhanut siitä, että pidän sitä koko Unionin idean vastaisena. Ehkäpä tilanne joskus muuttuu.

Polttoaineita en lähtisi lisää verottamaan. Sitä on onnistuttu nostamaan ne verot jo aika tappiin vuosien varrella. Kyllä tuo verokertymä, mikä uusien autojen autoverosta tulee, voidaan kerätä erityylisellä verotuksella. Eli siis verotetaan vuosittain auton omistamisesta. Siihen voidaan toki tehdä painotuksia eli annetaan esim. verohelpotuksia vähänpäästöisille autoille ja jos halutaan alentaa yleistä autoverotasoa niin silloin samalla voidaan tehdä pieni korotus nykyisten jo rekisterissä olevien autojen käyttömaksuun.

Dieselveron poistuminen nostaisi dieselin hintaa. Muualla Euroopassa diesel-litra maksaa saman suurinpiirtein kuin 95E. Pienempi polttoaineen kulutus johtaa siihen sitten, että ajaminen on halvempaa. Suomessa lähinnä raskasliikenne on varmaan se, joka on johtanut tähän järjestelmään, missä polttoaine on edullista, mutta sitten verotetaan vuosittain varsinkin niitä, jotka on rekisteröity henkilöautoiksi.

 

[mikse]

Olisi kohtapuoliin auton kevätsiivouksen ja vahauksen aika. Minkälaista vahaa suositellaan 2003 keväästä teitä nähneelle autolle? Kumpi on parempi, AutoGlym vai TurtleWax? Vai kiilaako joku musta hevonen kärkeen?

 

[LaTe_Show]

Olisi kohtapuoliin auton kevätsiivouksen ja vahauksen aika. Minkälaista vahaa suositellaan 2003 keväästä teitä nähneelle autolle? Kumpi on parempi, AutoGlym vai TurtleWax? Vai kiilaako joku musta hevonen kärkeen?

Autoglym piste. Helppo levittää ja helppo poistaa.

Ja jos haluat oikein hyvää jälkeä niin ensin vahat auton sillä "punaisella purkilla" (muistaakseni se on se itsevaha) ja sitten perään "kultaisella purkilla" (se tietääkseni tekee sen showroom kiillon).

EDIT: Eli...

- Punainen purkki on SUPER RESIN POLISH - Puhdistava yleisvaha: Kansainvälisiä tunnustuksia saanut puhdistava yleisvaha Super Resin Polish on erittäin helppokäyttöinen puhdistus- ja suoja-aine. Se soveltuu kaikentyyppisille uusille ja hyväkuntoisille maalipinnoille, myös metalliväreille. Super Resin Polish sisältää valikoituja hartseja, jotka ehostavat ja suojaavat poikkeuksellisen tehokkaasti ympäristösaasteilta

- ja kultainen on EXTRA GLOSS PROTECTION - Kiiltävä suojaus: Extra Gloss Protection on erittäin kova suojavaha. Koska se ei sisällä mitään puhdistavia tai kiillottavia aiheita, sitä tulee käyttää ainoastaan puhtaaseen ja virheettömään, erityisesti Super Resin Polish yleisvahalla käsiteltyyn pintaan. Extra Gloss Protection sopii kaikille maalipinnoille, myös metalliväreille. Syntyvä kestävä syvä kiilto muodostaa erittäin kovan suojakerroksen useimpia ympäristösaasteita vastaan.